Lue keskustelun säännöt.
Hoiajavietti on hävinnyt, kutsumus alalle kadonnut
22.03.2023 |
Mistä johtuu, että nykyiset suomalaiset ihmiset eivät enää halua hoitaa, pestä, nostella, ruokkia ja kasvattaa toisia ihmisiä?
Päiväkodeissa ei ole enää viiteen vuoteen ollut koulutettuja työntekijöitä, järkeviä leluja, riittävästi tilaa leikkiä, ruokailurauhaa tai iloa.
Kouluissa lapset ja nuoret riehuvat eivätkä opi mitään (paitsi ne, joita opetetaan kotona).
Mielenterveyspalveluista annetaan pilleriresepti tai et edes pääse vastaanotolle.
Terveyskeskuspäivystykseen ei mahdu sisään, koska siellä lattioilla makaa ihmisiä, jotka eivät tiedä, miten heidän kuuluisi elää ja missä, miksi he ovat sairaita vai ovatko eivätkä sitäkään, onko heillä joskus vuoro saada vastaus näihin kysymyksiin.
Pitkäaikaissairaat kuolevat hoidon puutteeseen, syöpäsairaat kituvat jatkuvasti muuttuvien hoitotahojen tiedonkatkoksissa, erilaisissa kokeiluissa ja kasaantuneessa huolessa ja epätietoisuudessa.
Nuoret hyökkäilevät huumepäissään teräasein toistensa ja muiden kaduilla liikkuvien kimppuun.
Vartijat pannaan vankilaan voimankäytöstä riehujia vastaan.
Vankilat ovat ylitäynnä eikä vankilatyöhön saada työntekijöitä.
Lastensuojelussa yhdellä sosiaalityöntekijällä on noin 100 asiakasta hoidettavana. Sossut irtisanoutuvat ja ovat irtisanoutuneet joukolla.
Vanhukselle ei anneta wc-paperia, jollei hän maksa 15-25euroa siitä yhdestä rullasta. Hoitokuukausi vanhuksen palvelutalossa maksaa n. 7000 euroa kuukaudessa, eikä siihen kuulu kuin vankisellin peruskalustus ja kolme ateriaa. Kaikki muu, saunotus, hiusten pesu, pukeminen, ulkoilu.... Kaikki muu on lisämaksullista.
Kysyn, miksi koko tiistain vaalipaneeli puhui vain rahasta? Yle, sdp, ps ja kok kaikki puhuivat vain taloudesta. Eihän talous ole kuin väline mahdollistaa omalta osaltaan jotakin. Eikä raha mahdollista kaikkea, se on vain yksi pieni osa.
Yhteiskunta tulee suunnitella ihmisten näkökulmasta. Ensin pitää tietää, mikä on ihminen ja mitä se tarvitsee. Sitten miettiä, miten ne tarpeet täytetään. Jos ei ihmiset enää halua olla töissä ihmisten palvelussa on ongelma eri kuin jos he haluaisivat yhä, mutta olosuhteet on tehty mahdottomiksi.
On korjattava ne olosuhteet, ennen kuin koko maan kaikkien ihmisten olosuhteet muuttuvat mahdottomiksi. Vai taitavat jo olla?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purra on oikeassa, asia ratkeaa oikealla palkkauksella.
paljonko on oikea palkka hoitajille, jotka eivät osaa edes vaihtaa neulaa ja tartuttavat vanhuksille tappavia tauteja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyse on aikoinaan ollut sukupuolten välisestä erosta, koska miehet ovat olleet parempia reviirin puolustuksessa, sodankäynnissä, saalistamisessa ja raskaissa pelto- ja rakennustöissä siksi, etteivät ole joka vuosi raskaana ja imetä jatkuvasti tai vähintään valu verta viikon ajan joka kuukausi ja helmoissa ei roiku katras taaperoita. Sellaisessa fyysisessä tilassa on ollut parempi pysyä hoitamassa se lapsilauma ja kodinpiiri eli ylläpitää miehen perheelle rakentama talo, valmistaa kaikille ruoka, hoitaa ne lapset ja nurkassa kyhjöttävät vanhukset.
Nyt ei ole enää agraariyhteiskunta. Eikä naiset ole jatkuvasti tai koskaan raskaana. Kuukautiset ei ole mikään ongelma tai infektioriski nykyaikana.
Nykyään hoivaaminen ostetaan rahalla. Sen sijoitusriski on niin suuri, että ei kannata sijoittaa kuin sellaiseen, mikä tuottaa varmasti. Miljonäärit sijoittaa toisinaan omien perillistensä koulutukseen ja omaan vanhuuteensa, ettei oma omaisuus häviäisi muiden suihin, kun itse ei enää vanhuuttaan pysty hoitamaan omaisuuttaan tai kuolee pois.
