Lue keskustelun säännöt.
Mies tahtoisi lapsen, muttei naimisiin
28.03.2023 |
Onko tässä ristiriita?? Olemme olleet avoliitossa kolme vuotta. Kummallakin on työ ja harrastuksia. Nyt miehen mielestä alkaisi olla aika perustaa perhe, mutta yllätyksekseni hän ei aio avioitua kanssani. Tunnen oloni jotenkin huijatuksi.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit todella varakas, mies olisi jo kosinut.
Näinhän teki Ullanlinnan hurmuri. Tosin vaimo ei ole enää elävien kirjoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran on yhdentekevää, onko naimisissa vai ei ja avioliitto on "vain paperi", niin miksi ei sitten voi mennä naimisiin? Jos se tosiaan on yks hailee.
Taloudellinen ja juridinen turva on kuitenkin kiistattomasti parempi avioliiton kohdalla, etenkin naiset on otettu siinä huomioon. Outoa että feministiset nykynaiset kus-evat heidän oikeuksiaan turvaavan instituution päälle.
Millä lailla avioliitto hyödyttää enemmän naisia? Olen itse nainen ja feministi, eikä ole ikinä ollut tarvetta tai kiinnostusta mennä naimisiin. En koe kyllä tämän vuoksi olevani/olleeni yhtään huonommassa asemassa - en suhteen aikana ennen lapsia tai lasten synnyttyä, en erossa enkä eron jälkeen. Enkä nyt, kun seurustelen uudestaan enkä edelleenkään harkitse naimisiinmenoa. Millä lailla olisin siis hyötynyt avioliitosta?
Jos esimerkiksi olit hoitovapaalla ja mies oli kerryttänyt sillä aikaa omaisuutta, olisit voinut saada tasinkoa erotessa.
En nyt sanoisi että on ristiriita. Tunnen aika monta paria jotka avioituivat lasta suunnitellessa tai lapsen syntymän jälkeen. Ihmiset ovat erilaisia ja avioliitto merkitsee eri ihmisille eri asioita.
Minäkin kannustan ihan juttelemaan sen miehesi kanssa siitä mitä avioliitolta odotat ja millaisia juhlia sinä toivot. Toivon ihan vilpittömästi että löydätte hyvän tasapainon asiassa <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutit yhteen miehen kanssa, jos haluat naimisiin? Kardinaalivirhe. Ensin naimisiin, sitten yhteenmuutto, sitten lapsia.
Älä nyt missään nimessä suostu hankkimaan lasta. On epäreilua lapsellekin, jos vanhemmat eivät ole naimisissa. Ja lapsen synnyttyä mies ei ainakaan tule ikinä viemään sinua vihille, kun olet jo antanut hänelle kaiken ilmankin.
Millä lailla on epäreilua lapselle, jos vanhemmat eivät ole naimisissa? Omat lapseni ovat jo teini-ikäisiä, enkä ole naimisissa miehen kanssa. En keksi mitään, mikä lasten elämässä olisi toisin, jos olisimme naimisissa.
Tästä on tehty tutkimuksia. Avoliitossa olevien vanhempien lapset menestyvät elämässä keskimäärin heikommin kuin avioliitossa olevien vanhempien lapset. Lisäksi avioliitossa olevilla on korkeampi kynnys erota, joten avioliitto selvästi vaikuttaa sitoutumisen asteeseen. Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan, ja erotilanteissa isä jää yleensä etäiseksi.
Avopuolisoilla ei ole elatusvelvollisuutta toisiinsa.
Lisäksi jos avoparin toinen osapuoli kuolee, eloon jääneellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen tai lesken asumisoikeuteen eikä omaisuuteen. Lisäksi avopuolisolla ei välttämättä ole oikeutta saada tietoa puolisonsa terveydentilasta esim. onnettomuus- tai sairaustilanteissa saati sitten päätäntävaltaa, jos pitää päättää hoidosta. Jos jotain ikävää sattuu ja avopuoliso joutuu stressaamaan siitä, kun hänellä ei ole mitään oikeuksia, niin kyllähän se lisää lastenkin pahoinvointia.
