Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
U-ulkomaille?!! Et oo tosissas!? Luuleksä että kaikki lähtee joka kesä tuhlaamaan rahojaan jonnekkin Vietnamiin?!
𝐓𝐲𝐲𝐩𝐩𝐢 ❤💅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, että ne sivistymättömät juntit onnistuivat kasvattamaan miehen, jonka ap kaikista maailman miehistä valitsi puolisokseen.
Sen lisäksi he eivät välttämättä nimittele ihmisiä esimerkiksi kehitysvammaisuuteen liittyvillä termeillä. Ennen sentään opetettiin, ettei vammaisuutta tai sairautta saa liittää ikinä muita halventavaan puheeseen.
Ei sitä kaikilla välttämättä niin ole valinnanvaraa. Tyydyttävä mitä saa.
Sitten tulee huteja kun agronomin tytär tekee hätäratkaisuja eikä etsi vertaistaan.
Agronomin sukuhaaran degeneroitumisessa tämä ap tytär on ensimmäinen lenkki. Yksilön ominaisuudet ja saavutukset jäävät edeltävää sukupolvea vaatimattomammalle tasolle ja esim parinmuodostuksessa ei ole mahdollisuutta valintaan. Hyvänä esimerkkinä on tyytyminen melkeinpä liiterissä kasvaneeseen puolisoon, jonka tausta aiheuttaa tyytymättömyyttä. Elämä on pelkkiä kompromisseja eikä mikään päätös ole valinta parhaiden ja ja täydellisesti tyydyttävien vaihtoehtojen joukosta.
Ap, olen 67, ja juuri kuvaamasi kaltainen, en osaa englantia, en ole käynyt uimahallissa, en edes osaa uida. ravintolassa olen käynyt kerran Marttojen mukana, ja se riitti, ABC on mun paikkani. Ulkomailla kävin, kun kävin Skibottenissa ja Pajalassa sukulaisten luona.
mutta AP, miten pärjäisit, jos joutuisit elämään isovanhempiesi elämän. Osaatko viljelypytöt ja karjanhoidon, osaatko kaataa puun ja tehdä siitä klapeja, lämmittää leivinuunin ja leipoa leivän, kutoa maton ja tehdä katiskan, perata kalan, keittää marjoista hilloa niin ettei se homehdu talven mittaan, osaatko tehdä heinöseipään, niittää ja seivästää heinät, lypsää lehmän, valjastaa hevosen ja huoltaa traktorin, entä traktorin ajotaito ja peräkärryn peruutus. Miten on. vastaapa rehellisesti, pysyisitkö hengissä niissä oloissa joissa isovanhempasi elivät, vai nääntysitkö viluun ja nälkään?
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen 67, ja juuri kuvaamasi kaltainen, en osaa englantia, en ole käynyt uimahallissa, en edes osaa uida. ravintolassa olen käynyt kerran Marttojen mukana, ja se riitti, ABC on mun paikkani. Ulkomailla kävin, kun kävin Skibottenissa ja Pajalassa sukulaisten luona.
mutta AP, miten pärjäisit, jos joutuisit elämään isovanhempiesi elämän. Osaatko viljelypytöt ja karjanhoidon, osaatko kaataa puun ja tehdä siitä klapeja, lämmittää leivinuunin ja leipoa leivän, kutoa maton ja tehdä katiskan, perata kalan, keittää marjoista hilloa niin ettei se homehdu talven mittaan, osaatko tehdä heinöseipään, niittää ja seivästää heinät, lypsää lehmän, valjastaa hevosen ja huoltaa traktorin, entä traktorin ajotaito ja peräkärryn peruutus. Miten on. vastaapa rehellisesti, pysyisitkö hengissä niissä oloissa joissa isovanhempasi elivät, vai nääntysitkö viluun ja nälkään?
Ei ne seitenkymppiset noin elä, eikä kaikki ole koskaan edes nähneet lehmää tai katiskaa.
