Onko täällä ihan oikeasti tavallisia perheitä joiden lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mikään ihme, että lastensuojelu kuormittuu, kun ilmoituksia tehdään hyvin pienistäkin asioista. Kokemusten perusteella ensin lastensuojelu ottaa yhteyttä puhelimitse ja kertoo lyhyesti mistä kyse. Sitten mahdollisesti järjestetään tapaaminen molempien vanhempien kanssa joko yhdessä tai erikseen. Myös lasta kuullaan. Keskustelujen pohjalta päätetään onko tarvetta pidemmälle seurannalle. Usein käy niin, että ei ole ja homma jää siihen.  

Päätös perustuu täysin puhtaasti siihen onko "asiakas" "hankala ja yhteistyöhaluton" vai "mukava ja yhteistyöhaluinen".

Sillä ei ole siis lopulta mitään merkitystä, onko mitään todistettavasti pahaa tapahtunut vai ei, saati onko toimenpiteistä todellisuudessa enempi haittaa vai ei.

Lopeta nyt jo se jankkaaminen. Humalassa olo pienten lasten seurassa ei ole hyväksyttävää. Joku sun läheltä on tilanteesta huolestunut ja tehnyt lasun. (Ei ne satunnaisesti tuolla ovikelloja soittele). Sossujen tullessa paikalle olit alkometrin mukaan humalassa. Nyt olet kaksi vuotta ulvonut, miten sua sorretaan. Fiksu vanhempi olisi ehkä laittanut korkin kiinni ja miettinyt miten ne lapset saisi takaisin. Jopa huumeäideille palautetaan lapsia eli kyllä saat tilanteestasi syyttää vain ja ainoastaan itseäsi.

Lapsilla ei todistettavasti ollut minkäänlaista hätää saati vaaraa todettavissa siinä tilanteessa, eikä suomen laki kiellä kotona lasten seurassa humalassa olemista.

Tällöin en siis lain mukaan ole tehnyt mitään väärää, viranomaisen saati jonkun random kukkahatun näkemys oikeasta ja väärästä ei kiinnosta tässä asiassa minua pätkän vertaa.

Ja edelleen, ilmoituksen tekijä oli väittänyt lasulle että olisin sammuneena kotonani, mikä on kiellettyä kun kotona on lapsia.

Humalassa kotona lasten siellä ollessa ei ole kiellettyä, joten se on silloin hyväksyttävää.

Minulle on hiljattain sanottu viranomaisten toimesta melkolailla suoraan, että voin olla joko oikeassa tai onnellinen.

Samaa sanon lastenn ussija viranomaisille ja heidän hännystelijöilleen, voitte olla joko "oikeassa" tai onnellisia.

Ajattele, jos olisit silloin kaksi vuotta sitten mennyt heti sossujen luokse (selvinpäin toki) ja myöntänyt, että lipsahti ja tuli juotua turhan paljon lasten edessä. Miten tästä päästään eteenpäin? Sä elisit todennäköisesti mukavaa elämää ja lapset olisi kotona (Suomessa on todella salliva asenne päihteisiin, joten sitoutumalla johonkin ohjelmaan olisit saanut lapset helposti takaisin). Sen sijaan valitsit alkoholin (ja näinhän alkoholisti aina tekee, varsinkin jos ei edes myönnä ongelmaa).

Lain mukaan en ole juonut liikaa lasten edessä (jotka siis oli tuolloin valmistautumassa nukkumaan menoon, toinenhan oli jo mennyt sänkyynsäkin räpläämään puhelintaan)

En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi teeskennellä toimineeni väärin ja viranomaisen toimineen oikein, minun tehtäväni ei ole suojella ihmiskauppiaiden etuja, vaan päinvastoin koen että minun on jääräpäisesti aina puolustettava erityisesti lasten etua ja oikeutta elää ilman lastenn ussijoiden vaikutusta, tulkoot uhka sitten siviilien tai vallanpitäjien taholta.

Jos sen hintana on oma onnellisuuteni ja lapsienikin, niin olkoot sitten niin, mieluummin kärsimme ja lopulta voitamme ihmisten mielet ja sydämet puolellemme kuitenkin, me ollaan kuitenkin vaan 3 ihmistä, ja nämä pahat ihmiset haittaa sentäs tuhansien ja taas tuhansien muidenkin ihmisten elämiä suoraan, ja välillisesti ihan kaikkien veronmaksajien.

Jos haluat puolustaa lastesi etuja, lopetat ryyppäämisen. Luepa huviksesi lasisen lapsuuden vaikutuksista lapsiin ja mieti sitten miksi yksityisyys viedään lasten myötä. Lapset tuo mukanaan velvollisuuksia.

Minulla on lain mukaan oikeus juoda alkoholia myös lasteni läsnäollessa, enkä ole velvollisuuksiani laiminlyönyt.

Se, että jonkun mielestä tämä on väärin ja ei saisi niin toimia, ei ole yhtäkuin laissa määriteltyjen velvollisuuksien laiminlyönti, se on vain yksilön oma mielipide oikeasta ja väärästä riippumatta laista.

Lapsilla on oikeus selvään vanhempaan. Kyllähän lapset pärjää ja varsinkin alkoholistien lapset ne vasta oppiikin pärjäämään! Menepäs nyt lukemaan sitä lasisesta lapsuudesta oikein ajatuksen kanssa. Tulipa muuten mieleeni, että myös oma alkoholistivanhempani oli loppuun saakka sitä mieltä, että hänellä ei ole ongelmaa ja lapset kyllä pärjää hyvin. Ja voi miten me puolustettiin vanhempia ja valehdeltiin sossulle suut ja silmät täyteen. Tokikaan teillä ei tietenkään tällaista ole, kun sinulla ei ole ongelmaa ja sossu vaan on se pahis.

Missään kohtaa lakia ei lue, että lapsella on oikeus selvään vanhempaan, muutenhan täältä voitaisiin viedä esimerkiksi kaikilta niiltäkin lapset, jotka syö kolmiolääkkeitä ihan päivittäin.

Lain mukaan viranomaisen on arvioitava laillisesti päihtyneen vanhemman kyky suoriutua lastensa hoidosta, samalla kun selvittää onko lapset jossain selkeästi todistettavassa vaarassa.

Mitä ihmettä mä teen jonkun toisen ihmisen kokemuksella ja kertomuksella alkoholista, ja erityisesti, miten ihmeessä se minua ja minun lapsiani koskettaa, eihän se kirja minusta ja meidän elämästä kerro?

Meillä ei oo ollu tarvetta valehdella sossulle, vaikka toki sossu on sitä minulta vaatinutkin erinäisissä yhteyksissä, että valehtelisin lapsilleni.

Sossu on kyllä sitten valehdellut useammankin kerran, viimeksi hiljattain oli valehdellut lapselleni että isi ei halunnut muka tulla heitä pariksi tunniksi tulla katsomaan, kuten oli kerran kuukaudessa mahtipäätöksellä meille sallittukin tavata.

Minulle sanoivat että tapaaminen on peruttu.

Toki ymmärrän että koska sun vanhempasi oli ihan täysi spurgu ja kasvatti lapsestaankin valehtelevan pellen, projisoit sen sitten koskemaan myös meitä kaikkia muitakin perheitä, missä aikuinen juo ihan normaali määrissä alkoholia jopa sussiunaa lastensakin nähden.

Tämähän on ihan perusalkkiksen tapa toimia. Niin kauan kuin ongelman kieltää, ei siitä riippuvuudesta eroon pääsekään. Lapsia ei huostaanoteta kolmen oluen takia. Kyllä siihen vaaditaan jo painavat perusteet. Jos hallinto-oikeuskin on päätynyt siihen, ettei lapsia palauteta niin valehteleva juoppo ja pelle löytyy jostain muualta. Jos sä et vanhempana edes ymmärrä lasten tarpeita ja oikeuksia vaan kuvittelet, että kaikki mikä ei ole laissa kielletty on sallittu niin suosittelen kyllä piuhojen katkaisua. Sä olet mölyämässä tätä samaa asiaa useissa ketjuissa vuosien ajan.

Edelleen, viranomaisen on osoitettava selkeästi että on tehty jotain lainvastaista tai että lapset ovat oikeasti olleet jonkinlaisessa vaarassa.

Tai niin se siis lain mukaan menee oikeusvaltioissa, mutta kuten on saatu huomata, suomihan ei ole mikään oikeusvaltio kuin uus-aateliston juhlapuheissa.

Mölyän niin kauan kunnes vääryydet korjataan, mitään muutosta kun ei koskaan tapahdu, jos kukaan ei sano mitään.

Pahuuden voittoon riittää, että hyvät miehet eivät tee mitään.

Ei tarvitse olla mitään lainvastaista, sitä varten on rikosoikeudelliset seuraamukset. Täysin erillinen asia. Lasten oikeus huolenpitoon ja turvaan, tai sen ehdollisuus, ei toimi rangaistuksena vanhempien laittomuuksista. Lapset eivät ole rikosoikeuden toimeenpanon välineitä, sitä varten on erilliset rangaistukset jotka kohdistuvat rikoksentekijään. Lapsille ei tarvitse sattua mitään, että heidän voidaan katsoa olevan vaarassa. Se ei ole enää vaara, se on sitten jo toteutuma, jonka vaara on jätetty huomioitta.

Edelleen, viranomaisen on konkreettisesti todistettava vaaran kuin myös laiminlyönnin todellisuus, se ei saa perustua viranomaisen omiin henkilökohtaisiin, laista riippumattomiin näkemyksiin jonkin asian oikeellisuudesta ja teoreettisista vaaroista.

Viranomaisen moraali ei ole yhtä kuin laki, ja sille on hyvät ja selkeät syyt miksi laki on tällä tavoin säädetty.

Muutenhan esimerkiksi poliisi voisi antaa ennakoivasti kaikille autoilijoille sakon, koska autoilla pääsee ajamaan halutessaan ylinopeuttakin.

Ei ei, sekoitat asioita. Poliisi antaa kaikille humalassa ajaville sakon, koska sen voidaan nähdä vaarantavan ajokykyä ja muita liikkujia. Siis ennenkuin tapahtuu mitään muuta kuin päihtymieenä ajaminen, saa sakon. Ennen kuin voidaan osoittaa mitään muuta konkreettista seuraamusta, kuin potentiaalinen vaara johtuen alkoholin vaikutuksista. Alatko nähdä korrelaation? Eihän kaikkia lapsiakaan huostaanoteta ennekollisesti siksi, että aikuisilla ihmisillä on periaatteessa mahdollisuus nauttia alkoholia. Tämä olisi sinun vertaus.

Poliisi antaa humalassa ajavalle sakon, koska lakiin on selkeästi merkattu pykälät jotka tämän sakottamisen mahdollistaa, jos siellä ei olisi sellaisia pykäliä, ei poliisilla olisi oikeutta myöskään niihin olemattomiin pykäliin vedoten sakottaakaan, poliisin rangaistusoikeus on hyvin selkeästi rajattu laissa, koska sillä pyritään eliminoimaan viranomaisen mielivaltaisuus.

Lakiin ei ole merkattu pykälää, että jos vanhempi juo alkoholia kotonaan ketään millään muotoa häiritsemättä saati vaarantamatta, niin sitten lapset saa sen perusteella viedä pois kotoaan.

Eli kannatatko sitä, että sosiaaliviranomaisten harkintamahdollisuus poistetaan ja tehdään suoraan tarkka säännös, että yli 0,5 promillea ja lapset lähtee aina tällä säädöksellä ilman tilannekohtaista harkintaa? Vai 1 promille? Johonkinhan se on vaan tuossa autoilussakin isketty, todennäköisesti tiukemman ja varmemman kautta.

Siinä kun on humalatilassa oleva aikuinen arvioimassa oman toimintakyvyn vaikutusta lapsiin, niin parempi ois laittaa raja varman päälle. 1 promillessa oma huomiokyky saattaa näyttää hyvin eri valossa päihtyneelle ja muille. Sitten pitäisi vielä käyttäytyä, kun poliisi puhalluttaa ja sanoo, sori lukemat ylitti nyt tämän laissa määritellyn rajan, lapset läks, ihan tarkkaan säädökseen perustuen.

