Lue keskustelun säännöt.
Miksei opiskelijan rahat riitä Suomessa?
25.03.2023 |
Ärsyttää. Minulla on kaksi lasta opiskelemassa. Toinen aloitti syksyllä amk-opinnot ja toinen opiskelee toista vuotta yliopistossa, kävi armeijan lukion jälkeen ja sen jälkeen muutti kotoa.
Olen järkyttynyt, kuinka pienellä budjetilla heidän pitää pärjätä, vaikka on opintolainaakin. Systeemi epätasa-arvoistaa, koska kaikilla ei ole vanhempia tukemassa. Olen nuorille sanonut, että ei, heidän ei ole pakko alkaa woltin ruokakuskiksi tai puhelinmyyjäksi opintojen ohella, koska se opiskelu on heidän päätyönsä. Tulee vaan turhaa sotkua ja takaisin maksettavaa opintotukea, jos alkaa voimiensa äärirajoilla tehdä opiskelun ohella pienipalkkaista työtä. Kesätyöt on asia erikseen, jos niitä sattuu saamaan.
Nuoremman lapsen kanssa yhdessä laskettiin, että hänellä jää tuloista vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen käteen 120 euroa kuussa. Hyvinvointivaltiossa. Hän syö usein lounaan ammattikorkeakoululla (kelan ateriatuella vähän alle 3 euroa). Vaikka se kunnon lounas pienentääkin ruokakuluja kokonaisuutena, onhan tuo 120 euroa pieni summa kenelle tahansa.
Minä olen sitä mieltä, ettei korkeakouluopiskelijoiden elättämiseen pitäisi kulua äidin ja isän rahoja, kyseessä aikuiset ihmiset. Annoin molemmille lapsille juuri 50 euron lahjakortit Lidliin. Kun vanhempi lapsista tulee kotiin pari kertaa kuussa viikonlopuksi, ostan netistä matkaliput valmiiksi, koska tiedän, ettei hän pysty niitä itse maksamaan. Olen maksanut tässä kuussa yhden hammaslääkärilaskun ja lähettänyt kirjeenä pari leffalippua yliopisto-opiskelijalle, että elämässä olisi vähän iloakin. Toinen lapseni pyysi viime viikonloppuna, saako hän äiti ottaa mukaan pari rullaa vessapaperia, kun hänellä oli lopussa. Ihan tuollaisia perustarpeita. Kyllä toimeentulotukea tarvitsisi, jos ihmisellä ei riitä rahat ostaa vessapaperia.
Samaan aikaan painostetaan yhteiskunnassa, että opiskelkaa ammatti ja pusketaan läpi tavoitetta, että puolet nuorista korkeakoulutukseen. Sitten homma kuitenkin läväytetään vanhemmille, joilta yhteiskunta odottaa panostusta aikuisten lasten kuluihin.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Ei arvioida. Työssä käyneellä on työtodistus ja mahdolliset suositukset. Hän on selvinyt ajallaan töihin, on osoittanut luotettavuutensa, vastuullisuutensa jne. Valmistunut vailla työkokemusta on työnantajalle riski ja arvoitus.
Ei se valmistunut ole vailla työkokemusta kun on ollut kesätöissä jo lukioaikana. Se että valmistuu määräajassa vasta itsekursista kertookin.
Sinä olet täysin pihalla nykyisistä työmarkkinoista. Työn saava on valmistunut ajoissa ja käynyt töissä. Muut jäävät rannalle.
Eikä jää. Joku hanttihommilla itsensä näännyttänyt häthätää opintonsa läpi juossut ei ole missään rekrylistan kärjessä.
Valituilla on:
A) Kelpoisuus
B) Työkokemusta
C) Hyvät arvosanat
Kohta C tarkistetaan vasta jos hakijat ovat muutoin kelpoisuudeltaan ja työkokemukseltaan tasatilanteessa. Suurimmaksi osaksi arvosanoja ei edes tarkisteta. Työkokemus ei sulje pois hyviä arvosanoja.
Työkokemus pitää olla siitä alasta jonne on opiskellut.
Muulla ei ole merkitystä.
