Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Mielestäni useimmilla tuntemillani maalla asuvilla ihmisillä on sellaista elämänviisautta, jota ei kirjoista opi. Rahankiilto silmissä elävillä kaupunkilaisilla voi olla henkisesti aika käyhä elämä, vaikka koko ajan ollaan mukamas kiireisiä ja menossa hömppäviihteen ja sähkökellojen ehdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Sä oot tyypillinen white trash ihminen ja länsimaisen elämäntyylin häpeäpilkku. Luulet et oma elämäntapa on ainoa oikea ja joteski normaali tai et ylipäätään länsimainen tapa elää ois joteski yleinen taikka normaali. Se on aika kaunana siitä miten suurin osa tän maailman ihmisistä elää eikä siinä ole mitään ihmeellistä tai epäsivistynyttä sen sijaan et kuvittelee et näin olis kuten sinä on äärimmäisen epäsivistynyttä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on melkein 60v maalaisisovanhemmat, jotka eivät todellakaan lähde lastenlasten kanssa uimahalliin tai makkaranpaiston. Lapsenlapset otetaan mukaan töihin eli tekemään polttopuita, siivoamaan rehuvarastoa, säkittämään viljaa tai korjaamaan koneita. Maalla tehdään töitä, ei se ole mikään huvipuisto. Isovanhemmat puhuvat sujuvaa englantia (kyllä, jopa 1960-luvulla oli kouluja!), keskustelevat kaupunkilaisia syvällisemmin ja mielipiteensä perustellen niin ilmastonmuutoksesta, sijoittamisesta kuin lisäaineiden vaikutuksesta jätevesikuormitukseen. He osaavat tarvittaessa päästää päiviltä sian, perata kalat, ommella itse vaatteensa ja jopa tehdä kenkänsä ( kansalaisopistoissa on hassunhauskoja kursseja maalaistolloille), mutta laiskottelemaan sossutuella heistä ei ole. En usko, että käyvät kahvilassa edes kerran vuodessa, mutta onko se sitten tärkeä mittari hyvälle elämälle, jos kahvitella voi naapurin 93v Salmenkin luona.
Ap kirjoitti isovanhemmista kuin heidän tulisi olla jonkinlainen hauskanpitoautomaatti elämyspalveluineen. Miksi ei vanhemmat vie itse uimahalliin lapsiaan?
Suurin osa isovanhemmista haluaa itse tarjota elämyksiä lapsenlapsilleen.
Kaupunkilaisvanhempi ei näe elämyksenä kuin ostetun elömyksen. Eikö ole elämys lapselle vaikka onkiminen, verkon lasku, pihatyöt, luonto, jos toimiva maalaistalo, kotieläimien hoito, maatalon työt.
Itse saan elämyksiä kun istun kuistillani, katselen pihan poikki meneviä peuroja, kuuntelen taivaanvuohen mäkätystä, aamulla näen ilveksen jäljet pihahiekassa, jäniksen papanoita kukkapenkin vieressä. Haukan kimeää ääntelyä sen tähystäessä saalista.
Luonto on iso elämys. Miksei ap osta lapsilleen lintu/perhos/ ötökkäkirjoja? Siinäkin on maalla sivistävää tekemistä kun tutkii perhosten ja lintujen ja hiekkaan kaivautuvien pistiäisten nimet ja kasvien nimet ja tietoa niistä?
Onko ap kysynyt, jospa nää tyhmät isovanhemmat omaavat paljon tietoja ja taitoja joita ei aloittaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Eihän ennen englannin kieltä edes arvostettu, eikä opetettu, koska vielä 70-luvulle oppikoulussa, jossa opetettiin kieliä, pääpaino oli saksan- ja latinan kielessä.
Aloitin oppikoulun 1971 ja englanti alkoi heti ekalla luokalla, ruotsi tokalla. Saksaa luin lyhyenä 4. luokalta alkaen, latinaa vasta yliopistossa.
