Hoiajavietti on hävinnyt, kutsumus alalle kadonnut

Ei se vietti ja kutsumus kasvatusalalle raatamaan surkealla palkalla ainakaan kasva sillä, että media lööpit huutavat tarkoitushakuisesti, kuinka lapset jätetään yksin hiekkalaatikolle ja päiväkoti pannaan kiinni. Koko media on täynnä hoitajien, kasvattajien ja opettajien haukkumista.

Siihen päälle surkea palkka ja järjettömät työolot.

Kyllä, hoitajavietti ja kutsumus paskaduuniin on kadonnut totaalisesti.

Mikään vietti ei ole hävinnyt yhtään mihinkään. Arvot vain ovat sekaisin. Ihmiset maksavat mitä turhasta ja haitallisesta teknologiasta ja kaikesta mahdollisesta HAITALLISESTA.

Hoivan, hoidon, kaikenlaisen huolenpidon arvostus aina lasten ja kodin hoitamisesta näiden asioiden tekemiseen ammatikseen on painettu täysin maanrakoon. Jos ihan vaikka makustelet sanaa lähäri tai siivooja verrattuna siihen, miten puhutaan it-miljonäärääreistä, sometähdistä ja sankariyrittäjistä.

On aivan kokonaan unohtunut, että ensisijaisesti ihminen tarvitsee toista ihmistä ja toisia ihmisiä. Ihminen voi hyvin ja on onnellinen, kun saa autta eikä todellakaan tarvitse kaikkea sitä ryönää, mitä tämä maailma on niin väärällään, että on kohta elinkelvoton.

Hoitajien ja huoltajien ja työ ruuantuottajien rinnalla on tärkeintä työtä maailmassa. Kaiken teknologian kehittämisen ja valmistamisen taas pitäisi olla säänneltyä ja luvanvaraista.

Tämä hulluus voi korjaantua vasta kun suuri osa ihmisistä tajuaa tämän ja alkaa vaati muutosta MUTTA myös sopeuttaa oman elämänsä tähän.

Aivan turha tulla opettamaan, että mistäs se raha sitten teille tulee jne.. Talous pyörii näinkin ja paremmin. Nyt se on vääristynyt äärimmäisyyteen, 0,5% tulot ovat moninsatakertaistuneet. Suurin osa pyristelee tehottomassa taloudessa kohti jotain, jotq ei koskaan voi saavuttaa, töissä joilla ei ole ihmisen hyvinvoinnille hyötyä vaan haittaa.

Jos hoivavietti on hävinnyt, onko sitten rakentamisvietti, myyntivietti, autolla-ajovietti, lentovietti, hiustenlaittovietti, postinjakeluvietti, rahoitusvietti jne jne lisääntyneet? Mun mielestä on nykyaikana ihan turha puhua mistään vieteistä, joiden perusteella yksilö valitsisi itselleen ammatin. Eiköhän jokainen valitse ammattinsa ja työnsä sen perusteella, mikä kiinnostaa ja missä uskoisi viihtyvänsä. Ja heistäkin suurin osa käy töissä siksi, että palkallaan saa maksettua asumisensa ja elämisensä.

Suomi on jo niin segregoitunut, ettei omissa kuplissaan olevat ja elävät ryhmät oikeasti, siis oikeasti, käsitä eivätkä usein enää edes tiedä, millaista sen toisen ryhmän ajattelu, päättely, elämä ja mahdollisuudet ovat.

Tässä maassa on kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria, joilla on hyvin ohut tai etäinen suhde vanhempiinsa. Vanhemmat voivat kuvitella ruuhkavuosissaan ja omissa kiireissään, että lapsi tai nuori voi hyvin, on onnellinen koska harrastaa, puhumattomuus ja vetäytyminen vanhempien seurasta nähdään ikään kuuluvaksi ja tavoiteltavaksi omatoimisuudeksi ja itsenäisyydeksi.

Tosiasiassa valtava määrä lapsia ja nuoria on totaalisen hukassa. Heillä ei ole tiivistä vanhempien tukea, aikaa ja läsnäoloa, yhteistä tekemistä, keskusteluja ja vanhempien arjessa tapahtuvaa opetusta yhteiskunnasta tai esimerkillä ja yhdessä tekemällä tapahtuvaa kasvatusta.

