Lue keskustelun säännöt.
Miksei opiskelijan rahat riitä Suomessa?
25.03.2023 |
Ärsyttää. Minulla on kaksi lasta opiskelemassa. Toinen aloitti syksyllä amk-opinnot ja toinen opiskelee toista vuotta yliopistossa, kävi armeijan lukion jälkeen ja sen jälkeen muutti kotoa.
Olen järkyttynyt, kuinka pienellä budjetilla heidän pitää pärjätä, vaikka on opintolainaakin. Systeemi epätasa-arvoistaa, koska kaikilla ei ole vanhempia tukemassa. Olen nuorille sanonut, että ei, heidän ei ole pakko alkaa woltin ruokakuskiksi tai puhelinmyyjäksi opintojen ohella, koska se opiskelu on heidän päätyönsä. Tulee vaan turhaa sotkua ja takaisin maksettavaa opintotukea, jos alkaa voimiensa äärirajoilla tehdä opiskelun ohella pienipalkkaista työtä. Kesätyöt on asia erikseen, jos niitä sattuu saamaan.
Nuoremman lapsen kanssa yhdessä laskettiin, että hänellä jää tuloista vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen käteen 120 euroa kuussa. Hyvinvointivaltiossa. Hän syö usein lounaan ammattikorkeakoululla (kelan ateriatuella vähän alle 3 euroa). Vaikka se kunnon lounas pienentääkin ruokakuluja kokonaisuutena, onhan tuo 120 euroa pieni summa kenelle tahansa.
Minä olen sitä mieltä, ettei korkeakouluopiskelijoiden elättämiseen pitäisi kulua äidin ja isän rahoja, kyseessä aikuiset ihmiset. Annoin molemmille lapsille juuri 50 euron lahjakortit Lidliin. Kun vanhempi lapsista tulee kotiin pari kertaa kuussa viikonlopuksi, ostan netistä matkaliput valmiiksi, koska tiedän, ettei hän pysty niitä itse maksamaan. Olen maksanut tässä kuussa yhden hammaslääkärilaskun ja lähettänyt kirjeenä pari leffalippua yliopisto-opiskelijalle, että elämässä olisi vähän iloakin. Toinen lapseni pyysi viime viikonloppuna, saako hän äiti ottaa mukaan pari rullaa vessapaperia, kun hänellä oli lopussa. Ihan tuollaisia perustarpeita. Kyllä toimeentulotukea tarvitsisi, jos ihmisellä ei riitä rahat ostaa vessapaperia.
Samaan aikaan painostetaan yhteiskunnassa, että opiskelkaa ammatti ja pusketaan läpi tavoitetta, että puolet nuorista korkeakoulutukseen. Sitten homma kuitenkin läväytetään vanhemmille, joilta yhteiskunta odottaa panostusta aikuisten lasten kuluihin.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi lapsi, joka opiskelee Suomessa ja saa valtiolta opintotukea ja asumislisää, eikä tarvitse maksaa lukukausimaksuja. Kesät hän käy töissä ja opiskelukuukaudet sitten elää kesätyötuloillaan ja tuilla.
Toinen lapsi asuu täällä USAssa ja maksaa lukukausimaksuja 15000 vuodessa ja saman verran asumisesta ja ruuasta yliopiston dormissa jaetussa huoneessa kahden muun opiskelijan kanssa. Mitään tukia hän ei saa, koska vanhempien tulot vaikuttavat niihin vaikka lapsi olisikin jo aikuinen.
Mun mielestä Suomessa on opiskelijoilla asiat aivan helvetin hyvin.
Kuule kun me vanhemmat täällä Suomessa ollaan maksettu kovana verotuksena jo ne opiskelut. Usassa on niin naurettavan pieni verotus, että kyllä sillä erotuksella Suomeen verrattuna jo muutaman mukulan opinnot maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on outo ajatus että peruskouluajan jälkeinen opiskelu on velvollisuus eikä mahdollisuus. Ei kenenkään ole pakko kouluttautua, voi sen uran tehdä hanttihommissakin.