Viittaamasi tutkimus ei tainnut olla suomalainen, koska ei kuulosta ihan kuvastavan suomalaista todellisuutta. Ja mitä tulee leskeneläkkeeseen, niin kaikki ovat tuosta tietoisia. Ja Suomessa avopuolisoilla käytännössä on elatusvelvollisuus - mutta vaikka ei olisikaan, niin mikä pointti olisi mennä naimisiin? Samalla laillahan rahasta ja elätettävän puolison elintasosta joutuisi sitten riitelemään avioliitossa. Itse ainakin mieluummin olisin jopa yhteiskunnan kuin vastentahtoisen kumppanin elätettävänä.
Mitä leskeneläkkeeseen tulee, niin sitähän ei saa välttämättä muutenkaan, koska siihen vaikuttaa paitsi kuolleen henkilön, myös eloon jääneen puolison tulot. Ja jokainen tietää kyllä keskeläkkeen olemassaolot ja sen myöntämisen kriteerit, joten jos joku ei avioidu sen vuoksi, voinee päätellä, ettei leskeneläke ole hänelle sitten niin olennainen. Suomessa ei aviopuoliso muuten peri, vaan lapset - ja ainakaan itse en nimenomaan lasten takia lesken asumisoikeutta haluaisikaan. Haluan, että lapset saavat hallintaansa perimänsä omaisuuden.
Ja mitä tulee siihen, annetaanko avopuolisolle sairaalasta tiedot, niin todellakin kyllä annetaan. Olen itse ollut tilanteessa, jossa puoliso joutui sairaalaan, eikä ikinä tullut tilannetta, että en olisi sieltä tietoja saanut.
Ja mitä tarkoitat, että avopuolisolla ei olisi mitään oikeuksia? Mitkä kaikki oikeudet häneltä puuttuvat? Itse en ainakaan ole avoliiton vuoksi stressannut mitään.
Lakia on nykyään muutettu, ja leskeneläkkeen voi saada myös, jos on ollut avoliitossa:
"Leskeneläkkeen saamisen edellytys on, että olet ollut puolisosi kanssa avoliitossa, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa."
Lähde: https://www.kela.fi/leskenelake-kuka-voi-saada
Ainoastaan jos parilla on alaikäinen lapsi:
Avoliitto
Voit saada leskeneläkettä, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
Puolisosi on kuollut 1.1.2022 tai sen jälkeen.
Avoliittonne alkoi ennen kuin puolisosi oli täyttänyt 65 vuotta.
Avoliittonne oli kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta, kun puolisosi kuoli.
Sinulla on puolisosi kanssa yhteinen alle 18-vuotias lapsi, joka on asunut sinun ja puolisosi kanssa samassa taloudessa.
Alkuhuuma kestää ensimmäiset 3v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lupasiko mies mennä kanssasi naimisiin silloin suhteen alussa?
Jos ap olisi kosinut, tarkoittaisi se että he olisivat kihloissa.
Meillä lapset monesti haluaisi syödä kakusta vain kuorruteen mutta olen tehnyt selväksi että sitten jäädään kokonaan ilman jos ei koko kakku kelpaa. Ovat sen oppineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun kahta asiaa, toinen oli naimisiin meneminen, toinen talon ostaminen puoliksi vaimon kanssa.
Olisi pitänyt jatkaa avoliitossa ja ostaa talo yksin.
Suhde toimii, kun toinen ei ala ajattelemaan, että toinen on nalkissa eikä jaksa käytännön syistä lähteä. Suhde toimii, kun kumpikin on siinä, vaikka kumpikin tietää että toinen voisi lähteä helposti - muttei lähde. Se pitää suhteen paljon paremmin kasassa, kuin naimisiin meneminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutit yhteen miehen kanssa, jos haluat naimisiin? Kardinaalivirhe. Ensin naimisiin, sitten yhteenmuutto, sitten lapsia.