On todellakin merkitystä. Sikäli kun myös nuoret lukevat tätä palstaa, niin on todella tärkeää kertoa heille realistinen tilanne työmarkkinoista. Ensimmäisen työhaastattelun jälkeen on myöhäistä korjailla opiskeluajan valintoja. Nuorelle voi tulla yllätyksenä, että valituksi tulikin henkilö, jolla on matalampi koulutus, mutta pidempi työkokemus (toiselta alalta). Näin myös korkeakoulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman töitä on lähes mahdotonta opiskella. Omat lapset ovat jokainen tehneet 15-20h viikossa töitä.
Olisihan se paljon helpompaa vain opiskella.
Mutta täasä tullaan taas samaan tosiasiaan: Suomessa arvoa on vain sossulusmuilla, heille syydetään ilmaista rahaa.
Ne jotka opiskelevat tulevaisuutta ja valtion verotuloja varten, yrittävät tai tekevät pienipalkkaisia töitä rankaistaan kaikesta!!!
Paska maa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Ei arvioida. Työssä käyneellä on työtodistus ja mahdolliset suositukset. Hän on selvinyt ajallaan töihin, on osoittanut luotettavuutensa, vastuullisuutensa jne. Valmistunut vailla työkokemusta on työnantajalle riski ja arvoitus.
Ei se valmistunut ole vailla työkokemusta kun on ollut kesätöissä jo lukioaikana. Se että valmistuu määräajassa vasta itsekursista kertookin.
Sinä olet täysin pihalla nykyisistä työmarkkinoista. Työn saava on valmistunut ajoissa ja käynyt töissä. Muut jäävät rannalle.
Eikä jää. Joku hanttihommilla itsensä näännyttänyt häthätää opintonsa läpi juossut ei ole missään rekrylistan kärjessä.
Valituilla on:
A) Kelpoisuus
B) Työkokemusta
C) Hyvät arvosanat
Kohta C tarkistetaan vasta jos hakijat ovat muutoin kelpoisuudeltaan ja työkokemukseltaan tasatilanteessa. Suurimmaksi osaksi arvosanoja ei edes tarkisteta. Työkokemus ei sulje pois hyviä arvosanoja.
Työkokemus pitää olla siitä alasta jonne on opiskellut.
Muulla ei ole merkitystä.
On todellakin merkitystä. Sikäli kun myös nuoret lukevat tätä palstaa, niin on todella tärkeää kertoa heille realistinen tilanne työmarkkinoista. Ensimmäisen työhaastattelun jälkeen on myöhäistä korjailla opiskeluajan valintoja. Nuorelle voi tulla yllätyksenä, että valituksi tulikin henkilö, jolla on matalampi koulutus, mutta pidempi työkokemus (toiselta alalta). Näin myös korkeakoulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Ne hanttihommat ei edelleenkään hyödytä millään tavoin.
Omina opiskeluaikoina ei niin kauan aikaa sitten oli ihan tavallista että kesällä oltiin tarjoilijoita, varastotyöntekijöitä, kaupan kassoja, oman alan töissä.
Kesät ja sitten muina aikoina mahdollisesti keikkailemassa.
Asumisessa on naurettavan pienet enimmäismäärät vuokralle. Esim. meidän kuopus muutti Vantaalle yksiöön, opiskelee amk:ssa, eikä saanut syksyllä opiskelija-asuntoa. Me maksettiin takuuvuokrat yksityiselle, mutta hän osti itse opinnoissa tarvittavan tietokoneen yo-lahjarahoillaan.
Vuokra 30 neliön yksiöstä on 620 vesimaksuineen, mikä on tosi kohtuullinen Vantaalla. Ei mikään hieno kämppä, eikä remontoitu, mutta julkiset kulkee vierestä, että pääsee kouluun kulkemaan. Asumistuki on maksimi eli 450 euroa.
Itse maksettavaa jää 170 euroa/kk ja lisäksi sähkölasku, joka ollut noin 60€ kahdelta kuukaudelta.