Vierailija kirjoitti:

Meistä teki lääkäri kun lapsen somaattisen sairauden hoito ei ollut tarpeeksi hyvää.

Nuori siis vältteli sairauden hyväksymistä ja hoiti itseään huonosti tyyliin ,"jos ei ajattele sairautta niin sitä ei ole jne."

Ja jotain 14v varmaan voi pakkolääkitä jne.

No se selvisi onneksi ilman huostaanottoa kun taisi pelästyä ja kasvoi henkisesti ja hyväksyi asian.

Lisäksi oli lottovoitto kun sai hyvän tukihenkilön.

Ai niin, ekat sossuparit (toinen puhuu, toinen kirjoittaa), niin toinen,puhuva sanoi että olen paska (huono) mutsi.

Miehestä ei sanonut mitään. Vaikka oli jo luovuttanut lapsen osalta.

No kai äitien pitää jaksaa enemmän.

Kaikkea.

Ei teistä vaan ainoastaan lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mikään ihme, että lastensuojelu kuormittuu, kun ilmoituksia tehdään hyvin pienistäkin asioista. Kokemusten perusteella ensin lastensuojelu ottaa yhteyttä puhelimitse ja kertoo lyhyesti mistä kyse. Sitten mahdollisesti järjestetään tapaaminen molempien vanhempien kanssa joko yhdessä tai erikseen. Myös lasta kuullaan. Keskustelujen pohjalta päätetään onko tarvetta pidemmälle seurannalle. Usein käy niin, että ei ole ja homma jää siihen.  

Päätös perustuu täysin puhtaasti siihen onko "asiakas" "hankala ja yhteistyöhaluton" vai "mukava ja yhteistyöhaluinen".

Sillä ei ole siis lopulta mitään merkitystä, onko mitään todistettavasti pahaa tapahtunut vai ei, saati onko toimenpiteistä todellisuudessa enempi haittaa vai ei.

Lopeta nyt jo se jankkaaminen. Humalassa olo pienten lasten seurassa ei ole hyväksyttävää. Joku sun läheltä on tilanteesta huolestunut ja tehnyt lasun. (Ei ne satunnaisesti tuolla ovikelloja soittele). Sossujen tullessa paikalle olit alkometrin mukaan humalassa. Nyt olet kaksi vuotta ulvonut, miten sua sorretaan. Fiksu vanhempi olisi ehkä laittanut korkin kiinni ja miettinyt miten ne lapset saisi takaisin. Jopa huumeäideille palautetaan lapsia eli kyllä saat tilanteestasi syyttää vain ja ainoastaan itseäsi.

Lapsilla ei todistettavasti ollut minkäänlaista hätää saati vaaraa todettavissa siinä tilanteessa, eikä suomen laki kiellä kotona lasten seurassa humalassa olemista.

Tällöin en siis lain mukaan ole tehnyt mitään väärää, viranomaisen saati jonkun random kukkahatun näkemys oikeasta ja väärästä ei kiinnosta tässä asiassa minua pätkän vertaa.

Ja edelleen, ilmoituksen tekijä oli väittänyt lasulle että olisin sammuneena kotonani, mikä on kiellettyä kun kotona on lapsia.

Humalassa kotona lasten siellä ollessa ei ole kiellettyä, joten se on silloin hyväksyttävää.

Minulle on hiljattain sanottu viranomaisten toimesta melkolailla suoraan, että voin olla joko oikeassa tai onnellinen.

Samaa sanon lastenn ussija viranomaisille ja heidän hännystelijöilleen, voitte olla joko "oikeassa" tai onnellisia.

Ajattele, jos olisit silloin kaksi vuotta sitten mennyt heti sossujen luokse (selvinpäin toki) ja myöntänyt, että lipsahti ja tuli juotua turhan paljon lasten edessä. Miten tästä päästään eteenpäin? Sä elisit todennäköisesti mukavaa elämää ja lapset olisi kotona (Suomessa on todella salliva asenne päihteisiin, joten sitoutumalla johonkin ohjelmaan olisit saanut lapset helposti takaisin). Sen sijaan valitsit alkoholin (ja näinhän alkoholisti aina tekee, varsinkin jos ei edes myönnä ongelmaa).

Lain mukaan en ole juonut liikaa lasten edessä (jotka siis oli tuolloin valmistautumassa nukkumaan menoon, toinenhan oli jo mennyt sänkyynsäkin räpläämään puhelintaan)

En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi teeskennellä toimineeni väärin ja viranomaisen toimineen oikein, minun tehtäväni ei ole suojella ihmiskauppiaiden etuja, vaan päinvastoin koen että minun on jääräpäisesti aina puolustettava erityisesti lasten etua ja oikeutta elää ilman lastenn ussijoiden vaikutusta, tulkoot uhka sitten siviilien tai vallanpitäjien taholta.

Jos sen hintana on oma onnellisuuteni ja lapsienikin, niin olkoot sitten niin, mieluummin kärsimme ja lopulta voitamme ihmisten mielet ja sydämet puolellemme kuitenkin, me ollaan kuitenkin vaan 3 ihmistä, ja nämä pahat ihmiset haittaa sentäs tuhansien ja taas tuhansien muidenkin ihmisten elämiä suoraan, ja välillisesti ihan kaikkien veronmaksajien.

Jos haluat puolustaa lastesi etuja, lopetat ryyppäämisen. Luepa huviksesi lasisen lapsuuden vaikutuksista lapsiin ja mieti sitten miksi yksityisyys viedään lasten myötä. Lapset tuo mukanaan velvollisuuksia.

Minulla on lain mukaan oikeus juoda alkoholia myös lasteni läsnäollessa, enkä ole velvollisuuksiani laiminlyönyt.

Se, että jonkun mielestä tämä on väärin ja ei saisi niin toimia, ei ole yhtäkuin laissa määriteltyjen velvollisuuksien laiminlyönti, se on vain yksilön oma mielipide oikeasta ja väärästä riippumatta laista.

Lapsilla on oikeus selvään vanhempaan. Kyllähän lapset pärjää ja varsinkin alkoholistien lapset ne vasta oppiikin pärjäämään! Menepäs nyt lukemaan sitä lasisesta lapsuudesta oikein ajatuksen kanssa. Tulipa muuten mieleeni, että myös oma alkoholistivanhempani oli loppuun saakka sitä mieltä, että hänellä ei ole ongelmaa ja lapset kyllä pärjää hyvin. Ja voi miten me puolustettiin vanhempia ja valehdeltiin sossulle suut ja silmät täyteen. Tokikaan teillä ei tietenkään tällaista ole, kun sinulla ei ole ongelmaa ja sossu vaan on se pahis.

Missään kohtaa lakia ei lue, että lapsella on oikeus selvään vanhempaan, muutenhan täältä voitaisiin viedä esimerkiksi kaikilta niiltäkin lapset, jotka syö kolmiolääkkeitä ihan päivittäin.

Lain mukaan viranomaisen on arvioitava laillisesti päihtyneen vanhemman kyky suoriutua lastensa hoidosta, samalla kun selvittää onko lapset jossain selkeästi todistettavassa vaarassa.

Mitä ihmettä mä teen jonkun toisen ihmisen kokemuksella ja kertomuksella alkoholista, ja erityisesti, miten ihmeessä se minua ja minun lapsiani koskettaa, eihän se kirja minusta ja meidän elämästä kerro?

Meillä ei oo ollu tarvetta valehdella sossulle, vaikka toki sossu on sitä minulta vaatinutkin erinäisissä yhteyksissä, että valehtelisin lapsilleni.

Sossu on kyllä sitten valehdellut useammankin kerran, viimeksi hiljattain oli valehdellut lapselleni että isi ei halunnut muka tulla heitä pariksi tunniksi tulla katsomaan, kuten oli kerran kuukaudessa mahtipäätöksellä meille sallittukin tavata.

Minulle sanoivat että tapaaminen on peruttu.

Toki ymmärrän että koska sun vanhempasi oli ihan täysi spurgu ja kasvatti lapsestaankin valehtelevan pellen, projisoit sen sitten koskemaan myös meitä kaikkia muitakin perheitä, missä aikuinen juo ihan normaali määrissä alkoholia jopa sussiunaa lastensakin nähden.

Tämähän on ihan perusalkkiksen tapa toimia. Niin kauan kuin ongelman kieltää, ei siitä riippuvuudesta eroon pääsekään. Lapsia ei huostaanoteta kolmen oluen takia. Kyllä siihen vaaditaan jo painavat perusteet. Jos hallinto-oikeuskin on päätynyt siihen, ettei lapsia palauteta niin valehteleva juoppo ja pelle löytyy jostain muualta. Jos sä et vanhempana edes ymmärrä lasten tarpeita ja oikeuksia vaan kuvittelet, että kaikki mikä ei ole laissa kielletty on sallittu niin suosittelen kyllä piuhojen katkaisua. Sä olet mölyämässä tätä samaa asiaa useissa ketjuissa vuosien ajan.

Edelleen, viranomaisen on osoitettava selkeästi että on tehty jotain lainvastaista tai että lapset ovat oikeasti olleet jonkinlaisessa vaarassa.

Tai niin se siis lain mukaan menee oikeusvaltioissa, mutta kuten on saatu huomata, suomihan ei ole mikään oikeusvaltio kuin uus-aateliston juhlapuheissa.

Mölyän niin kauan kunnes vääryydet korjataan, mitään muutosta kun ei koskaan tapahdu, jos kukaan ei sano mitään.

Pahuuden voittoon riittää, että hyvät miehet eivät tee mitään.

Ei tarvitse olla mitään lainvastaista, sitä varten on rikosoikeudelliset seuraamukset. Täysin erillinen asia. Lasten oikeus huolenpitoon ja turvaan, tai sen ehdollisuus, ei toimi rangaistuksena vanhempien laittomuuksista. Lapset eivät ole rikosoikeuden toimeenpanon välineitä, sitä varten on erilliset rangaistukset jotka kohdistuvat rikoksentekijään. Lapsille ei tarvitse sattua mitään, että heidän voidaan katsoa olevan vaarassa. Se ei ole enää vaara, se on sitten jo toteutuma, jonka vaara on jätetty huomioitta.

Edelleen, viranomaisen on konkreettisesti todistettava vaaran kuin myös laiminlyönnin todellisuus, se ei saa perustua viranomaisen omiin henkilökohtaisiin, laista riippumattomiin näkemyksiin jonkin asian oikeellisuudesta ja teoreettisista vaaroista.

Viranomaisen moraali ei ole yhtä kuin laki, ja sille on hyvät ja selkeät syyt miksi laki on tällä tavoin säädetty.

Muutenhan esimerkiksi poliisi voisi antaa ennakoivasti kaikille autoilijoille sakon, koska autoilla pääsee ajamaan halutessaan ylinopeuttakin.

Ei ei, sekoitat asioita. Poliisi antaa kaikille humalassa ajaville sakon, koska sen voidaan nähdä vaarantavan ajokykyä ja muita liikkujia. Siis ennenkuin tapahtuu mitään muuta kuin päihtymieenä ajaminen, saa sakon. Ennen kuin voidaan osoittaa mitään muuta konkreettista seuraamusta, kuin potentiaalinen vaara johtuen alkoholin vaikutuksista. Alatko nähdä korrelaation? Eihän kaikkia lapsiakaan huostaanoteta ennekollisesti siksi, että aikuisilla ihmisillä on periaatteessa mahdollisuus nauttia alkoholia. Tämä olisi sinun vertaus.

Poliisi antaa humalassa ajavalle sakon, koska lakiin on selkeästi merkattu pykälät jotka tämän sakottamisen mahdollistaa, jos siellä ei olisi sellaisia pykäliä, ei poliisilla olisi oikeutta myöskään niihin olemattomiin pykäliin vedoten sakottaakaan, poliisin rangaistusoikeus on hyvin selkeästi rajattu laissa, koska sillä pyritään eliminoimaan viranomaisen mielivaltaisuus.

Lakiin ei ole merkattu pykälää, että jos vanhempi juo alkoholia kotonaan ketään millään muotoa häiritsemättä saati vaarantamatta, niin sitten lapset saa sen perusteella viedä pois kotoaan.