Tulevaisuudessa paskaduuneja tekevät ne, joiden on pakko, kuten on ollut tähänkin asti. Nyt se pakottava tekijä on raha, nälkä, asunnontarve. Ihmiset tekevät muunkinlaisia asioita pysyäkseen itse elossa, esim. varastavat, huijaavat, kavaltavat, valehtelevat, palkkamurhaavat, käyttävät muita hyväkseen, tappavat, sotivat jne.
Tulevaisuudessa avun tarvitsijat ovat yhä raadollisemmin näiden itselleen rahaa ja elintilaa etsivien köyhien ja koneistosta kaiken itselleen kiskovien "hoivayrittäjien" armoilla.
Ennen mummo lähti vain kaikessa hiljaisuudessa korpeen mustikkaan tai sienestämään, vaari koskelle kalastamaan, kun sen aika tuli.
Nyt ei ole enää edes niitä korpimetsiä tai valjastamattomia koskia. Vain moottoritiet. Ja sotavoimat.
Siis naiset, jotka käy armeijan pärjäävät siellä paremmin, kuin miehet. Ja ne, jotka päätyvät upseerin uralle pärjäävät siinäkin paremmin, kuin miehet.
En ole kuullut, että olisi kukaan mummo lähtenyt korpeen, kun aika tulee täyteen. Kuoltiin kotona tuvassa tai kamarissa tms. Miehet ovat tosin kai aina olleet alttiita hukkumaan uinti- ja kalastusretkillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purra on oikeassa, asia ratkeaa oikealla palkkauksella.
paljonko on oikea palkka hoitajille, jotka eivät osaa edes vaihtaa neulaa ja tartuttavat vanhuksille tappavia tauteja?
Paljonko tulisi olla palkka hoitajalle, joka osaa vaihtaa neulat, annostella lääkkeet oikein ja parantaa sairaat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyse on aikoinaan ollut sukupuolten välisestä erosta, koska miehet ovat olleet parempia reviirin puolustuksessa, sodankäynnissä, saalistamisessa ja raskaissa pelto- ja rakennustöissä siksi, etteivät ole joka vuosi raskaana ja imetä jatkuvasti tai vähintään valu verta viikon ajan joka kuukausi ja helmoissa ei roiku katras taaperoita. Sellaisessa fyysisessä tilassa on ollut parempi pysyä hoitamassa se lapsilauma ja kodinpiiri eli ylläpitää miehen perheelle rakentama talo, valmistaa kaikille ruoka, hoitaa ne lapset ja nurkassa kyhjöttävät vanhukset.
Nyt ei ole enää agraariyhteiskunta. Eikä naiset ole jatkuvasti tai koskaan raskaana. Kuukautiset ei ole mikään ongelma tai infektioriski nykyaikana.
Nykyään hoivaaminen ostetaan rahalla. Sen sijoitusriski on niin suuri, että ei kannata sijoittaa kuin sellaiseen, mikä tuottaa varmasti. Miljonäärit sijoittaa toisinaan omien perillistensä koulutukseen ja omaan vanhuuteensa, ettei oma omaisuus häviäisi muiden suihin, kun itse ei enää vanhuuttaan pysty hoitamaan omaisuuttaan tai kuolee pois.
Tulevaisuudessa paskaduuneja tekevät ne, joiden on pakko, kuten on ollut tähänkin asti. Nyt se pakottava tekijä on raha, nälkä, asunnontarve. Ihmiset tekevät muunkinlaisia asioita pysyäkseen itse elossa, esim. varastavat, huijaavat, kavaltavat, valehtelevat, palkkamurhaavat, käyttävät muita hyväkseen, tappavat, sotivat jne.
Tulevaisuudessa avun tarvitsijat ovat yhä raadollisemmin näiden itselleen rahaa ja elintilaa etsivien köyhien ja koneistosta kaiken itselleen kiskovien "hoivayrittäjien" armoilla.
Ennen mummo lähti vain kaikessa hiljaisuudessa korpeen mustikkaan tai sienestämään, vaari koskelle kalastamaan, kun sen aika tuli.
Nyt ei ole enää edes niitä korpimetsiä tai valjastamattomia koskia. Vain moottoritiet. Ja sotavoimat.
Siis naiset, jotka käy armeijan pärjäävät siellä paremmin, kuin miehet. Ja ne, jotka päätyvät upseerin uralle pärjäävät siinäkin paremmin, kuin miehet.
En ole kuullut, että olisi kukaan mummo lähtenyt korpeen, kun aika tulee täyteen. Kuoltiin kotona tuvassa tai kamarissa tms. Miehet ovat tosin kai aina olleet alttiita hukkumaan uinti- ja kalastusretkillään.
Asia selvä, korjataan välittömästi lukuisiin kansaperinteen, historiatutkimuksen ja folkloristiikan kirjoihin ja lähteisiin, jopa haastatteluihinkin, sekä meillä että pohjoismaissa ja suomalais-ugrilaisten kansojen arkistoissa: vedetään yli ja kirjoitetaan viite: ei pidä paikkansa, henkilö x ei ole koskaan kuullut moisesta.
