Lue keskustelun säännöt.
Hornetit ovat yhä käyttökelpoisia Suomen luopuessa niistä, uskoo Patrian toimitusjohtaja
24.03.2023 |
Patrian toimitusjohtaja arvioi Ylen aamussa, että Hornet-hävittäjät ovat edelleen käyttökelpoisessa kunnossa, kun Suomi luopuu niistä.
https://yle.fi/a/74-20024011
Vaikka Hornet-hävittäjät olisivat käyttökuntoisia, niitä ei välttämättä kannata luovuttaa Ukrainalle, toteaa Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko.
Patrian toimitusjohtaja sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Rautalinko uskoo, että Suomen Hornet-hävittäjät ovat edelleen käyttökelpoisia, kun ne poistuvat Suomen käytöstä.
On selvä juttu, etteivät ne voi operatiivisessa käytössä rapistua, koska ne ovat se Suomen ilmavoimien suorituskyky, Rautalinko totesi Ylen aamussa perjantaina.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arveli torstaina, että Horneteissa ei olisi enää paljoa annettavaa sitten, kun ne tulevat Suomessa käyttöikänsä päähän.
Rautalinkokaan ei usko, että Hornetien luovuttaminen olisi välttämättä tehokasta, vaikka ne käyttökelpoisia olisivatkin. Ensinnäkin ensimmäiset uudet F-35-hävittäjät saapuvat Suomeen vasta vuonna 2026 ja viimeiset vuonna 2030. Siihen asti Suomi tarvitsee itse Hornetit.
Hornetien luovuttaminen toiselle maalle vaatisi myös muun muassa koulutusta ja kaluston päivittämistä.
Mikä on se kustannus, jolla ne jossain muussa maassa voisivat palata aktiivikäyttöön? Sinne pitää asentaa uusia järjestelmiä ja tehdä korjauksia. Olisiko se kuinka tehokasta, Rautalinko pohtii.
Kunnostaako esim. USA puolustusapuna Suomen Hornetit Ukrainalle niiden käyttöiän jälkeen?
Pekka Toveri sanoi että Hornettien käyttöiän jatkaminen maksaa satoja miljoonia, kun uudet hävittäjät miljardeja (10 miljardia). USA voi mahdollisesti säästää pitkän pennin peruskunnostaessaan Suomen Hornetit Ukrainan käyttöön sen jälkeen kun ne ovat Suomessa romurautaa, vaikkakin edelleen käytettävissä.
Maksukykyiset maat eivät tällaista "peruskorjausta" saa tietenkään, niille USA myy uudet kalliit hävittäjät, mutta Ukrainalle USA voi katsoa sellaisen edullisemmaksi vaihtoehdoksi kuin uudet hävittäjät, jotka maksavat kymmeniä kertoja enemmän.
Se on selvä että Ukraina tarvitsee hävittäjien suojaa Venäjää vastaan vuosikymmeniä.
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marin toivoi keskustelua aiheesta Suomessakin. Kaikesta päätellen hän onnistui tässä tavoitteessa ainakin. Ilman hänen ulostuloaan asiasta ei kukaan olisi uskaltanut puhua mitään. Eiköhän nämä asiat viime kädessä ratkota jossain kansainvälisissä pöydissä. Seuraavan hallituksen ja presidentin pöydällä asia tulee varmasti olemaan. Suomen omaa turvalllisuutta ei tietenkään vaarannera, mutta Nato-maana meillä on laajemmat resurssit. Kannattaa muistaa että itärajamme on Naton ja Venäjän välinen raja, joyen Natolla on erityinen intressi tuon rajan turvallisuuden suhteen.
Olisi sitten toivonut sitä keskustelua ensin Suomessa niiden tahojen kanssa, jotka asiasta jotain tietävät, eikä mennyt esittämään katteetomia lupauksia siellä "kansainvälisissä pöydissä". Hänellä ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen ulko- tai puolustuspolitiikasta. Moka mikä moka, mutta saahan sitä nyt selitellä. Pöyristyttävää
Kukaa ei ole luvannut mitään. Ainoa mitä Sanna Marin on puhunut on, että hänen puolestaan asiasta voidaan keskustella. Selvittää onko mahdollisuuksia.
Ei ole mahdollisuuksia. Tämä olisi selvinnyt heti, jos jauhosanna olisi kysymyt asiaa ilmavoimilta tai puolustusministeriltä. Eihän meidän teiniprinsessa toki sellaiseen alennu.
