Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höh pöh! Kyllä nykyajan 7-kymppiset ovat käyneet enemmän kouluja, itse ja 4 sisarustani kaikki koulutettuja ja ikämme 61-78, vanhin on erikoislääkäri. Hän luki pitkää saksaa mutta me kaikki muut osaamme hyvin englantia. Vanhempamme ovat 95 ja HE ovat käyneet vain kansakoulun eivätkä osaa kiellä. Isäni ollut menestyvä yrittäjä.
Myös maalla asuvat sukulaiset, kukaan ei ole jäänyt kansakoulupohjalle. Elinpiiri toki pienempi maatilallisilla, jotka olleet sukupolvesta toiseen enemmän kiinni tilanhoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Sinä se jaksat , huoh!
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Tuo on sitä siirtymävaihetta, kun siirryttiin koko maassa maksuttomaan peruskouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.
Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.
Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.
Laitat siemeniä tulemaan? Siis mitä?
Ja koska osaat lypsää, osaat siis käyttää lypsyrobottia ja ohjelmoida sen toimimaan haluamallasi tavalla?
Esikasvatan. Onko noin vaikea asia sinulle?
Ja kyllä, osaan lypsää käsin ja koneilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.
Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.
Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.
Pitäisi mennä kauppaan ja kirje postilaatikkoon ennen kolmea.
Mutta olettte tuon aatelisrouvan kanssa niin viihdyttäviä etten millään malttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Sinä se jaksat , huoh!
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Tuo on sitä siirtymävaihetta, kun siirryttiin koko maassa maksuttomaan peruskouluun.
Niin varmaan. En ole löytänyt tietoa milloin ko ilmainen keskikoulu on perustettu, mutta tosiaan ainakin 60-70-luvuilla systeemi oli tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Sinä se jaksat , huoh!
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Meillä kansalaiskoulu oli maksuton, oppikoulu eli keskikoulu maksullinen.
Kuulostaa vähän samanlaiselta mitä itse 70-luvulla syntyneenä isovanhempien luona oli, vaikka äidin puolen vanhemmat asui ihan kirkonkylällä, niin enimmäkseen oli vaan juttelua, telkkarin katselua ja kello raksutti seinällä, milloinkaan ei käyty missään uimahallissa tms. ulkopuolisissa harrastuksissa, ei heillä ollut ajokorttia eikä tietysti autoakaan. Kesälomilla päivän kohokohta oli kauppareissu kylällä jalkapatikassa tai pyörällä. Isän puolelta ukki oli kuollut jo ennen syntymääni ja viljelyt ja karjanpito loppunut samoin, joten ei niitä maataloustöitäkään ollut enää minun aikana. Tälläkään mummolla ei ollut ajokorttia eikä tietysti autoakaan, joskus kävi kauppa-auto pihan risteyksessä ja kyllä kai niitä linja-autojakin kulki vielä ennenvanhaan maaseudulla että pärjäsi ilman autoa.
Isovanhemmat oli 1910- ja 20-luvulla syntyneitä, sodan kokeneita niin varmaan halusivat elää rauhallista elämää kun nuoruudessa oli varmasti toimintaa enemmän kuin tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
olet siis mummovaari-foobikko. minä olen 46v maalaislikka. ukko kaapunkilainen. täällä syrjäkylillä viihdytään oikein hyvin. nykyihmiset vaan on niin tyhmiä, ettei kukaan terve viihdy niiden lähellä. ovat kovaäänisiä, tulevat puhumaan joutavia asioita, tervehtivät, vaikka eivät ole tuttuja ja mikä kamalinta: luulevat tietävänsä jotakin ja luulevat olevansa jotakin. minulle ovat kuin pieru tuulessa.