Opintoraha amk-opiskelijalle on 268 euroa kuussa. Jokainen osaa laskea, että ei riitä. Kuopus nosti syksyllä opintolainaa 4 kuukaudelta sen maksimin, mutta nyt kevään puolella me vanhemmat ollaan maksettu se vuokran puuttuva osuus 170€. Lisäksi olen vippaillut hänelle rahaa esim. pakolliseen korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltomaksuun, kotivakuutukseen, pyörän talvirenkaisiin. Nyt niillä on tulossa opiskeluun liittyvä kansainvälinen opintomatka, johon saa rahallista tukea, mutta itse pitää maksaa ruokailut ja jokin majoituksen omavastuu pari kymppiä. Laitan varmaankin hänelle satasen, sillä luulisi saavan ruuat matkalla ja jos ei saa, niin laitetaan lisää.
Olen aloittajan kanssa ihan samaa mieltä, että kovilla nuo nuoret on. Vaikka meilläkin kuopuksella jää se 268 euroa nyt kun me vanhemmat maksetaan tällä hetkellä 170 euroa vuokratukea joka kuukausi, niin on niitä pakollisia menojakin. Sähkölaskut, netti ja puhelinlaskut, pyykinpesukulut (taloyhtiössä maksullinen pyykinpesu), HSL-kortti. HSL maksaa 60€ 30 vrk lippu (abc-alue). Ei sekään ilmaista ole.
Me ollaan ajateltu näin, että opintolainaa nostaa sen mitä on pakko. Syksyllä meni pakon puolelle, koska oli hankintojakin.
Epävarmaa on työllistyminen valmistumisen jälkeenkään ja näinhän se on, että kova on opiskelijoiden paine. Me tuetaan rahallisesti myös vanhempaa lasta, joka on asunut poissa kotoa yli 3,5 vuotta. Keväällä pitäisi valmistua ammattiin, tekee kaupan kassalla vuoroja opiskelun ohella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupungeissa on eroa asumisessa. Omassa opiskelukaupungissa halvin solu ja yksiö maksavat lähes saman verran. Mielummin maksan 30 euroa lisää ja nukun rauhassa yksiössä.
Vierailija kirjoitti:
Omina opiskeluaikoina ei niin kauan aikaa sitten oli ihan tavallista että kesällä oltiin tarjoilijoita, varastotyöntekijöitä, kaupan kassoja, oman alan töissä.
Kesät ja sitten muina aikoina mahdollisesti keikkailemassa.
No se on hienoa. Siksi Suomessa ei olekaan työttömyyttä, kun töitä saa ihan silloin kun huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mikä on kun ap:n lapsilla ei rahat riitä? Onko liian leveät elämäntavat? Talouskasvatus on mennyt pieleen tai sitten lapset eivät ole kuunnelleet.
Tunnen itse opiskelijoita, joille se opintotuki ja asumistuki riittävät hyvin ja heillä jää siitä säästöönkin. Mutta he elävätkin säästäväisesti eikä heillä rahaa kulu alkoholiin tai tupakkaan.
Eivätkä he todellakaan asu missään yksiössä, vaan edullisesti opiskelija-asunnossa. Opintolainaa he nostavat vain sitä varten, että voivat laittaa talteen ASP-tilille ja että saavat opintolainahyvityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Ei arvioida. Työssä käyneellä on työtodistus ja mahdolliset suositukset. Hän on selvinyt ajallaan töihin, on osoittanut luotettavuutensa, vastuullisuutensa jne. Valmistunut vailla työkokemusta on työnantajalle riski ja arvoitus.
Ei se valmistunut ole vailla työkokemusta kun on ollut kesätöissä jo lukioaikana. Se että valmistuu määräajassa vasta itsekursista kertookin.
Sinä olet täysin pihalla nykyisistä työmarkkinoista. Työn saava on valmistunut ajoissa ja käynyt töissä. Muut jäävät rannalle.
Eikä jää. Joku hanttihommilla itsensä näännyttänyt häthätää opintonsa läpi juossut ei ole missään rekrylistan kärjessä.
Valituilla on:
A) Kelpoisuus
B) Työkokemusta
C) Hyvät arvosanat
Kohta C tarkistetaan vasta jos hakijat ovat muutoin kelpoisuudeltaan ja työkokemukseltaan tasatilanteessa. Suurimmaksi osaksi arvosanoja ei edes tarkisteta. Työkokemus ei sulje pois hyviä arvosanoja.