Älä nyt missään nimessä suostu hankkimaan lasta. On epäreilua lapsellekin, jos vanhemmat eivät ole naimisissa. Ja lapsen synnyttyä mies ei ainakaan tule ikinä viemään sinua vihille, kun olet jo antanut hänelle kaiken ilmankin.
No ei todellakaan naimisiin ennen kuin on asuttu yhdessä. Enkä ymmärrä miksi pitäisi ehdottomasti päästä naimisiin. En mäkään lapseni isän kanssa ollut naimisissa vaan olimme avoliitossa. Nykyisen miehen kanssa menimme naimisiin, mutta toisaalta voisimme olla avoparikin.
Mitä epäreilua siinä muka on lapselle, että vanhemmat ei ole naimisissa?
Jos kerran avioliitolla ei ole sinulle yhtään mitään merkitystä, miksi olet naimisissa? Ihmettelen suuresti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutit yhteen miehen kanssa, jos haluat naimisiin? Kardinaalivirhe. Ensin naimisiin, sitten yhteenmuutto, sitten lapsia.
Älä nyt missään nimessä suostu hankkimaan lasta. On epäreilua lapsellekin, jos vanhemmat eivät ole naimisissa. Ja lapsen synnyttyä mies ei ainakaan tule ikinä viemään sinua vihille, kun olet jo antanut hänelle kaiken ilmankin.
No ei todellakaan naimisiin ennen kuin on asuttu yhdessä. Enkä ymmärrä miksi pitäisi ehdottomasti päästä naimisiin. En mäkään lapseni isän kanssa ollut naimisissa vaan olimme avoliitossa. Nykyisen miehen kanssa menimme naimisiin, mutta toisaalta voisimme olla avoparikin.
Mitä epäreilua siinä muka on lapselle, että vanhemmat ei ole naimisissa?
Jos kerran avioliitolla ei ole sinulle yhtään mitään merkitystä, miksi olet naimisissa? Ihmettelen suuresti.
Naimisiinmeno ei tarkoita mitään mutta aika moni on silti naimisissa ja järjestää sille jopa rituaalin ja tukee kaivosteollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutit yhteen miehen kanssa, jos haluat naimisiin? Kardinaalivirhe. Ensin naimisiin, sitten yhteenmuutto, sitten lapsia.
Älä nyt missään nimessä suostu hankkimaan lasta. On epäreilua lapsellekin, jos vanhemmat eivät ole naimisissa. Ja lapsen synnyttyä mies ei ainakaan tule ikinä viemään sinua vihille, kun olet jo antanut hänelle kaiken ilmankin.
Millä lailla on epäreilua lapselle, jos vanhemmat eivät ole naimisissa? Omat lapseni ovat jo teini-ikäisiä, enkä ole naimisissa miehen kanssa. En keksi mitään, mikä lasten elämässä olisi toisin, jos olisimme naimisissa.
Tästä on tehty tutkimuksia. Avoliitossa olevien vanhempien lapset menestyvät elämässä keskimäärin heikommin kuin avioliitossa olevien vanhempien lapset. Lisäksi avioliitossa olevilla on korkeampi kynnys erota, joten avioliitto selvästi vaikuttaa sitoutumisen asteeseen. Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan, ja erotilanteissa isä jää yleensä etäiseksi.
Avopuolisoilla ei ole elatusvelvollisuutta toisiinsa.
Lisäksi jos avoparin toinen osapuoli kuolee, eloon jääneellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen tai lesken asumisoikeuteen eikä omaisuuteen. Lisäksi avopuolisolla ei välttämättä ole oikeutta saada tietoa puolisonsa terveydentilasta esim. onnettomuus- tai sairaustilanteissa saati sitten päätäntävaltaa, jos pitää päättää hoidosta. Jos jotain ikävää sattuu ja avopuoliso joutuu stressaamaan siitä, kun hänellä ei ole mitään oikeuksia, niin kyllähän se lisää lastenkin pahoinvointia.