Annatko vielä nimesi ja yhteystietosi, niin voin ryhtyä ajamaan tämän epäkohdan korjaamista. Näin se tiede edistyy, osallistamalla.
Minä(kin) olen korkeakoulutettu hoitaja ja pirun hyvä työssäni. Ja vaihtamassa alaa. Ai miksi?
-Päivittäinen työnteko oman arvomaailman ja etiikan vastaisesti kuormittaa. Potilaat purkavat sen mielipahan, pettymyksen ja huolensa sinuun ja sanovat tällaisia asioita kuten että "on sinun vikasi jos minä kuolen".
-Moni ihminen luottaa ennemmin nettiin kuin ammattitaitoosi. Koska facebook-ryhmässä "tiedetään" paremmin aletaan vänkäämään aivan typeristä asioista joista kuulee että alkeellistakaan tietoa ei siinä taustalla ole. Tämä on TODELLA turhauttavaa kun tätä tekee päivittäin useita kertoja eikä ihminen ole vastaanottavainen tai luota siihen ammattitaitoosi.
-Huono käytös joka heijastuu lisääntyneistä mielenterveysongelmista. Heilutaan puukon kanssa kännissä, tehdään tappouhkaus tai kiroillaan käynnillä ja saadaan raivokohtaus kun siitä huomautetaan ja ilmoitetaan että käynti loppuu tähän jos ei käytös muutu.
-Olet jatkuvasti pakan pohjimmaista sakkia ja jatkuvassa vaatimusten kiirastulessa. Esihenkilöt vaativat olemaan tehokkaampia ja nopeampia, potilaat suuttuvat kun sinulla ei ole aikaa, lainsäädäntö tiukentaa jatkuvasti vaatimuksia ja kirjaaminen ja byrokratia lisääntyy, lääkärit purkavat omaa turhautumistaan sinuun.
-Lomia ei saa eikä ehdi pitämään kun toivoo ja jaksamisen takia pitäisi pitää, koska henkilökuntaa on liian vähän
-Julkisuudessa puhutaan vain käsipareista mikä on ihan törkeän halventavaa koska minä teen työtä ammattitaidolla enkä ole mikään kadulta revittävä käsipari
-Koska lääkäreistä on pulaa, tehdään tehtävänsiirtoa lääkäreiltä hoitajille ihan jatkuvasti mutta palkassa se ei näy.
Tässä nyt ihan muutama seikka jonka takia ämpäri vuotaa jo ihan reilusti yli. Terveydenhuollon jama on Suomessa täysin kestämätön ja kieltäydyn uhraamasta omaa ainokaista elämääni minkään yhteiskunnan hyvän etujen nimissä. Joku muu saa sen aivan vapaasti tehdä mutta minun mittani on täysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi pitäisi varmaan olla hoivavietti?
Se on hävinnyt, koska kyseessä oli myytti, kulttuurisesti keksitty narratiivi eikä mikään biologinen fakta.
Naisten alistamismekanismi.
Nyt naiset ei enää halua olla alistettuja, eikä niitä kiinnosta säilyykö joku potilas tai muu ressukka hengissä vai ei. Naiset ovat korkeasti koulutettuja, sijoittajia, poliitikkoja, vallanpitäjiä, yksityisyrittäjiä, ekonomisteja, lainoppineita, liiketalouden osaajia ja infran suunnittelijoita yms. Moni heistä on sinkku, eikä ole aikeissa lisääntyä koskaan, vaan elää sen oman elämänsä ja that is it.
Ei ole enää naisia kiinnostavia uskontoja ja kirkkoja, joiden oppien ja pelottelujen alla he alistuisivat jonkun palvelukseen. Naiset pelaavat tässä uudenlaisessa talouspelin maailmassa eri panoksin ja keinoin kuin jossain 1950-luvun missikisamaailmassa.
Miehet voi alkaa hoitajiksi ja palvelijoiksi, nehän niitä hoitoja ja palveluja muutenkin ovat aina tarvinneet.
Naiset pärjäävät vallan mainiosti ilman sellaisia miehiä tai niiden lapsia ja vanhuksia.
Meistä jokainen tarvitsee hoitoa, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Sairaanhoito, sosiaalipuolesta nyt puhumattakaan, ei toimisi ilman hoitajia ja ohjaajia. Hoitotyö on raskasta, joko fyysisesti tai henkisesti, joskus molemmiltakin osin. Työ on vastuullista palkkaukseen nähden, virhe tai huolimattomuus voi pahimmillaan kostautua potilaan vammautumisena tai kuolemana. He myös hoitavat, kohtaavat ja kuntouttavat ihmisiä, joita useimmat meistä eivät kestä tai halua edes nähdä, mutta jonkun heidätkin on hoidettava.