Nykyvanhemmat kuvittelevat, tai eivät oikeasti edes ajattele koko asiaa, että kasvatuksen voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Jo 0-vuotiaat vauvat erotetaan primäärihoitajasta (äiti, isä) ja viedään laitokseen joka arkipäivä 10 tunnin ajaksi. Päiväkotiin joutuminen on suunnaton turvattomuuden ja stressin kokemus 0-2-vuotiaille lapsille. Vasta 3 ikävuoden jälkeen terveen kiintymyssuhteen kehittänyt lapsi on valmis harjoittelemaan kodin ulkopuolisia ihmissuhteita ja ryhmässä oloa, esim. 4-6h / pv mittaisissa jaksoissa laadukkaassa kerhossa tai päiväkodissa.

Tällä hetkellä koulut, päiväkodit, lastensuojelulaitokset, nuorisokodit, lasten ja nuorten psykiatriset yksiköt ja sairaalapaikat ovat ääriään myöten täynnä ja kriisissä. Oikeasti ovat, eikä tämä ole mikään valitus tai huomiohakuinen lietsonta. On sietämätöntä, että suuret vaalipaneelit ja koko Suomen poliittinen kenttä höpöttää puoluepoliittista jargoniaan ainoastaan rahasta, kun ongelma on rakenteellisesti täysin kestämätön. Kodit ovat nykyään kykenemättömiä kasvattamaan lapsista, nuorista ja perheistä toimivia ja terveitä yhteiskunnan perusyksikköjä. Lapsilla ja nuorilla on omien vanhempien ja turvallisen kodin nälkä.

Kuka heille opettaisi, millaisiin koulutuksiin ja töihin kannattaa hakeutua? Katujengeihin, onlyfansiin, someinfluensseriksi, pelaajaksi, huumediileriksi, tukikikkailijaksi, narkomaaniksi, syrjäytyneeksi, koulun keskeyttäjäksi, rikolliseksi, seksityöläiseksi, hakkeriksi, palkkamurhaajaksi, aktivistiksi, 0-tuntisopparin hyväksikäyttämäksi, orjatyöläiseksi... Näitä nuoret nykyään tekevät, jatkuvasti suuremmassa määrin. Tämä asia on totta. Meidän maan lapset ja nuoret eivät tiedä keitä he ovat, miten yhteiskunta toimii eikä heitä enää kiinnosta olla olemassa tällä planeetalla.

Tässä ei puhuttu nyt siitä keskiluokkaisesta, hyvinvoivasta perheestä, jossa lapset kasvatetaan ja koulutetaan kotona tietoisesti kahden vanhemman, isovanhempien ja suvun voimin, lapsi perii perheen yrityksen, käy kesätöissä siellä, vanhemmat kusyantavat opiskelut ja perhe syö aamiaiset ja päivälliset yhdessä, käydään hiihtolomalla yhdessä Rukalla ja kesällä kulttuurimatkoilla. Niitä on koko ajan vähemmän.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Jos hoivavietti on hävinnyt, onko sitten rakentamisvietti, myyntivietti, autolla-ajovietti, lentovietti, hiustenlaittovietti, postinjakeluvietti, rahoitusvietti jne jne lisääntyneet? Mun mielestä on nykyaikana ihan turha puhua mistään vieteistä, joiden perusteella yksilö valitsisi itselleen ammatin. Eiköhän jokainen valitse ammattinsa ja työnsä sen perusteella, mikä kiinnostaa ja missä uskoisi viihtyvänsä. Ja heistäkin suurin osa käy töissä siksi, että palkallaan saa maksettua asumisensa ja elämisensä.

On olemassa rahan vietti. Se on nykyään varsin voimakas ja laajalle levinnyt.

Evoluution myötä myös kilpailuvietti on jatkuvasti voimistuva ominaisuus ihmisissä.

Vahva kilpailuvietti yhdistyneenä vahvaan rahan saamisen viettiin, jopa rahan himoon ja riippuvuuteen rahan saannista ovat saaneet aikaan tämän nykyisen maailman elinkelvottomuuden lisääntymisen.

Kun on vain yksi tavoite yli muiden, takoa ikuisen rahantulon kasvua, on kaikki, kaikki muu sille alisteista. Kenellä on voimakkain k8lpailuvietti, sillä on kaikki keinot käytössään.