Viittaamasi tutkimus ei tainnut olla suomalainen, koska ei kuulosta ihan kuvastavan suomalaista todellisuutta. Ja mitä tulee leskeneläkkeeseen, niin kaikki ovat tuosta tietoisia. Ja Suomessa avopuolisoilla käytännössä on elatusvelvollisuus - mutta vaikka ei olisikaan, niin mikä pointti olisi mennä naimisiin? Samalla laillahan rahasta ja elätettävän puolison elintasosta joutuisi sitten riitelemään avioliitossa. Itse ainakin mieluummin olisin jopa yhteiskunnan kuin vastentahtoisen kumppanin elätettävänä.
Mitä leskeneläkkeeseen tulee, niin sitähän ei saa välttämättä muutenkaan, koska siihen vaikuttaa paitsi kuolleen henkilön, myös eloon jääneen puolison tulot. Ja jokainen tietää kyllä keskeläkkeen olemassaolot ja sen myöntämisen kriteerit, joten jos joku ei avioidu sen vuoksi, voinee päätellä, ettei leskeneläke ole hänelle sitten niin olennainen. Suomessa ei aviopuoliso muuten peri, vaan lapset - ja ainakaan itse en nimenomaan lasten takia lesken asumisoikeutta haluaisikaan. Haluan, että lapset saavat hallintaansa perimänsä omaisuuden.
Ja mitä tulee siihen, annetaanko avopuolisolle sairaalasta tiedot, niin todellakin kyllä annetaan. Olen itse ollut tilanteessa, jossa puoliso joutui sairaalaan, eikä ikinä tullut tilannetta, että en olisi sieltä tietoja saanut.
Ja mitä tarkoitat, että avopuolisolla ei olisi mitään oikeuksia? Mitkä kaikki oikeudet häneltä puuttuvat? Itse en ainakaan ole avoliiton vuoksi stressannut mitään.
Lakia on nykyään muutettu, ja leskeneläkkeen voi saada myös, jos on ollut avoliitossa:
"Leskeneläkkeen saamisen edellytys on, että olet ollut puolisosi kanssa avoliitossa, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa."
Lähde: https://www.kela.fi/leskenelake-kuka-voi-saadaAinoastaan jos parilla on alaikäinen lapsi:
Avoliitto
Voit saada leskeneläkettä, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
Puolisosi on kuollut 1.1.2022 tai sen jälkeen.
Avoliittonne alkoi ennen kuin puolisosi oli täyttänyt 65 vuotta.
Avoliittonne oli kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta, kun puolisosi kuoli.
Sinulla on puolisosi kanssa yhteinen alle 18-vuotias lapsi, joka on asunut sinun ja puolisosi kanssa samassa taloudessa.
"Avioliitossa
Voit saada leskeneläkettä 10 vuotta tai vähintään siihen asti, kunnes luonasi asuva lapsi täyttää 18 vuotta.
Et voi kuitenkaan saada leskeneläkettä enää sen jälkeen, kun olet täyttänyt 65 vuotta."
En nyt näkisi niin mahtavana etuna, että golddiggeripäissäni menisin noiden mahdollisten parin vuoden takia naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutit yhteen miehen kanssa, jos haluat naimisiin? Kardinaalivirhe. Ensin naimisiin, sitten yhteenmuutto, sitten lapsia.
Älä nyt missään nimessä suostu hankkimaan lasta. On epäreilua lapsellekin, jos vanhemmat eivät ole naimisissa. Ja lapsen synnyttyä mies ei ainakaan tule ikinä viemään sinua vihille, kun olet jo antanut hänelle kaiken ilmankin.
Millä lailla on epäreilua lapselle, jos vanhemmat eivät ole naimisissa? Omat lapseni ovat jo teini-ikäisiä, enkä ole naimisissa miehen kanssa. En keksi mitään, mikä lasten elämässä olisi toisin, jos olisimme naimisissa.
