Lue keskustelun säännöt.
Miksei opiskelijan rahat riitä Suomessa?
25.03.2023 |
Ärsyttää. Minulla on kaksi lasta opiskelemassa. Toinen aloitti syksyllä amk-opinnot ja toinen opiskelee toista vuotta yliopistossa, kävi armeijan lukion jälkeen ja sen jälkeen muutti kotoa.
Olen järkyttynyt, kuinka pienellä budjetilla heidän pitää pärjätä, vaikka on opintolainaakin. Systeemi epätasa-arvoistaa, koska kaikilla ei ole vanhempia tukemassa. Olen nuorille sanonut, että ei, heidän ei ole pakko alkaa woltin ruokakuskiksi tai puhelinmyyjäksi opintojen ohella, koska se opiskelu on heidän päätyönsä. Tulee vaan turhaa sotkua ja takaisin maksettavaa opintotukea, jos alkaa voimiensa äärirajoilla tehdä opiskelun ohella pienipalkkaista työtä. Kesätyöt on asia erikseen, jos niitä sattuu saamaan.
Nuoremman lapsen kanssa yhdessä laskettiin, että hänellä jää tuloista vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen käteen 120 euroa kuussa. Hyvinvointivaltiossa. Hän syö usein lounaan ammattikorkeakoululla (kelan ateriatuella vähän alle 3 euroa). Vaikka se kunnon lounas pienentääkin ruokakuluja kokonaisuutena, onhan tuo 120 euroa pieni summa kenelle tahansa.
Minä olen sitä mieltä, ettei korkeakouluopiskelijoiden elättämiseen pitäisi kulua äidin ja isän rahoja, kyseessä aikuiset ihmiset. Annoin molemmille lapsille juuri 50 euron lahjakortit Lidliin. Kun vanhempi lapsista tulee kotiin pari kertaa kuussa viikonlopuksi, ostan netistä matkaliput valmiiksi, koska tiedän, ettei hän pysty niitä itse maksamaan. Olen maksanut tässä kuussa yhden hammaslääkärilaskun ja lähettänyt kirjeenä pari leffalippua yliopisto-opiskelijalle, että elämässä olisi vähän iloakin. Toinen lapseni pyysi viime viikonloppuna, saako hän äiti ottaa mukaan pari rullaa vessapaperia, kun hänellä oli lopussa. Ihan tuollaisia perustarpeita. Kyllä toimeentulotukea tarvitsisi, jos ihmisellä ei riitä rahat ostaa vessapaperia.
Samaan aikaan painostetaan yhteiskunnassa, että opiskelkaa ammatti ja pusketaan läpi tavoitetta, että puolet nuorista korkeakoulutukseen. Sitten homma kuitenkin läväytetään vanhemmille, joilta yhteiskunta odottaa panostusta aikuisten lasten kuluihin.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Mä olen oikeissa töissä korkeakoulutettuna varhaiskasvatuksen opena ja kyllä vaan niistä aspaduuneista on ollut hyötyä työnsaannissa. 10 vuotta sitten kun valmistuin ei ollut tällainen työvoimapula. Ilman suhteita täytyi erottua joukosta jollain, ja mulla ne oli ne aspaduunit. Oli myös paljon helpompi työhaastattelussa kertoa itsestä työntekijänä kun oli oikeaa kokemusta alla.
Jos itse rekryäisin ja olisi kaksi tasavertaista hakijaa, joista toinen on ollut opintojen ohella tai muuten töissä vaikka sitten niissä "paskaduuneissa" valitsisin sen töitä tehneen. Sillä on luultavasti jo työelämän normisäännöt hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen kuin AP, mutta eri syystä. Miten niin suomalaisen opiskelijan rahat ei riitä?
Vertaapa nyt ensin muihin sivistysvaltiohin, joissa monessa maksetaan opiskelusta maltaita. Vanhemmat joutuvat säästämään lapsen syntmästä lähtien ja silti ehkä ottamaan lainaa. Meillä opiskelu on ilmaista, päälle saa pienen opintotuen ja asumistuen. Lisäksi sitä lainaa saa halutessaan tuosta vaan. Opiskelija-alennus on matkustamisessa ja .elkein missä vain riennoissa.