Yhteiskunta romahtaa, jos kaikki haluavat olla vain sijoittajia, lääkäreitä, konsultteja tai johtajia, jos vain sellaisille ollaan valmiita maksamaan kunnollista palkkaa. Tällä nykyisellä tyylillä ajamme yhteiskuntamme lopulta turmioon. Usa:ssa ollaan tässä kehityksessä meitä edellä ja sieltä voi hakea visiota meidänkin tulevaisuudestamme valitulla ahneuden ohjaamalla arvomaailmalla. Pahoinvointi lisääntyy ja lopulta kaikki menettävät, tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi pitäisi varmaan olla hoivavietti?
Se on hävinnyt, koska kyseessä oli myytti, kulttuurisesti keksitty narratiivi eikä mikään biologinen fakta.
Naisten alistamismekanismi.
Nyt naiset ei enää halua olla alistettuja, eikä niitä kiinnosta säilyykö joku potilas tai muu ressukka hengissä vai ei. Naiset ovat korkeasti koulutettuja, sijoittajia, poliitikkoja, vallanpitäjiä, yksityisyrittäjiä, ekonomisteja, lainoppineita, liiketalouden osaajia ja infran suunnittelijoita yms. Moni heistä on sinkku, eikä ole aikeissa lisääntyä koskaan, vaan elää sen oman elämänsä ja that is it.
Ei ole enää naisia kiinnostavia uskontoja ja kirkkoja, joiden oppien ja pelottelujen alla he alistuisivat jonkun palvelukseen. Naiset pelaavat tässä uudenlaisessa talouspelin maailmassa eri panoksin ja keinoin kuin jossain 1950-luvun missikisamaailmassa.
Miehet voi alkaa hoitajiksi ja palvelijoiksi, nehän niitä hoitoja ja palveluja muutenkin ovat aina tarvinneet.
Naiset pärjäävät vallan mainiosti ilman sellaisia miehiä tai niiden lapsia ja vanhuksia.
Meistä jokainen tarvitsee hoitoa, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Sairaanhoito, sosiaalipuolesta nyt puhumattakaan, ei toimisi ilman hoitajia ja ohjaajia. Hoitotyö on raskasta, joko fyysisesti tai henkisesti, joskus molemmiltakin osin. Työ on vastuullista palkkaukseen nähden, virhe tai huolimattomuus voi pahimmillaan kostautua potilaan vammautumisena tai kuolemana. He myös hoitavat, kohtaavat ja kuntouttavat ihmisiä, joita useimmat meistä eivät kestä tai halua edes nähdä, mutta jonkun heidätkin on hoidettava.
Yhteiskunta romahtaa, jos kaikki haluavat olla vain sijoittajia, lääkäreitä, konsultteja tai johtajia, jos vain sellaisille ollaan valmiita maksamaan kunnollista palkkaa. Tällä nykyisellä tyylillä ajamme yhteiskuntamme lopulta turmioon. Usa:ssa ollaan tässä kehityksessä meitä edellä ja sieltä voi hakea visiota meidänkin tulevaisuudestamme valitulla ahneuden ohjaamalla arvomaailmalla. Pahoinvointi lisääntyy ja lopulta kaikki menettävät, tavalla tai toisella.
Entä sitten? Sinä ja muut miehet voitte vapaasti mennä hoitajiksi. Naisia ei enää kiinnosta tehdä pskaa duunia pakalla palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä(kin) olen korkeakoulutettu hoitaja ja pirun hyvä työssäni. Ja vaihtamassa alaa. Ai miksi?
-Päivittäinen työnteko oman arvomaailman ja etiikan vastaisesti kuormittaa. Potilaat purkavat sen mielipahan, pettymyksen ja huolensa sinuun ja sanovat tällaisia asioita kuten että "on sinun vikasi jos minä kuolen".
-Moni ihminen luottaa ennemmin nettiin kuin ammattitaitoosi. Koska facebook-ryhmässä "tiedetään" paremmin aletaan vänkäämään aivan typeristä asioista joista kuulee että alkeellistakaan tietoa ei siinä taustalla ole. Tämä on TODELLA turhauttavaa kun tätä tekee päivittäin useita kertoja eikä ihminen ole vastaanottavainen tai luota siihen ammattitaitoosi.
-Huono käytös joka heijastuu lisääntyneistä mielenterveysongelmista. Heilutaan puukon kanssa kännissä, tehdään tappouhkaus tai kiroillaan käynnillä ja saadaan raivokohtaus kun siitä huomautetaan ja ilmoitetaan että käynti loppuu tähän jos ei käytös muutu.
-Olet jatkuvasti pakan pohjimmaista sakkia ja jatkuvassa vaatimusten kiirastulessa. Esihenkilöt vaativat olemaan tehokkaampia ja nopeampia, potilaat suuttuvat kun sinulla ei ole aikaa, lainsäädäntö tiukentaa jatkuvasti vaatimuksia ja kirjaaminen ja byrokratia lisääntyy, lääkärit purkavat omaa turhautumistaan sinuun.