Minunkin maalla ikänsä eläneet juntit appivanhemmat on täysiä tumpuloita käytännön töissä, eivätkä osaa noista mitään. He kököttää keskuslämmityksen äärellä, hakee perunatkin kaupasta, eikä tee yhtikäs mitään perinnetilan askareita. Kaikkialle kuljetaan autolla. En usko, että anoppi on ikinä edes hiihtänyt.
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kansalaiskoulu oli ilmainen kaikille. Sinne mentiin kuudennen luokan jälkeen, ja sitä käytiin 2 vuotta, siis 7, ja 8luokat. Sitten pystyi hakemaan amikseen.
Keski-ja oppikoulu ovat sama. Siis kaksi eri nimitystä samalle koululle. Keski- eli oppikoulu oli maksullinen. Kaikki kirjoista, koulukyydeistä, kouluruuasta jne alkaen piti maksaa itseEdelleen.
Paikkakuntakohtaista.
Keskikoulu oli meillä ilmainen. Oppikoulu maksullinen.
Sano paikkakunta, niin tarkistan, pääsen arkistoihin. Olet joka tapauksessa yksin, kukaan muu ei tiedä keskikoulusta, jonne olisi päässyt ilman pääsykokeita.
Monella paikkakunnilla oli vain kunnallisia keskikouluja, ei lukiota. Äitini kävi tällaisen keskikoulun Polvijärvellä ja siirtyi lukioon Outokumpuun ja asui siellä sukulaisten luona. Polvijärven kunnalliseen keskikouluun oli kyllä ihan samanlaiset pääsykokeet kuin muihinkin oppikouluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysymys siitä miten kouluttautunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kerro vuosiluvut, sillä esim omalla kotiseudulla kymenlaaksossa ei ollut ilmaisia keskikoluja ja tietoni ovat vuosista 50 - 65.
Oppikoulu oli, jossa sai sen keskikoulun suorittaa, mutta maksullisena.
Oppikouluja oli valtion ja yksityisen. Valtion koulut oli vähän halvempia.
Äläkää väitelkö, jos ette kerro missä ja minä vuonna.
Kukaan ei usko määrittelemättömiä juttujanne.Veljeni on syntynyt 1950, siskoni 1955 ja minä 1960. Uusimaa.
Kansakoulua kävimme kaikki neljä vuotta.
Sen jälkeen veljeni ja siskoni kävivät ilmaisen kunnallisen keskikoulun, viisi vuotta.
Minä maksullisen oppikoulun (ei siis lukukausimaksuja, mutta oppimateriaali, matkat ja ruoka oli maksullisia) ,viisi vuotta.
Minäkin olisin voinut käydä keskikoulun, se oli siis tarjolla silloinkin.
Minäkin nuorempana ihmisenä tiedän, että näin se homma meni. Ja tämä oppikoulu valmisti myös lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Keskikoulusta ei lukioon menty.
Kyllä minä ja kaverini ainakin mentiin.
Pari tohtoriksi väitellyttäkin porukassa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa tekeköö se isovanhemmista jotenkin parempia että matkustavat ulkomaille tai käyvät uimassa tai kahvilassa/ravintolassa. Omat isovenhempani eivät käyneet tai tehneet mitään erikoista kodin ulkopuolella, eivät myöskään omat vanhempani jotka pitivät pientä maataloustilaa mutta siitä huolimatta heillä kaikilla tuntui löytyvän elämän viisautta ihan riittämiin.
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kansalaiskoulu oli ilmainen kaikille. Sinne mentiin kuudennen luokan jälkeen, ja sitä käytiin 2 vuotta, siis 7, ja 8luokat. Sitten pystyi hakemaan amikseen.
Keski-ja oppikoulu ovat sama. Siis kaksi eri nimitystä samalle koululle. Keski- eli oppikoulu oli maksullinen. Kaikki kirjoista, koulukyydeistä, kouluruuasta jne alkaen piti maksaa itseEdelleen.
Paikkakuntakohtaista.
Keskikoulu oli meillä ilmainen. Oppikoulu maksullinen.