Että se pärjääminen on hyvin paljon omasta itsestä kiinni. Ihmettelen tosiaan, miksi soluasunnot eivät kelpaa. Asumiskustannukset putoaisivat huomattavasti.Asutko itse soluasunnossa? Kuinka moni ystäväsi asuu soluasunnossa?
Ne joilla rahat riittää asuu solussa...
Vanhemmat kirjoitti:
Ilman meidän vanhempien apuja meidän lapset eläisi 250 eurolla kk. Siitä ruoka ja harrastukset niin ei jää käteen mitään. Joten kyllä minä annan rahaa meidän lapsille jotka opiskelee ja tekee ne töitäkin välillä. Annamme 250 euroa ruokaan rahaa ja kotonakin saa käydä syömässä, asumme samalla paikkakunnalla.
Ei olisi kyllä käynyt mielen vieressäkään että opiskeluaikana olisi ollut jotain maksullisia harrastuksia. Nykyään näköjään ajatellaan että sama elintaso jatkuu kuin kotona ja pappa betalar.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Mä olen oikeissa töissä korkeakoulutettuna varhaiskasvatuksen opena ja kyllä vaan niistä aspaduuneista on ollut hyötyä työnsaannissa. 10 vuotta sitten kun valmistuin ei ollut tällainen työvoimapula. Ilman suhteita täytyi erottua joukosta jollain, ja mulla ne oli ne aspaduunit. Oli myös paljon helpompi työhaastattelussa kertoa itsestä työntekijänä kun oli oikeaa kokemusta alla.
Jos itse rekryäisin ja olisi kaksi tasavertaista hakijaa, joista toinen on ollut opintojen ohella tai muuten töissä vaikka sitten niissä "paskaduuneissa" valitsisin sen töitä tehneen. Sillä on luultavasti jo työelämän normisäännöt hallussa.
Idiootti. Ihan kuka vaan revitään tuohon paskatyöhön. Ei sillä mäkkärillä tai puhelinmyynnilllä ole mitään merkitystå.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen kuin AP, mutta eri syystä. Miten niin suomalaisen opiskelijan rahat ei riitä?
Vertaapa nyt ensin muihin sivistysvaltiohin, joissa monessa maksetaan opiskelusta maltaita. Vanhemmat joutuvat säästämään lapsen syntmästä lähtien ja silti ehkä ottamaan lainaa. Meillä opiskelu on ilmaista, päälle saa pienen opintotuen ja asumistuen. Lisäksi sitä lainaa saa halutessaan tuosta vaan. Opiskelija-alennus on matkustamisessa ja .elkein missä vain riennoissa.
Että se pärjääminen on hyvin paljon omasta itsestä kiinni. Ihmettelen tosiaan, miksi soluasunnot eivät kelpaa. Asumiskustannukset putoaisivat huomattavasti.Asutko itse soluasunnossa? Kuinka moni ystäväsi asuu soluasunnossa?
Ei varmaan kukaan! Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, joiden oletetaan jakavan asunto ventovieraiden ihmisten kanssa ja vielä ystävystyvän heidän kanssaan! Oikeustieteen opiskelijalla ja kuusitoistavuotiaalla ammattikoululaisella ei liene kovin paljoa yhteistä!
Niitä opiskelija-asuntosäätiöiden perheasuntoja voi hakea kaverukset kimpassa. Ei tarvitse asua vieraiden kanssa, vaan hyvässä seurassa ja edullisesti!
Vaikkei onnistuisi tuollaista kimppakämppää saamaan opiskelija-asuntona, niin voihan sen kimppakämpän itsekin perustaa. Kolmio puoliksi on jo heti paljon halvempi kuin yksiö yksin.
Miten se asumistuen näkökulmasta menee? Kun siellä on aika tiukat neliömäärät valtioneuvoston asetuksella. Saattaa kela katsoa liian isoksi kahdelle hengelle. Muistaakseni 2 hengen hyväksytty enimmäisneliömäärä on 54 neliötä. Sillä vielä saa enimmäisasumistuen, jos neliömäärä on 54 neliötä tai alle ja vuokra alle paikkakuntakohtaisesti määritellyn enimmäisrajan.