-Lomia ei saa eikä ehdi pitämään kun toivoo ja jaksamisen takia pitäisi pitää, koska henkilökuntaa on liian vähän
-Julkisuudessa puhutaan vain käsipareista mikä on ihan törkeän halventavaa koska minä teen työtä ammattitaidolla enkä ole mikään kadulta revittävä käsipari
-Koska lääkäreistä on pulaa, tehdään tehtävänsiirtoa lääkäreiltä hoitajille ihan jatkuvasti mutta palkassa se ei näy.
Tässä nyt ihan muutama seikka jonka takia ämpäri vuotaa jo ihan reilusti yli. Terveydenhuollon jama on Suomessa täysin kestämätön ja kieltäydyn uhraamasta omaa ainokaista elämääni minkään yhteiskunnan hyvän etujen nimissä. Joku muu saa sen aivan vapaasti tehdä mutta minun mittani on täysi.
Tämä ja käsipareissa on isoja eroja. Kyllä se pitää näkyä palkkauksesta oletko todella pätevä teho-osaston hoitaja jolla pitkä työkokemus, vai joku samalla piikillä kymmeniä potilaita pistävä tunari tai muuten työkaverien avustettava riesa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi pitäisi varmaan olla hoivavietti?
Se on hävinnyt, koska kyseessä oli myytti, kulttuurisesti keksitty narratiivi eikä mikään biologinen fakta.
Naisten alistamismekanismi.
Nyt naiset ei enää halua olla alistettuja, eikä niitä kiinnosta säilyykö joku potilas tai muu ressukka hengissä vai ei. Naiset ovat korkeasti koulutettuja, sijoittajia, poliitikkoja, vallanpitäjiä, yksityisyrittäjiä, ekonomisteja, lainoppineita, liiketalouden osaajia ja infran suunnittelijoita yms. Moni heistä on sinkku, eikä ole aikeissa lisääntyä koskaan, vaan elää sen oman elämänsä ja that is it.
Ei ole enää naisia kiinnostavia uskontoja ja kirkkoja, joiden oppien ja pelottelujen alla he alistuisivat jonkun palvelukseen. Naiset pelaavat tässä uudenlaisessa talouspelin maailmassa eri panoksin ja keinoin kuin jossain 1950-luvun missikisamaailmassa.
Miehet voi alkaa hoitajiksi ja palvelijoiksi, nehän niitä hoitoja ja palveluja muutenkin ovat aina tarvinneet.
Naiset pärjäävät vallan mainiosti ilman sellaisia miehiä tai niiden lapsia ja vanhuksia.
Meistä jokainen tarvitsee hoitoa, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Sairaanhoito, sosiaalipuolesta nyt puhumattakaan, ei toimisi ilman hoitajia ja ohjaajia. Hoitotyö on raskasta, joko fyysisesti tai henkisesti, joskus molemmiltakin osin. Työ on vastuullista palkkaukseen nähden, virhe tai huolimattomuus voi pahimmillaan kostautua potilaan vammautumisena tai kuolemana. He myös hoitavat, kohtaavat ja kuntouttavat ihmisiä, joita useimmat meistä eivät kestä tai halua edes nähdä, mutta jonkun heidätkin on hoidettava.
Yhteiskunta romahtaa, jos kaikki haluavat olla vain sijoittajia, lääkäreitä, konsultteja tai johtajia, jos vain sellaisille ollaan valmiita maksamaan kunnollista palkkaa. Tällä nykyisellä tyylillä ajamme yhteiskuntamme lopulta turmioon. Usa:ssa ollaan tässä kehityksessä meitä edellä ja sieltä voi hakea visiota meidänkin tulevaisuudestamme valitulla ahneuden ohjaamalla arvomaailmalla. Pahoinvointi lisääntyy ja lopulta kaikki menettävät, tavalla tai toisella.
Niin, kenen velvollisuus se sitten on tehdä niitä hoitotöitä? Miksi minun, miksei sinun? Koska et halua, no en minäkään. Palkkaus ja työolot sellaiseen kuntoon että sinne saadaan asiallista porukkaa töihin, ja pysyvät myös, ei pelkkiä käsipareja hoitajamitoituksen täyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen työtäni palkan takia, hoivavietti on kuormittavan työn ansiosta kadonnut hyvin kauas. Empaattiset ihmiset saavat burnoutin alta aikayksikön tällä alalla. Työssäni olen kuitenkin aina asiallinen ja kohtelias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi pitäisi varmaan olla hoivavietti?
Se on hävinnyt, koska kyseessä oli myytti, kulttuurisesti keksitty narratiivi eikä mikään biologinen fakta.
Naisten alistamismekanismi.
Nyt naiset ei enää halua olla alistettuja, eikä niitä kiinnosta säilyykö joku potilas tai muu ressukka hengissä vai ei. Naiset ovat korkeasti koulutettuja, sijoittajia, poliitikkoja, vallanpitäjiä, yksityisyrittäjiä, ekonomisteja, lainoppineita, liiketalouden osaajia ja infran suunnittelijoita yms. Moni heistä on sinkku, eikä ole aikeissa lisääntyä koskaan, vaan elää sen oman elämänsä ja that is it.