Minä aloitin oppikoulun 1967 ja englannin opiskelu alkoi kansakoulun kolmannellla luokalla. Toki saattoi olla joku kokeilu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on melkein 60v maalaisisovanhemmat, jotka eivät todellakaan lähde lastenlasten kanssa uimahalliin tai makkaranpaiston. Lapsenlapset otetaan mukaan töihin eli tekemään polttopuita, siivoamaan rehuvarastoa, säkittämään viljaa tai korjaamaan koneita. Maalla tehdään töitä, ei se ole mikään huvipuisto. Isovanhemmat puhuvat sujuvaa englantia (kyllä, jopa 1960-luvulla oli kouluja!), keskustelevat kaupunkilaisia syvällisemmin ja mielipiteensä perustellen niin ilmastonmuutoksesta, sijoittamisesta kuin lisäaineiden vaikutuksesta jätevesikuormitukseen. He osaavat tarvittaessa päästää päiviltä sian, perata kalat, ommella itse vaatteensa ja jopa tehdä kenkänsä ( kansalaisopistoissa on hassunhauskoja kursseja maalaistolloille), mutta laiskottelemaan sossutuella heistä ei ole. En usko, että käyvät kahvilassa edes kerran vuodessa, mutta onko se sitten tärkeä mittari hyvälle elämälle, jos kahvitella voi naapurin 93v Salmenkin luona.
Ap kirjoitti isovanhemmista kuin heidän tulisi olla jonkinlainen hauskanpitoautomaatti elämyspalveluineen. Miksi ei vanhemmat vie itse uimahalliin lapsiaan?
Suurin osa isovanhemmista haluaa itse tarjota elämyksiä lapsenlapsilleen.
Kaupunkilaisvanhempi ei näe elämyksenä kuin ostetun elömyksen. Eikö ole elämys lapselle vaikka onkiminen, verkon lasku, pihatyöt, luonto, jos toimiva maalaistalo, kotieläimien hoito, maatalon työt.
Itse saan elämyksiä kun istun kuistillani, katselen pihan poikki meneviä peuroja, kuuntelen taivaanvuohen mäkätystä, aamulla näen ilveksen jäljet pihahiekassa, jäniksen papanoita kukkapenkin vieressä. Haukan kimeää ääntelyä sen tähystäessä saalista.
Luonto on iso elämys. Miksei ap osta lapsilleen lintu/perhos/ ötökkäkirjoja? Siinäkin on maalla sivistävää tekemistä kun tutkii perhosten ja lintujen ja hiekkaan kaivautuvien pistiäisten nimet ja kasvien nimet ja tietoa niistä?
Onko ap kysynyt, jospa nää tyhmät isovanhemmat omaavat paljon tietoja ja taitoja joita ei aloittaja?
Mun juntit appivanhemmat ei ymmärrä luonnostamitään. Roskaavat lähinnä.
Meidän lapset kävivät mökkikunnassa luontokerhossa joka kesä ja joka lausntai käytiin luontokeskuksessa.
Kasvion keräsi kumpikaan, opetettiin kalastamaan, marjastamaan ja sienestämään.
Kotieläintiloilla käytiin tutustumassa eläimiin ja mökkinaapurissa oppivat lypsämään.
Appivanhemmat ei tee mitään näistä. Ei kiinnostaz
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Ei opetettu ainakaan maaseudulla -60 luvulla. Sisareni on syntynyt 1952 ja ei ole koskaan lukenut päivääkään vierasta kieltä ja koulutus hänellä on kansakoulu+ kansalaiskoulu ja ammattikoulu. Mutta pitkän yhtenäisen työuran teki ilman työttömyysjaksoja.
Mun veli 1950 ja sisko 1955 luki pitkää saksaa maaseudun kouluissa ja ruotsi eli toinen kotimainen alkoi kansakoulun kolmannella.