On täysin mahdollista jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ottamatta kantaa siihen kannattaisiko tai pitäisikö hornetit antaa Ukrainaan - jos päätettäisiin niin tehdä niin takuulla ne sinne lähtisi.
Joten on ihan turha puhua sen olevan kategorisesti mahdotonta. Kysymys on vain siinä millä edellytyksillä siihen pitäisi ryhtyä? Yksi kynnys joka varmasti jokaisella on mielessä: omasta turvallisuudesta ei voida lähteä tinkimään. Toinen kysymys on kansainvälinen yhteistyö. Suomi yksin ei voi koko hanketta olla yksin vetämässä.
Pelkkä poliittinen tahto ei riitä, vaan tämä on ensisijaisesti taloudellinen ja tekninen kysymys.
Riittäisi se jos F-35 tuotantolinjan toimitukset Suomelle aikaistettaisiin esimerkiksi ja näin Suomen hornetit liikenisi vaikka vuoden sisään Ukrainaan mutta nuo ovat tavallaan sopimusrikkomuksia USAn puolelta joten niihin on tietysti kynnystä ryhtyä.
Ei ne ole sopimusrikkomuksia jos yhdessä sovitaan. Hävittäjien kanssa on käymässä ihan samalla tavalla kuin panssarivaunujen. Ensin niiden lähettäminen oli täysin mahdotonta ja nyt lukuisat valtiot lähettää kilpaa vanhoja panssarivaunujaan ukrainalaisille. Ei ollutkaan ihan niin mahdotonta mitä kuviteltiin olevan.
Lähettäköön ne valtiot sitten myös hävittäjiä.
Suomikin on lähettänyt panssarivaunja.
On lähettänyt, mutta hävittäjiä ei lähetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun Sauli jää eläkkeelle tammikuussa 2024, alkaa yhteiset valmistelut Usan kanssa, miten Hornetteihin aletaan kouluttaa miehistöä Ukrainasta ja ensimmäiset koneet luovutetaan 2025. Uusi hallitus ja uusi presidentti näyttäytyvät hyväntekijöinä. Muistakaa nämä sanat älkääkä tappako viestinviejää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marin toivoi keskustelua aiheesta Suomessakin. Kaikesta päätellen hän onnistui tässä tavoitteessa ainakin. Ilman hänen ulostuloaan asiasta ei kukaan olisi uskaltanut puhua mitään. Eiköhän nämä asiat viime kädessä ratkota jossain kansainvälisissä pöydissä. Seuraavan hallituksen ja presidentin pöydällä asia tulee varmasti olemaan. Suomen omaa turvalllisuutta ei tietenkään vaarannera, mutta Nato-maana meillä on laajemmat resurssit. Kannattaa muistaa että itärajamme on Naton ja Venäjän välinen raja, joyen Natolla on erityinen intressi tuon rajan turvallisuuden suhteen.
Olisi sitten toivonut sitä keskustelua ensin Suomessa niiden tahojen kanssa, jotka asiasta jotain tietävät, eikä mennyt esittämään katteetomia lupauksia siellä "kansainvälisissä pöydissä". Hänellä ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen ulko- tai puolustuspolitiikasta. Moka mikä moka, mutta saahan sitä nyt selitellä. Pöyristyttävää
Kukaa ei ole luvannut mitään. Ainoa mitä Sanna Marin on puhunut on, että hänen puolestaan asiasta voidaan keskustella. Selvittää onko mahdollisuuksia.
Ei ole mahdollisuuksia. Tämä olisi selvinnyt heti, jos jauhosanna olisi kysymyt asiaa ilmavoimilta tai puolustusministeriltä. Eihän meidän teiniprinsessa toki sellaiseen alennu.
On täysin mahdollista jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ottamatta kantaa siihen kannattaisiko tai pitäisikö hornetit antaa Ukrainaan - jos päätettäisiin niin tehdä niin takuulla ne sinne lähtisi.
Joten on ihan turha puhua sen olevan kategorisesti mahdotonta. Kysymys on vain siinä millä edellytyksillä siihen pitäisi ryhtyä? Yksi kynnys joka varmasti jokaisella on mielessä: omasta turvallisuudesta ei voida lähteä tinkimään. Toinen kysymys on kansainvälinen yhteistyö. Suomi yksin ei voi koko hanketta olla yksin vetämässä.