Ei ole enää naisia kiinnostavia uskontoja ja kirkkoja, joiden oppien ja pelottelujen alla he alistuisivat jonkun palvelukseen. Naiset pelaavat tässä uudenlaisessa talouspelin maailmassa eri panoksin ja keinoin kuin jossain 1950-luvun missikisamaailmassa.
Miehet voi alkaa hoitajiksi ja palvelijoiksi, nehän niitä hoitoja ja palveluja muutenkin ovat aina tarvinneet.
Naiset pärjäävät vallan mainiosti ilman sellaisia miehiä tai niiden lapsia ja vanhuksia.
Meistä jokainen tarvitsee hoitoa, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Sairaanhoito, sosiaalipuolesta nyt puhumattakaan, ei toimisi ilman hoitajia ja ohjaajia. Hoitotyö on raskasta, joko fyysisesti tai henkisesti, joskus molemmiltakin osin. Työ on vastuullista palkkaukseen nähden, virhe tai huolimattomuus voi pahimmillaan kostautua potilaan vammautumisena tai kuolemana. He myös hoitavat, kohtaavat ja kuntouttavat ihmisiä, joita useimmat meistä eivät kestä tai halua edes nähdä, mutta jonkun heidätkin on hoidettava.
Yhteiskunta romahtaa, jos kaikki haluavat olla vain sijoittajia, lääkäreitä, konsultteja tai johtajia, jos vain sellaisille ollaan valmiita maksamaan kunnollista palkkaa. Tällä nykyisellä tyylillä ajamme yhteiskuntamme lopulta turmioon. Usa:ssa ollaan tässä kehityksessä meitä edellä ja sieltä voi hakea visiota meidänkin tulevaisuudestamme valitulla ahneuden ohjaamalla arvomaailmalla. Pahoinvointi lisääntyy ja lopulta kaikki menettävät, tavalla tai toisella.
Niin, kenen velvollisuus se sitten on tehdä niitä hoitotöitä? Miksi minun, miksei sinun? Koska et halua, no en minäkään. Palkkaus ja työolot sellaiseen kuntoon että sinne saadaan asiallista porukkaa töihin, ja pysyvät myös, ei pelkkiä käsipareja hoitajamitoituksen täyttämään.
No se on niiden duuni ja tehtävä hoitaa ne hoidokit, lapset, vanhukset ja vammaiset, joilla on hoivavietti tallella tai voivat sellaisen kehittää. Eli niiden sellaisten eettistä hyvää tuottavien ihmisten tehtävä tässä yhteiskunnassa on hoitaa hoitoa tarvitsevat. Joillakin on kuulemma siihen kutsumus, niin kuin joillakin on kutsumus sotia, palvella jumalaa, puolustaa eläimiä tai viljellä maata. Onhan lääkäreilläkin "kutsumus" (tai ainakin lääkärivalan tuoma velvollisuus) parantaa ihmisiä ja auttaa, vaikka olisivat sitten lentokoneessa lomamatkalla Kiinassa. Ei siitä lomallaan lääkärinä toimimisesta kai mitään bonusta makseta vai maksetaanko?
Nyt on herännyt huoli, miksi näiden kutsumusalojen voimavarojen eli hoivaamisviettiä omaavien ihmisten määrä yhteiskunnassa on vähentynyt? Se on vähentynyt selvästi! Ei hoivata edes maatalon eläimiä vaan tehotuotetaan niitä, ei hoideta metsiä vaan hyödynnetään ne rahaksi keskenkasvuisina, ei hoideta omia pikkulapsia vaan viedään ne laitokseen, ei hoideta omaa terveyttä vaan sairastutaan ja viedään sairas kroppa ja mieli laitokseen jonkun muun "korjatravaksi"...
Yleinen viettitaso hoivaan ja huolenpitoon on hävinnyt. Edes taloja ei enää hoideta vaan puretaan vanhat, rapistuvat ja hoitamattomuudella pilatut rakennukset pois ja rakennetaan uusia huonosti ja maksimaalisella rahallisella voitolla muille kuin sille rakennuttajalle.
Kaikki perustuu lyhytnäköiselle riehumiselle ja omahyväiselle piittaamattomuudelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku joutuu persutkin vanhoina hoitamaan. Se jos mikä on syy vältellä hoitoalaa.
Hoivavietti on jokaisella henkisesti terveellä ja kohdistuu pikkulapsiin. Ei aikuisia tartte hoivata mutta hoitaminen onkin sitten toinen juttu, josta selviää kunnon liksalla ja asiallisella johtamisella.
Työttömät röiäiät hoitajiksi. Osaa ne pottaa tyhjentää ja sontaa pestä ja siivota kun niitä vähän potkii. Yhdeksällä eurolla päivässä + peruspäiväraha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö eilen ollut työt viety miehiltä? Tässähän niitä olis.