Ei asumistuessa ole ollut pitkään aikaan neliörajoja. Voit asua yksin vaikka 100 neliön asunnossa, kunhan vuokra ei ole liuan korkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Mä olen oikeissa töissä korkeakoulutettuna varhaiskasvatuksen opena ja kyllä vaan niistä aspaduuneista on ollut hyötyä työnsaannissa. 10 vuotta sitten kun valmistuin ei ollut tällainen työvoimapula. Ilman suhteita täytyi erottua joukosta jollain, ja mulla ne oli ne aspaduunit. Oli myös paljon helpompi työhaastattelussa kertoa itsestä työntekijänä kun oli oikeaa kokemusta alla.
Jos itse rekryäisin ja olisi kaksi tasavertaista hakijaa, joista toinen on ollut opintojen ohella tai muuten töissä vaikka sitten niissä "paskaduuneissa" valitsisin sen töitä tehneen. Sillä on luultavasti jo työelämän normisäännöt hallussa.
Idiootti. Ihan kuka vaan revitään tuohon paskatyöhön. Ei sillä mäkkärillä tai puhelinmyynnilllä ole mitään merkitystå.
Mähän kirjoitinkin että 10 vuotta sitten ku ei ollut vielä pula. Yhteen paikkaan saattoi olla lähemmäs sata hakijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Mä olen oikeissa töissä korkeakoulutettuna varhaiskasvatuksen opena ja kyllä vaan niistä aspaduuneista on ollut hyötyä työnsaannissa. 10 vuotta sitten kun valmistuin ei ollut tällainen työvoimapula. Ilman suhteita täytyi erottua joukosta jollain, ja mulla ne oli ne aspaduunit. Oli myös paljon helpompi työhaastattelussa kertoa itsestä työntekijänä kun oli oikeaa kokemusta alla.
Jos itse rekryäisin ja olisi kaksi tasavertaista hakijaa, joista toinen on ollut opintojen ohella tai muuten töissä vaikka sitten niissä "paskaduuneissa" valitsisin sen töitä tehneen. Sillä on luultavasti jo työelämän normisäännöt hallussa.
Olen ollut HR-palveluissa nyt 12 vuotta. Päävastuualueenani sijaisrekrytoinnit varhaiskasvatukseen, peruskouluihin ja sosiaalihuollon yksiköihin. Lisäksi toimin usein yksikön päällikön työparina toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa tarvittaessa. Siirryin hyvinvointialueelle 1.1., mikä muutti työnkuvaa.
Kyllä me keskustelemme myös muusta työkokemuksesta, mutta totuus on kuitenkin, että hakijat saavat pisteitä. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi en saa kertoa tarkalleen, kuinka hakijat pisteytetään, mutta perusperiaatteet:
1. Vaadittava pätevyys
2. Jos ei pätevyys täyty, alan opintojen tilanne
Lisäksi muu aiempi koulutus.
3. Työkokemuksen määrä ja laatu vaadittavaan työtehtävään nähden
4. Muu työkokemus omalta alalta erilaisista työtehtävistä kuin hakemasi työpaikka
5. Suosittelijat
6. Kielitaito (suhteessa haettuun tehtävään)
6. Harrastukset, elämäntilanne, motivaatio.
Valitettavasti pisteitä ei juurikaan saa muun alan töistä, mutta toki sitä voidaan motivaatio-kohdassa pitää hyödyllisenä.
En voi pisteytystä kertoa, mutta mitä pienemmän numeron olen maininnut, sitä suurempi painoarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asumisessa on naurettavan pienet enimmäismäärät vuokralle. Esim. meidän kuopus muutti Vantaalle yksiöön, opiskelee amk:ssa, eikä saanut syksyllä opiskelija-asuntoa. Me maksettiin takuuvuokrat yksityiselle, mutta hän osti itse opinnoissa tarvittavan tietokoneen yo-lahjarahoillaan.
Vuokra 30 neliön yksiöstä on 620 vesimaksuineen, mikä on tosi kohtuullinen Vantaalla. Ei mikään hieno kämppä, eikä remontoitu, mutta julkiset kulkee vierestä, että pääsee kouluun kulkemaan. Asumistuki on maksimi eli 450 euroa.