Koulutuksella on rahallinen arvo, se että saat ilmaiseksi 100.000e koulutuksen ja päälle yhteiskunnan tuet ja halvat lainat niin voi voi jos joudut itse jostain tekemään 200-300e kuussa tuloja päälle elääksesi opiskeluajan. Muualla maailmassa opiskelijan perhe säästää koulutukseen tarvittavat rahat tai opiskelija joutuu itse ottamaan valtavat lainat tai tekemään töitä lähes täysaikaisesti.
Nyt valmistuneena kun välillä haen lisäkoulutusta, maksoin esimerkiksi yhdestä päivän kestävästä koulutuksesta 600e (alv 0%). Maksan sen itse, mutta koulutuspäivästä saamilla opeilla voin jatkossa myydä uutta osaamistani. En mene kouluttajille vinkumaan että ilmaiseksi pitäisi minut kouluttaa. Ja sen jälkeen muualle vinkumaan että nyt jonkun on pakko ostaa tätä osaamista minulta.
Oppivelvollisuusikä on 18 vuoteen asti eli eiköhän se ajatus velvollisuudesta sieltä tule.
Tässä puhutaan ilmeisesti vanhan ajan oppivelvollisuudesta eli se peruskoulu. 18 ikävuoteen asti vanhemmilla on elatusvelvollisuus joten keskustelussa on nyt sen jälkeinen opiskelu ja toimeentulo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Mä olen oikeissa töissä korkeakoulutettuna varhaiskasvatuksen opena ja kyllä vaan niistä aspaduuneista on ollut hyötyä työnsaannissa. 10 vuotta sitten kun valmistuin ei ollut tällainen työvoimapula. Ilman suhteita täytyi erottua joukosta jollain, ja mulla ne oli ne aspaduunit. Oli myös paljon helpompi työhaastattelussa kertoa itsestä työntekijänä kun oli oikeaa kokemusta alla.
Jos itse rekryäisin ja olisi kaksi tasavertaista hakijaa, joista toinen on ollut opintojen ohella tai muuten töissä vaikka sitten niissä "paskaduuneissa" valitsisin sen töitä tehneen. Sillä on luultavasti jo työelämän normisäännöt hallussa.
Vähän kriittisyyttä nyt. Ehkä ne haastattelijat on olleet olevinaan kiinnostuneita, kun olet kertonut jossain Hesen kassatyöstå. Aika vaikea on nolata haastateltavaa sanomalla, että kiitos kun jaoit tämän kokemuksen, mutta ei tämä kyllä valintaan vaikuta.
Ap, tuo on ihan oikein, että nuoret keskittyy opiskeluun eikä niihin matalapalkkaisiin töihin. Suomessa on ihan liikaa mielenterveysongelmia, ihmiset vetää itsensä piippuun paahtaessaan täydellä teholla. Opiskelijalla on luennot, itsenäiset tehtävät, esseet, opintopäiväkirjat, tentteihin lukeminen. Joka tehtävään vähintään 6 kirjallisuuslähdetttä korkeakoulussa. Kyllä sen pitää riittää, että käy kunnolla koulunsa.
Kysytäänpä näin päin, että kuinka moni teistä haluaisi lääkärille, joka on opiskellut puolihuolimattomasti, tentit rimaa hipoen läpi ja harjoittelutkin vähän sinne päin? Niin siinä käy, jos lääketieteen opiskelun ohi ajaa jokin porraskäytävien iltasiivous tai mainoslehtien jakelu, kioskityö yms. En siis itse ole lääkäri, mutta mieheni on, ja ollaan siksi kotona käyty keskustelua aiheesta.
Kannattaa kokeilla ameriikan mallia jos valitetaan tukien vähyyttä. Eli äänestämällä oikeistoa päästään lähemmäs tätä unelmaa 😎
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin jokunen vuosi sitten ennen näiden tukien ja tulorajojen parannuksia, rahaa sai max vajaa 500 euroa/kk ja tulorajat tuille oli tiukemmat.
Nyt on paljon isommat tulorajat ja on yleinen asumistuki joka on paljon anteliaampi.
Ennen asumislisä oli opiskelijalla 200 euroa/kk,
Eihän se yleinen asumistuki iso ole, koska opiskelijan tuloksi lasketaan myös opintolaina, vaikka ei sitä nostaisi.