Eli kannatatko sitä, että sosiaaliviranomaisten harkintamahdollisuus poistetaan ja tehdään suoraan tarkka säännös, että yli 0,5 promillea ja lapset lähtee aina tällä säädöksellä ilman tilannekohtaista harkintaa? Vai 1 promille? Johonkinhan se on vaan tuossa autoilussakin isketty, todennäköisesti tiukemman ja varmemman kautta.

Siinä kun on humalatilassa oleva aikuinen arvioimassa oman toimintakyvyn vaikutusta lapsiin, niin parempi ois laittaa raja varman päälle. 1 promillessa oma huomiokyky saattaa näyttää hyvin eri valossa päihtyneelle ja muille. Sitten pitäisi vielä käyttäytyä, kun poliisi puhalluttaa ja sanoo, sori lukemat ylitti nyt tämän laissa määritellyn rajan, lapset läks, ihan tarkkaan säädökseen perustuen.

Ehdottomasti, lakien tulee olla aina yksiselitteisiä koska tulkinnanvaraisuus johtaa mielivallan käyttöön, joka on oikeusvaltioperiaatteen vastaista vallan käyttöä.

Surullista meidän tapauksessamme oli se, että ehkä tarkoitus oli sairaanhoidon ja lain pohjimmaisen ajatuksen puolelta auttaa ja lievittää vanhemman/ vanhempien kriisiä, kun olin kieltäytynyt keskusteluavusta. Toteuma oli kuitenkin täysin päinvastainen. Kriisitilanteessa vanhemmille kuukausitolkulla lisää stressiä päälle.

Nyt kun olen kaksi kuukautta kärsinyt fyysisestä kipuvammasta, ja ajatellut kysyväni siihen neuvoja, en ole saanut otettua yhteyttä terveydenhuoltoon. Siirrän asiaa eteenpäin koko ajan, koska taustalla painaa lasun ja terveydenhuollon välinen yhteys, vaikkei se sinällään olekaan järjellistä. Se henkinen ahdistus terveydenhoidon ja siihen liittyvän lasu-asian kohtaamiseen on suurempi tuska kuin pitkäaikainen arkinen fyysinen kipu.

Tällaiset ilmoitusten lieveilmiöt eivät varmasti ole olleet lainsäädännön tarkoituksena, mutta tämäkin on todellisuutta. Jossain kulkee raja siinä, kuinka paljon huoli-ilmoituskulttuurista on hyötyä suhteessa haittoihin ja haittaa suhteessa hyötyihin. Hyöty ei kasva sitä enemmän, mitä enemmän ilmiantokulttuuria on, vaan tietyn rajan ylittäessään kokonaishaitat kasvavat kokonaishyötyä suuremmiksi. Itse koen, että lainsäädäntö kaipaisi muutosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meistä teki lääkäri kun lapsen somaattisen sairauden hoito ei ollut tarpeeksi hyvää.

Nuori siis vältteli sairauden hyväksymistä ja hoiti itseään huonosti tyyliin ,"jos ei ajattele sairautta niin sitä ei ole jne."

Ja jotain 14v varmaan voi pakkolääkitä jne.

No se selvisi onneksi ilman huostaanottoa kun taisi pelästyä ja kasvoi henkisesti ja hyväksyi asian.

Lisäksi oli lottovoitto kun sai hyvän tukihenkilön.

Ai niin, ekat sossuparit (toinen puhuu, toinen kirjoittaa), niin toinen,puhuva sanoi että olen paska (huono) mutsi.

Miehestä ei sanonut mitään. Vaikka oli jo luovuttanut lapsen osalta.

No kai äitien pitää jaksaa enemmän.

Kaikkea.

Ei teistä vaan ainoastaan lapsesta.

Jääkö kertomukset jotenkin epäselviksi, jos kirjoittaja sanoo lapsen sijasta me, varsinkin kun kaikkien tarinoissa on automaattisesti useampi yksilökin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mikään ihme, että lastensuojelu kuormittuu, kun ilmoituksia tehdään hyvin pienistäkin asioista. Kokemusten perusteella ensin lastensuojelu ottaa yhteyttä puhelimitse ja kertoo lyhyesti mistä kyse. Sitten mahdollisesti järjestetään tapaaminen molempien vanhempien kanssa joko yhdessä tai erikseen. Myös lasta kuullaan. Keskustelujen pohjalta päätetään onko tarvetta pidemmälle seurannalle. Usein käy niin, että ei ole ja homma jää siihen.  

Päätös perustuu täysin puhtaasti siihen onko "asiakas" "hankala ja yhteistyöhaluton" vai "mukava ja yhteistyöhaluinen".

Sillä ei ole siis lopulta mitään merkitystä, onko mitään todistettavasti pahaa tapahtunut vai ei, saati onko toimenpiteistä todellisuudessa enempi haittaa vai ei.

Lopeta nyt jo se jankkaaminen. Humalassa olo pienten lasten seurassa ei ole hyväksyttävää. Joku sun läheltä on tilanteesta huolestunut ja tehnyt lasun. (Ei ne satunnaisesti tuolla ovikelloja soittele). Sossujen tullessa paikalle olit alkometrin mukaan humalassa. Nyt olet kaksi vuotta ulvonut, miten sua sorretaan. Fiksu vanhempi olisi ehkä laittanut korkin kiinni ja miettinyt miten ne lapset saisi takaisin. Jopa huumeäideille palautetaan lapsia eli kyllä saat tilanteestasi syyttää vain ja ainoastaan itseäsi.

Lapsilla ei todistettavasti ollut minkäänlaista hätää saati vaaraa todettavissa siinä tilanteessa, eikä suomen laki kiellä kotona lasten seurassa humalassa olemista.

Tällöin en siis lain mukaan ole tehnyt mitään väärää, viranomaisen saati jonkun random kukkahatun näkemys oikeasta ja väärästä ei kiinnosta tässä asiassa minua pätkän vertaa.

Ja edelleen, ilmoituksen tekijä oli väittänyt lasulle että olisin sammuneena kotonani, mikä on kiellettyä kun kotona on lapsia.

Humalassa kotona lasten siellä ollessa ei ole kiellettyä, joten se on silloin hyväksyttävää.

Minulle on hiljattain sanottu viranomaisten toimesta melkolailla suoraan, että voin olla joko oikeassa tai onnellinen.

Samaa sanon lastenn ussija viranomaisille ja heidän hännystelijöilleen, voitte olla joko "oikeassa" tai onnellisia.

Ajattele, jos olisit silloin kaksi vuotta sitten mennyt heti sossujen luokse (selvinpäin toki) ja myöntänyt, että lipsahti ja tuli juotua turhan paljon lasten edessä. Miten tästä päästään eteenpäin? Sä elisit todennäköisesti mukavaa elämää ja lapset olisi kotona (Suomessa on todella salliva asenne päihteisiin, joten sitoutumalla johonkin ohjelmaan olisit saanut lapset helposti takaisin). Sen sijaan valitsit alkoholin (ja näinhän alkoholisti aina tekee, varsinkin jos ei edes myönnä ongelmaa).

Lain mukaan en ole juonut liikaa lasten edessä (jotka siis oli tuolloin valmistautumassa nukkumaan menoon, toinenhan oli jo mennyt sänkyynsäkin räpläämään puhelintaan)

En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi teeskennellä toimineeni väärin ja viranomaisen toimineen oikein, minun tehtäväni ei ole suojella ihmiskauppiaiden etuja, vaan päinvastoin koen että minun on jääräpäisesti aina puolustettava erityisesti lasten etua ja oikeutta elää ilman lastenn ussijoiden vaikutusta, tulkoot uhka sitten siviilien tai vallanpitäjien taholta.

Jos sen hintana on oma onnellisuuteni ja lapsienikin, niin olkoot sitten niin, mieluummin kärsimme ja lopulta voitamme ihmisten mielet ja sydämet puolellemme kuitenkin, me ollaan kuitenkin vaan 3 ihmistä, ja nämä pahat ihmiset haittaa sentäs tuhansien ja taas tuhansien muidenkin ihmisten elämiä suoraan, ja välillisesti ihan kaikkien veronmaksajien.

Jos haluat puolustaa lastesi etuja, lopetat ryyppäämisen. Luepa huviksesi lasisen lapsuuden vaikutuksista lapsiin ja mieti sitten miksi yksityisyys viedään lasten myötä. Lapset tuo mukanaan velvollisuuksia.

Minulla on lain mukaan oikeus juoda alkoholia myös lasteni läsnäollessa, enkä ole velvollisuuksiani laiminlyönyt.

Se, että jonkun mielestä tämä on väärin ja ei saisi niin toimia, ei ole yhtäkuin laissa määriteltyjen velvollisuuksien laiminlyönti, se on vain yksilön oma mielipide oikeasta ja väärästä riippumatta laista.

Lapsilla on oikeus selvään vanhempaan. Kyllähän lapset pärjää ja varsinkin alkoholistien lapset ne vasta oppiikin pärjäämään! Menepäs nyt lukemaan sitä lasisesta lapsuudesta oikein ajatuksen kanssa. Tulipa muuten mieleeni, että myös oma alkoholistivanhempani oli loppuun saakka sitä mieltä, että hänellä ei ole ongelmaa ja lapset kyllä pärjää hyvin. Ja voi miten me puolustettiin vanhempia ja valehdeltiin sossulle suut ja silmät täyteen. Tokikaan teillä ei tietenkään tällaista ole, kun sinulla ei ole ongelmaa ja sossu vaan on se pahis.

Missään kohtaa lakia ei lue, että lapsella on oikeus selvään vanhempaan, muutenhan täältä voitaisiin viedä esimerkiksi kaikilta niiltäkin lapset, jotka syö kolmiolääkkeitä ihan päivittäin.

Lain mukaan viranomaisen on arvioitava laillisesti päihtyneen vanhemman kyky suoriutua lastensa hoidosta, samalla kun selvittää onko lapset jossain selkeästi todistettavassa vaarassa.

Mitä ihmettä mä teen jonkun toisen ihmisen kokemuksella ja kertomuksella alkoholista, ja erityisesti, miten ihmeessä se minua ja minun lapsiani koskettaa, eihän se kirja minusta ja meidän elämästä kerro?

Meillä ei oo ollu tarvetta valehdella sossulle, vaikka toki sossu on sitä minulta vaatinutkin erinäisissä yhteyksissä, että valehtelisin lapsilleni.

Sossu on kyllä sitten valehdellut useammankin kerran, viimeksi hiljattain oli valehdellut lapselleni että isi ei halunnut muka tulla heitä pariksi tunniksi tulla katsomaan, kuten oli kerran kuukaudessa mahtipäätöksellä meille sallittukin tavata.

Minulle sanoivat että tapaaminen on peruttu.

Toki ymmärrän että koska sun vanhempasi oli ihan täysi spurgu ja kasvatti lapsestaankin valehtelevan pellen, projisoit sen sitten koskemaan myös meitä kaikkia muitakin perheitä, missä aikuinen juo ihan normaali määrissä alkoholia jopa sussiunaa lastensakin nähden.

Tämähän on ihan perusalkkiksen tapa toimia. Niin kauan kuin ongelman kieltää, ei siitä riippuvuudesta eroon pääsekään. Lapsia ei huostaanoteta kolmen oluen takia. Kyllä siihen vaaditaan jo painavat perusteet. Jos hallinto-oikeuskin on päätynyt siihen, ettei lapsia palauteta niin valehteleva juoppo ja pelle löytyy jostain muualta. Jos sä et vanhempana edes ymmärrä lasten tarpeita ja oikeuksia vaan kuvittelet, että kaikki mikä ei ole laissa kielletty on sallittu niin suosittelen kyllä piuhojen katkaisua. Sä olet mölyämässä tätä samaa asiaa useissa ketjuissa vuosien ajan.

Edelleen, viranomaisen on osoitettava selkeästi että on tehty jotain lainvastaista tai että lapset ovat oikeasti olleet jonkinlaisessa vaarassa.

Tai niin se siis lain mukaan menee oikeusvaltioissa, mutta kuten on saatu huomata, suomihan ei ole mikään oikeusvaltio kuin uus-aateliston juhlapuheissa.