Pelkkä poliittinen tahto ei riitä, vaan tämä on ensisijaisesti taloudellinen ja tekninen kysymys.
Riittäisi se jos F-35 tuotantolinjan toimitukset Suomelle aikaistettaisiin esimerkiksi ja näin Suomen hornetit liikenisi vaikka vuoden sisään Ukrainaan mutta nuo ovat tavallaan sopimusrikkomuksia USAn puolelta joten niihin on tietysti kynnystä ryhtyä.
Ei ne ole sopimusrikkomuksia jos yhdessä sovitaan. Hävittäjien kanssa on käymässä ihan samalla tavalla kuin panssarivaunujen. Ensin niiden lähettäminen oli täysin mahdotonta ja nyt lukuisat valtiot lähettää kilpaa vanhoja panssarivaunujaan ukrainalaisille. Ei ollutkaan ihan niin mahdotonta mitä kuviteltiin olevan.
Lähettäköön ne valtiot sitten myös hävittäjiä.
Suomikin on lähettänyt panssarivaunja.
On lähettänyt, mutta hävittäjiä ei lähetä.
Tulee lähettämään, jos Usa näyttää vihreää valoa 2024 ja sen jälkeen.
Suomi toivottavasti on Natossa viineistään heinäkuussa 2023. Puolustusrakenne muuttuu ratksisevasti. Sitä odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marin toivoi keskustelua aiheesta Suomessakin. Kaikesta päätellen hän onnistui tässä tavoitteessa ainakin. Ilman hänen ulostuloaan asiasta ei kukaan olisi uskaltanut puhua mitään. Eiköhän nämä asiat viime kädessä ratkota jossain kansainvälisissä pöydissä. Seuraavan hallituksen ja presidentin pöydällä asia tulee varmasti olemaan. Suomen omaa turvalllisuutta ei tietenkään vaarannera, mutta Nato-maana meillä on laajemmat resurssit. Kannattaa muistaa että itärajamme on Naton ja Venäjän välinen raja, joyen Natolla on erityinen intressi tuon rajan turvallisuuden suhteen.
Olisi sitten toivonut sitä keskustelua ensin Suomessa niiden tahojen kanssa, jotka asiasta jotain tietävät, eikä mennyt esittämään katteetomia lupauksia siellä "kansainvälisissä pöydissä". Hänellä ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen ulko- tai puolustuspolitiikasta. Moka mikä moka, mutta saahan sitä nyt selitellä. Pöyristyttävää
Kukaa ei ole luvannut mitään. Ainoa mitä Sanna Marin on puhunut on, että hänen puolestaan asiasta voidaan keskustella. Selvittää onko mahdollisuuksia.
Ei ole mahdollisuuksia. Tämä olisi selvinnyt heti, jos jauhosanna olisi kysymyt asiaa ilmavoimilta tai puolustusministeriltä. Eihän meidän teiniprinsessa toki sellaiseen alennu.
On täysin mahdollista jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ottamatta kantaa siihen kannattaisiko tai pitäisikö hornetit antaa Ukrainaan - jos päätettäisiin niin tehdä niin takuulla ne sinne lähtisi.
Joten on ihan turha puhua sen olevan kategorisesti mahdotonta. Kysymys on vain siinä millä edellytyksillä siihen pitäisi ryhtyä? Yksi kynnys joka varmasti jokaisella on mielessä: omasta turvallisuudesta ei voida lähteä tinkimään. Toinen kysymys on kansainvälinen yhteistyö. Suomi yksin ei voi koko hanketta olla yksin vetämässä.
Pelkkä poliittinen tahto ei riitä, vaan tämä on ensisijaisesti taloudellinen ja tekninen kysymys.
Riittäisi se jos F-35 tuotantolinjan toimitukset Suomelle aikaistettaisiin esimerkiksi ja näin Suomen hornetit liikenisi vaikka vuoden sisään Ukrainaan mutta nuo ovat tavallaan sopimusrikkomuksia USAn puolelta joten niihin on tietysti kynnystä ryhtyä.
Ei ne ole sopimusrikkomuksia jos yhdessä sovitaan. Hävittäjien kanssa on käymässä ihan samalla tavalla kuin panssarivaunujen. Ensin niiden lähettäminen oli täysin mahdotonta ja nyt lukuisat valtiot lähettää kilpaa vanhoja panssarivaunujaan ukrainalaisille. Ei ollutkaan ihan niin mahdotonta mitä kuviteltiin olevan.