Älä viitsi jankata. Katsopa tietoa netistä. Olet ilmeisesti jo dementikko.
Oppikoulu oli sama kuin keskikoulu. Jos sinulle on ollut keski (=oppi)koulu ilmainen, olet ollut ns. vapaaoppilas, esim köyhyyden takia. Tälläinen oli mahdollista. Sitten taas, jos keski= oppikoulussa oli samasta perheestä useampia lapsia, he saivat sisarurusalennuksia.
Lisäksi keski- ja oppikoulua kutsuttiin myös yhteiskouluksi.
Ota asioista selvää vänkäämisen sijaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on varmaan heikkolahjaisuudesta tosiaankin, joka täällä on jo nostettu esille ja on nytkin tuossa etusivulla otsikolla "tunnetko ketään heikkolahjaista.."
Että näillä henkilöillä on tosiaan joko jotain traumaa lapsuudessa, lapsuudesta, vanhemmuudesta tai sitten ihan oikeasti vain heikkolahjaisia. Tunnen tällaisen pariskunnan, joita voisin hyvin kuvailla heikkolahjaisiksi, muttei kehitysvammaisiksi. Heillä lapsia ja jotain perusduunia mihin ovat ajautuneet sattumalta, mutta muuten todella askeettista, köyhää elämää. Väritöntä.
Se on oikeasti vähän sama kuin asuisi tynnyrissä. Kirjaimellisesti.
Miten sinä sellaisen ihmisen kanssa keskustelet mistään tai vietät aikaa, jolla ei ole muuta kuin ne tynnyrin seinät, ja joka on vielä täysin vihamielinen kaikkea tynnyrinsä ulkopuolella olevaa.
Jos ihmisen pää on umpiluuta, niin eihän sellaista voi mitenkään auttaa ja rohkaista sivistämään itseään.
Tyhmää ihmistä ei voi millään taivaan puheenlahjoilla viisaaksi taikoa.
Pakko on vaan repäistä itsensä sen tynnyrisakin luota pois ja "hylätä" heidät, ihan oman mielenterveyden ja jaksamisen vuoksi.
Senkun repäiset ja hylkäät, ei he siitä kärsi. Mutta älä hauku.
Kykenetkö olemaan puhumatta heistä pahaa?Hammasta purren kykenen olemaan puhumatta heille suoraan miten paljon heitä vihaan ja halveksin.
En keksi heistä mitään hyvää, vaan aidosti inhoan koko sydämestäni.
Tämä on totuus.
Tuohan kertoo vain sinusta.
SINÄ ET TIEDÄ MITÄÄN MINUN VANHEMMISTANI!
ET MITÄÄN!ET TIEDÄ MITEN PALJON HE OVAT MINUA RIKKONEET JA TUHONNEET!
VIHAAN SINUAKIN KUN ASETUT HEIDÄN PUOLELLEEN TIETÄMÄTTÄ MITÄÄN!
ET TIEDÄ!
SINÄ ET TIEDÄ!
ET OLE NÄKIJÄ JA TIETÄJÄ TAI JUMALA!
ET TIEDÄ!
Tämän perusteella monet tietävät sinusta jo aika paljon😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kansalaiskoulu oli ilmainen kaikille. Sinne mentiin kuudennen luokan jälkeen, ja sitä käytiin 2 vuotta, siis 7, ja 8luokat. Sitten pystyi hakemaan amikseen.
Keski-ja oppikoulu ovat sama. Siis kaksi eri nimitystä samalle koululle. Keski- eli oppikoulu oli maksullinen. Kaikki kirjoista, koulukyydeistä, kouluruuasta jne alkaen piti maksaa itseEdelleen.
Paikkakuntakohtaista.
Keskikoulu oli meillä ilmainen. Oppikoulu maksullinen.
Älä viitsi jankata. Katsopa tietoa netistä. Olet ilmeisesti jo dementikko.