Vierailija kirjoitti:
No mun hoitovietille kävi ainakin niin, että kiinnostus loppui. Joka päivä todella väsynyt töiden jälkeen, lomilla ja vapailla ei palautunut, työssä ei mitään etenemismahdollisuuksia, palkka ei riittänyt kuin perusasioihin eikä niihinkään kunnolla. Jäin pois.
Nyt olen köyhä tukien varassa, mutta terveenä, saan nukkua aamuisin pitkään ja tehdä päivisin asioita, joista nautin.
Hoitotyössä olin samalla tavalla köyhä, mutta piti herätä aikaisin ja raataa koko päivä jatkuvan stressin alla. Omaa aikaa ei ollut laosinkaan eikä iloa elämässä, kun viikonloput meni nukkuessa ja toipuessa työkuormasta ja hoitotyössä tarttuvista taudeista. En ollut ikinä terve enkä onnellinen.
Vietti semmoiseen elämään hävisi. Onneksi huomasin ja lähdin pois.
Surkean näköisiä entisiä työkavereita näen joskus. Ne puhuvat tosin aina vaan siitä työstä ja stressistä ja ongelmista, joita leikkaukset ovat aiheuttaneet.
En jaksa kuunnella niitä enää. Ei ole kutsumusta sellaiseen.
Hyvin kirjoitettu. Oma kokemukseni hoitotyöstä on hyvin samankaltainen - stressiä, väsymystä, kiirettä, myötätuntouupumusta. Oli vaikeuksia palautua työvuoroista, työ pyöritti koko elämää. Aina joutui olemaan töissä kun muut vapailla - viikonloppuisin, iltaisin, jouluna, juhannuksena. Varsinkin yövuorot tuntuivat raskailta ja niistä oli vaikea palautua.
En ole enää alalla mutta ajattelen että lapsettomalle sinkulle hoitotyö on vielä ihan ok, mutta perheelliselle en suosittele varsinkaan kolmivuorotyötä. Avoliitossa/parisuhteessa elävällekin voi tehdä tiukkaa epäsäännölliset työajat. Jos puoliso on päivätyössä yhteistä aikaa on vaikea löytää. Ja kuormittaa se jatkuva väsymyskin parisuhdetta.
Mielenkiinnosta kysyn - kuinka pääsit pois hoitoalalta ilman että työkkäri alkoi passittaa sinne karenssin uhalla takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mun hoitovietille kävi ainakin niin, että kiinnostus loppui. Joka päivä todella väsynyt töiden jälkeen, lomilla ja vapailla ei palautunut, työssä ei mitään etenemismahdollisuuksia, palkka ei riittänyt kuin perusasioihin eikä niihinkään kunnolla. Jäin pois.
Nyt olen köyhä tukien varassa, mutta terveenä, saan nukkua aamuisin pitkään ja tehdä päivisin asioita, joista nautin.
Hoitotyössä olin samalla tavalla köyhä, mutta piti herätä aikaisin ja raataa koko päivä jatkuvan stressin alla. Omaa aikaa ei ollut laosinkaan eikä iloa elämässä, kun viikonloput meni nukkuessa ja toipuessa työkuormasta ja hoitotyössä tarttuvista taudeista. En ollut ikinä terve enkä onnellinen.
Vietti semmoiseen elämään hävisi. Onneksi huomasin ja lähdin pois.
Surkean näköisiä entisiä työkavereita näen joskus. Ne puhuvat tosin aina vaan siitä työstä ja stressistä ja ongelmista, joita leikkaukset ovat aiheuttaneet.
En jaksa kuunnella niitä enää. Ei ole kutsumusta sellaiseen.
Hyvin kirjoitettu. Oma kokemukseni hoitotyöstä on hyvin samankaltainen - stressiä, väsymystä, kiirettä, myötätuntouupumusta. Oli vaikeuksia palautua työvuoroista, työ pyöritti koko elämää. Aina joutui olemaan töissä kun muut vapailla - viikonloppuisin, iltaisin, jouluna, juhannuksena. Varsinkin yövuorot tuntuivat raskailta ja niistä oli vaikea palautua.
En ole enää alalla mutta ajattelen että lapsettomalle sinkulle hoitotyö on vielä ihan ok, mutta perheelliselle en suosittele varsinkaan kolmivuorotyötä. Avoliitossa/parisuhteessa elävällekin voi tehdä tiukkaa epäsäännölliset työajat. Jos puoliso on päivätyössä yhteistä aikaa on vaikea löytää. Ja kuormittaa se jatkuva väsymyskin parisuhdetta.
Mielenkiinnosta kysyn - kuinka pääsit pois hoitoalalta ilman että työkkäri alkoi passittaa sinne karenssin uhalla takaisin?
Irtisanouduin. Jätin avaimet, kulkuluvat ja kaiken, panin oven kiinni.
Sitten muutin pois Helsingistä.
En ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.