Itse maksettavaa jää 170 euroa/kk ja lisäksi sähkölasku, joka ollut noin 60€ kahdelta kuukaudelta.Opintoraha amk-opiskelijalle on 268 euroa kuussa. Jokainen osaa laskea, että ei riitä. Kuopus nosti syksyllä opintolainaa 4 kuukaudelta sen maksimin, mutta nyt kevään puolella me vanhemmat ollaan maksettu se vuokran puuttuva osuus 170€. Lisäksi olen vippaillut hänelle rahaa esim. pakolliseen korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltomaksuun, kotivakuutukseen, pyörän talvirenkaisiin. Nyt niillä on tulossa opiskeluun liittyvä kansainvälinen opintomatka, johon saa rahallista tukea, mutta itse pitää maksaa ruokailut ja jokin majoituksen omavastuu pari kymppiä. Laitan varmaankin hänelle satasen, sillä luulisi saavan ruuat matkalla ja jos ei saa, niin laitetaan lisää.
Olen aloittajan kanssa ihan samaa mieltä, että kovilla nuo nuoret on. Vaikka meilläkin kuopuksella jää se 268 euroa nyt kun me vanhemmat maksetaan tällä hetkellä 170 euroa vuokratukea joka kuukausi, niin on niitä pakollisia menojakin. Sähkölaskut, netti ja puhelinlaskut, pyykinpesukulut (taloyhtiössä maksullinen pyykinpesu), HSL-kortti. HSL maksaa 60€ 30 vrk lippu (abc-alue). Ei sekään ilmaista ole.
Me ollaan ajateltu näin, että opintolainaa nostaa sen mitä on pakko. Syksyllä meni pakon puolelle, koska oli hankintojakin.
Epävarmaa on työllistyminen valmistumisen jälkeenkään ja näinhän se on, että kova on opiskelijoiden paine. Me tuetaan rahallisesti myös vanhempaa lasta, joka on asunut poissa kotoa yli 3,5 vuotta. Keväällä pitäisi valmistua ammattiin, tekee kaupan kassalla vuoroja opiskelun ohella.
Koska kela katsoo että opintolaina pitäisi riittää näihin menoihin sos itse ei sitä koko summaa nosta niin sitten ei nosta mutta siinäkin opintolainassa kela katsoo et n. 600 euroa kk pitäisi riittää mitä lainasta saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen kuin AP, mutta eri syystä. Miten niin suomalaisen opiskelijan rahat ei riitä?
Vertaapa nyt ensin muihin sivistysvaltiohin, joissa monessa maksetaan opiskelusta maltaita. Vanhemmat joutuvat säästämään lapsen syntmästä lähtien ja silti ehkä ottamaan lainaa. Meillä opiskelu on ilmaista, päälle saa pienen opintotuen ja asumistuen. Lisäksi sitä lainaa saa halutessaan tuosta vaan. Opiskelija-alennus on matkustamisessa ja .elkein missä vain riennoissa.
Että se pärjääminen on hyvin paljon omasta itsestä kiinni. Ihmettelen tosiaan, miksi soluasunnot eivät kelpaa. Asumiskustannukset putoaisivat huomattavasti.Asutko itse soluasunnossa? Kuinka moni ystäväsi asuu soluasunnossa?
Ne joilla rahat riittää asuu solussa...
Tämä on niin kuultu! Kun niitä soluasuntoja on viimeiset 10 vuotta vähennytty, niin aika pienet mahikset saada. Joku taisikin kertoa Tampereen tilanteesta. Joka viides uusi opintonsa aloittava pääsee opiskelija-asuntoon. Siis joka viidennellä käy tuuri. Ei tuosta viidenneksestä kuin murto-osa ole soluasunnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kun nykyään kaikkien pitää asua uudehkossa tai muuten hyvin varustellussa yksiössä tai jopa pikku kaksiossa yksin.
Pitää olla trendikäs sisustus ja hyvännäköiset vaatteet.
Istutaan kahviloissa joissa kahvi maksaa 3 € latte 6 €, syödään valmista ruokaa ja otetaan monta kertaa viikossa take away lounas.
Ei oo ihme ettei riitä.
Harvalla työssäkäyvälläkään olisi tällaiseen elintasoon varaa, eteenkään yksinelävällä.