Mölyän niin kauan kunnes vääryydet korjataan, mitään muutosta kun ei koskaan tapahdu, jos kukaan ei sano mitään.

Pahuuden voittoon riittää, että hyvät miehet eivät tee mitään.

Ei tarvitse olla mitään lainvastaista, sitä varten on rikosoikeudelliset seuraamukset. Täysin erillinen asia. Lasten oikeus huolenpitoon ja turvaan, tai sen ehdollisuus, ei toimi rangaistuksena vanhempien laittomuuksista. Lapset eivät ole rikosoikeuden toimeenpanon välineitä, sitä varten on erilliset rangaistukset jotka kohdistuvat rikoksentekijään. Lapsille ei tarvitse sattua mitään, että heidän voidaan katsoa olevan vaarassa. Se ei ole enää vaara, se on sitten jo toteutuma, jonka vaara on jätetty huomioitta.

Edelleen, viranomaisen on konkreettisesti todistettava vaaran kuin myös laiminlyönnin todellisuus, se ei saa perustua viranomaisen omiin henkilökohtaisiin, laista riippumattomiin näkemyksiin jonkin asian oikeellisuudesta ja teoreettisista vaaroista.

Viranomaisen moraali ei ole yhtä kuin laki, ja sille on hyvät ja selkeät syyt miksi laki on tällä tavoin säädetty.

Muutenhan esimerkiksi poliisi voisi antaa ennakoivasti kaikille autoilijoille sakon, koska autoilla pääsee ajamaan halutessaan ylinopeuttakin.

Ei ei, sekoitat asioita. Poliisi antaa kaikille humalassa ajaville sakon, koska sen voidaan nähdä vaarantavan ajokykyä ja muita liikkujia. Siis ennenkuin tapahtuu mitään muuta kuin päihtymieenä ajaminen, saa sakon. Ennen kuin voidaan osoittaa mitään muuta konkreettista seuraamusta, kuin potentiaalinen vaara johtuen alkoholin vaikutuksista. Alatko nähdä korrelaation? Eihän kaikkia lapsiakaan huostaanoteta ennekollisesti siksi, että aikuisilla ihmisillä on periaatteessa mahdollisuus nauttia alkoholia. Tämä olisi sinun vertaus.

Poliisi antaa humalassa ajavalle sakon, koska lakiin on selkeästi merkattu pykälät jotka tämän sakottamisen mahdollistaa, jos siellä ei olisi sellaisia pykäliä, ei poliisilla olisi oikeutta myöskään niihin olemattomiin pykäliin vedoten sakottaakaan, poliisin rangaistusoikeus on hyvin selkeästi rajattu laissa, koska sillä pyritään eliminoimaan viranomaisen mielivaltaisuus.

Lakiin ei ole merkattu pykälää, että jos vanhempi juo alkoholia kotonaan ketään millään muotoa häiritsemättä saati vaarantamatta, niin sitten lapset saa sen perusteella viedä pois kotoaan.

Eli kannatatko sitä, että sosiaaliviranomaisten harkintamahdollisuus poistetaan ja tehdään suoraan tarkka säännös, että yli 0,5 promillea ja lapset lähtee aina tällä säädöksellä ilman tilannekohtaista harkintaa? Vai 1 promille? Johonkinhan se on vaan tuossa autoilussakin isketty, todennäköisesti tiukemman ja varmemman kautta.

Siinä kun on humalatilassa oleva aikuinen arvioimassa oman toimintakyvyn vaikutusta lapsiin, niin parempi ois laittaa raja varman päälle. 1 promillessa oma huomiokyky saattaa näyttää hyvin eri valossa päihtyneelle ja muille. Sitten pitäisi vielä käyttäytyä, kun poliisi puhalluttaa ja sanoo, sori lukemat ylitti nyt tämän laissa määritellyn rajan, lapset läks, ihan tarkkaan säädökseen perustuen.

Ehdottomasti, lakien tulee olla aina yksiselitteisiä koska tulkinnanvaraisuus johtaa mielivallan käyttöön, joka on oikeusvaltioperiaatteen vastaista vallan käyttöä.

No, lakiahan ollaan viilaamassa, joten ehkä tarkentuu. Helpottaa myös työntekijöiden kuormaa, kun voi vedota selviin lukuihin. Lasten kannalta tämä voi tosin olla haitallista, koska kun tissuttelijoilta poistetaan mahdollisuus vängätä mielivaltaisuudesta, aletaan asiaa salata vahvemmin. Muihin päihteisiin varmaan sitten nollaraja, koska mittareita ei ole. Alkoholia tuskin aletaan poikkeuksetta nauttia rajoitusten mukaan, vaan niiden rikkomisen selviä seuraamuksia vältellään. Koska kyse ei koskaan ollut itse käytön vaikutuksista lapsiin, vaan oikeuksista ja seuraamuksista vanhemmille. Niitä ei tule, kun ei jää kiinni.

Olen lukenut kaverin papereita ja kantaa. Siellä on niin koomista tuotetta että olemme kierineet lattialla ulvoen naurusta.

Kyyneleethän tässä tulee silmiin.

Nytkin ollaan ihan sekaisin;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mikään ihme, että lastensuojelu kuormittuu, kun ilmoituksia tehdään hyvin pienistäkin asioista. Kokemusten perusteella ensin lastensuojelu ottaa yhteyttä puhelimitse ja kertoo lyhyesti mistä kyse. Sitten mahdollisesti järjestetään tapaaminen molempien vanhempien kanssa joko yhdessä tai erikseen. Myös lasta kuullaan. Keskustelujen pohjalta päätetään onko tarvetta pidemmälle seurannalle. Usein käy niin, että ei ole ja homma jää siihen.  

Päätös perustuu täysin puhtaasti siihen onko "asiakas" "hankala ja yhteistyöhaluton" vai "mukava ja yhteistyöhaluinen".

Sillä ei ole siis lopulta mitään merkitystä, onko mitään todistettavasti pahaa tapahtunut vai ei, saati onko toimenpiteistä todellisuudessa enempi haittaa vai ei.

Lopeta nyt jo se jankkaaminen. Humalassa olo pienten lasten seurassa ei ole hyväksyttävää. Joku sun läheltä on tilanteesta huolestunut ja tehnyt lasun. (Ei ne satunnaisesti tuolla ovikelloja soittele). Sossujen tullessa paikalle olit alkometrin mukaan humalassa. Nyt olet kaksi vuotta ulvonut, miten sua sorretaan. Fiksu vanhempi olisi ehkä laittanut korkin kiinni ja miettinyt miten ne lapset saisi takaisin. Jopa huumeäideille palautetaan lapsia eli kyllä saat tilanteestasi syyttää vain ja ainoastaan itseäsi.

Lapsilla ei todistettavasti ollut minkäänlaista hätää saati vaaraa todettavissa siinä tilanteessa, eikä suomen laki kiellä kotona lasten seurassa humalassa olemista.

Tällöin en siis lain mukaan ole tehnyt mitään väärää, viranomaisen saati jonkun random kukkahatun näkemys oikeasta ja väärästä ei kiinnosta tässä asiassa minua pätkän vertaa.

Ja edelleen, ilmoituksen tekijä oli väittänyt lasulle että olisin sammuneena kotonani, mikä on kiellettyä kun kotona on lapsia.

Humalassa kotona lasten siellä ollessa ei ole kiellettyä, joten se on silloin hyväksyttävää.

Minulle on hiljattain sanottu viranomaisten toimesta melkolailla suoraan, että voin olla joko oikeassa tai onnellinen.

Samaa sanon lastenn ussija viranomaisille ja heidän hännystelijöilleen, voitte olla joko "oikeassa" tai onnellisia.

Ajattele, jos olisit silloin kaksi vuotta sitten mennyt heti sossujen luokse (selvinpäin toki) ja myöntänyt, että lipsahti ja tuli juotua turhan paljon lasten edessä. Miten tästä päästään eteenpäin? Sä elisit todennäköisesti mukavaa elämää ja lapset olisi kotona (Suomessa on todella salliva asenne päihteisiin, joten sitoutumalla johonkin ohjelmaan olisit saanut lapset helposti takaisin). Sen sijaan valitsit alkoholin (ja näinhän alkoholisti aina tekee, varsinkin jos ei edes myönnä ongelmaa).

Lain mukaan en ole juonut liikaa lasten edessä (jotka siis oli tuolloin valmistautumassa nukkumaan menoon, toinenhan oli jo mennyt sänkyynsäkin räpläämään puhelintaan)

En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi teeskennellä toimineeni väärin ja viranomaisen toimineen oikein, minun tehtäväni ei ole suojella ihmiskauppiaiden etuja, vaan päinvastoin koen että minun on jääräpäisesti aina puolustettava erityisesti lasten etua ja oikeutta elää ilman lastenn ussijoiden vaikutusta, tulkoot uhka sitten siviilien tai vallanpitäjien taholta.

Jos sen hintana on oma onnellisuuteni ja lapsienikin, niin olkoot sitten niin, mieluummin kärsimme ja lopulta voitamme ihmisten mielet ja sydämet puolellemme kuitenkin, me ollaan kuitenkin vaan 3 ihmistä, ja nämä pahat ihmiset haittaa sentäs tuhansien ja taas tuhansien muidenkin ihmisten elämiä suoraan, ja välillisesti ihan kaikkien veronmaksajien.

Jos haluat puolustaa lastesi etuja, lopetat ryyppäämisen. Luepa huviksesi lasisen lapsuuden vaikutuksista lapsiin ja mieti sitten miksi yksityisyys viedään lasten myötä. Lapset tuo mukanaan velvollisuuksia.

Minulla on lain mukaan oikeus juoda alkoholia myös lasteni läsnäollessa, enkä ole velvollisuuksiani laiminlyönyt.

Se, että jonkun mielestä tämä on väärin ja ei saisi niin toimia, ei ole yhtäkuin laissa määriteltyjen velvollisuuksien laiminlyönti, se on vain yksilön oma mielipide oikeasta ja väärästä riippumatta laista.

Lapsilla on oikeus selvään vanhempaan. Kyllähän lapset pärjää ja varsinkin alkoholistien lapset ne vasta oppiikin pärjäämään! Menepäs nyt lukemaan sitä lasisesta lapsuudesta oikein ajatuksen kanssa. Tulipa muuten mieleeni, että myös oma alkoholistivanhempani oli loppuun saakka sitä mieltä, että hänellä ei ole ongelmaa ja lapset kyllä pärjää hyvin. Ja voi miten me puolustettiin vanhempia ja valehdeltiin sossulle suut ja silmät täyteen. Tokikaan teillä ei tietenkään tällaista ole, kun sinulla ei ole ongelmaa ja sossu vaan on se pahis.

Missään kohtaa lakia ei lue, että lapsella on oikeus selvään vanhempaan, muutenhan täältä voitaisiin viedä esimerkiksi kaikilta niiltäkin lapset, jotka syö kolmiolääkkeitä ihan päivittäin.

Lain mukaan viranomaisen on arvioitava laillisesti päihtyneen vanhemman kyky suoriutua lastensa hoidosta, samalla kun selvittää onko lapset jossain selkeästi todistettavassa vaarassa.

Mitä ihmettä mä teen jonkun toisen ihmisen kokemuksella ja kertomuksella alkoholista, ja erityisesti, miten ihmeessä se minua ja minun lapsiani koskettaa, eihän se kirja minusta ja meidän elämästä kerro?

Meillä ei oo ollu tarvetta valehdella sossulle, vaikka toki sossu on sitä minulta vaatinutkin erinäisissä yhteyksissä, että valehtelisin lapsilleni.

Sossu on kyllä sitten valehdellut useammankin kerran, viimeksi hiljattain oli valehdellut lapselleni että isi ei halunnut muka tulla heitä pariksi tunniksi tulla katsomaan, kuten oli kerran kuukaudessa mahtipäätöksellä meille sallittukin tavata.

Minulle sanoivat että tapaaminen on peruttu.

Toki ymmärrän että koska sun vanhempasi oli ihan täysi spurgu ja kasvatti lapsestaankin valehtelevan pellen, projisoit sen sitten koskemaan myös meitä kaikkia muitakin perheitä, missä aikuinen juo ihan normaali määrissä alkoholia jopa sussiunaa lastensakin nähden.