Meillä maalla kyllä kylänraitilla kävellessä moikataan, jos vastaan tulee ihminen, jota ei tunneta. Tuntuisi hölmöltä mennä autiolla tiellä tuppisuuna ja sivuun mulkoillen ohi. Tämä tapa on vanha. Teidän tervehtimättömyys-tapa tuntuu oudolta maalaismiljöössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Pöyristyttävää. Olet hyvin ilkeä ihminen. Ei sun sinne ole pakko mennä. Parempikin kun et mene näyttämään sitä omahyväistä, hapanta, itserakasta, pa@ckarumaa naamaasi sinne. Toivottavasti ajatuksesi ei koskaan mene isovanhempiesi korviin.
Olen aina ihmetellyt maalla asuvia appivanhempiani, jotka ei siis harrasta mitään sellaista, mitä minun kotonani tehtiin. Heillä ei ole pihallaan ensimmäistäkään hyötykasvia, ei siis mitään. Ei mitään.
He ei kalasta, ei marjasta, ei sienestä.
Kaikkialle kuljetaan autolla, heillä ei edes ole polkupyöriä, ei potkukelkkaa, ei suksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Ei opetettu ainakaan maaseudulla -60 luvulla. Sisareni on syntynyt 1952 ja ei ole koskaan lukenut päivääkään vierasta kieltä ja koulutus hänellä on kansakoulu+ kansalaiskoulu ja ammattikoulu. Mutta pitkän yhtenäisen työuran teki ilman työttömyysjaksoja.
Mun veli 1950 ja sisko 1955 luki pitkää saksaa maaseudun kouluissa ja ruotsi eli toinen kotimainen alkoi kansakoulun kolmannella.
Ruotsi ei ole alkanut kansakoulun kolmannella se on ihan varma. Itse olen syntynyt 1960 ja englanti tuli kolmannelta luokalta, (oli alkuun vapaaehtoinen, koska oli tavallaan jo peruskoulun opetussuunnitelma, vaikka oltiin kansakoulussa. Rikkaammat ikätoverit olivat pyrkineet keskikouluun ja me köyhien "kakarat" jäätiin vanhaa kouluun.) mutta ruotsia ei luettu tuntiakaan millään luokalla. Veljeni joka oli syntynyt 1961 aloitti sitten peruskoulussa ja englainti tuli 3 luokalla ja ruotsi 7 luokalla.
Sun veli jasisko on menneet keskikouluun (oppikouluun). kansakoulussa ja kansalaiskouluissa ei luettu pitkää eikä lyhyttä sakasaa, eikä mitään muutakaan .
Jaa voi olla , että 1955 syntynyt on joissakin kouluissa saattanut saada englannin opetusta kansalaiskoulussa, mutta ei esim meidän kunnan kouluissa, koska vasta vuonna 1957 syntynyt sisareni on ensimmäinen joka meidän sisaruslaumasta on opetellut vieraita kieliä, eli sitä englantia.
Kuule, riippui paljon siitä, missä päin Suomea kävi kansakoulun. Itse olen syntynyt 1958 ja ruotsin kieli alkoi kolmannella kansakoulussa, Pohjois-Pohjanmaalla. Saksa oppikoulussa, englantia tarjottiin hyvin vähän. Saksa oli suositumpi ainakin rannikkokaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höh pöh! Kyllä nykyajan 7-kymppiset ovat käyneet enemmän kouluja, itse ja 4 sisarustani kaikki koulutettuja ja ikämme 61-78, vanhin on erikoislääkäri. Hän luki pitkää saksaa mutta me kaikki muut osaamme hyvin englantia. Vanhempamme ovat 95 ja HE ovat käyneet vain kansakoulun eivätkä osaa kiellä. Isäni ollut menestyvä yrittäjä.
Myös maalla asuvat sukulaiset, kukaan ei ole jäänyt kansakoulupohjalle. Elinpiiri toki pienempi maatilallisilla, jotka olleet sukupolvesta toiseen enemmän kiinni tilanhoidossa.