Lähettäköön ne valtiot sitten myös hävittäjiä.
Suomikin on lähettänyt panssarivaunja.
On lähettänyt, mutta hävittäjiä ei lähetä.
Tulee lähettämään, jos Usa näyttää vihreää valoa 2024 ja sen jälkeen.
Ei tule näyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi toivottavasti on Natossa viineistään heinäkuussa 2023. Puolustusrakenne muuttuu ratksisevasti. Sitä odotellessa.
Ei se nyt niin ratkaisevasti muutu. Meillä on edelleen asevelvollisuusarmeija ja vastuu oman alueen puolustamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marin toivoi keskustelua aiheesta Suomessakin. Kaikesta päätellen hän onnistui tässä tavoitteessa ainakin. Ilman hänen ulostuloaan asiasta ei kukaan olisi uskaltanut puhua mitään. Eiköhän nämä asiat viime kädessä ratkota jossain kansainvälisissä pöydissä. Seuraavan hallituksen ja presidentin pöydällä asia tulee varmasti olemaan. Suomen omaa turvalllisuutta ei tietenkään vaarannera, mutta Nato-maana meillä on laajemmat resurssit. Kannattaa muistaa että itärajamme on Naton ja Venäjän välinen raja, joyen Natolla on erityinen intressi tuon rajan turvallisuuden suhteen.
Olisi sitten toivonut sitä keskustelua ensin Suomessa niiden tahojen kanssa, jotka asiasta jotain tietävät, eikä mennyt esittämään katteetomia lupauksia siellä "kansainvälisissä pöydissä". Hänellä ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen ulko- tai puolustuspolitiikasta. Moka mikä moka, mutta saahan sitä nyt selitellä. Pöyristyttävää
Kukaa ei ole luvannut mitään. Ainoa mitä Sanna Marin on puhunut on, että hänen puolestaan asiasta voidaan keskustella. Selvittää onko mahdollisuuksia.
Ei ole mahdollisuuksia. Tämä olisi selvinnyt heti, jos jauhosanna olisi kysymyt asiaa ilmavoimilta tai puolustusministeriltä. Eihän meidän teiniprinsessa toki sellaiseen alennu.
On täysin mahdollista jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ottamatta kantaa siihen kannattaisiko tai pitäisikö hornetit antaa Ukrainaan - jos päätettäisiin niin tehdä niin takuulla ne sinne lähtisi.
Joten on ihan turha puhua sen olevan kategorisesti mahdotonta. Kysymys on vain siinä millä edellytyksillä siihen pitäisi ryhtyä? Yksi kynnys joka varmasti jokaisella on mielessä: omasta turvallisuudesta ei voida lähteä tinkimään. Toinen kysymys on kansainvälinen yhteistyö. Suomi yksin ei voi koko hanketta olla yksin vetämässä.
Pelkkä poliittinen tahto ei riitä, vaan tämä on ensisijaisesti taloudellinen ja tekninen kysymys.
Riittäisi se jos F-35 tuotantolinjan toimitukset Suomelle aikaistettaisiin esimerkiksi ja näin Suomen hornetit liikenisi vaikka vuoden sisään Ukrainaan mutta nuo ovat tavallaan sopimusrikkomuksia USAn puolelta joten niihin on tietysti kynnystä ryhtyä.
Ei ne ole sopimusrikkomuksia jos yhdessä sovitaan. Hävittäjien kanssa on käymässä ihan samalla tavalla kuin panssarivaunujen. Ensin niiden lähettäminen oli täysin mahdotonta ja nyt lukuisat valtiot lähettää kilpaa vanhoja panssarivaunujaan ukrainalaisille. Ei ollutkaan ihan niin mahdotonta mitä kuviteltiin olevan.
Lähettäköön ne valtiot sitten myös hävittäjiä.
Suomikin on lähettänyt panssarivaunja.
On lähettänyt, mutta hävittäjiä ei lähetä.
Ihan samaa sanottiin panssarivaunuista. Sodan alkuvaiheessa lähetettiin vain jotain lääkintätarvikkeita ja pari vanhaa ambulanssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marin toivoi keskustelua aiheesta Suomessakin. Kaikesta päätellen hän onnistui tässä tavoitteessa ainakin. Ilman hänen ulostuloaan asiasta ei kukaan olisi uskaltanut puhua mitään. Eiköhän nämä asiat viime kädessä ratkota jossain kansainvälisissä pöydissä. Seuraavan hallituksen ja presidentin pöydällä asia tulee varmasti olemaan. Suomen omaa turvalllisuutta ei tietenkään vaarannera, mutta Nato-maana meillä on laajemmat resurssit. Kannattaa muistaa että itärajamme on Naton ja Venäjän välinen raja, joyen Natolla on erityinen intressi tuon rajan turvallisuuden suhteen.