Opintolainaa ei lasketa tuloksi. Asumistukeen vaikuttaa kuitenkin opiskelijan työtulo, jos käy töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on outo ajatus että peruskouluajan jälkeinen opiskelu on velvollisuus eikä mahdollisuus. Ei kenenkään ole pakko kouluttautua, voi sen uran tehdä hanttihommissakin.
Koulutuksella on rahallinen arvo, se että saat ilmaiseksi 100.000e koulutuksen ja päälle yhteiskunnan tuet ja halvat lainat niin voi voi jos joudut itse jostain tekemään 200-300e kuussa tuloja päälle elääksesi opiskeluajan. Muualla maailmassa opiskelijan perhe säästää koulutukseen tarvittavat rahat tai opiskelija joutuu itse ottamaan valtavat lainat tai tekemään töitä lähes täysaikaisesti.
Nyt valmistuneena kun välillä haen lisäkoulutusta, maksoin esimerkiksi yhdestä päivän kestävästä koulutuksesta 600e (alv 0%). Maksan sen itse, mutta koulutuspäivästä saamilla opeilla voin jatkossa myydä uutta osaamistani. En mene kouluttajille vinkumaan että ilmaiseksi pitäisi minut kouluttaa. Ja sen jälkeen muualle vinkumaan että nyt jonkun on pakko ostaa tätä osaamista minulta.
Oppivelvollisuusikä on 18 vuoteen asti eli eiköhän se ajatus velvollisuudesta sieltä tule.
Tässä puhutaan ilmeisesti vanhan ajan oppivelvollisuudesta eli se peruskoulu. 18 ikävuoteen asti vanhemmilla on elatusvelvollisuus joten keskustelussa on nyt sen jälkeinen opiskelu ja toimeentulo
Vanhemmilla on kylläkin elatusvelvollisuus 20 vuoteen asti, jos se lapsensa opiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Mä olen oikeissa töissä korkeakoulutettuna varhaiskasvatuksen opena ja kyllä vaan niistä aspaduuneista on ollut hyötyä työnsaannissa. 10 vuotta sitten kun valmistuin ei ollut tällainen työvoimapula. Ilman suhteita täytyi erottua joukosta jollain, ja mulla ne oli ne aspaduunit. Oli myös paljon helpompi työhaastattelussa kertoa itsestä työntekijänä kun oli oikeaa kokemusta alla.
Jos itse rekryäisin ja olisi kaksi tasavertaista hakijaa, joista toinen on ollut opintojen ohella tai muuten töissä vaikka sitten niissä "paskaduuneissa" valitsisin sen töitä tehneen. Sillä on luultavasti jo työelämän normisäännöt hallussa.
Olen ollut HR-palveluissa nyt 12 vuotta. Päävastuualueenani sijaisrekrytoinnit varhaiskasvatukseen, peruskouluihin ja sosiaalihuollon yksiköihin. Lisäksi toimin usein yksikön päällikön työparina toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa tarvittaessa. Siirryin hyvinvointialueelle 1.1., mikä muutti työnkuvaa.
Kyllä me keskustelemme myös muusta työkokemuksesta, mutta totuus on kuitenkin, että hakijat saavat pisteitä. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi en saa kertoa tarkalleen, kuinka hakijat pisteytetään, mutta perusperiaatteet:
1. Vaadittava pätevyys
2. Jos ei pätevyys täyty, alan opintojen tilanne
Lisäksi muu aiempi koulutus.
3. Työkokemuksen määrä ja laatu vaadittavaan työtehtävään nähden
4. Muu työkokemus omalta alalta erilaisista työtehtävistä kuin hakemasi työpaikka
5. Suosittelijat
6. Kielitaito (suhteessa haettuun tehtävään)
6. Harrastukset, elämäntilanne, motivaatio.Valitettavasti pisteitä ei juurikaan saa muun alan töistä, mutta toki sitä voidaan motivaatio-kohdassa pitää hyödyllisenä.
En voi pisteytystä kertoa, mutta mitä pienemmän numeron olen maininnut, sitä suurempi painoarvo.