Tästä on tehty tutkimuksia. Avoliitossa olevien vanhempien lapset menestyvät elämässä keskimäärin heikommin kuin avioliitossa olevien vanhempien lapset. Lisäksi avioliitossa olevilla on korkeampi kynnys erota, joten avioliitto selvästi vaikuttaa sitoutumisen asteeseen. Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan, ja erotilanteissa isä jää yleensä etäiseksi.
Avopuolisoilla ei ole elatusvelvollisuutta toisiinsa.
Lisäksi jos avoparin toinen osapuoli kuolee, eloon jääneellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen tai lesken asumisoikeuteen eikä omaisuuteen. Lisäksi avopuolisolla ei välttämättä ole oikeutta saada tietoa puolisonsa terveydentilasta esim. onnettomuus- tai sairaustilanteissa saati sitten päätäntävaltaa, jos pitää päättää hoidosta. Jos jotain ikävää sattuu ja avopuoliso joutuu stressaamaan siitä, kun hänellä ei ole mitään oikeuksia, niin kyllähän se lisää lastenkin pahoinvointia.
Viittaamasi tutkimus ei tainnut olla suomalainen, koska ei kuulosta ihan kuvastavan suomalaista todellisuutta. Ja mitä tulee leskeneläkkeeseen, niin kaikki ovat tuosta tietoisia. Ja Suomessa avopuolisoilla käytännössä on elatusvelvollisuus - mutta vaikka ei olisikaan, niin mikä pointti olisi mennä naimisiin? Samalla laillahan rahasta ja elätettävän puolison elintasosta joutuisi sitten riitelemään avioliitossa. Itse ainakin mieluummin olisin jopa yhteiskunnan kuin vastentahtoisen kumppanin elätettävänä.
Mitä leskeneläkkeeseen tulee, niin sitähän ei saa välttämättä muutenkaan, koska siihen vaikuttaa paitsi kuolleen henkilön, myös eloon jääneen puolison tulot. Ja jokainen tietää kyllä keskeläkkeen olemassaolot ja sen myöntämisen kriteerit, joten jos joku ei avioidu sen vuoksi, voinee päätellä, ettei leskeneläke ole hänelle sitten niin olennainen. Suomessa ei aviopuoliso muuten peri, vaan lapset - ja ainakaan itse en nimenomaan lasten takia lesken asumisoikeutta haluaisikaan. Haluan, että lapset saavat hallintaansa perimänsä omaisuuden.
Ja mitä tulee siihen, annetaanko avopuolisolle sairaalasta tiedot, niin todellakin kyllä annetaan. Olen itse ollut tilanteessa, jossa puoliso joutui sairaalaan, eikä ikinä tullut tilannetta, että en olisi sieltä tietoja saanut.
Ja mitä tarkoitat, että avopuolisolla ei olisi mitään oikeuksia? Mitkä kaikki oikeudet häneltä puuttuvat? Itse en ainakaan ole avoliiton vuoksi stressannut mitään.
Lakia on nykyään muutettu, ja leskeneläkkeen voi saada myös, jos on ollut avoliitossa:
"Leskeneläkkeen saamisen edellytys on, että olet ollut puolisosi kanssa avoliitossa, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa."
Lähde: https://www.kela.fi/leskenelake-kuka-voi-saadaAinoastaan jos parilla on alaikäinen lapsi:
Avoliitto
Voit saada leskeneläkettä, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
Puolisosi on kuollut 1.1.2022 tai sen jälkeen.
Avoliittonne alkoi ennen kuin puolisosi oli täyttänyt 65 vuotta.
Avoliittonne oli kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta, kun puolisosi kuoli.
Sinulla on puolisosi kanssa yhteinen alle 18-vuotias lapsi, joka on asunut sinun ja puolisosi kanssa samassa taloudessa.
"Avioliitossa
Voit saada leskeneläkettä 10 vuotta tai vähintään siihen asti, kunnes luonasi asuva lapsi täyttää 18 vuotta.