Olisi sitten toivonut sitä keskustelua ensin Suomessa niiden tahojen kanssa, jotka asiasta jotain tietävät, eikä mennyt esittämään katteetomia lupauksia siellä "kansainvälisissä pöydissä". Hänellä ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen ulko- tai puolustuspolitiikasta. Moka mikä moka, mutta saahan sitä nyt selitellä. Pöyristyttävää
Kukaa ei ole luvannut mitään. Ainoa mitä Sanna Marin on puhunut on, että hänen puolestaan asiasta voidaan keskustella. Selvittää onko mahdollisuuksia.
Ei ole mahdollisuuksia. Tämä olisi selvinnyt heti, jos jauhosanna olisi kysymyt asiaa ilmavoimilta tai puolustusministeriltä. Eihän meidän teiniprinsessa toki sellaiseen alennu.
On täysin mahdollista jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ottamatta kantaa siihen kannattaisiko tai pitäisikö hornetit antaa Ukrainaan - jos päätettäisiin niin tehdä niin takuulla ne sinne lähtisi.
Joten on ihan turha puhua sen olevan kategorisesti mahdotonta. Kysymys on vain siinä millä edellytyksillä siihen pitäisi ryhtyä? Yksi kynnys joka varmasti jokaisella on mielessä: omasta turvallisuudesta ei voida lähteä tinkimään. Toinen kysymys on kansainvälinen yhteistyö. Suomi yksin ei voi koko hanketta olla yksin vetämässä.
Pelkkä poliittinen tahto ei riitä, vaan tämä on ensisijaisesti taloudellinen ja tekninen kysymys.
Riittäisi se jos F-35 tuotantolinjan toimitukset Suomelle aikaistettaisiin esimerkiksi ja näin Suomen hornetit liikenisi vaikka vuoden sisään Ukrainaan mutta nuo ovat tavallaan sopimusrikkomuksia USAn puolelta joten niihin on tietysti kynnystä ryhtyä.
Ei ne ole sopimusrikkomuksia jos yhdessä sovitaan. Hävittäjien kanssa on käymässä ihan samalla tavalla kuin panssarivaunujen. Ensin niiden lähettäminen oli täysin mahdotonta ja nyt lukuisat valtiot lähettää kilpaa vanhoja panssarivaunujaan ukrainalaisille. Ei ollutkaan ihan niin mahdotonta mitä kuviteltiin olevan.
Lähettäköön ne valtiot sitten myös hävittäjiä.
Suomikin on lähettänyt panssarivaunja.
On lähettänyt, mutta hävittäjiä ei lähetä.
Ihan samaa sanottiin panssarivaunuista. Sodan alkuvaiheessa lähetettiin vain jotain lääkintätarvikkeita ja pari vanhaa ambulanssia.
Eri maista keräillyt sekalaiset hävittäjät eivät ole yhdistettävissä samalla tavalla kuin eri maista kerätyt keskenään samanlaiset panssarivaunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marin toivoi keskustelua aiheesta Suomessakin. Kaikesta päätellen hän onnistui tässä tavoitteessa ainakin. Ilman hänen ulostuloaan asiasta ei kukaan olisi uskaltanut puhua mitään. Eiköhän nämä asiat viime kädessä ratkota jossain kansainvälisissä pöydissä. Seuraavan hallituksen ja presidentin pöydällä asia tulee varmasti olemaan. Suomen omaa turvalllisuutta ei tietenkään vaarannera, mutta Nato-maana meillä on laajemmat resurssit. Kannattaa muistaa että itärajamme on Naton ja Venäjän välinen raja, joyen Natolla on erityinen intressi tuon rajan turvallisuuden suhteen.
Olisi sitten toivonut sitä keskustelua ensin Suomessa niiden tahojen kanssa, jotka asiasta jotain tietävät, eikä mennyt esittämään katteetomia lupauksia siellä "kansainvälisissä pöydissä". Hänellä ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen ulko- tai puolustuspolitiikasta. Moka mikä moka, mutta saahan sitä nyt selitellä. Pöyristyttävää
Kukaa ei ole luvannut mitään. Ainoa mitä Sanna Marin on puhunut on, että hänen puolestaan asiasta voidaan keskustella. Selvittää onko mahdollisuuksia.