Miten harrastukset ja elämäntilanne voi olla kriteereinä, kun niitä ei saisi rekrytoinnissa kysyä hakijalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastuksista meillä on karsittu ja luovuttu kokonaan kun ruokaan ja perus laskuihin menee aina vain enemmän. Korona kun alkoi niin jäivät viihteellä ja tapahtumissa käyminen. Seuraavaksi tuli tämä hinnan nousu niin ei ole tarvinnut aloittaa uudelleen.
opiskelija säästää asumisessaan sievoisen summan muuttamalla soluun eikä ensimmäiseksi vuokraa omaa asuntoa. Osa-aikatöitä voi myös hankkia ja kesätöistään laittaa säästöön seuraavan vuoden eurot.
Ei minullekaan yliopisto-opiskelijana jäänyt pakollisten menojen jälkeen mitään. Elämisen katoin opintolainalla ja sillä, että olin 3kk kesäisin töissä ja tienasin sen jonkun 4500 euroa bruttona, ja neton jaoin seuraaville kuukausille seuraavaan kesälomaan ja työntekoon Käytännössä kuussa oli rahaa menojen jälkeen näin toimien 200-300e. Asuin kaverin kanssa vuokralla ja soluun nähden maksoin vain vähän enemmän, mutta säästöä olisin saanut muuttamalla takaisin soluun, jossa alussa asuin
Ihme niihotusta koko ajan, ettei rahat muka riitä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysytäänpä näin päin, että kuinka moni teistä haluaisi lääkärille, joka on opiskellut puolihuolimattomasti, tentit rimaa hipoen läpi ja harjoittelutkin vähän sinne päin? Niin siinä käy, jos lääketieteen opiskelun ohi ajaa jokin porraskäytävien iltasiivous tai mainoslehtien jakelu, kioskityö yms. En siis itse ole lääkäri, mutta mieheni on, ja ollaan siksi kotona käyty keskustelua aiheesta.
Toki jos on älyllisiä haasteita, masennusta tai muuta, niin kyllähän tuon miehesi kohdalla ymmärtää. Meillä normaaleilla on ihan kiitettävät arvosanat työn teon ohessakin.
Opiskelin itse yliopistossa, mutta nykyään amiksetkin opiskelevat työn ohessa. Siksi he kiilaavat työkokemuksellaan korkeakoulutettujen ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin jokunen vuosi sitten ennen näiden tukien ja tulorajojen parannuksia, rahaa sai max vajaa 500 euroa/kk ja tulorajat tuille oli tiukemmat.
Nyt on paljon isommat tulorajat ja on yleinen asumistuki joka on paljon anteliaampi.
Ennen asumislisä oli opiskelijalla 200 euroa/kk,
Eihän se yleinen asumistuki iso ole, koska opiskelijan tuloksi lasketaan myös opintolaina, vaikka ei sitä nostaisi.
Opintolainaa ei lasketa tuloksi. Asumistukeen vaikuttaa kuitenkin opiskelijan työtulo, jos käy töissä.
Kyllä lasketaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on outo ajatus että peruskouluajan jälkeinen opiskelu on velvollisuus eikä mahdollisuus. Ei kenenkään ole pakko kouluttautua, voi sen uran tehdä hanttihommissakin.
Koulutuksella on rahallinen arvo, se että saat ilmaiseksi 100.000e koulutuksen ja päälle yhteiskunnan tuet ja halvat lainat niin voi voi jos joudut itse jostain tekemään 200-300e kuussa tuloja päälle elääksesi opiskeluajan. Muualla maailmassa opiskelijan perhe säästää koulutukseen tarvittavat rahat tai opiskelija joutuu itse ottamaan valtavat lainat tai tekemään töitä lähes täysaikaisesti.
Nyt valmistuneena kun välillä haen lisäkoulutusta, maksoin esimerkiksi yhdestä päivän kestävästä koulutuksesta 600e (alv 0%). Maksan sen itse, mutta koulutuspäivästä saamilla opeilla voin jatkossa myydä uutta osaamistani. En mene kouluttajille vinkumaan että ilmaiseksi pitäisi minut kouluttaa. Ja sen jälkeen muualle vinkumaan että nyt jonkun on pakko ostaa tätä osaamista minulta.