Ruotsi ei ole alkanut kansakoulun kolmannella se on ihan varma. Itse olen syntynyt 1960 ja englanti tuli kolmannelta luokalta, (oli alkuun vapaaehtoinen, koska oli tavallaan jo peruskoulun opetussuunnitelma, vaikka oltiin kansakoulussa. Rikkaammat ikätoverit olivat pyrkineet keskikouluun ja me köyhien "kakarat" jäätiin vanhaa kouluun.) mutta ruotsia ei luettu tuntiakaan millään luokalla. Veljeni joka oli syntynyt 1961 aloitti sitten peruskoulussa ja englainti tuli 3 luokalla ja ruotsi 7 luokalla.
Sun veli jasisko on menneet keskikouluun (oppikouluun). kansakoulussa ja kansalaiskouluissa ei luettu pitkää eikä lyhyttä sakasaa, eikä mitään muutakaan .
Jaa voi olla , että 1955 syntynyt on joissakin kouluissa saattanut saada englannin opetusta kansalaiskoulussa, mutta ei esim meidän kunnan kouluissa, koska vasta vuonna 1957 syntynyt sisareni on ensimmäinen joka meidän sisaruslaumasta on opetellut vieraita kieliä, eli sitä englantia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Ei opetettu ainakaan maaseudulla -60 luvulla. Sisareni on syntynyt 1952 ja ei ole koskaan lukenut päivääkään vierasta kieltä ja koulutus hänellä on kansakoulu+ kansalaiskoulu ja ammattikoulu. Mutta pitkän yhtenäisen työuran teki ilman työttömyysjaksoja.
Mun veli 1950 ja sisko 1955 luki pitkää saksaa maaseudun kouluissa ja ruotsi eli toinen kotimainen alkoi kansakoulun kolmannella.
Ruotsi ei ole alkanut kansakoulun kolmannella se on ihan varma. Itse olen syntynyt 1960 ja englanti tuli kolmannelta luokalta, (oli alkuun vapaaehtoinen, koska oli tavallaan jo peruskoulun opetussuunnitelma, vaikka oltiin kansakoulussa. Rikkaammat ikätoverit olivat pyrkineet keskikouluun ja me köyhien "kakarat" jäätiin vanhaa kouluun.) mutta ruotsia ei luettu tuntiakaan millään luokalla. Veljeni joka oli syntynyt 1961 aloitti sitten peruskoulussa ja englainti tuli 3 luokalla ja ruotsi 7 luokalla.
Sun veli jasisko on menneet keskikouluun (oppikouluun). kansakoulussa ja kansalaiskouluissa ei luettu pitkää eikä lyhyttä sakasaa, eikä mitään muutakaan .
Jaa voi olla , että 1955 syntynyt on joissakin kouluissa saattanut saada englannin opetusta kansalaiskoulussa, mutta ei esim meidän kunnan kouluissa, koska vasta vuonna 1957 syntynyt sisareni on ensimmäinen joka meidän sisaruslaumasta on opetellut vieraita kieliä, eli sitä englantia.
Kyllä alkoi ruotsi kolmannella. Kaikilla meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Toisaalta, olethan sinäkin ärsyttävä, kun ainoa asia, mitä osaat, on somettaa ja kuvata itseäsi. Jaat käsiteltyjä kuvia itsestäsi someen, sepä vasta fiksua ja kehittynyttä toimintaa, verrattuna vaikkapa maatilan pitämiseen. Et osaa tehdä fyysisiä töitä, etkä ole riittävän älykäs henkiseen työhön. Lisäksi olet moukka, kun arvostelet toisia ihmisiä. Niin ja tämä ei ollut sinun arvosteluasi, totesin vain tosiasiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Olen syntynyt 1960. En puhu historiasta vaan ajankohdasta jonka olen itse elänyt.
Televisiot ei olleet mitenkään harvinaisia 60-luvulla maaseudulla. Meille se tuli 1964 kesäolympialaisiin ja naapurimme oli viimeinen jonne se kylässä tuli 1969. Puhelin oli kaikilla, mutta miten se tähän liittyy?