Työkokemus pitää olla siitä alasta jonne on opiskellut.
Muulla ei ole merkitystä.
On todellakin merkitystä. Sikäli kun myös nuoret lukevat tätä palstaa, niin on todella tärkeää kertoa heille realistinen tilanne työmarkkinoista. Ensimmäisen työhaastattelun jälkeen on myöhäistä korjailla opiskeluajan valintoja. Nuorelle voi tulla yllätyksenä, että valituksi tulikin henkilö, jolla on matalampi koulutus, mutta pidempi työkokemus (toiselta alalta). Näin myös korkeakoulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Tuo on paksu väite. Minkäänlaista merkitystä ei ole sillä, onko kuskaillut woltin kuskina sapuskaa, siivonnut yökerhon oksennuksia tai pyöritellyt jäätelöpalloja jätskikioskilla. Vain sillä on merkitystä, mitä OMAN alan töitä on tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mikä on kun ap:n lapsilla ei rahat riitä? Onko liian leveät elämäntavat? Talouskasvatus on mennyt pieleen tai sitten lapset eivät ole kuunnelleet.
Tunnen itse opiskelijoita, joille se opintotuki ja asumistuki riittävät hyvin ja heillä jää siitä säästöönkin. Mutta he elävätkin säästäväisesti eikä heillä rahaa kulu alkoholiin tai tupakkaan.
Eivätkä he todellakaan asu missään yksiössä, vaan edullisesti opiskelija-asunnossa. Opintolainaa he nostavat vain sitä varten, että voivat laittaa talteen ASP-tilille ja että saavat opintolainahyvityksen.
Joo. Ja lehmät lentää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koen tärkeäksi, että opiskelujen ohessa käydään töissä ja ottamassa tuntumaa hanttihommiin. On parasta kokea elämänkoululaisten kanssa eläminen siivousliikeissä, sairaaloissa, taksissa, baarissa tai vaikka pizzeriassa. Se auttaa ottamaan senkin puolen elämästä huomioon, vaikka itse pyrkisikin korkeammalle. Kun on kunnolla ryynännyt mudassa, oppii olemaan ihmisiksi itse, eikä sorru ylimielisyyksiin, tai tule tönityksi metroasemalla.
Jos opintojen ohessa opiskelee, niin mieluummin tietenkin niitä oman alan hommia. Jos/kun niitä pääsee opintojen aikana tekemään (usein kesätöiden jälkeen on mahdollisuus jatkaa osa-aikaisena), niin ei ne tulevat työnantajat harmittele, että voi voi kun on yksipuolinen CV ja täältä puuttuu siivoushommat ja hampurilaisten paisto kokonaan.
Tuntemillani nuorilla aikuisilla, joilla on kokemusta pelkistä asiantuntijatöistä, ei ole ollut mitään vaikeuksia uuden työpaikan saamisessa siinä kohtaa, kun ovat halunneet vaihtaa työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä eräs ratkaisu.
Opiskeluaikoja pitäisi lyhentää. Eli tehdä juuri päinvastoin mitä vasemmisto haluaa.
Kaksivuotinen ammattikoulu kuten noin 30-vuotta sitten. Hyvin oppi ammatin.
Ammattikoulututkintoja pitää saada lisää. Vähemmän ihmisiä yliopistoon, kuka ne tavalliset työt tekee, jos kaikki on tyyliin DI.
Vähemmän agendaa kouluissa ja enemmän käytännön opetusta ammatteihin.
Nopeampi valmistuminen tarkoittaa että opiskelija pääsee tienaamaan aikaisemmin. Hyvä keino velkaantua vähemmän kun on aikaisemmin valmis työelämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Ei arvioida. Työssä käyneellä on työtodistus ja mahdolliset suositukset. Hän on selvinyt ajallaan töihin, on osoittanut luotettavuutensa, vastuullisuutensa jne. Valmistunut vailla työkokemusta on työnantajalle riski ja arvoitus.