Tämähän on ihan perusalkkiksen tapa toimia. Niin kauan kuin ongelman kieltää, ei siitä riippuvuudesta eroon pääsekään. Lapsia ei huostaanoteta kolmen oluen takia. Kyllä siihen vaaditaan jo painavat perusteet. Jos hallinto-oikeuskin on päätynyt siihen, ettei lapsia palauteta niin valehteleva juoppo ja pelle löytyy jostain muualta. Jos sä et vanhempana edes ymmärrä lasten tarpeita ja oikeuksia vaan kuvittelet, että kaikki mikä ei ole laissa kielletty on sallittu niin suosittelen kyllä piuhojen katkaisua. Sä olet mölyämässä tätä samaa asiaa useissa ketjuissa vuosien ajan.

Edelleen, viranomaisen on osoitettava selkeästi että on tehty jotain lainvastaista tai että lapset ovat oikeasti olleet jonkinlaisessa vaarassa.

Tai niin se siis lain mukaan menee oikeusvaltioissa, mutta kuten on saatu huomata, suomihan ei ole mikään oikeusvaltio kuin uus-aateliston juhlapuheissa.

Mölyän niin kauan kunnes vääryydet korjataan, mitään muutosta kun ei koskaan tapahdu, jos kukaan ei sano mitään.

Pahuuden voittoon riittää, että hyvät miehet eivät tee mitään.

Ei tarvitse olla mitään lainvastaista, sitä varten on rikosoikeudelliset seuraamukset. Täysin erillinen asia. Lasten oikeus huolenpitoon ja turvaan, tai sen ehdollisuus, ei toimi rangaistuksena vanhempien laittomuuksista. Lapset eivät ole rikosoikeuden toimeenpanon välineitä, sitä varten on erilliset rangaistukset jotka kohdistuvat rikoksentekijään. Lapsille ei tarvitse sattua mitään, että heidän voidaan katsoa olevan vaarassa. Se ei ole enää vaara, se on sitten jo toteutuma, jonka vaara on jätetty huomioitta.

Edelleen, viranomaisen on konkreettisesti todistettava vaaran kuin myös laiminlyönnin todellisuus, se ei saa perustua viranomaisen omiin henkilökohtaisiin, laista riippumattomiin näkemyksiin jonkin asian oikeellisuudesta ja teoreettisista vaaroista.

Viranomaisen moraali ei ole yhtä kuin laki, ja sille on hyvät ja selkeät syyt miksi laki on tällä tavoin säädetty.

Muutenhan esimerkiksi poliisi voisi antaa ennakoivasti kaikille autoilijoille sakon, koska autoilla pääsee ajamaan halutessaan ylinopeuttakin.

Ei ei, sekoitat asioita. Poliisi antaa kaikille humalassa ajaville sakon, koska sen voidaan nähdä vaarantavan ajokykyä ja muita liikkujia. Siis ennenkuin tapahtuu mitään muuta kuin päihtymieenä ajaminen, saa sakon. Ennen kuin voidaan osoittaa mitään muuta konkreettista seuraamusta, kuin potentiaalinen vaara johtuen alkoholin vaikutuksista. Alatko nähdä korrelaation? Eihän kaikkia lapsiakaan huostaanoteta ennekollisesti siksi, että aikuisilla ihmisillä on periaatteessa mahdollisuus nauttia alkoholia. Tämä olisi sinun vertaus.

Poliisi antaa humalassa ajavalle sakon, koska lakiin on selkeästi merkattu pykälät jotka tämän sakottamisen mahdollistaa, jos siellä ei olisi sellaisia pykäliä, ei poliisilla olisi oikeutta myöskään niihin olemattomiin pykäliin vedoten sakottaakaan, poliisin rangaistusoikeus on hyvin selkeästi rajattu laissa, koska sillä pyritään eliminoimaan viranomaisen mielivaltaisuus.

Lakiin ei ole merkattu pykälää, että jos vanhempi juo alkoholia kotonaan ketään millään muotoa häiritsemättä saati vaarantamatta, niin sitten lapset saa sen perusteella viedä pois kotoaan.

Eli kannatatko sitä, että sosiaaliviranomaisten harkintamahdollisuus poistetaan ja tehdään suoraan tarkka säännös, että yli 0,5 promillea ja lapset lähtee aina tällä säädöksellä ilman tilannekohtaista harkintaa? Vai 1 promille? Johonkinhan se on vaan tuossa autoilussakin isketty, todennäköisesti tiukemman ja varmemman kautta.

Siinä kun on humalatilassa oleva aikuinen arvioimassa oman toimintakyvyn vaikutusta lapsiin, niin parempi ois laittaa raja varman päälle. 1 promillessa oma huomiokyky saattaa näyttää hyvin eri valossa päihtyneelle ja muille. Sitten pitäisi vielä käyttäytyä, kun poliisi puhalluttaa ja sanoo, sori lukemat ylitti nyt tämän laissa määritellyn rajan, lapset läks, ihan tarkkaan säädökseen perustuen.

Ehdottomasti, lakien tulee olla aina yksiselitteisiä koska tulkinnanvaraisuus johtaa mielivallan käyttöön, joka on oikeusvaltioperiaatteen vastaista vallan käyttöä.

No, lakiahan ollaan viilaamassa, joten ehkä tarkentuu. Helpottaa myös työntekijöiden kuormaa, kun voi vedota selviin lukuihin. Lasten kannalta tämä voi tosin olla haitallista, koska kun tissuttelijoilta poistetaan mahdollisuus vängätä mielivaltaisuudesta, aletaan asiaa salata vahvemmin. Muihin päihteisiin varmaan sitten nollaraja, koska mittareita ei ole. Alkoholia tuskin aletaan poikkeuksetta nauttia rajoitusten mukaan, vaan niiden rikkomisen selviä seuraamuksia vältellään. Koska kyse ei koskaan ollut itse käytön vaikutuksista lapsiin, vaan oikeuksista ja seuraamuksista vanhemmille. Niitä ei tule, kun ei jää kiinni.

Mikään laki ei ole koskaan täydellinen, koska me ihmisetkään ei olla täydellisiä.

Mutta aina tulee tietenkin pyrkiä tekemään niistä mahdollisimman hyviä, täydellisyyttä ikuisesti tavoitellen.

Muistutan kuitenkin tässä, että vaikka lakia nyt säädettäisiin sellaiseksi että minäkin olisin sen valossa sitten tehnyt jotain laitonta, niin olen tehnyt tekoni silloin kun lakia ei ole vielä ollut, siitä on kohta jo pari vuotta aikaa eikä minua voida siitä mitenkään jatketusti rangaista, vaan lapset on palautettava kotiinsa ilman mitään mutinoita ja muita ehtoja kuin se, että sitten en saa juoda kuin sen verran mitä laki salliikin.

Niin meille koulussakin opetettiin, että teknisten piirrustusten tulee aina olla selkeitä ja yksiselitteisiä, proto-vaiheissa voi toki käyttää hieman vapaata tulkintaakin jos tahtoo, mutta massatuotannossa yksiselitteisesti ei, vaan silloin kappaleen on oltava "sadaosalleen" sellainen kuin paperiin on merkattukin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meistä teki lääkäri kun lapsen somaattisen sairauden hoito ei ollut tarpeeksi hyvää.

Nuori siis vältteli sairauden hyväksymistä ja hoiti itseään huonosti tyyliin ,"jos ei ajattele sairautta niin sitä ei ole jne."

Ja jotain 14v varmaan voi pakkolääkitä jne.

No se selvisi onneksi ilman huostaanottoa kun taisi pelästyä ja kasvoi henkisesti ja hyväksyi asian.

Lisäksi oli lottovoitto kun sai hyvän tukihenkilön.

Ai niin, ekat sossuparit (toinen puhuu, toinen kirjoittaa), niin toinen,puhuva sanoi että olen paska (huono) mutsi.

Miehestä ei sanonut mitään. Vaikka oli jo luovuttanut lapsen osalta.

No kai äitien pitää jaksaa enemmän.

Kaikkea.

Ei teistä vaan ainoastaan lapsesta.

Jääkö kertomukset jotenkin epäselviksi, jos kirjoittaja sanoo lapsen sijasta me, varsinkin kun kaikkien tarinoissa on automaattisesti useampi yksilökin?

Ei pitäisi jäädä. Tietysti monet kirjoittavat me-muodossa. Lastensuojeluilmoituksen käsittelyssä harvoin osallisena on vain lapsi. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, vanhemmat ovat automaattisesti mukana prosessissa riippumatta siitä, onko ilmoitus lapsesta tehty lapsen vai vanhemman tilanteen perusteella.

Taas kerran sanon vaikka itsensä keskipisteeseen kuvittelevat vanhemmat eivät ymmärrä. Lastensuojelu suojelee lapsia. Lastensuojeluilmoitus koskee lasta. Ei perhettä eikä aikuista. Kyseessä ei ole rikosilmoitus eikä vanhempien loukkaaminen. Lapsi on se keskipiste ja hänen turvallisuutensa on kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Taas kerran sanon vaikka itsensä keskipisteeseen kuvittelevat vanhemmat eivät ymmärrä. Lastensuojelu suojelee lapsia. Lastensuojeluilmoitus koskee lasta. Ei perhettä eikä aikuista. Kyseessä ei ole rikosilmoitus eikä vanhempien loukkaaminen. Lapsi on se keskipiste ja hänen turvallisuutensa on kyseessä.

Ketä sä nyt yrität vakuutella lasun hyveellisyydestä ja pyyteettömyydestä, itseäsi vai meitä muita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne vanhemmat jotka pillastuvat täysin kun heidän lapsistaan on tehty lasu-ilmoitus, osoittavat jos sillä käytökserllään, että ei oikein kaikki asiat ole kohdallaan. Jos lasu-ilmoituksenn on tehnyt joku pahantahtoinen idiootti, niin normaalijärkiset ihmiset ymmärtävät, että virkailijoiden työnä on tarkistaa, ettei lapsella ole hätää. Ja asiat on selvitettävissä ihan riehumatta jos sekä vanhemmilla että virkailijoilla on kirkkaana mielessä tämä. Täysipäiset, lapsistaan huolta pitävät ihmiset voivat tosiaan tehdä jopa omista lapsistaan lasu-ilmoituksen jos huoli on kova eikä omat keinot riitä.. Ne täällä, jotka raivoavat yhteiskunnan vainoamisesta puhuvat kyllä itse itseään vastaan. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Lasten edusta on kyse. Ei vanhempien "oikeuksista".

Jos nyt viittaat minuun, niin minä en mitenkään pillastunut saati rähjännyt kun lapseni käytiin kotoa ryöstämässä, ihan rauhallisesti mutta jykevällä äänellä tein kuitenkin viranomaiselle selväksi, että he toimivat itse lainvastaisesti kun vievät lapseni vastoin tahtoaan pois kotoaan, koska eivät kykene siinä osoittamaan minun tehneeni mitään lainvastaista saati aiheuttaneeni olemisellani minkäänlaista vaaraa lapsilleni.

Tästä syystä mukaan revitty konstaapelikin alkoi tuijottaa kenkiensä kärkiä, kun kysyin puhallutuksen jälkeen että mikä on laillinen raja kotona humalassa ololle, ja kerta sellaista rajaa ei ole, niin voisiko lasu osoittaa yksiselitteisesti millä tapaa lapseni hyvinvointi on vaarantunut.

Huolen, lasten edun ja kaikenlaisten muiden iskulauseiden varjolla voi näemmä viranomainen pyyhkiä kaikilla julistuksilla ja pykälillä perseensä, ja jotkut ilmeisen hönöt ja/tai mielisairaat ihmiset pitää tätä ihan normaalina ja hyväksyttävänä asiana.

Tällöin ei tarvitse ihmetellä yhtään sitäkään, jos kyseinen henkilö laittaa vanhemman oikeudet lainausmerkkeihin tekstissään.

Kotona humalassa ololle ei mitään rajaa laissa, se on ihan aikuisen ihmisen oman valinnan piirissä. Vaikka myrkytykseen asti, kukaan ei rajoita.