Todellakin. Mitä järkeä olisi ollut laittaa tuleva maanviljelijä keskikouluun opiskelemaan ruotsia? Maamieskoulun saattoivat talojen tulevat isännät käydä, jos oli varakkaampi talo. Jos halusit kouluttautua, lähdit kaupunkiin ja jäit sinne,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.quote]
Näitä palstoja vaivaa se, että ihmiset luulevat oman kokemuksensa olevan yleinen käytäntö koko maassa. Itse kävin maksullista oppikoulua vuodesta 67. Oli lukukausimaksu, kirjat piti ostaa itse ja ruoka maksoi, samoin matkat kouluun. Ehkä osa oppikouluista oli sitten ilmaisia, mutta eivät kaikki.
Oppikoulu ei "vastannut" keskikoulua, vaan oppikoulu tarkoitti viisivuotista keskikoulua ja kolmevuotista lukiota. Koulun saattoi lopettaa myös keskikouluun, se antoi eväitä lähteä "sisätöihin" työelämään konttoristiksi tms.
Kun täällä kuitenkin jo ikääntyneet kirjoittaa heille on jotenkin jäänyt päälle että kunnallinen keskikoulu olisi ollut joku eri asia kuin yksityisen oppilaitoksen 1-5 luokat eli keskikoulu siellä.
Näitä kunnan kouluja kai perustettiin jossain kunnissa kun pääosa oppikouluista oli kuitenkin yksityisten yhdistysten omistuksessa.
Maksuissa saattoi olla eroa tai kunnan "oppikoulu" jopa maksuton. Mutta sama keskikoulu oppimääränä. On LoiEn tiedä, kotikaupungissa oli yksi yksityinen, sit tuli toinen kun liikaa jäi pääsykokeissa pärjänneitö ulos.
Samoin kun 60-luvulla tuli kauppaoppilaitos, se oli kannatusyhdistyksen myös. Koulumuutoksissa tietysti kunnan ylläpitämäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höh pöh! Kyllä nykyajan 7-kymppiset ovat käyneet enemmän kouluja, itse ja 4 sisarustani kaikki koulutettuja ja ikämme 61-78, vanhin on erikoislääkäri. Hän luki pitkää saksaa mutta me kaikki muut osaamme hyvin englantia. Vanhempamme ovat 95 ja HE ovat käyneet vain kansakoulun eivätkä osaa kiellä. Isäni ollut menestyvä yrittäjä.
Myös maalla asuvat sukulaiset, kukaan ei ole jäänyt kansakoulupohjalle. Elinpiiri toki pienempi maatilallisilla, jotka olleet sukupolvesta toiseen enemmän kiinni tilanhoidossa.
Todellakin. Mitä järkeä olisi ollut laittaa tuleva maanviljelijä keskikouluun opiskelemaan ruotsia? Maamieskoulun saattoivat talojen tulevat isännät käydä, jos oli varakkaampi talo. Jos halusit kouluttautua, lähdit kaupunkiin ja jäit sinne,
Sitä ruotsia opiskeltiin meillä jo kansakoulussa, ilmaisessa keskikoulussa ne viljelijät opiskeli myös sitten saksaa. Eikä muuten ollut mitenkään tyhmää, kun 70-luvulla tuli Lomarengas ja naapurinkin tilallinen alkoi vuokrata saksalaisturisteille rantamökkiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höh pöh! Kyllä nykyajan 7-kymppiset ovat käyneet enemmän kouluja, itse ja 4 sisarustani kaikki koulutettuja ja ikämme 61-78, vanhin on erikoislääkäri. Hän luki pitkää saksaa mutta me kaikki muut osaamme hyvin englantia. Vanhempamme ovat 95 ja HE ovat käyneet vain kansakoulun eivätkä osaa kiellä. Isäni ollut menestyvä yrittäjä.
Myös maalla asuvat sukulaiset, kukaan ei ole jäänyt kansakoulupohjalle. Elinpiiri toki pienempi maatilallisilla, jotka olleet sukupolvesta toiseen enemmän kiinni tilanhoidossa.