Ei ole mahdollisuuksia. Tämä olisi selvinnyt heti, jos jauhosanna olisi kysymyt asiaa ilmavoimilta tai puolustusministeriltä. Eihän meidän teiniprinsessa toki sellaiseen alennu.
On täysin mahdollista jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ottamatta kantaa siihen kannattaisiko tai pitäisikö hornetit antaa Ukrainaan - jos päätettäisiin niin tehdä niin takuulla ne sinne lähtisi.
Joten on ihan turha puhua sen olevan kategorisesti mahdotonta. Kysymys on vain siinä millä edellytyksillä siihen pitäisi ryhtyä? Yksi kynnys joka varmasti jokaisella on mielessä: omasta turvallisuudesta ei voida lähteä tinkimään. Toinen kysymys on kansainvälinen yhteistyö. Suomi yksin ei voi koko hanketta olla yksin vetämässä.
Pelkkä poliittinen tahto ei riitä, vaan tämä on ensisijaisesti taloudellinen ja tekninen kysymys.
Riittäisi se jos F-35 tuotantolinjan toimitukset Suomelle aikaistettaisiin esimerkiksi ja näin Suomen hornetit liikenisi vaikka vuoden sisään Ukrainaan mutta nuo ovat tavallaan sopimusrikkomuksia USAn puolelta joten niihin on tietysti kynnystä ryhtyä.
Ei ne ole sopimusrikkomuksia jos yhdessä sovitaan. Hävittäjien kanssa on käymässä ihan samalla tavalla kuin panssarivaunujen. Ensin niiden lähettäminen oli täysin mahdotonta ja nyt lukuisat valtiot lähettää kilpaa vanhoja panssarivaunujaan ukrainalaisille. Ei ollutkaan ihan niin mahdotonta mitä kuviteltiin olevan.
Lähettäköön ne valtiot sitten myös hävittäjiä.
Suomikin on lähettänyt panssarivaunja.
On lähettänyt, mutta hävittäjiä ei lähetä.
Ihan samaa sanottiin panssarivaunuista. Sodan alkuvaiheessa lähetettiin vain jotain lääkintätarvikkeita ja pari vanhaa ambulanssia.
Eri maista keräillyt sekalaiset hävittäjät eivät ole yhdistettävissä samalla tavalla kuin eri maista kerätyt keskenään samanlaiset panssarivaunut.
Mielummin sekalainen joukko huonosti yhteen sopivia aseita kuin ei aseita ollenkaan. Hornetit ei ole täydellinen ratkaisu Ukrainan tarpeisiin, mutta se voi silti olla parempi vaihtoehto kuin olla ilman. Jokainen torjuttu venäläinen pommikone säästää ihmishenkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marin toivoi keskustelua aiheesta Suomessakin. Kaikesta päätellen hän onnistui tässä tavoitteessa ainakin. Ilman hänen ulostuloaan asiasta ei kukaan olisi uskaltanut puhua mitään. Eiköhän nämä asiat viime kädessä ratkota jossain kansainvälisissä pöydissä. Seuraavan hallituksen ja presidentin pöydällä asia tulee varmasti olemaan. Suomen omaa turvalllisuutta ei tietenkään vaarannera, mutta Nato-maana meillä on laajemmat resurssit. Kannattaa muistaa että itärajamme on Naton ja Venäjän välinen raja, joyen Natolla on erityinen intressi tuon rajan turvallisuuden suhteen.
Olisi sitten toivonut sitä keskustelua ensin Suomessa niiden tahojen kanssa, jotka asiasta jotain tietävät, eikä mennyt esittämään katteetomia lupauksia siellä "kansainvälisissä pöydissä". Hänellä ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen ulko- tai puolustuspolitiikasta. Moka mikä moka, mutta saahan sitä nyt selitellä. Pöyristyttävää
Kukaa ei ole luvannut mitään. Ainoa mitä Sanna Marin on puhunut on, että hänen puolestaan asiasta voidaan keskustella. Selvittää onko mahdollisuuksia.