Sitten taas lasten kannalta asia on erilainen, eikä sinua tässä mihinkään vietykään, pulloja ei takavarikoitu eikä kielletty käyttämästä. Jos olet kysellyt, mitä vaaraa alkoholin käyttö aiheuttaa läsnäoleville lapsille ja nillität jostain rajasta, kertoo se kyvyttömyydestä jatkossakaan arvioida asiaa heidän kannaltaan. Vai mielestäsikö joku tietty promillemäärä vasta vaikuttaa tilanteeseen (jos kuitenkin ollaan humalan puolella, kuten ilmaisit) ja itsekin mittaat sitä joka annoksen jälkeen ettei vaan kriittinen raja ylity? Tuskin.

Lapset eivät myöskään millään muotoa ilmaisseet olevansa vaarassa tai peloissaan kotonaan, ne tunteet heillä nousi pintaan vasta siinä vaiheessa kun oikeuksiamme yli kävelleet viranomaiset heidät voimakeinoin veivät autoihinsa, hysteerisinä itkien.

Koska laissa ei ole mitään promillerajaa, tulee viranomaisen yksiselitteisesti osoittaa että lasten olot on vaarantuneet, tämän kertoi se viranomainen silloin itsekin tuossa eteisessä.

Selkeä vaarantuminen on tässä tapauksessa esimerkiksi sammuminen, vaikeus pysyä seisaallaan, kyvyttömyys puhua selkeästi yms.

Kun sitten sanoin että alkaa sitten osoittamaan vaaran, ei hän siihen kyennyt vaan palasi takaisin vetoamaan mittarilukemaan.

Vain täydellinen pälli tai psyko puolustaa viranomaisen ilmeisen lainvastaista ja lapsille vakavaa haittaa aiheuttanutta toimintaa meidän perheemme kohdalla, senpä takia pällit kokoajan puhuukin viranomaisen tapaan voivotellen, jossitellen ja lapsen todistusta mitätöiden.

Mistä päättelet, että vain mainitsemasi tilat aiheuttaisivat lapsen hyvinvoinnin vaarantumisen? Eiväthän ne lapselle vaaraa aiheuta, jos et kaadu lapsen päälle? Mitä sitten, jos muutenkin humalan vuoksi lapsen emotioonaalisiin tarpeisiin vastaamaton vanhempi onkin sammunut? Etenkin jos lapsi on tähän tottunut? Miksi juuri nämä olisivat ongelma logiikallasi?

No, koska ne voivat tietenkin olla, kuten humalan, hilpeänkin, tuoma persoonan muutos voi olla, ei ole tarkoitus odottaa että todellinen vaara toteutuu. Että sen täytyy toteutua, ennenkuin lapsia autetaan. Juuri niin ei tarvitse, eikä pidä käydä. Ja silloinkin sen pitäisi olla lasten oman ilmoituksen varassa, hei nyt meitä pelottaa, tämä on se raja, voisiko joku tehdä jotain? Et taida ymmärtää, että niin fiksuja kuin lapset ja nuoret ovatkin, heille ei kuulu sen tason vastuu ympäristöstään, mitä koetat esittää. Ei ole tarpeen heidän pelätä niin paljon, että haluavat lähteä. Ei tarvitse odottaa sitä kun vanhempi on tiedottomana monettako kertaa ja se vasta on riittävä peruste, kun jo pelätään. Kun jo ollaan täysin yksin. Sun mielestä ihan ok, ei he vielä oo ihan murskana, ei mitään hätää siis vielä.

Ja taas lisää voivottelua, jossittelua, lapsen todistuksen mitätöintiä mielikuvien villeissä maailmoissa hyppien.

Totuus ei muutu siitä tosin miksikään, lain mukaan viranomaisen on osoitettava vaara, ei voivotella, jossitella, mitätöidä lapsen todistusta saati höystää tätä omiin mielikuviinsa vedoten.

Hupaisa kohta muuten tuossa lapsenryöstössä tuolloin oli, kun viranomainen sitten seuraavana päivänä alkoi taas voivottelemaan tavalliseen tapaansa, ja vetosi siihen että entäs jos lapsi tarttis viedä sairaalaan jostain syystä, ja minä en olisi ajokuntoinen.

Kysyin tähän sitten, että niin, kun mulla ei ole koskaan ollut autoa saati ajokorttia, niin saanko siis lapsen sairastapauksen sattuessa ottaa tuolta parkista naapurin auton haltuuni luvattomasti ja ajaa sillä lasarettiin ilman ajo-oikeutta, jos vaan olen selvinpäin, vai pitäsköhän minun kuitenkin vaan soittaa se ambulanssi hakemaan kuten semmoiset kaiketi on juuri tuollaisia hätätapauksia varten olemassakin?

Jostain syystä tanttara ei halunnut jatkaa aiheesta keskustelua sen enempää, kun taas mukaan revittyä toista konstaapeliakin alkoi hieman hymyilyttämään.

Aikuisen humalatila VOI aiheuttaa turvattomuutta, etenkin JOS paikalla ei ole ilman humalatilaa olevaa aikuista, joka VOI TARVITTAESSA ilman humalatilaa tilannetta arvioida. Humalassa arviointikyky tutkitusti heikkenee johtuen neurokemiallisista vaikutuksista. Tilannetta ei siis lähtökohtaisestikaan VOI itse arvioida, VAIKKA ARVIO tästä OLISI mikä. Mikä tarkoittaa, että lapset ovat ilman arviointikykyisen aikuisen valvontaa. Lapsen iän ja kehitystason huomioiden tämä VOI OLLA ok, suunnitellusti ja lasta kuunnellen. Mutta jälleen EPÄILEN, että tällaista lasta kuulevaa keskustelua ei ole käyty, onko teidän nyt ok huolehtia itsestänne kun isä poistaa(wtf?) itseltään arviointikyvyn. Tässä tuttavan numero (koska omaani on turha antaa), josta saatte turvallisen aikuisen kiinni JOS tulee jokin hätä.

Eihän teinejä jätetä mökillekään keskenään siitä heidän kanssa sopimatta ja menettelytavoista keskustelematta. MUTTA alat ottaa alkoa heiltä varmistamatta ja OLETAT tilanteen OLEVAN heille ok, eivät AINAKAAN ilmaisseet muuta. Siinä on lapsen todistus, paniikissa(wtf?) teepä nyt valinta, haluutko lähtee jonnekin vai haittaako tää mun känni, häh? Kyvyttömyytesi katsoa omaa vanhemmuuttasi lastesi kannalta, on hurjalla tasolla. Kyllä ne pärjää. Ovat sitkeitä. Kestävät paljon. Pärjäävät, ei vät tarvitse selvää aikuista. On aivan selvää, mitä toivoisivat JOS VOISIVAT oikeasti valita.

Lapset ei tarvitse hirveästi. Mutta heillä ei mitään mahdollisuutta vaatia tai pyytää edes sitä vähimmäistasoa, puhumattakaan mitä toivoisivat. Ja tätä käytetään todisteena siitä, etteivät tarvitsekaan, kun eivät kerta sanokaan. Heidän pitäisi tietää, osata sanoittaa, tuntea itsensä, ottaa vastuu itsestään. Kyllä isä, tätä en halua, mutta haluan että välität ja rakastat. Uskallanko sanoa? Näinkö tunnen? Tähän ei moni aikuinen pysty. Lapselta sitä ei voida vaatia. Sit joku lässyttää, että lapsen tahto ja todistus. MISTÄ TIEDÄT, että uskaltaisivat sanoa? Kiinnostaako edes?

fixed for you

Kun eväät on totaalisen loppu, alkaa tunteisiin vetoaminen, seuraavaksi kaiketi siirrytään taas vaihteeksi henkilökohtaisuuksiin ja vieläkin mielikuvituksellisempaan voivotteluun, jossitteluun ja lapsen oman todistuksen mitätöimiseen, koska eihän koululainen VOI mitenkään osata kertoa ajatuksistaan JOS ne ei ole sosiaali-moralistin kanssa saman säveliset!

Mutta oletko varma, että osaa? Oletko ehdottoman varma? Mun luulot ei sun lasta hetkauta. Sun luulot vaikuttaa paljonkin. Sun ois syytä olla varma.

Olen varma, kumpikaan lapsistani kun ei ole vammaisia.

Millä perusteella viranomaisen luulot menee minun luulojeni edelle, mitäs ihmeen tasa-arvoa se sellainen on?

Tämä ei ole tasa-arvokysymys, viranomainen tarvitsee valtaa voidakseen tehdä työnsä, ja vaikka hän käyttäisi sitä väärinkin, vanhemman desibelit eivät voi olla yhtä painava vasta-argumentti. On mahdollista että et ole oikeasti tavanomainen valehteleva juoppo, mutta käyttäydyt täysin samoin kuin ne, jotka ovat. Itsekeskeisesti, ymmärtämättä lastesi erillisyyttä, kykenemättä hahmottamaan tilannetta mitenkään muuten kuin itseesi kohdistuvan vääryyden kautta. Eli persoonallisuushäiriöisesti. Jos syy siihen ei edes ole alkoholin määrä, sitä selkeämpää on, että vika on sitä vakavampi. Tässä ei ole mitään epäobjektiivista. Sinun ei näköjään kukaan muukaan muista koskaan osoittaneen mitään kykyä omien defenssiesi ohittamiseen. 

Sinulle on kerta toisensa jälkeen täällä ihmiset ehdottaneet toisenlaisia reittejä kuljettavaksi, mutta ne vaatisivat sinulta asioita, jotka sinulta puuttuu. Tai sitten tosiaankaan et välitä lapsistasi tarpeeksi nöyrtyäksesi tekemään töitä heidän vapauttamisekseen. Menisit itseesi, lukisit mitä tuo juopon lapsi sinulle suositteli, jättäisit juomisen - eihän sen pitäisi olla vaikeaakaan jos kerran määrät ovat maltilliset. Vaikutat kohtuullisen älykkäältäkin, ja sitä kummempaa on se, miten tyhmäksi osaat heittäytyä. 

Minäkin olin tissuttelijan lapsi. Isä pyysi anteeksi juomistaan vasta vahvasti johdateltuna viimeisinä viikkoinaan, kun aivonsa olivat niin alkoholin jyrsimät, ettei hän ihan tarkkaan ymmärtänyt mitä puhuttiin. Jos hän olisi nöyrtynyt ajallaan, elämäni olisi sujunut paljon onnellisemmissa merkeissä. Olet röyhkeä, kun oletat, etteivät lapsesi jää juomisesi takia mitään vaille. 

Tarvitseeko viranomainen mielestäsi lakiin pohjautuvan vallan lisäksi myös mielivaltaa, muuten ei hommien teko onnistu?

Sinun määritelmiesi mukaan kyllä. Koska sinusta kaikki, mikä silittää itseäsi vastakarvaan on mielivaltaa. Kokonaisuus ratkaisee, ja silloin on pakko tehdä tulkintoja. Niitä mekin täällä teemme, jotka toteamme, että olet joko alkoholisti tai luonnevikainen. Kummasta on kyse silloin, kun esität tappouhkauksia täällä, kuten tänäänkin olet jo tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Taas kerran sanon vaikka itsensä keskipisteeseen kuvittelevat vanhemmat eivät ymmärrä. Lastensuojelu suojelee lapsia. Lastensuojeluilmoitus koskee lasta. Ei perhettä eikä aikuista. Kyseessä ei ole rikosilmoitus eikä vanhempien loukkaaminen. Lapsi on se keskipiste ja hänen turvallisuutensa on kyseessä.

Juu, tuo on kyllä ihan totta, että ei (turha) lastensuojeluilmoitus ainakaan perhettä suojele. Meidän perheessä oli aika hilkulla, ettei ajauduttu eroon, kun lastensuojeluilmoitusprosessi kaiken kuorrutuksena oli jo vähän liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Taas kerran sanon vaikka itsensä keskipisteeseen kuvittelevat vanhemmat eivät ymmärrä. Lastensuojelu suojelee lapsia. Lastensuojeluilmoitus koskee lasta. Ei perhettä eikä aikuista. Kyseessä ei ole rikosilmoitus eikä vanhempien loukkaaminen. Lapsi on se keskipiste ja hänen turvallisuutensa on kyseessä.