Ei se valmistunut ole vailla työkokemusta kun on ollut kesätöissä jo lukioaikana. Se että valmistuu määräajassa vasta itsekursista kertookin.
Sinä olet täysin pihalla nykyisistä työmarkkinoista. Työn saava on valmistunut ajoissa ja käynyt töissä. Muut jäävät rannalle.
Eikä jää. Joku hanttihommilla itsensä näännyttänyt häthätää opintonsa läpi juossut ei ole missään rekrylistan kärjessä.
Valituilla on:
A) Kelpoisuus
B) Työkokemusta
C) Hyvät arvosanat
Kohta C tarkistetaan vasta jos hakijat ovat muutoin kelpoisuudeltaan ja työkokemukseltaan tasatilanteessa. Suurimmaksi osaksi arvosanoja ei edes tarkisteta. Työkokemus ei sulje pois hyviä arvosanoja.
Työkokemusta omalta alalta. Pätkän vertaa ei vaikuta McDonaldsin hampurilaisten vääntäminen siihen, palkataanko joku meille fysioterapeutiksi tai toimintaterapeutiksi kuntoutukseen. Sanotaanko näin, että kyllä minä rekrytoidessani katson myös todistusta., koska se osoittaa osaamista, jota meillä tarvitaan. Meillä ol rekrytoinnissa pisteytys. Oman alan työkokemuspisteitä alkaa ropista vasta vähintään 3 kk kokoaikaisesta työstä. Osa-sijaisuuden aika suhteutetaan kokoaikatyöhön. Sijaiseksi voi tulla palkatuksi myös henkilö, joka on suorittanut vähintään 2/3 opinnoistaan. Silloinkin häneltä edellytetään työskentelyä päivisin, koska asiakkaiden terapiat toteutetaan päivällä. En muista viimeisten 5-6 vuoden ajalta yhtään opiskelijaa, joka olisi pystynyt ottamaan meiltä sijaisuuden.
Sinun näkökulmasi on suppea ja kohdistuu vain yhteen alaan. Fysioterapeutti tai toimintaterapeutti pääsee muuten sen alan työkokemuksella monelle muulle alalle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap:n lapset! Älkää kuunnelko äitiänne, vaan menkää töihin opintojen ohella. Työnantaja ei valitse, jo ei ole työhistoriaa.
Sillä, että valmistunut henkilö on kesät tai illat ja viikonloput ollut jossain Hesburgerin kassalla töissä ei ole työnantajalle mitään merkitystä oikeissa töissä, johon soisin, että nuori valmistuu, niitä muutamaa lukuunottamatta, jotka opiskelevat ravintola-alaa.
Sillä todellakin on merkitystä.
Ei todellakaan ole, siis oikeissa töissä, johon korkeakouluopiskelija valmistuu!
Siinä vaiheessa, kun pääsee kesätöihin jollain tavalla omaa alaa liippaaviin esim. toimistohommiin, niin sitten on ihan eri asia! Jos kaksi henkilöä hakee sisälle valmistumisen jälkeen ja toinen esittää CV:n jossa on Hesburgerin kassalta pitkä työkokemus ja toinen jolla ei ole mitään työkokemusta, niin ihan samalta viivalta ne työhakemukset ja henkilöt arvioidaan. Sillä, että olet ollut Hesburgerin kassalla ei ole mitään merkitystä, jos et ole sitten jonnekin ravintoalalle hakemassa vaikka esimiestehtäviin.
Ei arvioida. Työssä käyneellä on työtodistus ja mahdolliset suositukset. Hän on selvinyt ajallaan töihin, on osoittanut luotettavuutensa, vastuullisuutensa jne. Valmistunut vailla työkokemusta on työnantajalle riski ja arvoitus.
Ei se valmistunut ole vailla työkokemusta kun on ollut kesätöissä jo lukioaikana. Se että valmistuu määräajassa vasta itsekursista kertookin.
Sinä olet täysin pihalla nykyisistä työmarkkinoista. Työn saava on valmistunut ajoissa ja käynyt töissä. Muut jäävät rannalle.