Oppikoulu oli sama kuin keskikoulu. Jos sinulle on ollut keski (=oppi)koulu ilmainen, olet ollut ns. vapaaoppilas, esim köyhyyden takia. Tälläinen oli mahdollista. Sitten taas, jos keski= oppikoulussa oli samasta perheestä useampia lapsia, he saivat sisarurusalennuksia.Lisäksi keski- ja oppikoulua kutsuttiin myös yhteiskouluksi.
Ota asioista selvää vänkäämisen sijaan
Yhteiskouluksi kutsuttin koulua, jossa oli tyttöjä ja poikia.
Erikseen olivat tyttölyseot ja poikalyseot. Huom!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kansalaiskoulu oli ilmainen kaikille. Sinne mentiin kuudennen luokan jälkeen, ja sitä käytiin 2 vuotta, siis 7, ja 8luokat. Sitten pystyi hakemaan amikseen.
Keski-ja oppikoulu ovat sama. Siis kaksi eri nimitystä samalle koululle. Keski- eli oppikoulu oli maksullinen. Kaikki kirjoista, koulukyydeistä, kouluruuasta jne alkaen piti maksaa itseEdelleen.
Paikkakuntakohtaista.
Keskikoulu oli meillä ilmainen. Oppikoulu maksullinen.
Sano paikkakunta, niin tarkistan, pääsen arkistoihin. Olet joka tapauksessa yksin, kukaan muu ei tiedä keskikoulusta, jonne olisi päässyt ilman pääsykokeita.
Monella paikkakunnilla oli vain kunnallisia keskikouluja, ei lukiota. Äitini kävi tällaisen keskikoulun Polvijärvellä ja siirtyi lukioon Outokumpuun ja asui siellä sukulaisten luona. Polvijärven kunnalliseen keskikouluun oli kyllä ihan samanlaiset pääsykokeet kuin muihinkin oppikouluihin.
Miksi sanoisin? En minä juuri sinun hyväksyntääsi ole vailla.
Siirtymävaiheessa oli jos jonkinlaista järjestelyä eri puolilla maata. Myös ns. kokeellisia keskikouluja, jotka olivat tavallaan peruskoulun esiaste.
Minä asuin tuhannen asukkaan pikkukylässä. Siellä kouluasiat oli järjestetty niin, että pienet kyläkoulut lopetettiin, kirkonkylän koulussa oli neliluokkainen kansakoulu sekä kansalaiskoulu.
Naapurikunnan kanssa oli tämä yhteinen kokeellinen kunnallinen keskikoulu, jonne halukkaat molemmista kunnista saivat vapaasti hakeutua. Sinne ei ollut pääsykoetta, se oli ilmainen ja meidän kunnastamme sinne oli ilmaiset koulubussitkin.
Tämän vaihtoehto meille oli viereisen kauppalan entinen yksityinen yhteiskoulu, joka oli siirtynyt valtiolle 10 vuotta aiemmin. Se oli oppikoulu, jonne oli pääsykoe. Ja se oli asteittain maksullinen niin että kaikille olivat maksullisia oppimateriaalit, kauppalassa kirjoilla oleville oli sen jälkeen ilmaista ruoka. Kauppalaa ympäröivän maalaiskunnan oppilaille maksoi se maalaiskunta matkat, mutta kirjat ja ruoka oli maksullista. Ja sitten olimme vielä me, jotka kuljimme ihan toisista kunnista. Meille maksullista olivat oppimateriaali, ruoka ja matkat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kansalaiskoulu oli ilmainen kaikille. Sinne mentiin kuudennen luokan jälkeen, ja sitä käytiin 2 vuotta, siis 7, ja 8luokat. Sitten pystyi hakemaan amikseen.
Keski-ja oppikoulu ovat sama. Siis kaksi eri nimitystä samalle koululle. Keski- eli oppikoulu oli maksullinen. Kaikki kirjoista, koulukyydeistä, kouluruuasta jne alkaen piti maksaa itseEdelleen.
Paikkakuntakohtaista.
Keskikoulu oli meillä ilmainen. Oppikoulu maksullinen.
Älä viitsi jankata. Katsopa tietoa netistä. Olet ilmeisesti jo dementikko.