Lastensuojelu on kurinpitoelin jonka tarkoituksena on varmistaa kasvatussuositusten toteutuminen lapsiperheiden keskuudessa. Tätä tehtävää varten se ylläpitää ilmiantojärjestelmää, kuulustelee perheitä, tutkii perheiden koteja ja tarvittaessa ottaa lapset huostaan, mikäli rikkomuksia on havaittu eikä perhe suostu korjaamaan toimintaansa ryhtymällä yhteistyöhön lastensuojelun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne vanhemmat jotka pillastuvat täysin kun heidän lapsistaan on tehty lasu-ilmoitus, osoittavat jos sillä käytökserllään, että ei oikein kaikki asiat ole kohdallaan. Jos lasu-ilmoituksenn on tehnyt joku pahantahtoinen idiootti, niin normaalijärkiset ihmiset ymmärtävät, että virkailijoiden työnä on tarkistaa, ettei lapsella ole hätää. Ja asiat on selvitettävissä ihan riehumatta jos sekä vanhemmilla että virkailijoilla on kirkkaana mielessä tämä. Täysipäiset, lapsistaan huolta pitävät ihmiset voivat tosiaan tehdä jopa omista lapsistaan lasu-ilmoituksen jos huoli on kova eikä omat keinot riitä.. Ne täällä, jotka raivoavat yhteiskunnan vainoamisesta puhuvat kyllä itse itseään vastaan. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Lasten edusta on kyse. Ei vanhempien "oikeuksista".

Jos nyt viittaat minuun, niin minä en mitenkään pillastunut saati rähjännyt kun lapseni käytiin kotoa ryöstämässä, ihan rauhallisesti mutta jykevällä äänellä tein kuitenkin viranomaiselle selväksi, että he toimivat itse lainvastaisesti kun vievät lapseni vastoin tahtoaan pois kotoaan, koska eivät kykene siinä osoittamaan minun tehneeni mitään lainvastaista saati aiheuttaneeni olemisellani minkäänlaista vaaraa lapsilleni.

Tästä syystä mukaan revitty konstaapelikin alkoi tuijottaa kenkiensä kärkiä, kun kysyin puhallutuksen jälkeen että mikä on laillinen raja kotona humalassa ololle, ja kerta sellaista rajaa ei ole, niin voisiko lasu osoittaa yksiselitteisesti millä tapaa lapseni hyvinvointi on vaarantunut.

Huolen, lasten edun ja kaikenlaisten muiden iskulauseiden varjolla voi näemmä viranomainen pyyhkiä kaikilla julistuksilla ja pykälillä perseensä, ja jotkut ilmeisen hönöt ja/tai mielisairaat ihmiset pitää tätä ihan normaalina ja hyväksyttävänä asiana.

Tällöin ei tarvitse ihmetellä yhtään sitäkään, jos kyseinen henkilö laittaa vanhemman oikeudet lainausmerkkeihin tekstissään.

Kotona humalassa ololle ei mitään rajaa laissa, se on ihan aikuisen ihmisen oman valinnan piirissä. Vaikka myrkytykseen asti, kukaan ei rajoita.

Sitten taas lasten kannalta asia on erilainen, eikä sinua tässä mihinkään vietykään, pulloja ei takavarikoitu eikä kielletty käyttämästä. Jos olet kysellyt, mitä vaaraa alkoholin käyttö aiheuttaa läsnäoleville lapsille ja nillität jostain rajasta, kertoo se kyvyttömyydestä jatkossakaan arvioida asiaa heidän kannaltaan. Vai mielestäsikö joku tietty promillemäärä vasta vaikuttaa tilanteeseen (jos kuitenkin ollaan humalan puolella, kuten ilmaisit) ja itsekin mittaat sitä joka annoksen jälkeen ettei vaan kriittinen raja ylity? Tuskin.

Lapset eivät myöskään millään muotoa ilmaisseet olevansa vaarassa tai peloissaan kotonaan, ne tunteet heillä nousi pintaan vasta siinä vaiheessa kun oikeuksiamme yli kävelleet viranomaiset heidät voimakeinoin veivät autoihinsa, hysteerisinä itkien.

Koska laissa ei ole mitään promillerajaa, tulee viranomaisen yksiselitteisesti osoittaa että lasten olot on vaarantuneet, tämän kertoi se viranomainen silloin itsekin tuossa eteisessä.

Selkeä vaarantuminen on tässä tapauksessa esimerkiksi sammuminen, vaikeus pysyä seisaallaan, kyvyttömyys puhua selkeästi yms.

Kun sitten sanoin että alkaa sitten osoittamaan vaaran, ei hän siihen kyennyt vaan palasi takaisin vetoamaan mittarilukemaan.

Vain täydellinen pälli tai psyko puolustaa viranomaisen ilmeisen lainvastaista ja lapsille vakavaa haittaa aiheuttanutta toimintaa meidän perheemme kohdalla, senpä takia pällit kokoajan puhuukin viranomaisen tapaan voivotellen, jossitellen ja lapsen todistusta mitätöiden.

Mistä päättelet, että vain mainitsemasi tilat aiheuttaisivat lapsen hyvinvoinnin vaarantumisen? Eiväthän ne lapselle vaaraa aiheuta, jos et kaadu lapsen päälle? Mitä sitten, jos muutenkin humalan vuoksi lapsen emotioonaalisiin tarpeisiin vastaamaton vanhempi onkin sammunut? Etenkin jos lapsi on tähän tottunut? Miksi juuri nämä olisivat ongelma logiikallasi?

No, koska ne voivat tietenkin olla, kuten humalan, hilpeänkin, tuoma persoonan muutos voi olla, ei ole tarkoitus odottaa että todellinen vaara toteutuu. Että sen täytyy toteutua, ennenkuin lapsia autetaan. Juuri niin ei tarvitse, eikä pidä käydä. Ja silloinkin sen pitäisi olla lasten oman ilmoituksen varassa, hei nyt meitä pelottaa, tämä on se raja, voisiko joku tehdä jotain? Et taida ymmärtää, että niin fiksuja kuin lapset ja nuoret ovatkin, heille ei kuulu sen tason vastuu ympäristöstään, mitä koetat esittää. Ei ole tarpeen heidän pelätä niin paljon, että haluavat lähteä. Ei tarvitse odottaa sitä kun vanhempi on tiedottomana monettako kertaa ja se vasta on riittävä peruste, kun jo pelätään. Kun jo ollaan täysin yksin. Sun mielestä ihan ok, ei he vielä oo ihan murskana, ei mitään hätää siis vielä.

Ja taas lisää voivottelua, jossittelua, lapsen todistuksen mitätöintiä mielikuvien villeissä maailmoissa hyppien.

Totuus ei muutu siitä tosin miksikään, lain mukaan viranomaisen on osoitettava vaara, ei voivotella, jossitella, mitätöidä lapsen todistusta saati höystää tätä omiin mielikuviinsa vedoten.

Hupaisa kohta muuten tuossa lapsenryöstössä tuolloin oli, kun viranomainen sitten seuraavana päivänä alkoi taas voivottelemaan tavalliseen tapaansa, ja vetosi siihen että entäs jos lapsi tarttis viedä sairaalaan jostain syystä, ja minä en olisi ajokuntoinen.

Kysyin tähän sitten, että niin, kun mulla ei ole koskaan ollut autoa saati ajokorttia, niin saanko siis lapsen sairastapauksen sattuessa ottaa tuolta parkista naapurin auton haltuuni luvattomasti ja ajaa sillä lasarettiin ilman ajo-oikeutta, jos vaan olen selvinpäin, vai pitäsköhän minun kuitenkin vaan soittaa se ambulanssi hakemaan kuten semmoiset kaiketi on juuri tuollaisia hätätapauksia varten olemassakin?

Jostain syystä tanttara ei halunnut jatkaa aiheesta keskustelua sen enempää, kun taas mukaan revittyä toista konstaapeliakin alkoi hieman hymyilyttämään.

Aikuisen humalatila VOI aiheuttaa turvattomuutta, etenkin JOS paikalla ei ole ilman humalatilaa olevaa aikuista, joka VOI TARVITTAESSA ilman humalatilaa tilannetta arvioida. Humalassa arviointikyky tutkitusti heikkenee johtuen neurokemiallisista vaikutuksista. Tilannetta ei siis lähtökohtaisestikaan VOI itse arvioida, VAIKKA ARVIO tästä OLISI mikä. Mikä tarkoittaa, että lapset ovat ilman arviointikykyisen aikuisen valvontaa. Lapsen iän ja kehitystason huomioiden tämä VOI OLLA ok, suunnitellusti ja lasta kuunnellen. Mutta jälleen EPÄILEN, että tällaista lasta kuulevaa keskustelua ei ole käyty, onko teidän nyt ok huolehtia itsestänne kun isä poistaa(wtf?) itseltään arviointikyvyn. Tässä tuttavan numero (koska omaani on turha antaa), josta saatte turvallisen aikuisen kiinni JOS tulee jokin hätä.

Eihän teinejä jätetä mökillekään keskenään siitä heidän kanssa sopimatta ja menettelytavoista keskustelematta. MUTTA alat ottaa alkoa heiltä varmistamatta ja OLETAT tilanteen OLEVAN heille ok, eivät AINAKAAN ilmaisseet muuta. Siinä on lapsen todistus, paniikissa(wtf?) teepä nyt valinta, haluutko lähtee jonnekin vai haittaako tää mun känni, häh? Kyvyttömyytesi katsoa omaa vanhemmuuttasi lastesi kannalta, on hurjalla tasolla. Kyllä ne pärjää. Ovat sitkeitä. Kestävät paljon. Pärjäävät, ei vät tarvitse selvää aikuista. On aivan selvää, mitä toivoisivat JOS VOISIVAT oikeasti valita.

Lapset ei tarvitse hirveästi. Mutta heillä ei mitään mahdollisuutta vaatia tai pyytää edes sitä vähimmäistasoa, puhumattakaan mitä toivoisivat. Ja tätä käytetään todisteena siitä, etteivät tarvitsekaan, kun eivät kerta sanokaan. Heidän pitäisi tietää, osata sanoittaa, tuntea itsensä, ottaa vastuu itsestään. Kyllä isä, tätä en halua, mutta haluan että välität ja rakastat. Uskallanko sanoa? Näinkö tunnen? Tähän ei moni aikuinen pysty. Lapselta sitä ei voida vaatia. Sit joku lässyttää, että lapsen tahto ja todistus. MISTÄ TIEDÄT, että uskaltaisivat sanoa? Kiinnostaako edes?

fixed for you

Kun eväät on totaalisen loppu, alkaa tunteisiin vetoaminen, seuraavaksi kaiketi siirrytään taas vaihteeksi henkilökohtaisuuksiin ja vieläkin mielikuvituksellisempaan voivotteluun, jossitteluun ja lapsen oman todistuksen mitätöimiseen, koska eihän koululainen VOI mitenkään osata kertoa ajatuksistaan JOS ne ei ole sosiaali-moralistin kanssa saman säveliset!

Mutta oletko varma, että osaa? Oletko ehdottoman varma? Mun luulot ei sun lasta hetkauta. Sun luulot vaikuttaa paljonkin. Sun ois syytä olla varma.

Olen varma, kumpikaan lapsistani kun ei ole vammaisia.

Millä perusteella viranomaisen luulot menee minun luulojeni edelle, mitäs ihmeen tasa-arvoa se sellainen on?

Tämä ei ole tasa-arvokysymys, viranomainen tarvitsee valtaa voidakseen tehdä työnsä, ja vaikka hän käyttäisi sitä väärinkin, vanhemman desibelit eivät voi olla yhtä painava vasta-argumentti. On mahdollista että et ole oikeasti tavanomainen valehteleva juoppo, mutta käyttäydyt täysin samoin kuin ne, jotka ovat. Itsekeskeisesti, ymmärtämättä lastesi erillisyyttä, kykenemättä hahmottamaan tilannetta mitenkään muuten kuin itseesi kohdistuvan vääryyden kautta. Eli persoonallisuushäiriöisesti. Jos syy siihen ei edes ole alkoholin määrä, sitä selkeämpää on, että vika on sitä vakavampi. Tässä ei ole mitään epäobjektiivista. Sinun ei näköjään kukaan muukaan muista koskaan osoittaneen mitään kykyä omien defenssiesi ohittamiseen. 