1970-luvulla televisio oli kyllä jo kaikilla. Ja aina on ollut mahdollisuus käydä kirjastossa ja lainata kirjoja. Itse hain kirjastosta Tiedon portaat -kirjasarjaa ja opiskelin itsekseni esperanton niistä ja olin kuule alaluokilla koulussa silloin.
Samanlaisen lapsuuden koin minäkin eli tekevisio hankittiin 1959 (ymmärtääkseni säännölliset lähetykset olivat alkaneet 1957) eikä se ollut mikään harvinaisuus, vastaava vempele oli naapureillakin. Oli sisäwc, suihku, sähköt ja jääkaappi, joten kannattaa muistaa, että kaikki maaseutu ei ollut jossain Lieksan korpimaiden takana.
Mutta kannattaa muistaa, että suurin osa kuitenkin asui vielä -60 luvun alussa maaseudulla ja ihmisiltä puuttuivat taloista esim kaikki mukavuudet.
Maaseutu autioituu vauhdilla ( mutta vasta 60-70 luvun taitteessa)Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli vielä tyypillinen maatalousyhteiskunta. Vuonna 1950 ammatissa toimivasta väestöstä 46 prosenttia sai toimeentulonsa maataloudesta ja kolmannes väestöstä asui kaupungeissa. Sen jälkeen elinkeinorakenne muuttui nopeasti. Teollisuus, kauppa ja erilaiset palvelut toivat uusia työpaikkoja, ja muutto maaseudulta asutuskeskuksiin vilkastui. Samaan aikaan myös hedelmällisyys alkoi laskea, mikä osaltaan autioitti maaseutua.
Suurten ikäluokkien tulo työmarkkinoille 1960- ja 1970-luvuilla vauhditti entisestään muuttoa kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Maassamuutto huipentui vuonna 1974, jolloin asuinkuntaa vaihtoi noin 276 000 muuttajaa eli 6 prosenttia väestöstä. Sen jälkeen maassamuuttajia on ollut yhtä paljon vasta 2000-luvulla, jolloin Suomen väkiluku oli kasvanut jo yli puolella miljoonalla asukkaalla.
Suurin osa asui maaseudulla, mutta ei suurimmalta osalta puuttunut mukavuuksia taloistaan.
Ei ollut mitenkään harvinaista, että suihku tai WC sisätiloihin tehtiin vasta 80-luvulla. Tätä ennen oli ollut jo pitkään sähköt ja vesijohto keittiöön käytössä.
Eikä toisaalta lainkaan harvinaista, että talossa oli mukavuudet jo 1960-luvulla. Toisaalta Helsingissä oli vielä 1970-luvulla runsaasti asuntoja, joissa ei ollut omia peseytymistiloja tai vessaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Olen syntynyt 1960. En puhu historiasta vaan ajankohdasta jonka olen itse elänyt.
Televisiot ei olleet mitenkään harvinaisia 60-luvulla maaseudulla. Meille se tuli 1964 kesäolympialaisiin ja naapurimme oli viimeinen jonne se kylässä tuli 1969. Puhelin oli kaikilla, mutta miten se tähän liittyy?
1970-luvulla televisio oli kyllä jo kaikilla. Ja aina on ollut mahdollisuus käydä kirjastossa ja lainata kirjoja. Itse hain kirjastosta Tiedon portaat -kirjasarjaa ja opiskelin itsekseni esperanton niistä ja olin kuule alaluokilla koulussa silloin.
Samanlaisen lapsuuden koin minäkin eli tekevisio hankittiin 1959 (ymmärtääkseni säännölliset lähetykset olivat alkaneet 1957) eikä se ollut mikään harvinaisuus, vastaava vempele oli naapureillakin. Oli sisäwc, suihku, sähköt ja jääkaappi, joten kannattaa muistaa, että kaikki maaseutu ei ollut jossain Lieksan korpimaiden takana.
Mutta kannattaa muistaa, että suurin osa kuitenkin asui vielä -60 luvun alussa maaseudulla ja ihmisiltä puuttuivat taloista esim kaikki mukavuudet.
