Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Näin on. 70-luvun alkupuolen koulumaailmassa, siellä keskikoulussa siis, kyseltiin kavereilta jonkun mielenkiintoisen tv-ohjelman jälkeen ensiksi, että onko teillä televisio? Aika monella ei ollut. Meille tuli joskus naapurin lapset katsomaan joitakin tiettyjä ohjelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun appivanhemmat olivat tuollaisia.
Kaikkein rasittavin piirre heissä oli se, että eivät sietäneet mitään omasta tyylistään poikkeavaa, joten mäkättivät ja jäkättivät tauotta, kun joku ns uskalsi tehdä vähänkään toisin. Esimerkiksi syödäkin riisiä, eikä perunaa.
Hehheh..ei ole omena kauas puusta pudonnut, jos luet kommentisi.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummalakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Olen syntynyt 1960. En puhu historiasta vaan ajankohdasta jonka olen itse elänyt.
Televisiot ei olleet mitenkään harvinaisia 60-luvulla maaseudulla. Meille se tuli 1964 kesäolympialaisiin ja naapurimme oli viimeinen jonne se kylässä tuli 1969. Puhelin oli kaikilla, mutta miten se tähän liittyy?
1970-luvulla televisio oli kyllä jo kaikilla. Ja aina on ollut mahdollisuus käydä kirjastossa ja lainata kirjoja. Itse hain kirjastosta Tiedon portaat -kirjasarjaa ja opiskelin itsekseni esperanton niistä ja olin kuule alaluokilla koulussa silloin.
Kylät on erilaisia. Mitä syrjäkylimmälle mennään vielä erilaisempia.
Kotikyläni keskustaan kyllä tuli sähköt, ensin omalla vesivoimalalla 20- luvulla. Valtakunnan verkosta kyllä jo myöhemmin , en muista kylähistorissta milloin.
Lapsuuskotini nurkille tuli sähkö 70- luvun alussa. Linja meni metsiemme rajaa myöten, muttei meille enää otettu kun ei kukaan vakituiseen asunut. Linjassa oli kaksi maalaistaloa, muutama omakotityyppinen talo ja kesämökkejä.
70- luvun alussa kuului kuitenkin läheisen karjatilan agrigaatti lypsyaikaan. Kesällä kun käytiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.
Samoin. Säälin miestä. Mies on täysi tohvelisankari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Olen syntynyt 1960. En puhu historiasta vaan ajankohdasta jonka olen itse elänyt.
Televisiot ei olleet mitenkään harvinaisia 60-luvulla maaseudulla. Meille se tuli 1964 kesäolympialaisiin ja naapurimme oli viimeinen jonne se kylässä tuli 1969. Puhelin oli kaikilla, mutta miten se tähän liittyy?
1970-luvulla televisio oli kyllä jo kaikilla. Ja aina on ollut mahdollisuus käydä kirjastossa ja lainata kirjoja. Itse hain kirjastosta Tiedon portaat -kirjasarjaa ja opiskelin itsekseni esperanton niistä ja olin kuule alaluokilla koulussa silloin.
Olen samanikäinen ja omassa kaveripiirissä sekä luokkakavereilla ei vielä 1980-luvullakaan ollut lähestulkoonkaan kaikilla puhelimia. Ihan kohtuullisen iso kaupunkikin oli, mutta oli myös helppo asioida monessa paikassa paikan päällä livenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Mistäs tiedät, mitä he silloin tekevät, kun et ole heitä kyttäämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Sinulle taisi tulla lipsahdus aloituksessa ja moni käsitti väärin, sillä aateliset ovat perinteisesti asuneet kartanoissa ja omistaneet puolet pitäjästä. Lapsilla kotiopettajat, palveluväkeä, rengit ja piiat. Ystävyyssuhteet muodostuvat samasta yhteiskuntaluokasta.
Ja aatelissuvuissa puoliso valitaan aina samasta yhteiskunta luokasta, erityisesti tyttölapset ja näin omaisuutta kartutetaan ja omaisuus pysyy suvun hallussa. Avioliitto on rahaliitto, eikä kiimaliitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Sinulle taisi tulla lipsahdus aloituksessa ja moni käsitti väärin, sillä aateliset ovat perinteisesti asuneet kartanoissa ja omistaneet puolet pitäjästä. Lapsilla kotiopettajat, palveluväkeä, rengit ja piiat. Ystävyyssuhteet muodostuvat samasta yhteiskuntaluokasta.
Ja aatelissuvuissa puoliso valitaan aina samasta yhteiskunta luokasta, erityisesti tyttölapset ja näin omaisuutta kartutetaan ja omaisuus pysyy suvun hallussa. Avioliitto on rahaliitto, eikä kiimaliitto.