Et voi kuitenkaan saada leskeneläkettä enää sen jälkeen, kun olet täyttänyt 65 vuotta."En nyt näkisi niin mahtavana etuna, että golddiggeripäissäni menisin noiden mahdollisten parin vuoden takia naimisiin.
Avioliitossa etua siis ainoastaan, jos lapset muuttaneet kotoa ja puoliso kuolee kun itse on 55-65v?
Taidan mielummin turvata selustan keskinäisellä henkivakuutuksella ja omilla säästöillä, kuin armopalahimmelillä.
Mitä sitten? Ei lasten teko liity avioliittoon mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitaanko lapsen tekemiseen pappi ja valtion virkakoneisto?
Tarvitaanko rakastaakseen?
Miksi ihmisillä on niin vimmattu hinku saada parisuhteeseen mukaan kirkko ja valtio? Tätä olen usein pohtinut. Voimakas uskonnollinen vakaumus on toki yksi "järkevä" vastaus. Perinteiden noudattaminen lienee toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tällaisia ihmisiä, jotka haluavat lapsen, mutteivät naimisiin. Logiikka pettää pahemman kerran. Miksi he eivät halua naimisiin?
-Koska se ei ole tärkeää ja "avioliitto on pelkkä paperi"? No mikäli se ei ole tärkeää, niin miten vaikeaa on poiketa vartin verran maistraatissa ja saada se yksi pahainen paperi, jolla hommasta tehdään virallista ja selkeää?
-Koska he eivät halua sitoutua, eivätkä ole "varmoja"? No miten sitten tekevät lasta sellaisen ihmisen kanssa, josta eivät ole varmoja! Lapsihan on elinikäinen sitoumus kahden ihmisen välillä joka tapauksessa.
- Koska lapsi on elinikäinen sitoumus kuitenkin, ei meidän tarvitse mennä naimisiin? - Haluat sitoutua toiseen ihmiseen koko iäksesi lapsen kautta, mutta tämä ihminen ei kuitenkaan ole niin tärkeä, että virallistaisit suhteen?
Voin vastata omasta puolestani: Koska minulle avioliitto ei merkitse mitään. En tarvitse sitä sitoutumisen osoittamiseksi, koska pystyn sitoutumaan ilman avioliittoa. En tarvitse avioliittoa myöskään rakkauden symboliksi tai osoitukseksi, koska minulle muunlaiset symbolit ja rakkauden osoitukset ovat niitä, joita itse haluan. En tarvitse avioliiton juridisia puolia. Siinäpä ne. Uskon siis todellakin parisuhteeseen, rakkauteen ja sitoutumiseen, mutta en näihin tarvitse avioliittoa. Minulle suhteen virallistaminen ei ole olennainen asia. Tiedän, kenen kanssa haluan olla ja haluan sitoutua häneen - ja esimerkiksi olen halunnut tehdä lapset juuri tämän ihmisen kanssa - ja koen, että elämämme on hyvää ja suhteemme on hyvä ja toimiva. Se riittää. Avioliitto ei toisi minulle mitään lisäarvoa.
Eli menet takuuseen itsestäsi. Minun silmiini tuo on nuoruuden omnipotenssia, jota olen itsekin tullut poteneeksi. Se päivä saattaa tulla, jolloin mietit toisin. Minulle tuo tapahtui nykyisen avomiehen kanssa, jonka itsekeskeisyys oli suurempaa kuin oletin, ja minun tilanteeni haavoittuvampi kuin uskoin mahdolliseksi. Kumpikaan näistä ei ole mahdottoman harvinainen skenaario.
Aika moni nainen kuitenkin onnistuu väistämään pari luotia sillä, ettei ole valmis syventämään suhdetta mieheen, jolle on omat suunnitelmat joko yllättävän epäselvät tai niin selvät, että ne pitää salata.
Nuoruuteni feminismi oli nuorten naisten uskontunnustus omaan erinomaisuuteensa. Vanhemman naisen feminismi lähtee siitä, että naissukupuoli on jonkinlaisen suojelun tarpeessa väistämättä aina. Kun valtio tarjoaa jonkinlaista sateenvarjoa, nuoruuden auringonpaisteessa sitä saattaa pitää riittävänä huomaamatta, että varjo on pieni, risa ja taipuvainen menemään ympäri heti kun vähän tuulee.