Mikä vaan hanttihomma siellä täällä kävi siinä vaiheessa. Siinä tutustuu uusiin ihmisiin ja siitä alkaa uudet vaiheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyse on aikoinaan ollut sukupuolten välisestä erosta, koska miehet ovat olleet parempia reviirin puolustuksessa, sodankäynnissä, saalistamisessa ja raskaissa pelto- ja rakennustöissä siksi, etteivät ole joka vuosi raskaana ja imetä jatkuvasti tai vähintään valu verta viikon ajan joka kuukausi ja helmoissa ei roiku katras taaperoita. Sellaisessa fyysisessä tilassa on ollut parempi pysyä hoitamassa se lapsilauma ja kodinpiiri eli ylläpitää miehen perheelle rakentama talo, valmistaa kaikille ruoka, hoitaa ne lapset ja nurkassa kyhjöttävät vanhukset.
Nyt ei ole enää agraariyhteiskunta. Eikä naiset ole jatkuvasti tai koskaan raskaana. Kuukautiset ei ole mikään ongelma tai infektioriski nykyaikana.
Nykyään hoivaaminen ostetaan rahalla. Sen sijoitusriski on niin suuri, että ei kannata sijoittaa kuin sellaiseen, mikä tuottaa varmasti. Miljonäärit sijoittaa toisinaan omien perillistensä koulutukseen ja omaan vanhuuteensa, ettei oma omaisuus häviäisi muiden suihin, kun itse ei enää vanhuuttaan pysty hoitamaan omaisuuttaan tai kuolee pois.
Tulevaisuudessa paskaduuneja tekevät ne, joiden on pakko, kuten on ollut tähänkin asti. Nyt se pakottava tekijä on raha, nälkä, asunnontarve. Ihmiset tekevät muunkinlaisia asioita pysyäkseen itse elossa, esim. varastavat, huijaavat, kavaltavat, valehtelevat, palkkamurhaavat, käyttävät muita hyväkseen, tappavat, sotivat jne.
Tulevaisuudessa avun tarvitsijat ovat yhä raadollisemmin näiden itselleen rahaa ja elintilaa etsivien köyhien ja koneistosta kaiken itselleen kiskovien "hoivayrittäjien" armoilla.
Ennen mummo lähti vain kaikessa hiljaisuudessa korpeen mustikkaan tai sienestämään, vaari koskelle kalastamaan, kun sen aika tuli.
Nyt ei ole enää edes niitä korpimetsiä tai valjastamattomia koskia. Vain moottoritiet. Ja sotavoimat.
Siis naiset, jotka käy armeijan pärjäävät siellä paremmin, kuin miehet. Ja ne, jotka päätyvät upseerin uralle pärjäävät siinäkin paremmin, kuin miehet.
So?
Totta kai, kun naisista sinne valikooituu sopivimmat ja kovakuntoisimmat. Miehistä taas koko ikäluokka.
Kyllähän naisnyrkkeilijätkin voittaisivat kehässä enemmistön miehistä, kun mukaan laskettaisiin kaikki saman ikäluokan miehet.
Eli vaikka miehistä menee sinne koko ikäluokka, niin edes siitä joukosta ei löydy yhtä hyviä kuin ne vähät naiset, mitä sinne menee. Eipä ole ihme, että miehiä syntyy enemmän, kuin naisia, kun ovat noin huonolaatuisia, että pitää luonnon tehdä paljon extras, että edes joku hyvälaatuinen sattuisi mukaan.
Oletko täysin vajaaälyinen?
Kuinka suuri prosentti naisista menee armeijaan?
Vertaa näitä naisia vastaavaan miesten parhaimmistoon.
Voin taata että miehet pärjäävät paremmin.
Hoitorobotteihin pitää ohjelmoida hoivavietti. Ei mitään sellaista "oletko pessyt hampaat?" insinööriajattelun mukaista kyselyä robotin äänellä vaan kunnon tekoäly, joka tunnistaa tunteita ja toiveita jo ennen kuin potilas ja laittaa itsensä likoon toisen vuoksi. Ohjelmoijiksi pitäisi saada entisiä hoitajia ja opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Hoitorobotteihin pitää ohjelmoida hoivavietti. Ei mitään sellaista "oletko pessyt hampaat?" insinööriajattelun mukaista kyselyä robotin äänellä vaan kunnon tekoäly, joka tunnistaa tunteita ja toiveita jo ennen kuin potilas ja laittaa itsensä likoon toisen vuoksi. Ohjelmoijiksi pitäisi saada entisiä hoitajia ja opettajia.
Mä olen ohjelmoija ja entinen sairaanhoitaja. Työnantajani kuitenkin päättää, mitä mä koodaan. Oikeastaan olisikin aika mielenkiintoista alkaa suunnittelemaan empaattisia hoivarobotteja.
Voidaanko ajatella, että hoitajat yrittävät nykyään tehdä työtään olosuhteissa, jonka raamit on määritellyt joku laskentatoimen asiantuntija, jolla ei ole omakohtaista kokemusta alalta? Siis laskennallisesti hoitajien pitäisi ehtiä tehdä tietyt asiat, mutta he eivät pysty, koska eivät ole robotteja?