Ei todellakaan ole normaali opiskelijaelämää tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Mä olen oikeissa töissä korkeakoulutettuna varhaiskasvatuksen opena ja kyllä vaan niistä aspaduuneista on ollut hyötyä työnsaannissa. 10 vuotta sitten kun valmistuin ei ollut tällainen työvoimapula. Ilman suhteita täytyi erottua joukosta jollain, ja mulla ne oli ne aspaduunit. Oli myös paljon helpompi työhaastattelussa kertoa itsestä työntekijänä kun oli oikeaa kokemusta alla.
Jos itse rekryäisin ja olisi kaksi tasavertaista hakijaa, joista toinen on ollut opintojen ohella tai muuten töissä vaikka sitten niissä "paskaduuneissa" valitsisin sen töitä tehneen. Sillä on luultavasti jo työelämän normisäännöt hallussa.
Olen ollut HR-palveluissa nyt 12 vuotta. Päävastuualueenani sijaisrekrytoinnit varhaiskasvatukseen, peruskouluihin ja sosiaalihuollon yksiköihin. Lisäksi toimin usein yksikön päällikön työparina toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa tarvittaessa. Siirryin hyvinvointialueelle 1.1., mikä muutti työnkuvaa.
Kyllä me keskustelemme myös muusta työkokemuksesta, mutta totuus on kuitenkin, että hakijat saavat pisteitä. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi en saa kertoa tarkalleen, kuinka hakijat pisteytetään, mutta perusperiaatteet:
1. Vaadittava pätevyys
2. Jos ei pätevyys täyty, alan opintojen tilanne
Lisäksi muu aiempi koulutus.
3. Työkokemuksen määrä ja laatu vaadittavaan työtehtävään nähden
4. Muu työkokemus omalta alalta erilaisista työtehtävistä kuin hakemasi työpaikka
5. Suosittelijat
6. Kielitaito (suhteessa haettuun tehtävään)
6. Harrastukset, elämäntilanne, motivaatio.Valitettavasti pisteitä ei juurikaan saa muun alan töistä, mutta toki sitä voidaan motivaatio-kohdassa pitää hyödyllisenä.
En voi pisteytystä kertoa, mutta mitä pienemmän numeron olen maininnut, sitä suurempi painoarvo.
Minulla taas on tuhansien valintapäätösten tutkimusmateriaali, joista selviää, että aloille A, B ja C on otettu alojen Ö, Ä ja Y osaajat, vaikka alojen A, B ja C osaajiakin olisi ollut tarjolla. Valintapäätöksissä on mitä omituisimpia kriteereitä tehdyille valinnoille ja valintakriteeri voi olla eri kuin mitä työpaikkailmoitukseen on laitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi lapsi, joka opiskelee Suomessa ja saa valtiolta opintotukea ja asumislisää, eikä tarvitse maksaa lukukausimaksuja. Kesät hän käy töissä ja opiskelukuukaudet sitten elää kesätyötuloillaan ja tuilla.
Toinen lapsi asuu täällä USAssa ja maksaa lukukausimaksuja 15000 vuodessa ja saman verran asumisesta ja ruuasta yliopiston dormissa jaetussa huoneessa kahden muun opiskelijan kanssa. Mitään tukia hän ei saa, koska vanhempien tulot vaikuttavat niihin vaikka lapsi olisikin jo aikuinen.
Mun mielestä Suomessa on opiskelijoilla asiat aivan helvetin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai opiskelija oleta että voisi pitää lomaa 3-4 kk vuodessa niin että yhteiskunta tarjoaa?
Kyllä se oletus on että tehdään myös töitä.
Esim sotealan ammattikorkeakouluissa suurin osa joutuu pitämään palkattomat harjoittelut kesällä, koska muutoin vuodessa oppitunnit menevät harjoittelupäivien kanssa limittäin, ja poissaoloja ei sallita.
Sairaanhoitajille kuuluu neljä kolmen kuukauden palkatonta täysipäiväistä harjoittelua, ja sitten ihmetellään miksi opiskelijat eivät hoida kesällä hoitokodeissa vanhuksia. Koska ne ovat jo palkattomissa pakkohommissa samalla työpaikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on yksi harvoja maita, joissa opiskelu on ilmaista ja lisäksi valtio maksaa opiskelijoille erilaisia tukia.