En ole aloittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Sinulle taisi tulla lipsahdus aloituksessa ja moni käsitti väärin, sillä aateliset ovat perinteisesti asuneet kartanoissa ja omistaneet puolet pitäjästä. Lapsilla kotiopettajat, palveluväkeä, rengit ja piiat. Ystävyyssuhteet muodostuvat samasta yhteiskuntaluokasta.
Ja aatelissuvuissa puoliso valitaan aina samasta yhteiskunta luokasta, erityisesti tyttölapset ja näin omaisuutta kartutetaan ja omaisuus pysyy suvun hallussa. Avioliitto on rahaliitto, eikä kiimaliitto.
En ole aloittaja.
Sulla kuitenkin sama elämäntarina ja säätyä alempi puoliso.
Ootte te oikeita niskavuoren hetoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Sinulle taisi tulla lipsahdus aloituksessa ja moni käsitti väärin, sillä aateliset ovat perinteisesti asuneet kartanoissa ja omistaneet puolet pitäjästä. Lapsilla kotiopettajat, palveluväkeä, rengit ja piiat. Ystävyyssuhteet muodostuvat samasta yhteiskuntaluokasta.
Ja aatelissuvuissa puoliso valitaan aina samasta yhteiskunta luokasta, erityisesti tyttölapset ja näin omaisuutta kartutetaan ja omaisuus pysyy suvun hallussa. Avioliitto on rahaliitto, eikä kiimaliitto.
En ole aloittaja.
Sulla kuitenkin sama elämäntarina ja säätyä alempi puoliso.
Ootte te oikeita niskavuoren hetoja
Ei ole, sinä vain et tajua, että kirjoittajia on useita. Jos olisin ap, alla lukisi ap, lukeeko?
Aloitus toi mieleeni maanmainion Kultahattu-opuksen, jossa on runsaasti terävää kuvausta ihmistyypeistä. Siinä oli kohta jossa typerä nousukasmainen nainen huokaili alempien luokkien saamattomuutta.
Joo, ole hyvä vain, arvon aloittaja, ei kestä kiittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Olen syntynyt 1960. En puhu historiasta vaan ajankohdasta jonka olen itse elänyt.
Televisiot ei olleet mitenkään harvinaisia 60-luvulla maaseudulla. Meille se tuli 1964 kesäolympialaisiin ja naapurimme oli viimeinen jonne se kylässä tuli 1969. Puhelin oli kaikilla, mutta miten se tähän liittyy?
1970-luvulla televisio oli kyllä jo kaikilla. Ja aina on ollut mahdollisuus käydä kirjastossa ja lainata kirjoja. Itse hain kirjastosta Tiedon portaat -kirjasarjaa ja opiskelin itsekseni esperanton niistä ja olin kuule alaluokilla koulussa silloin.
Ei todellakaan kaikilla ollut televisioita vielä 60-luvun alussa, meille tuli telkkari -63 ja oli vielä monta torppaa meidän syrjäkylällä, joilla ei ollut televisiota. Samoin puhelimiakaan ei ollut kaikilla. Muistan kuin eilisen päivän, kun vein naapuriin kuolinviestiä, kun ko perheen mummo oli kuollut keskussairaalassa ja vuosi oli 1969. Ja minä teinityttö sen viestin vein, kun aikuisia ei sattunut olemaan kotona. Meidän numero oli annettu sairaalaan lähimmäksi yhteydenottonumeroksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Sinulle taisi tulla lipsahdus aloituksessa ja moni käsitti väärin, sillä aateliset ovat perinteisesti asuneet kartanoissa ja omistaneet puolet pitäjästä. Lapsilla kotiopettajat, palveluväkeä, rengit ja piiat. Ystävyyssuhteet muodostuvat samasta yhteiskuntaluokasta.
Ja aatelissuvuissa puoliso valitaan aina samasta yhteiskunta luokasta, erityisesti tyttölapset ja näin omaisuutta kartutetaan ja omaisuus pysyy suvun hallussa. Avioliitto on rahaliitto, eikä kiimaliitto.
En ole aloittaja.
Sulla kuitenkin sama elämäntarina ja säätyä alempi puoliso.
Ootte te oikeita niskavuoren hetojaEi ole, sinä vain et tajua, että kirjoittajia on useita. Jos olisin ap, alla lukisi ap, lukeeko?
Miksi sitten olet keskustelussa? Valittamassa kun tuli väärä ukko naitua?
Niskavuoren Heta pamahti raskaaksi miehelle, olikohan nainut mies, isänsä antoi renkipojalle maata ja talon kun nai Hetan että lapsi syntyy aviossa . Aukusti piti taloa hyvin, vaurastui, oli arvostettu pitäjällä.
Heta vaan koko ajan halveksi miestään ja renki/ piika yhteiskuntaluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kuvittelen nyt olevani tämä a.p. sit mä larppaan taasen monessa ketjussa eri kuvitelmin.
Nyt on nähty kaverin kotona tv ohjelmia, joista otetaan esimerkkejä tännekin. (Meillä kotona ei saa olla telkkaa koska uskonto.)