Oppikoulu oli sama kuin keskikoulu. Jos sinulle on ollut keski (=oppi)koulu ilmainen, olet ollut ns. vapaaoppilas, esim köyhyyden takia. Tälläinen oli mahdollista. Sitten taas, jos keski= oppikoulussa oli samasta perheestä useampia lapsia, he saivat sisarurusalennuksia.Lisäksi keski- ja oppikoulua kutsuttiin myös yhteiskouluksi.
Ota asioista selvää vänkäämisen sijaan
Siirtymävaiheessa oli jos jonkinlaista järjestelyä eri puolilla maata. Myös ns. kokeellisia keskikouluja, jotka olivat tavallaan peruskoulun esiaste.
Minä asuin tuhannen asukkaan pikkukylässä. Siellä kouluasiat oli järjestetty niin, että pienet kyläkoulut lopetettiin, kirkonkylän koulussa oli neliluokkainen kansakoulu sekä kansalaiskoulu.
Naapurikunnan kanssa oli tämä yhteinen kokeellinen kunnallinen keskikoulu, jonne halukkaat molemmista kunnista saivat vapaasti hakeutua. Sinne ei ollut pääsykoetta, se oli ilmainen ja meidän kunnastamme sinne oli ilmaiset koulubussitkin.
Tämän vaihtoehto meille oli viereisen kauppalan entinen yksityinen yhteiskoulu, joka oli siirtynyt valtiolle 10 vuotta aiemmin. Se oli oppikoulu, jonne oli pääsykoe. Ja se oli asteittain maksullinen niin että kaikille olivat maksullisia oppimateriaalit, kauppalassa kirjoilla oleville oli sen jälkeen ilmaista ruoka. Kauppalaa ympäröivän maalaiskunnan oppilaille maksoi se maalaiskunta matkat, mutta kirjat ja ruoka oli maksullista. Ja sitten olimme vielä me, jotka kuljimme ihan toisista kunnista. Meille maksullista olivat oppimateriaali, ruoka ja matkat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen 67, ja juuri kuvaamasi kaltainen, en osaa englantia, en ole käynyt uimahallissa, en edes osaa uida. ravintolassa olen käynyt kerran Marttojen mukana, ja se riitti, ABC on mun paikkani. Ulkomailla kävin, kun kävin Skibottenissa ja Pajalassa sukulaisten luona.
mutta AP, miten pärjäisit, jos joutuisit elämään isovanhempiesi elämän. Osaatko viljelypytöt ja karjanhoidon, osaatko kaataa puun ja tehdä siitä klapeja, lämmittää leivinuunin ja leipoa leivän, kutoa maton ja tehdä katiskan, perata kalan, keittää marjoista hilloa niin ettei se homehdu talven mittaan, osaatko tehdä heinöseipään, niittää ja seivästää heinät, lypsää lehmän, valjastaa hevosen ja huoltaa traktorin, entä traktorin ajotaito ja peräkärryn peruutus. Miten on. vastaapa rehellisesti, pysyisitkö hengissä niissä oloissa joissa isovanhempasi elivät, vai nääntysitkö viluun ja nälkään?
Mitä hittoa? Minä osaan englantia ja käyn normaalisti kulttuuririennoissa, kahvilla, matkoilla jne. Ainut noista joita en osaa tehdä on traktorin korjaaminen ja sekin johtuu siitä että en ole ikinä kokeillut. t. N-64
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.
Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.
Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.
Laitat siemeniä tulemaan? Siis mitä?
Ja koska osaat lypsää, osaat siis käyttää lypsyrobottia ja ohjelmoida sen toimimaan haluamallasi tavalla?
Esikasvatan. Onko noin vaikea asia sinulle?
Ja kyllä, osaan lypsää käsin ja koneilla.
Kerro meille muillekin, miten lypsyrobotilla lypsetään. Miten sen saa pestyä ja voiko lypsää ulkonakin?
Tiedätkö SINÄ, miten lypsyrobotti toimii?