Ei ole mahdollisuuksia. Tämä olisi selvinnyt heti, jos jauhosanna olisi kysymyt asiaa ilmavoimilta tai puolustusministeriltä. Eihän meidän teiniprinsessa toki sellaiseen alennu.
On täysin mahdollista jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ottamatta kantaa siihen kannattaisiko tai pitäisikö hornetit antaa Ukrainaan - jos päätettäisiin niin tehdä niin takuulla ne sinne lähtisi.
Joten on ihan turha puhua sen olevan kategorisesti mahdotonta. Kysymys on vain siinä millä edellytyksillä siihen pitäisi ryhtyä? Yksi kynnys joka varmasti jokaisella on mielessä: omasta turvallisuudesta ei voida lähteä tinkimään. Toinen kysymys on kansainvälinen yhteistyö. Suomi yksin ei voi koko hanketta olla yksin vetämässä.
Pelkkä poliittinen tahto ei riitä, vaan tämä on ensisijaisesti taloudellinen ja tekninen kysymys.
Riittäisi se jos F-35 tuotantolinjan toimitukset Suomelle aikaistettaisiin esimerkiksi ja näin Suomen hornetit liikenisi vaikka vuoden sisään Ukrainaan mutta nuo ovat tavallaan sopimusrikkomuksia USAn puolelta joten niihin on tietysti kynnystä ryhtyä.
Ei ne ole sopimusrikkomuksia jos yhdessä sovitaan. Hävittäjien kanssa on käymässä ihan samalla tavalla kuin panssarivaunujen. Ensin niiden lähettäminen oli täysin mahdotonta ja nyt lukuisat valtiot lähettää kilpaa vanhoja panssarivaunujaan ukrainalaisille. Ei ollutkaan ihan niin mahdotonta mitä kuviteltiin olevan.
Lähettäköön ne valtiot sitten myös hävittäjiä.
Suomikin on lähettänyt panssarivaunja.
On lähettänyt, mutta hävittäjiä ei lähetä.
Ihan samaa sanottiin panssarivaunuista. Sodan alkuvaiheessa lähetettiin vain jotain lääkintätarvikkeita ja pari vanhaa ambulanssia.
Eri maista keräillyt sekalaiset hävittäjät eivät ole yhdistettävissä samalla tavalla kuin eri maista kerätyt keskenään samanlaiset panssarivaunut.
Mielummin sekalainen joukko huonosti yhteen sopivia aseita kuin ei aseita ollenkaan. Hornetit ei ole täydellinen ratkaisu Ukrainan tarpeisiin, mutta se voi silti olla parempi vaihtoehto kuin olla ilman. Jokainen torjuttu venäläinen pommikone säästää ihmishenkiä.
Niillä sekalaisilla nimenomaan ei tee mitään, koska niiden tukitoiminnot, huolto ja logistiikka eivät sovi yhteen. Siksi ainoa lyhyen tähtäimen ratkaisu on antaa ne neuvostohävittäjät mitä vielä varastoista löytyy, ja pitkällä tähtäimellä sitten sellainen moderni järjestelmä mikä on käytössä laajalti ja pitkään, eli F16. Kumpikaan näistä ei sovellu Marinin rakentamaan julkisuuskuvaan.
Sanna The wanna be julkkis poliitikko 😂😂😂
Pääministeri vaihtuu kohta ONNEKSI!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marin toivoi keskustelua aiheesta Suomessakin. Kaikesta päätellen hän onnistui tässä tavoitteessa ainakin. Ilman hänen ulostuloaan asiasta ei kukaan olisi uskaltanut puhua mitään. Eiköhän nämä asiat viime kädessä ratkota jossain kansainvälisissä pöydissä. Seuraavan hallituksen ja presidentin pöydällä asia tulee varmasti olemaan. Suomen omaa turvalllisuutta ei tietenkään vaarannera, mutta Nato-maana meillä on laajemmat resurssit. Kannattaa muistaa että itärajamme on Naton ja Venäjän välinen raja, joyen Natolla on erityinen intressi tuon rajan turvallisuuden suhteen.
Olisi sitten toivonut sitä keskustelua ensin Suomessa niiden tahojen kanssa, jotka asiasta jotain tietävät, eikä mennyt esittämään katteetomia lupauksia siellä "kansainvälisissä pöydissä". Hänellä ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen ulko- tai puolustuspolitiikasta. Moka mikä moka, mutta saahan sitä nyt selitellä. Pöyristyttävää
Kukaa ei ole luvannut mitään. Ainoa mitä Sanna Marin on puhunut on, että hänen puolestaan asiasta voidaan keskustella. Selvittää onko mahdollisuuksia.