Mut nyt leikitään oikein aatelista.
Leikitään, että koska mä luulen, että vanhusten nyt ainakin kuuluisi olla tyhmempiä, kouluttamattomampia ja sivistymättömämpiä, kuin mä maalaisteini niin niitä voi kurmoottaa eikä ne ymmärrä panna vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Eikö iltalukioita ole ollut olemassa jo aika pitkään?
Olet aika pöljä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Olen syntynyt 1960. En puhu historiasta vaan ajankohdasta jonka olen itse elänyt.
Televisiot ei olleet mitenkään harvinaisia 60-luvulla maaseudulla. Meille se tuli 1964 kesäolympialaisiin ja naapurimme oli viimeinen jonne se kylässä tuli 1969. Puhelin oli kaikilla, mutta miten se tähän liittyy?
1970-luvulla televisio oli kyllä jo kaikilla. Ja aina on ollut mahdollisuus käydä kirjastossa ja lainata kirjoja. Itse hain kirjastosta Tiedon portaat -kirjasarjaa ja opiskelin itsekseni esperanton niistä ja olin kuule alaluokilla koulussa silloin.
Ei todellakaan kaikilla ollut televisioita vielä 60-luvun alussa, meille tuli telkkari -63 ja oli vielä monta torppaa meidän syrjäkylällä, joilla ei ollut televisiota. Samoin puhelimiakaan ei ollut kaikilla. Muistan kuin eilisen päivän, kun vein naapuriin kuolinviestiä, kun ko perheen mummo oli kuollut keskussairaalassa ja vuosi oli 1969. Ja minä teinityttö sen viestin vein, kun aikuisia ei sattunut olemaan kotona. Meidän numero oli annettu sairaalaan lähimmäksi yhteydenottonumeroksi.
Minähän en väittänytkään niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Sinulle taisi tulla lipsahdus aloituksessa ja moni käsitti väärin, sillä aateliset ovat perinteisesti asuneet kartanoissa ja omistaneet puolet pitäjästä. Lapsilla kotiopettajat, palveluväkeä, rengit ja piiat. Ystävyyssuhteet muodostuvat samasta yhteiskuntaluokasta.
Ja aatelissuvuissa puoliso valitaan aina samasta yhteiskunta luokasta, erityisesti tyttölapset ja näin omaisuutta kartutetaan ja omaisuus pysyy suvun hallussa. Avioliitto on rahaliitto, eikä kiimaliitto.
En ole aloittaja.
Sulla kuitenkin sama elämäntarina ja säätyä alempi puoliso.
Ootte te oikeita niskavuoren hetojaEi ole, sinä vain et tajua, että kirjoittajia on useita. Jos olisin ap, alla lukisi ap, lukeeko?
Miksi sitten olet keskustelussa? Valittamassa kun tuli väärä ukko naitua?
Niskavuoren Heta pamahti raskaaksi miehelle, olikohan nainut mies, isänsä antoi renkipojalle maata ja talon kun nai Hetan että lapsi syntyy aviossa . Aukusti piti taloa hyvin, vaurastui, oli arvostettu pitäjällä.
Heta vaan koko ajan halveksi miestään ja renki/ piika yhteiskuntaluokkaa.
Vastasin aloittajan kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Olen syntynyt 1960. En puhu historiasta vaan ajankohdasta jonka olen itse elänyt.
Televisiot ei olleet mitenkään harvinaisia 60-luvulla maaseudulla. Meille se tuli 1964 kesäolympialaisiin ja naapurimme oli viimeinen jonne se kylässä tuli 1969. Puhelin oli kaikilla, mutta miten se tähän liittyy?
1970-luvulla televisio oli kyllä jo kaikilla. Ja aina on ollut mahdollisuus käydä kirjastossa ja lainata kirjoja. Itse hain kirjastosta Tiedon portaat -kirjasarjaa ja opiskelin itsekseni esperanton niistä ja olin kuule alaluokilla koulussa silloin.
Samanlaisen lapsuuden koin minäkin eli tekevisio hankittiin 1959 (ymmärtääkseni säännölliset lähetykset olivat alkaneet 1957) eikä se ollut mikään harvinaisuus, vastaava vempele oli naapureillakin. Oli sisäwc, suihku, sähköt ja jääkaappi, joten kannattaa muistaa, että kaikki maaseutu ei ollut jossain Lieksan korpimaiden takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Ei opetettu ainakaan maaseudulla -60 luvulla. Sisareni on syntynyt 1952 ja ei ole koskaan lukenut päivääkään vierasta kieltä ja koulutus hänellä on kansakoulu+ kansalaiskoulu ja ammattikoulu. Mutta pitkän yhtenäisen työuran teki ilman työttömyysjaksoja.
Olisikohan peiliin katsomisen paikka se moukkamaisuuden kanssa? Tai sitten tuo on vaan provoa.
-eri