On hienoa, että nuorena naisella on varaa uskoa miehensä erinomaiseen luonteeseen ja elämän kantavuuteen. Mutta toivoisin, ettei vanhemman naisen varoituksia sivuutettaisi vain siksi, että hän on joku ihme mummo.
Vierailija kirjoitti:
Kadun kahta asiaa, toinen oli naimisiin meneminen, toinen talon ostaminen puoliksi vaimon kanssa.
Olisi pitänyt jatkaa avoliitossa ja ostaa talo yksin.
Suhde toimii, kun toinen ei ala ajattelemaan, että toinen on nalkissa eikä jaksa käytännön syistä lähteä. Suhde toimii, kun kumpikin on siinä, vaikka kumpikin tietää että toinen voisi lähteä helposti - muttei lähde. Se pitää suhteen paljon paremmin kasassa, kuin naimisiin meneminen
Oletko varma, ettet nyt haaveile vastoin parempaa tietoasi? Kunnioituksen ja arvostuksen puute on oireilua, jonka takana olevat ongelmat olisi hyvä korjata tai ratkoa tilanne jotenkin. On hyvä, että tunnetaan olo sen verran turvalliseksi, että ne näkyvät.
Näkisikö vaimosi avovaimona tilanteen samoin? Pitkä avoliitto aiheuttaa saman kooman sekin, plus että sitä voimistaa tietty kalvava tunne, ettei toinen ehkä välitä ihan niin paljon kuin haluat ajatella.
En ihan luota avomieheeni. Se tunne kalvaa sisältäpäin osteoporoosin tavoin ja painaa ryhtiäni kumaraan. Kamalin on se pieni piru olkapäällä, joka kuiskii, että sitä se toinen nimenomaan haluaakin. Että en usko lähtemisen maksavan vaivaa, kun en jaksa odottaa elämältä parempaakaan. Kyllä tämä syö arvostusta miestä kohtaan.
Olemme taloudellisesti tiukoilla, ja se vie huomion sen verran tarkkaan, että taistelemme yhdessä selvitäksemme kuiville. Olemme hyvät taistelutoverit. Mutta mitä tapahtuu, jos talous korjaantuu - en tiedä.
Jos aikomuksena ei ole erota, ei ole mitään syytä olla menemättä naimisiin. Se on helpoin tapa hoitaa useita paperihommia samalla allekirjoituksella.
Mies joka ei halua naimisiin aikoo erota jossain vaiheessa ja toivoo ettei menetä erossa rahaa. Ei tällaiselle miehelle tietenkään tehdä lasta ja pistetä omaa uraa tauolle sen takia.
Ap, sano miehelle että sopii, mutta siinä tapauksessa sulla on lasten yksinhuoltajuus eli jos tulee ero, miehellä ei ole lasten asioihin sanomista.
Jos mies haluaa oikean perheen, niin sitten avioliitto.
🇺🇦🇮🇱
Hauska miten avioliiton vastustajat selittävät, ettei avioliitolla ole merkitystä ja samat asiat voi hoitaa muutenkin. Tämä on toki totta, mutta vaatii useamman paperin tekemisen (esim. testamentti, edunvalvontatestamentti). Kaiken tämän saa ilman häslinkiä menemällä naimisiin, mutta tätä ei voi tehdä koska avioliitto ei merkitse mitään. Taitaa se kuitenkin sitten lopulta merkitä niin paljon, ettei ole valmis sitoutumaan julkisesti. Me mentiin aikanaan naimisiin (maistraatissa, arkipäivänä), kun alettiin miettiä lasten hankkimista juurikin siksi, että se oli helpompaa.
Statusmuksu. Mies ottaa kuvia IG:seen ja käy Hoplopissa. Artisti maksaa.