Oppivelvollisuusikä on 18 vuoteen asti eli eiköhän se ajatus velvollisuudesta sieltä tule.
Tässä puhutaan ilmeisesti vanhan ajan oppivelvollisuudesta eli se peruskoulu. 18 ikävuoteen asti vanhemmilla on elatusvelvollisuus joten keskustelussa on nyt sen jälkeinen opiskelu ja toimeentulo
Et sitten kaiheasti ole seurannut nykymaailmaa? Oppivelvollisuuslaajennus astui voimaan 1.8.2021. Jos se susta on vanhan ajan oppivelvollisuutta, niin aika pihalla olet ollut koulutuksesta
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoiden tukia nostettu 50% viimeisen 10v aikana, suurin vaikutus ollut yleiseen asumistukeen siirtymisestä.
Jos ei edes tämä riitä, niin kyllä todennäköisin syy on että pitää olla ne uusimmat iphonet, reissuun pakko päästä, soluasuntoa ei huolita vaan pitää olla hieno iso yksiö jne.
tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin jokunen vuosi sitten ennen näiden tukien ja tulorajojen parannuksia, rahaa sai max vajaa 500 euroa/kk ja tulorajat tuille oli tiukemmat.
Nyt on paljon isommat tulorajat ja on yleinen asumistuki joka on paljon anteliaampi.
Ennen asumislisä oli opiskelijalla 200 euroa/kk,
Eihän se yleinen asumistuki iso ole, koska opiskelijan tuloksi lasketaan myös opintolaina, vaikka ei sitä nostaisi.
Opintolainaa ei lasketa tuloksi. Asumistukeen vaikuttaa kuitenkin opiskelijan työtulo, jos käy töissä.
Kyllä lasketaan.
Taidat sekoittaa opintorahan opintolainaksi. Opintolaina ei vaikuta asumistukeen.
Väärin on se että opiskelijan pitää syödä ja asua velaksi. Sitä se opintotuki käytännössä on.
Kiva valmistua monen kymppitonnin velat niskassa, korot on iskeneet myös opintolainoihin joten ei ole enää edes ns.ilmaista lainaa niinkuin ennen.
Opintolainahyvitys on kiva, mutta hyvittää lainasta vain murto-osan ja asettaa aika paljon painetta siihen valmistumiseen, koska sen saadakseen pitää valmistua tiukassa aikataulussa. Ei hirveesti uskalla töitä ottaa ettei vaaranna kouluhommia (uupumus on opiskelijoilla yleistä ja tulee salakavalasti).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin jokunen vuosi sitten ennen näiden tukien ja tulorajojen parannuksia, rahaa sai max vajaa 500 euroa/kk ja tulorajat tuille oli tiukemmat.
Nyt on paljon isommat tulorajat ja on yleinen asumistuki joka on paljon anteliaampi.
Ennen asumislisä oli opiskelijalla 200 euroa/kk,
Eihän se yleinen asumistuki iso ole, koska opiskelijan tuloksi lasketaan myös opintolaina, vaikka ei sitä nostaisi.
Opintolainaa ei lasketa tuloksi. Asumistukeen vaikuttaa kuitenkin opiskelijan työtulo, jos käy töissä.
Kyllä lasketaan.
Kelan sivulla tieto ettei lasketa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on kun ap:n lapsilla ei rahat riitä? Onko liian leveät elämäntavat? Talouskasvatus on mennyt pieleen tai sitten lapset eivät ole kuunnelleet.
Tunnen itse opiskelijoita, joille se opintotuki ja asumistuki riittävät hyvin ja heillä jää siitä säästöönkin. Mutta he elävätkin säästäväisesti eikä heillä rahaa kulu alkoholiin tai tupakkaan.
Eivätkä he todellakaan asu missään yksiössä, vaan edullisesti opiskelija-asunnossa. Opintolainaa he nostavat vain sitä varten, että voivat laittaa talteen ASP-tilille ja että saavat opintolainahyvityksen.