Maaseutu autioituu vauhdilla ( mutta vasta 60-70 luvun taitteessa)Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli vielä tyypillinen maatalousyhteiskunta. Vuonna 1950 ammatissa toimivasta väestöstä 46 prosenttia sai toimeentulonsa maataloudesta ja kolmannes väestöstä asui kaupungeissa. Sen jälkeen elinkeinorakenne muuttui nopeasti. Teollisuus, kauppa ja erilaiset palvelut toivat uusia työpaikkoja, ja muutto maaseudulta asutuskeskuksiin vilkastui. Samaan aikaan myös hedelmällisyys alkoi laskea, mikä osaltaan autioitti maaseutua.
Suurten ikäluokkien tulo työmarkkinoille 1960- ja 1970-luvuilla vauhditti entisestään muuttoa kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Maassamuutto huipentui vuonna 1974, jolloin asuinkuntaa vaihtoi noin 276 000 muuttajaa eli 6 prosenttia väestöstä. Sen jälkeen maassamuuttajia on ollut yhtä paljon vasta 2000-luvulla, jolloin Suomen väkiluku oli kasvanut jo yli puolella miljoonalla asukkaalla.
Suurin osa asui maaseudulla, mutta ei suurimmalta osalta puuttunut mukavuuksia taloistaan.
Kyllä ne syrjäkylillä puuttuivat. Navettaan saattoi tulla kylmä vesi omasta kaivosta pumpulla pumpattuna.
Suurin osa maaseutua ei ollut 1960-luvullakaan syrjäkyliä vai sinustako esim. Helsingin maalaiskunta (nykyisin Vantaa) on sama asia kuin syrjäkylä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni useimmilla tuntemillani maalla asuvilla ihmisillä on sellaista elämänviisautta, jota ei kirjoista opi. Rahankiilto silmissä elävillä kaupunkilaisilla voi olla henkisesti aika käyhä elämä, vaikka koko ajan ollaan mukamas kiireisiä ja menossa hömppäviihteen ja sähkökellojen ehdoilla.
Minä olen asunut sekä kaupungissa että maalla ja olen sitä mieltä, että se viisaus ei asu paikassa missä asuu vaan siinä ihmisessä itsessään. Jollakin voi olla elämänviisautta vaikka on kuinka asunut elämänsä kaupungissa.
Ei maaseutu automaattisesti tee ihmisestä elämänviisasta. Voi olla, että maalla asuvalla on taitoja, joita ei kaupungissa asuvalla ole, mutta niin on kaupunkilaisellakin taitoja, mitä ei maalla asuvalla ole.
Jos elämänviisaudella tarkoitetaan sitä, että ihminen osaa hoitaa lehmiä tai tehdä tulet, niin kaupungissa et tuollaisella elämänviisaudella tee mitään, mutta on hyvä osata liikkua julkisilla.
Ei ihmiset ole sen viisaampia asuinpaikastaan riippuen, vaan se ihminen on ihan yhtä viisas/elämänviisas asuipa se sitten kaupungissa tai maalla. Se viisaus elää ihmisessä, ei paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.
Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.
Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Sinä se jaksat , huoh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Sinä se jaksat , huoh!
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on melkein 60v maalaisisovanhemmat, jotka eivät todellakaan lähde lastenlasten kanssa uimahalliin tai makkaranpaiston. Lapsenlapset otetaan mukaan töihin eli tekemään polttopuita, siivoamaan rehuvarastoa, säkittämään viljaa tai korjaamaan koneita. Maalla tehdään töitä, ei se ole mikään huvipuisto. Isovanhemmat puhuvat sujuvaa englantia (kyllä, jopa 1960-luvulla oli kouluja!), keskustelevat kaupunkilaisia syvällisemmin ja mielipiteensä perustellen niin ilmastonmuutoksesta, sijoittamisesta kuin lisäaineiden vaikutuksesta jätevesikuormitukseen. He osaavat tarvittaessa päästää päiviltä sian, perata kalat, ommella itse vaatteensa ja jopa tehdä kenkänsä ( kansalaisopistoissa on hassunhauskoja kursseja maalaistolloille), mutta laiskottelemaan sossutuella heistä ei ole. En usko, että käyvät kahvilassa edes kerran vuodessa, mutta onko se sitten tärkeä mittari hyvälle elämälle, jos kahvitella voi naapurin 93v Salmenkin luona.