Eikä jää. Joku hanttihommilla itsensä näännyttänyt häthätää opintonsa läpi juossut ei ole missään rekrylistan kärjessä.
Valituilla on:
A) Kelpoisuus
B) Työkokemusta
C) Hyvät arvosanat
Kohta C tarkistetaan vasta jos hakijat ovat muutoin kelpoisuudeltaan ja työkokemukseltaan tasatilanteessa. Suurimmaksi osaksi arvosanoja ei edes tarkisteta. Työkokemus ei sulje pois hyviä arvosanoja.
Työkokemus pitää olla siitä alasta jonne on opiskellut.
Muulla ei ole merkitystä.
On todellakin merkitystä. Sikäli kun myös nuoret lukevat tätä palstaa, niin on todella tärkeää kertoa heille realistinen tilanne työmarkkinoista. Ensimmäisen työhaastattelun jälkeen on myöhäistä korjailla opiskeluajan valintoja. Nuorelle voi tulla yllätyksenä, että valituksi tulikin henkilö, jolla on matalampi koulutus, mutta pidempi työkokemus (toiselta alalta). Näin myös korkeakoulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Tuo on paksu väite. Minkäänlaista merkitystä ei ole sillä, onko kuskaillut woltin kuskina sapuskaa, siivonnut yökerhon oksennuksia tai pyöritellyt jäätelöpalloja jätskikioskilla. Vain sillä on merkitystä, mitä OMAN alan töitä on tehnyt.
Ei ole väite, vaan perustuu todellisiin valintapäätöksiin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä eräs ratkaisu.
Opiskeluaikoja pitäisi lyhentää. Eli tehdä juuri päinvastoin mitä vasemmisto haluaa.
Kaksivuotinen ammattikoulu kuten noin 30-vuotta sitten. Hyvin oppi ammatin.
Ammatillinen perustutkinto on nykyään 2-vuotinen. Huonoa muutos oli se, että oppilaitoksen opetus ulkoistettiin harjoittelupaikoille. Jos ei saa paikkaa, ei myöskään valmistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen kuin AP, mutta eri syystä. Miten niin suomalaisen opiskelijan rahat ei riitä?
Vertaapa nyt ensin muihin sivistysvaltiohin, joissa monessa maksetaan opiskelusta maltaita. Vanhemmat joutuvat säästämään lapsen syntmästä lähtien ja silti ehkä ottamaan lainaa. Meillä opiskelu on ilmaista, päälle saa pienen opintotuen ja asumistuen. Lisäksi sitä lainaa saa halutessaan tuosta vaan. Opiskelija-alennus on matkustamisessa ja .elkein missä vain riennoissa.
Että se pärjääminen on hyvin paljon omasta itsestä kiinni. Ihmettelen tosiaan, miksi soluasunnot eivät kelpaa. Asumiskustannukset putoaisivat huomattavasti.Asutko itse soluasunnossa? Kuinka moni ystäväsi asuu soluasunnossa?
Ei varmaan kukaan! Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, joiden oletetaan jakavan asunto ventovieraiden ihmisten kanssa ja vielä ystävystyvän heidän kanssaan! Oikeustieteen opiskelijalla ja kuusitoistavuotiaalla ammattikoululaisella ei liene kovin paljoa yhteistä!
Niitä opiskelija-asuntosäätiöiden perheasuntoja voi hakea kaverukset kimpassa. Ei tarvitse asua vieraiden kanssa, vaan hyvässä seurassa ja edullisesti!
Vaikkei onnistuisi tuollaista kimppakämppää saamaan opiskelija-asuntona, niin voihan sen kimppakämpän itsekin perustaa. Kolmio puoliksi on jo heti paljon halvempi kuin yksiö yksin.
Vierailija kirjoitti:
No mikä on kun ap:n lapsilla ei rahat riitä? Onko liian leveät elämäntavat? Talouskasvatus on mennyt pieleen tai sitten lapset eivät ole kuunnelleet.
Tunnen itse opiskelijoita, joille se opintotuki ja asumistuki riittävät hyvin ja heillä jää siitä säästöönkin. Mutta he elävätkin säästäväisesti eikä heillä rahaa kulu alkoholiin tai tupakkaan.