Opintotuki on 268 euroa, kuten joku tuolla kertoi. Asumistuki on max 80% kohtuullisista kustannuksista. Ne kohtuulliset kustannukset ei vastaa oikeaa vuokra-asunnon vuokraa. Siis maksimimäärä pk-seudulla taitaa olla jotain 540€, mikä hyväksytään. Asumistukea voi saada tuon hintaisen 80% eli 432 euroa. Joka tapauksessa maksettavaa jää yli satanen kuussa. Mitä siis jää muihin kuluihin 268 euron opintotuesta = 160 euroa. Ei kyllä 160 euroa riitä kenellekään, kun siitä maksaa laskut, kuten korkeakoulumaksut, sähköt, vakuutukset. Laskujen jälkeen ostaa matkaliput, ehkäisyt, ruuat, pesuaineet, mahdolliset kulut opiskelumateriaaleista yms. Kyllähän ne sukat ja alushousutkin voi kulua puhki, vaikka kaiken muun hankkisi kirppikseltä. Joskus saattaa tarvita uuden kynän tai vihkon. Jopa luksustuotteita, kuten vessapaperia tai hammastahnaa tai tiskiharjan.
+opintolaina
+osa-aika/kesätyöt
jos näistä ei hyödynnä kumpaakaan, sitten sovittaa elämänsä 160 euron kk-tuloihin. Voi vapaasti valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi lapsi, joka opiskelee Suomessa ja saa valtiolta opintotukea ja asumislisää, eikä tarvitse maksaa lukukausimaksuja. Kesät hän käy töissä ja opiskelukuukaudet sitten elää kesätyötuloillaan ja tuilla.
Toinen lapsi asuu täällä USAssa ja maksaa lukukausimaksuja 15000 vuodessa ja saman verran asumisesta ja ruuasta yliopiston dormissa jaetussa huoneessa kahden muun opiskelijan kanssa. Mitään tukia hän ei saa, koska vanhempien tulot vaikuttavat niihin vaikka lapsi olisikin jo aikuinen.
Mun mielestä Suomessa on opiskelijoilla asiat aivan helvetin hyvin.
Kuule kun me vanhemmat täällä Suomessa ollaan maksettu kovana verotuksena jo ne opiskelut. Usassa on niin naurettavan pieni verotus, että kyllä sillä erotuksella Suomeen verrattuna jo muutaman mukulan opinnot maksaa.
USAssa asuva sisareni maksaa veroja 100 000 dollarin vuosituloistaan melko saman verran kuin Suomessa asuva mieheni 100 000 euron vuosituloistaan, jos mukaan lasketaan myös kiinteistöverot suunnilleen samankokoisista omakotitaloista.
Verotusta vertailtaessa hämää usein se, että puhutaan pelkästä tuloverosta, vaikka USAssa paikallisvero kerätään kiinteistöverona. Sisareni talosta kiinteistövero on yli 1000 dollaria kuukaudessa (kyllä, kuukaudessa), kun meillä se on vähemmän vuodessa.
Jos mennään 100 000 dollarin/euron vuosituloista selvästi suurempiin tuloihin, niin silloin verotus USAssa on kyllä selvästi pienempää kuin USAssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin jokunen vuosi sitten ennen näiden tukien ja tulorajojen parannuksia, rahaa sai max vajaa 500 euroa/kk ja tulorajat tuille oli tiukemmat.
Nyt on paljon isommat tulorajat ja on yleinen asumistuki joka on paljon anteliaampi.
Ennen asumislisä oli opiskelijalla 200 euroa/kk,
Eihän se yleinen asumistuki iso ole, koska opiskelijan tuloksi lasketaan myös opintolaina, vaikka ei sitä nostaisi.
Opintolainaa ei lasketa tuloksi. Asumistukeen vaikuttaa kuitenkin opiskelijan työtulo, jos käy töissä.
Kyllä lasketaan.
Ei todellakaan lasketa. Sekoitat varmaan asumistuen ja toimeentulotuen. Toimeentulotuessa opintolaina lasketaan tuloksi, jos siihen on oikeus, asumistuessa ei.
Oppivelvollisuusikä on 18 vuoteen asti eli eiköhän se ajatus velvollisuudesta sieltä tule.