Ei ole mahdollisuuksia. Tämä olisi selvinnyt heti, jos jauhosanna olisi kysymyt asiaa ilmavoimilta tai puolustusministeriltä. Eihän meidän teiniprinsessa toki sellaiseen alennu.
On täysin mahdollista jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ottamatta kantaa siihen kannattaisiko tai pitäisikö hornetit antaa Ukrainaan - jos päätettäisiin niin tehdä niin takuulla ne sinne lähtisi.
Joten on ihan turha puhua sen olevan kategorisesti mahdotonta. Kysymys on vain siinä millä edellytyksillä siihen pitäisi ryhtyä? Yksi kynnys joka varmasti jokaisella on mielessä: omasta turvallisuudesta ei voida lähteä tinkimään. Toinen kysymys on kansainvälinen yhteistyö. Suomi yksin ei voi koko hanketta olla yksin vetämässä.
Pelkkä poliittinen tahto ei riitä, vaan tämä on ensisijaisesti taloudellinen ja tekninen kysymys.
Riittäisi se jos F-35 tuotantolinjan toimitukset Suomelle aikaistettaisiin esimerkiksi ja näin Suomen hornetit liikenisi vaikka vuoden sisään Ukrainaan mutta nuo ovat tavallaan sopimusrikkomuksia USAn puolelta joten niihin on tietysti kynnystä ryhtyä.
Ei ne ole sopimusrikkomuksia jos yhdessä sovitaan. Hävittäjien kanssa on käymässä ihan samalla tavalla kuin panssarivaunujen. Ensin niiden lähettäminen oli täysin mahdotonta ja nyt lukuisat valtiot lähettää kilpaa vanhoja panssarivaunujaan ukrainalaisille. Ei ollutkaan ihan niin mahdotonta mitä kuviteltiin olevan.
Lähettäköön ne valtiot sitten myös hävittäjiä.
Suomikin on lähettänyt panssarivaunja.
On lähettänyt, mutta hävittäjiä ei lähetä.
Ihan samaa sanottiin panssarivaunuista. Sodan alkuvaiheessa lähetettiin vain jotain lääkintätarvikkeita ja pari vanhaa ambulanssia.
Eri maista keräillyt sekalaiset hävittäjät eivät ole yhdistettävissä samalla tavalla kuin eri maista kerätyt keskenään samanlaiset panssarivaunut.
Mielummin sekalainen joukko huonosti yhteen sopivia aseita kuin ei aseita ollenkaan. Hornetit ei ole täydellinen ratkaisu Ukrainan tarpeisiin, mutta se voi silti olla parempi vaihtoehto kuin olla ilman. Jokainen torjuttu venäläinen pommikone säästää ihmishenkiä.
Niillä sekalaisilla nimenomaan ei tee mitään, koska niiden tukitoiminnot, huolto ja logistiikka eivät sovi yhteen. Siksi ainoa lyhyen tähtäimen ratkaisu on antaa ne neuvostohävittäjät mitä vielä varastoista löytyy, ja pitkällä tähtäimellä sitten sellainen moderni järjestelmä mikä on käytössä laajalti ja pitkään, eli F16. Kumpikaan näistä ei sovellu Marinin rakentamaan julkisuuskuvaan.
Täydennän itseäni vielä sen verran, että jos USA päätyisi nyt antamaan omat poistetut Hornetinsa, millä on realistisesti arvioiden ehkä kymmenisen vuotta käyttöaikaa, remontoituna enemmänkin, niin Suomen Hornetit voisi vielä loppusijoittaa sinne sitten kun ne 2030 tienoilla vapautuvat, mutta muussa tapauksessa niistä ei ole Ukrainalle minkäänlaista hyötyä.
bile marin on täysi pila menettänyt todellisuus tajun sitten kun suomi voi hornetit luovuttaa niin kelpaa enää muuhun kun romukoppaan jos marin ei sitten osta itse niitä säästelyillä aamiaisrahoilla
Suomella on 2030 yli 100 koneen modernit ilmavoimat. Jokunen Hornetti varaosiksi ja parit museoon. Olisi hölmöä romuttaa täysin huippukalustoa, johon lama-aika sijoitettiin omaisuus, koulujen, sairaaloiden ja köyhien kustannuksella. Fin gun.