Eivätkä he todellakaan asu missään yksiössä, vaan edullisesti opiskelija-asunnossa. Opintolainaa he nostavat vain sitä varten, että voivat laittaa talteen ASP-tilille ja että saavat opintolainahyvityksen.
Opintotuki on 268 euroa, kuten joku tuolla kertoi. Asumistuki on max 80% kohtuullisista kustannuksista. Ne kohtuulliset kustannukset ei vastaa oikeaa vuokra-asunnon vuokraa. Siis maksimimäärä pk-seudulla taitaa olla jotain 540€, mikä hyväksytään. Asumistukea voi saada tuon hintaisen 80% eli 432 euroa. Joka tapauksessa maksettavaa jää yli satanen kuussa. Mitä siis jää muihin kuluihin 268 euron opintotuesta = 160 euroa. Ei kyllä 160 euroa riitä kenellekään, kun siitä maksaa laskut, kuten korkeakoulumaksut, sähköt, vakuutukset. Laskujen jälkeen ostaa matkaliput, ehkäisyt, ruuat, pesuaineet, mahdolliset kulut opiskelumateriaaleista yms. Kyllähän ne sukat ja alushousutkin voi kulua puhki, vaikka kaiken muun hankkisi kirppikseltä. Joskus saattaa tarvita uuden kynän tai vihkon. Jopa luksustuotteita, kuten vessapaperia tai hammastahnaa tai tiskiharjan.
Eletään liian kalliisti. Kun itse olin opiskelija 2014-2017, minä asuin soluasunnossa, nostin opintotukea ja kävin töissä maksimitunnit. Pärjäsin ihan hyvin, muistaakseni bruttona sain kuussa noin 1100 euroa ja siitä 400 meni solun kustannuksiin, eli 700 jäi kaikkeen muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen kuin AP, mutta eri syystä. Miten niin suomalaisen opiskelijan rahat ei riitä?
Vertaapa nyt ensin muihin sivistysvaltiohin, joissa monessa maksetaan opiskelusta maltaita. Vanhemmat joutuvat säästämään lapsen syntmästä lähtien ja silti ehkä ottamaan lainaa. Meillä opiskelu on ilmaista, päälle saa pienen opintotuen ja asumistuen. Lisäksi sitä lainaa saa halutessaan tuosta vaan. Opiskelija-alennus on matkustamisessa ja .elkein missä vain riennoissa.
Että se pärjääminen on hyvin paljon omasta itsestä kiinni. Ihmettelen tosiaan, miksi soluasunnot eivät kelpaa. Asumiskustannukset putoaisivat huomattavasti.Asutko itse soluasunnossa? Kuinka moni ystäväsi asuu soluasunnossa?
Ei varmaan kukaan! Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, joiden oletetaan jakavan asunto ventovieraiden ihmisten kanssa ja vielä ystävystyvän heidän kanssaan! Oikeustieteen opiskelijalla ja kuusitoistavuotiaalla ammattikoululaisella ei liene kovin paljoa yhteistä!
Niitä opiskelija-asuntosäätiöiden perheasuntoja voi hakea kaverukset kimpassa. Ei tarvitse asua vieraiden kanssa, vaan hyvässä seurassa ja edullisesti!
Vaikkei onnistuisi tuollaista kimppakämppää saamaan opiskelija-asuntona, niin voihan sen kimppakämpän itsekin perustaa. Kolmio puoliksi on jo heti paljon halvempi kuin yksiö yksin.
Miten se asumistuen näkökulmasta menee? Kun siellä on aika tiukat neliömäärät valtioneuvoston asetuksella. Saattaa kela katsoa liian isoksi kahdelle hengelle. Muistaakseni 2 hengen hyväksytty enimmäisneliömäärä on 54 neliötä. Sillä vielä saa enimmäisasumistuen, jos neliömäärä on 54 neliötä tai alle ja vuokra alle paikkakuntakohtaisesti määritellyn enimmäisrajan.
Eihän se yleinen asumistuki iso ole, koska opiskelijan tuloksi lasketaan myös opintolaina, vaikka ei sitä nostaisi.