Olettekin sitten sitä ns parempaa väkeä! :D
Minulla sisaruksia neljä ja vain minä olen käynyt ylioppilaaksi ja ikähaarukka perheessäni on 68-74 v. Muut ovat käyneet kansakoulun ja ammattikoulun. Naapurissa oli lapsia 12 kpl ja kukaan ei käynyt ylioppilaaksi, pari taisi käydä keskikoulun. Ko perheen lapset kahden puolen 70 v, vanhin taitaa täyttää kohta 80 v. Toisin sanoen, monenlaisia perheitä on, ja osalla koulunkäynti on riippunut motivaatiosta ja hyvin monella myös taloudellisista syistä tai sitten se koulu on ollut liian kaukana. Ja vanhempien asennoituminen koulutukseen on ollut tärkeä, niin kuin se on tänäkin päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt maalla asuvia appivanhempiani, jotka ei siis harrasta mitään sellaista, mitä minun kotonani tehtiin. Heillä ei ole pihallaan ensimmäistäkään hyötykasvia, ei siis mitään. Ei mitään.
He ei kalasta, ei marjasta, ei sienestä.
Kaikkialle kuljetaan autolla, heillä ei edes ole polkupyöriä, ei potkukelkkaa, ei suksia.
Katsovat siis telkkaa kaiken aikaa? Vai eikö sitäkään? Formuloita? Eikö ole moottorikelkkaakaan? Eivät käy raveissa? Anoppi ei leivo koskaan? Ei tee käsitöitä?
Kerro, pliis, miten he saavat ajan kulumaan? En vielä ole tavannut ihmisiä, jotka eivät tekisi mitään, paitsi hoivaosastolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.quote]
Näitä palstoja vaivaa se, että ihmiset luulevat oman kokemuksensa olevan yleinen käytäntö koko maassa. Itse kävin maksullista oppikoulua vuodesta 67. Oli lukukausimaksu, kirjat piti ostaa itse ja ruoka maksoi, samoin matkat kouluun. Ehkä osa oppikouluista oli sitten ilmaisia, mutta eivät kaikki.
Oppikoulu ei "vastannut" keskikoulua, vaan oppikoulu tarkoitti viisivuotista keskikoulua ja kolmevuotista lukiota. Koulun saattoi lopettaa myös keskikouluun, se antoi eväitä lähteä "sisätöihin" työelämään konttoristiksi tms.
Sinä vain kuvittelet, että se oma kokemuksesi olisi ollut yleispätevä. Ei ole.
Toistetaan: virallisin termein oppikoulu käsitti keskikoulun ja lukion. Saattaa olla, että jollain paikkakunnilla oli yksityinen oppikoulu ja kunnallinen keskikoulu, lyseokin tai yhteiskoulu, mutta nimestä ja rahoituksesta huolimatta käytännössä aivan sama asia eli opetusohjelman nimen mukaisesti oppikoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.
Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.
Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.
Laitat siemeniä tulemaan? Siis mitä?
Ja koska osaat lypsää, osaat siis käyttää lypsyrobottia ja ohjelmoida sen toimimaan haluamallasi tavalla?
Esikasvatan. Onko noin vaikea asia sinulle?
Ja kyllä, osaan lypsää käsin ja koneilla.
Miksi et heti kertonut, että esikasvatat, oudosti käytit tulla-verbiä.
Mitä tarkoitat sillä, että osaat lypsää koneilla eli mitä toimia sinulla on, kun käytössä on lypsyrobotti?
Hoh hoijakkaa, kylläpä olet ap kapeasti ajatteleva! Jos ovat normaaleja ihmisiä nämä mainitsemasi ihmiset ,jotka eivät käy makkaran paistossa 😂😂😂 ym, ym, ei se johdu osaamattomuudesta, vaan ihmisillä on vain erilaiset mielenkiinnon kohteet. HEillä on varmasti pajon myös sellaisia taitoja/ tietoa, mistä sinä itse et ole kuullutkaan. Häpeä moukkamaisuuttasi.