Opiskelijoiden tukia nostettu 50% viimeisen 10v aikana, suurin vaikutus ollut yleiseen asumistukeen siirtymisestä.
Jos ei edes tämä riitä, niin kyllä todennäköisin syy on että pitää olla ne uusimmat iphonet, reissuun pakko päästä, soluasuntoa ei huolita vaan pitää olla hieno iso yksiö jne.
Suomessa on outo ajatus että peruskouluajan jälkeinen opiskelu on velvollisuus eikä mahdollisuus. Ei kenenkään ole pakko kouluttautua, voi sen uran tehdä hanttihommissakin.
Koulutuksella on rahallinen arvo, se että saat ilmaiseksi 100.000e koulutuksen ja päälle yhteiskunnan tuet ja halvat lainat niin voi voi jos joudut itse jostain tekemään 200-300e kuussa tuloja päälle elääksesi opiskeluajan. Muualla maailmassa opiskelijan perhe säästää koulutukseen tarvittavat rahat tai opiskelija joutuu itse ottamaan valtavat lainat tai tekemään töitä lähes täysaikaisesti.
Nyt valmistuneena kun välillä haen lisäkoulutusta, maksoin esimerkiksi yhdestä päivän kestävästä koulutuksesta 600e (alv 0%). Maksan sen itse, mutta koulutuspäivästä saamilla opeilla voin jatkossa myydä uutta osaamistani. En mene kouluttajille vinkumaan että ilmaiseksi pitäisi minut kouluttaa. Ja sen jälkeen muualle vinkumaan että nyt jonkun on pakko ostaa tätä osaamista minulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai opiskelija oleta että voisi pitää lomaa 3-4 kk vuodessa niin että yhteiskunta tarjoaa?
Kyllä se oletus on että tehdään myös töitä.
Esim sotealan ammattikorkeakouluissa suurin osa joutuu pitämään palkattomat harjoittelut kesällä, koska muutoin vuodessa oppitunnit menevät harjoittelupäivien kanssa limittäin, ja poissaoloja ei sallita.
Sairaanhoitajille kuuluu neljä kolmen kuukauden palkatonta täysipäiväistä harjoittelua, ja sitten ihmetellään miksi opiskelijat eivät hoida kesällä hoitokodeissa vanhuksia. Koska ne ovat jo palkattomissa pakkohommissa samalla työpaikalla.
Ihan tietämättömyyttäni kyselen. Saako en harjoitteluajoilta opintotukea? Onko harjoittelujen palkattomuus pakollista, vai voiko työnantaja halutessaan maksaa harjoittelussa olevalle palkkaa?
Tekniikan alan opinnoissani kaikki harjoittelut olivat palkallisia.
-Saa ilmainen koulutus
-Saa halpaa lainaa
-Saa jopa rahallista tuke valtiolta asumiseen ja opiskeluun
Silti täällä märistään :DD Suomalaisilla ei tosiaan ole mitään kuvaa miten yleensä maailma toimii muualla.
Laskitteko kuukausibudjettiin 650e/kk opintolainaa? Jos lapsesi nostaa sen 650e opintolainaa/kk, niin pitäisi jäädä enemmän kuin 120e. Opiskelijoille ei juuri koskaan synny oikeutta edes toimeentulotukeen, koska tuo lainasumma/kk on melko suuri. Eli pitäisi jäädä hyvinkin yli 500 euroa käyttöön asumisen jälkeen. Tietenkin jos ei nostaa lainaa tuota 650e/kk, niin sitten ei jää kun tuo satanen. Siihen en ota kantaa, onko se oikein, että opiskelija elää lainalla, mutta se 650e on laskettu opiskelijan kuukausi budjettiin myös.
Olen valmistunut jo kauan sitten, joten asun nykyisin omassa kodissani. Mutta asuin koko opiskeluaikani solussa, kuten myös ainakin 80 % opiskelukavereistani TKK:lla. Siitä ensimmäiset 2,5 vuotta jaoin kahden hengen huoneen minulle entuudestaan täysin tuntemattoman tytön kanssa. Kun sitten lopulta sain oman huoneen, tunsin asuvani todella ylellisesti, vaikka huone olikin edelleen kuuden opiskelijan solussa. Tosin wc/kylppäri oli yhteinen vain yhden toisen opiskelijan kanssa.
Eri