Minä tiedän (en ole tuo tämän ketjun kaupunkilainen). Olen maalainen. Osaan lypsää käsin ja perinteisellä lypsykoneella. Osaan luoda lantaa, ja ajaa vanhanaikaisia traktoreita. Nykyisiä Valtroja ja uusia JohnDeerejä en osaa enää käyttää, koska en ole kuin joskus istunut sellaisen kyydissä. Kun kasvimaani koko on 10x20m, ei paljon kannata sinne pikkunatikkaa isompaa konetta raahata.
Mutta sitten se lypsyrobotti. Tiedän teorian, miten se toimii. En osaa sitä ohjelmoida, se on automaatioinsinöörien hommia, siis laitetoimittajan ja huoltofirman heiniä. Kuitenkin osaan säätää sitä, ohjeiden mukaan. Tiedän, miten lehmät robotille opetetaan, ja tiedän, että moni lehmä yrittää innokkaasti päästä robotille useamman kerrankin päivässä, koska haluaisivat mielellään syödä niitä herkkuja (ja miten se lehmien tunnistusjärjestelmä toimii). Tiedän, mitkä ovat tekniset vaatimukset lypsyrobotin toimintaympäristössä, ja minkälaiset varavirtajärjestelyt vaaditaan. Samoin tietoliikenneyhteyksien varmuusvaatimukset ovat tiedossani.
En silti itse koske robottiin, sen käyttäjänä on yleensä virolainen Merike tai Jaana.
(en itse asu enkä työskentele maatilalla, siksi minun ei ole tarvetta kyntää isompaa alaa kuin 2 aaria)
Isovanhempani olivat älykkäitä ja työteliäitä, mutta myös sosiaalisia ihmisiä. Appivanhempani (samaa ikäluokkaa isovanhempieni kanssa) olivat työteliäitä ja sosiaalisia, mutta heidän halunsa oppia uusia asioita oli huomattavasti heikompi kuin isovanhempieni - ehkä heidän ei ollut koskaan tarvinnut kaupunkilaisina koskaan nähdä vaivaa pohtia asioita, tai tehdä asioita itse. Mummoni, äidinkielenään karjalaa puhunut ja neljän vuoden venäläisen kiertokoulun aikoinaan käynyt orpo opetteli vielä vanhoilla päivillään matkapuhelimen käytön. Hän osasi puhua siis kolmea kieltä sujuvasti, ja osasi pari sanaa ruotsia ja englantia. Leskeksi jäätyään hän matkaili toisen mummoni (myös leski, joka osasi suomea ja sotalapsena oppimaansa ruotsia, ja joka teki 45 vuoden työuran rakennustuoteteollisuudessa) kanssa Kanarialla. Kumpikaan ei osannut espanjaa. Appivanhempani eivät matkustelleet kuin kotimaassa, omalla autollaan päiväretkiä.
Ja varmasti olivat tyytyväisiä omiin valintoihinsa.
Meinasin kirjoittaa vastauksen, että en ole niin pahaa ja ilkeää ihmistä tavannut kuin tuo anoppini on (siis tuo kaupunkilainen), mutta olisin valehdellut. Hänen veljensä ovat vielä pahempia :-( en ole tavannut suurinta osaa miehen serkuista ihan siitä syystä, että he eivät ole missään tekemisissä sukunsa kanssa, koska eivät tulleet toimeen vanhempansa kanssa. Anoppi muistaa edelleen nyt ysikymppisenä jankuttaa, että ei olisi koskaan pitänyt mennä naimisiin, ei hän olisi halunnut naimisiin (sanoi tämän myös miehensä eli mieheni isän hautajaisissa), asuinpaikka on ihan väärä, hän ei halua asua tällaisessa talossa jne jne jne, myös aikoinaan hänen työpaikkansa oli vääränlainen. Ihme, että työkaverit kelpasivat, niistä ei kovin usein pahaa keksinyt. On nyt katkomassa välejään seitsemänkymppiseen tyttäreensä, joka on tähän asti miehensä kanssa hoitanut anopin asioita. Eli tuo päiviemme ilo sitten tulee meidän niskoillemme hoidettavaksi (talomme on kylläkin rakennettu sitä silmälläpitäen, täällä on anopille oma makuuhuone ja invavarusteltu vessa vieressä, uloskäynti ilman rappusia ja pihassa kulku mahdollista rollaattorin kanssa jne), mutta tuo vaihe varmaan kestänee maksimissaan kymmenen vuotta, en usko, että hän paljon yli satavuotiaaksi elää.