Ap kirjoitti isovanhemmista kuin heidän tulisi olla jonkinlainen hauskanpitoautomaatti elämyspalveluineen. Miksi ei vanhemmat vie itse uimahalliin lapsiaan?
Suurin osa isovanhemmista haluaa itse tarjota elämyksiä lapsenlapsilleen.
Maatilan työtvoivat olla se elämys.
Minulle olivat molemmat isovanhemmat maaseudulla ja vuoronperään koulun kesälomaa heillä vietin. Se oli elämys. Mielenkiitoisia töitä tehtiin ja opin lypsämään, kaikessa sai olla mukana. Illalla tarinoitiin ja kuunneltiin joku kuunnelma radiosta. Kuuntelin tavattoman mielelläni kertomuksia isovanhempieni lapsuudesta ja nuoruudesta. Pappan kanssa lähdettiin kello 5 ongelle ja otettiin isot eväät mukaan. Toinen pappa opetti ratsastamaan, hänellä oli aina komeita hevosia ja oli kunnan politiikassa mukana. Oli ihanaa aikaa lapsuudessa olla isovanhemmilla. Kaipaan heitä ja ajattelen heitä usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Ei opetettu ainakaan maaseudulla -60 luvulla. Sisareni on syntynyt 1952 ja ei ole koskaan lukenut päivääkään vierasta kieltä ja koulutus hänellä on kansakoulu+ kansalaiskoulu ja ammattikoulu. Mutta pitkän yhtenäisen työuran teki ilman työttömyysjaksoja.
Mun veli 1950 ja sisko 1955 luki pitkää saksaa maaseudun kouluissa ja ruotsi eli toinen kotimainen alkoi kansakoulun kolmannella.
Tuota en usko. Sisaruksesi ovat ilmeisesti käyneet keskikoulua, jossa kieltenopetus kuului opetussuunnitelmaan. Ainoastaan, jos se kansakoulunopettaja on pitänyt jotain kielten harrastekerhoa, niin onhan kansakoulussakin voitu opetella kieliä. Itse olen synt 1950 ja aloitin oppikoulun (keskikoulun )12 vuotiaana ja opiskelin ruotsia ja saksaa. Ja ainakin maaseudulla pienessä koulussa tuo kielivalinta riippui siitä, millainen opettaja sattui olemaan valmiina jo koulussa. Saksa tuli ohjelmaan automaattisesti, kun koulussa oli jo saksan opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.
Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.
Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.
Laitat siemeniä tulemaan? Siis mitä?
Ja koska osaat lypsää, osaat siis käyttää lypsyrobottia ja ohjelmoida sen toimimaan haluamallasi tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.quote]
Näitä palstoja vaivaa se, että ihmiset luulevat oman kokemuksensa olevan yleinen käytäntö koko maassa. Itse kävin maksullista oppikoulua vuodesta 67. Oli lukukausimaksu, kirjat piti ostaa itse ja ruoka maksoi, samoin matkat kouluun. Ehkä osa oppikouluista oli sitten ilmaisia, mutta eivät kaikki.
Oppikoulu ei "vastannut" keskikoulua, vaan oppikoulu tarkoitti viisivuotista keskikoulua ja kolmevuotista lukiota. Koulun saattoi lopettaa myös keskikouluun, se antoi eväitä lähteä "sisätöihin" työelämään konttoristiksi tms.
Kyllä ne syrjäkylillä puuttuivat. Navettaan saattoi tulla kylmä vesi omasta kaivosta pumpulla pumpattuna.