Olisinpa tiennyt tuon kaiken silloin teininä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen 67, ja juuri kuvaamasi kaltainen, en osaa englantia, en ole käynyt uimahallissa, en edes osaa uida. ravintolassa olen käynyt kerran Marttojen mukana, ja se riitti, ABC on mun paikkani. Ulkomailla kävin, kun kävin Skibottenissa ja Pajalassa sukulaisten luona.
mutta AP, miten pärjäisit, jos joutuisit elämään isovanhempiesi elämän. Osaatko viljelypytöt ja karjanhoidon, osaatko kaataa puun ja tehdä siitä klapeja, lämmittää leivinuunin ja leipoa leivän, kutoa maton ja tehdä katiskan, perata kalan, keittää marjoista hilloa niin ettei se homehdu talven mittaan, osaatko tehdä heinöseipään, niittää ja seivästää heinät, lypsää lehmän, valjastaa hevosen ja huoltaa traktorin, entä traktorin ajotaito ja peräkärryn peruutus. Miten on. vastaapa rehellisesti, pysyisitkö hengissä niissä oloissa joissa isovanhempasi elivät, vai nääntysitkö viluun ja nälkään?
Mitä hittoa? Minä osaan englantia ja käyn normaalisti kulttuuririennoissa, kahvilla, matkoilla jne. Ainut noista joita en osaa tehdä on traktorin korjaaminen ja sekin johtuu siitä että en ole ikinä kokeillut. t. N-64
Jos traktori on riittävän vanha, eli isoisäni käyttämien traktorien (pikkuvalmetti, natikka) vuosimallia, niin kyllä, osaan korjata. jos ei muuta, niin korjausoppaan kanssa. Sen kanssa isänikin niitä korjaa.
Sen voin tunnustaa, etten osaa käsitellä pellavaa kuten isoäitini osasi. Senkin pystyn opettelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uuutisesta
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kansalaiskoulu oli ilmainen kaikille. Sinne mentiin kuudennen luokan jälkeen, ja sitä käytiin 2 vuotta, siis 7, ja 8luokat. Sitten pystyi hakemaan amikseen.
Keski-ja oppikoulu ovat sama. Siis kaksi eri nimitystä samalle koululle. Keski- eli oppikoulu oli maksullinen. Kaikki kirjoista, koulukyydeistä, kouluruuasta jne alkaen piti maksaa itseEdelleen.
Paikkakuntakohtaista.
Keskikoulu oli meillä ilmainen. Oppikoulu maksullinen.
Älä viitsi jankata. Katsopa tietoa netistä. Olet ilmeisesti jo dementikko.
Oppikoulu oli sama kuin keskikoulu. Jos sinulle on ollut keski (=oppi)koulu ilmainen, olet ollut ns. vapaaoppilas, esim köyhyyden takia. Tälläinen oli mahdollista. Sitten taas, jos keski= oppikoulussa oli samasta perheestä useampia lapsia, he saivat sisarurusalennuksia.Lisäksi keski- ja oppikoulua kutsuttiin myös yhteiskouluksi.
Ota asioista selvää vänkäämisen sijaanSiirtymävaiheessa oli jos jonkinlaista järjestelyä eri puolilla maata. Myös ns. kokeellisia keskikouluja, jotka olivat tavallaan peruskoulun esiaste.
Minä asuin tuhannen asukkaan pikkukylässä. Siellä kouluasiat oli järjestetty niin, että pienet kyläkoulut lopetettiin, kirkonkylän koulussa oli neliluokkainen kansakoulu sekä kansalaiskoulu.
Naapurikunnan kanssa oli tämä yhteinen kokeellinen kunnallinen keskikoulu, jonne halukkaat molemmista kunnista saivat vapaasti hakeutua. Sinne ei ollut pääsykoetta, se oli ilmainen ja meidän kunnastamme sinne oli ilmaiset koulubussitkin.
Tämän vaihtoehto meille oli viereisen kauppalan entinen yksityinen yhteiskoulu, joka oli siirtynyt valtiolle 10 vuotta aiemmin. Se oli oppikoulu, jonne oli pääsykoe. Ja se oli asteittain maksullinen niin että kaikille olivat maksullisia oppimateriaalit, kauppalassa kirjoilla oleville oli sen jälkeen ilmaista ruoka. Kauppalaa ympäröivän maalaiskunnan oppilaille maksoi se maalaiskunta matkat, mutta kirjat ja ruoka oli maksullista. Ja sitten olimme vielä me, jotka kuljimme ihan toisista kunnista. Meille maksullista olivat oppimateriaali, ruoka ja matkat.
Paitsi että kansakoulu oli kahdeksan luokkainen. Ihan varmasti jo sinun aikanasi kun minullakin 10 vuotta vanhempana.
Se kansalaiskoulu oli samaa kansakoulun oppimäärää ja pakollista oppivelvollisuutta.
Kaupungeissa ja varmaan joissain kunnissanin oli kansalaiskoulu 2- vuotinen ja kuulemma myös ruotsia opetettiin
.
Kunnilla oli kuitenkin mahdollisuus järjestää toisin. Kotikunnassani käytiin kyläkoululla 7 vuotta ja sitten se kansalaiskoulu oli puoli vuotta kirkonkylän isossa koulussa jossa opetuskeittiö. Se puoli vuotta oli keittämistä, ompelemista, kodinhoidon ja metsänhoidon opetusta, lastenhoito sisältyen. Asioimiskirjoitus oli tärkeä aine, käytiin lomakkeita ja niihin liittyviä yhteiskunnallisia asioita.
Joskus kyläkoululla kävi koulutarkastaja, opettaja valmisti siihen käyttäytymissäännöin, varmaan häntä jännitti yhtä paljon kuin oppilaita vieraiden pukumiesten istuessa luokassa.
Tietysti nää tarkastajat vielä tutki muut koulun asiat mutta sitähän me lapset emme nähneet.
Eipä ne kaikki nuoremmatkaan osaa englantia tai edes suomea kunnolla. Iso osa ei osaa kulkea bussilla kun nykykulttuurissa lapsia kuskataan kaikkialle tai sitten hommataan ajokortti 17 vuotiaana. Kirjastoon eivät löydä kun ei ole tapana lukea kirjoja (eikä kuunnella). Uimahallissa ovat saattaneet käydä koulun kanssa. Makkaraa ei osata paistaa kun vanhemmat eivät ole antaneet käyttää grilliä ja samaan luokkaan kuuluu muu ruoanlaitto - se on liian vaarallista.
Olen työelämässä tavannut nuorempia henkilöitä (30+), jotka eivät tiedä työehtosopimuksista tai työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.
Enemmän olisin huolissani ja nolostunut nuorempien tieto-/taito-osaamisen puutteesta kuin vanhempien englannin kielen osaamattomuudesta tai missään käymättömyydestä.
Mitäpä jos ap yrittäisit tutustua näihin mielestäsi tyhmiin ihmsiin. Kuuntelisit sydämellä, selvittäisit mikä on heille tärkeää, mistä ovat nauttineet nuoruudessaan ja eri elämänvaiheissa.
Voisi sullekin avautua syitä miksi ja miten ihmiset on erilaisia. Tulisi sellaista "sydämen sivistystä" koska nyt SINÄ kuulostat siltä juntilta, joka ei tajua että ihmiset, elämäntavat jne. on erilaisia.
Edelleen.
Paikkakuntakohtaista.
Keskikoulu oli meillä ilmainen. Oppikoulu maksullinen.