Sinulle on kerta toisensa jälkeen täällä ihmiset ehdottaneet toisenlaisia reittejä kuljettavaksi, mutta ne vaatisivat sinulta asioita, jotka sinulta puuttuu. Tai sitten tosiaankaan et välitä lapsistasi tarpeeksi nöyrtyäksesi tekemään töitä heidän vapauttamisekseen. Menisit itseesi, lukisit mitä tuo juopon lapsi sinulle suositteli, jättäisit juomisen - eihän sen pitäisi olla vaikeaakaan jos kerran määrät ovat maltilliset. Vaikutat kohtuullisen älykkäältäkin, ja sitä kummempaa on se, miten tyhmäksi osaat heittäytyä. 

Minäkin olin tissuttelijan lapsi. Isä pyysi anteeksi juomistaan vasta vahvasti johdateltuna viimeisinä viikkoinaan, kun aivonsa olivat niin alkoholin jyrsimät, ettei hän ihan tarkkaan ymmärtänyt mitä puhuttiin. Jos hän olisi nöyrtynyt ajallaan, elämäni olisi sujunut paljon onnellisemmissa merkeissä. Olet röyhkeä, kun oletat, etteivät lapsesi jää juomisesi takia mitään vaille. 

Tarvitseeko viranomainen mielestäsi lakiin pohjautuvan vallan lisäksi myös mielivaltaa, muuten ei hommien teko onnistu?

Sinun määritelmiesi mukaan kyllä. Koska sinusta kaikki, mikä silittää itseäsi vastakarvaan on mielivaltaa. Kokonaisuus ratkaisee, ja silloin on pakko tehdä tulkintoja. Niitä mekin täällä teemme, jotka toteamme, että olet joko alkoholisti tai luonnevikainen. Kummasta on kyse silloin, kun esität tappouhkauksia täällä, kuten tänäänkin olet jo tehnyt?

Noh, se on sinun näkemyksesi siitä miltä yhteiskunnan lakeineen ja käytäntöineen pitäisi olla, minulla on eri näkemys.

Missä vaiheessa olen mitään tappouhkauksia tehnyt?

Se, että kannatan kuolemantuomiota tietynlaisille ihmisille, ei ole tappouhkaus vaan mielipide laista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne vanhemmat jotka pillastuvat täysin kun heidän lapsistaan on tehty lasu-ilmoitus, osoittavat jos sillä käytökserllään, että ei oikein kaikki asiat ole kohdallaan. Jos lasu-ilmoituksenn on tehnyt joku pahantahtoinen idiootti, niin normaalijärkiset ihmiset ymmärtävät, että virkailijoiden työnä on tarkistaa, ettei lapsella ole hätää. Ja asiat on selvitettävissä ihan riehumatta jos sekä vanhemmilla että virkailijoilla on kirkkaana mielessä tämä. Täysipäiset, lapsistaan huolta pitävät ihmiset voivat tosiaan tehdä jopa omista lapsistaan lasu-ilmoituksen jos huoli on kova eikä omat keinot riitä.. Ne täällä, jotka raivoavat yhteiskunnan vainoamisesta puhuvat kyllä itse itseään vastaan. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Lasten edusta on kyse. Ei vanhempien "oikeuksista".

Jos nyt viittaat minuun, niin minä en mitenkään pillastunut saati rähjännyt kun lapseni käytiin kotoa ryöstämässä, ihan rauhallisesti mutta jykevällä äänellä tein kuitenkin viranomaiselle selväksi, että he toimivat itse lainvastaisesti kun vievät lapseni vastoin tahtoaan pois kotoaan, koska eivät kykene siinä osoittamaan minun tehneeni mitään lainvastaista saati aiheuttaneeni olemisellani minkäänlaista vaaraa lapsilleni.

Tästä syystä mukaan revitty konstaapelikin alkoi tuijottaa kenkiensä kärkiä, kun kysyin puhallutuksen jälkeen että mikä on laillinen raja kotona humalassa ololle, ja kerta sellaista rajaa ei ole, niin voisiko lasu osoittaa yksiselitteisesti millä tapaa lapseni hyvinvointi on vaarantunut.

Huolen, lasten edun ja kaikenlaisten muiden iskulauseiden varjolla voi näemmä viranomainen pyyhkiä kaikilla julistuksilla ja pykälillä perseensä, ja jotkut ilmeisen hönöt ja/tai mielisairaat ihmiset pitää tätä ihan normaalina ja hyväksyttävänä asiana.

Tällöin ei tarvitse ihmetellä yhtään sitäkään, jos kyseinen henkilö laittaa vanhemman oikeudet lainausmerkkeihin tekstissään.

Kotona humalassa ololle ei mitään rajaa laissa, se on ihan aikuisen ihmisen oman valinnan piirissä. Vaikka myrkytykseen asti, kukaan ei rajoita.

Sitten taas lasten kannalta asia on erilainen, eikä sinua tässä mihinkään vietykään, pulloja ei takavarikoitu eikä kielletty käyttämästä. Jos olet kysellyt, mitä vaaraa alkoholin käyttö aiheuttaa läsnäoleville lapsille ja nillität jostain rajasta, kertoo se kyvyttömyydestä jatkossakaan arvioida asiaa heidän kannaltaan. Vai mielestäsikö joku tietty promillemäärä vasta vaikuttaa tilanteeseen (jos kuitenkin ollaan humalan puolella, kuten ilmaisit) ja itsekin mittaat sitä joka annoksen jälkeen ettei vaan kriittinen raja ylity? Tuskin.

Lapset eivät myöskään millään muotoa ilmaisseet olevansa vaarassa tai peloissaan kotonaan, ne tunteet heillä nousi pintaan vasta siinä vaiheessa kun oikeuksiamme yli kävelleet viranomaiset heidät voimakeinoin veivät autoihinsa, hysteerisinä itkien.

Koska laissa ei ole mitään promillerajaa, tulee viranomaisen yksiselitteisesti osoittaa että lasten olot on vaarantuneet, tämän kertoi se viranomainen silloin itsekin tuossa eteisessä.

Selkeä vaarantuminen on tässä tapauksessa esimerkiksi sammuminen, vaikeus pysyä seisaallaan, kyvyttömyys puhua selkeästi yms.

Kun sitten sanoin että alkaa sitten osoittamaan vaaran, ei hän siihen kyennyt vaan palasi takaisin vetoamaan mittarilukemaan.

Vain täydellinen pälli tai psyko puolustaa viranomaisen ilmeisen lainvastaista ja lapsille vakavaa haittaa aiheuttanutta toimintaa meidän perheemme kohdalla, senpä takia pällit kokoajan puhuukin viranomaisen tapaan voivotellen, jossitellen ja lapsen todistusta mitätöiden.

Mistä päättelet, että vain mainitsemasi tilat aiheuttaisivat lapsen hyvinvoinnin vaarantumisen? Eiväthän ne lapselle vaaraa aiheuta, jos et kaadu lapsen päälle? Mitä sitten, jos muutenkin humalan vuoksi lapsen emotioonaalisiin tarpeisiin vastaamaton vanhempi onkin sammunut? Etenkin jos lapsi on tähän tottunut? Miksi juuri nämä olisivat ongelma logiikallasi?

No, koska ne voivat tietenkin olla, kuten humalan, hilpeänkin, tuoma persoonan muutos voi olla, ei ole tarkoitus odottaa että todellinen vaara toteutuu. Että sen täytyy toteutua, ennenkuin lapsia autetaan. Juuri niin ei tarvitse, eikä pidä käydä. Ja silloinkin sen pitäisi olla lasten oman ilmoituksen varassa, hei nyt meitä pelottaa, tämä on se raja, voisiko joku tehdä jotain? Et taida ymmärtää, että niin fiksuja kuin lapset ja nuoret ovatkin, heille ei kuulu sen tason vastuu ympäristöstään, mitä koetat esittää. Ei ole tarpeen heidän pelätä niin paljon, että haluavat lähteä. Ei tarvitse odottaa sitä kun vanhempi on tiedottomana monettako kertaa ja se vasta on riittävä peruste, kun jo pelätään. Kun jo ollaan täysin yksin. Sun mielestä ihan ok, ei he vielä oo ihan murskana, ei mitään hätää siis vielä.

Ja taas lisää voivottelua, jossittelua, lapsen todistuksen mitätöintiä mielikuvien villeissä maailmoissa hyppien.

Totuus ei muutu siitä tosin miksikään, lain mukaan viranomaisen on osoitettava vaara, ei voivotella, jossitella, mitätöidä lapsen todistusta saati höystää tätä omiin mielikuviinsa vedoten.

Hupaisa kohta muuten tuossa lapsenryöstössä tuolloin oli, kun viranomainen sitten seuraavana päivänä alkoi taas voivottelemaan tavalliseen tapaansa, ja vetosi siihen että entäs jos lapsi tarttis viedä sairaalaan jostain syystä, ja minä en olisi ajokuntoinen.

Kysyin tähän sitten, että niin, kun mulla ei ole koskaan ollut autoa saati ajokorttia, niin saanko siis lapsen sairastapauksen sattuessa ottaa tuolta parkista naapurin auton haltuuni luvattomasti ja ajaa sillä lasarettiin ilman ajo-oikeutta, jos vaan olen selvinpäin, vai pitäsköhän minun kuitenkin vaan soittaa se ambulanssi hakemaan kuten semmoiset kaiketi on juuri tuollaisia hätätapauksia varten olemassakin?

Jostain syystä tanttara ei halunnut jatkaa aiheesta keskustelua sen enempää, kun taas mukaan revittyä toista konstaapeliakin alkoi hieman hymyilyttämään.

Aikuisen humalatila VOI aiheuttaa turvattomuutta, etenkin JOS paikalla ei ole ilman humalatilaa olevaa aikuista, joka VOI TARVITTAESSA ilman humalatilaa tilannetta arvioida. Humalassa arviointikyky tutkitusti heikkenee johtuen neurokemiallisista vaikutuksista. Tilannetta ei siis lähtökohtaisestikaan VOI itse arvioida, VAIKKA ARVIO tästä OLISI mikä. Mikä tarkoittaa, että lapset ovat ilman arviointikykyisen aikuisen valvontaa. Lapsen iän ja kehitystason huomioiden tämä VOI OLLA ok, suunnitellusti ja lasta kuunnellen. Mutta jälleen EPÄILEN, että tällaista lasta kuulevaa keskustelua ei ole käyty, onko teidän nyt ok huolehtia itsestänne kun isä poistaa(wtf?) itseltään arviointikyvyn. Tässä tuttavan numero (koska omaani on turha antaa), josta saatte turvallisen aikuisen kiinni JOS tulee jokin hätä.

Eihän teinejä jätetä mökillekään keskenään siitä heidän kanssa sopimatta ja menettelytavoista keskustelematta. MUTTA alat ottaa alkoa heiltä varmistamatta ja OLETAT tilanteen OLEVAN heille ok, eivät AINAKAAN ilmaisseet muuta. Siinä on lapsen todistus, paniikissa(wtf?) teepä nyt valinta, haluutko lähtee jonnekin vai haittaako tää mun känni, häh? Kyvyttömyytesi katsoa omaa vanhemmuuttasi lastesi kannalta, on hurjalla tasolla. Kyllä ne pärjää. Ovat sitkeitä. Kestävät paljon. Pärjäävät, ei vät tarvitse selvää aikuista. On aivan selvää, mitä toivoisivat JOS VOISIVAT oikeasti valita.

Lapset ei tarvitse hirveästi. Mutta heillä ei mitään mahdollisuutta vaatia tai pyytää edes sitä vähimmäistasoa, puhumattakaan mitä toivoisivat. Ja tätä käytetään todisteena siitä, etteivät tarvitsekaan, kun eivät kerta sanokaan. Heidän pitäisi tietää, osata sanoittaa, tuntea itsensä, ottaa vastuu itsestään. Kyllä isä, tätä en halua, mutta haluan että välität ja rakastat. Uskallanko sanoa? Näinkö tunnen? Tähän ei moni aikuinen pysty. Lapselta sitä ei voida vaatia. Sit joku lässyttää, että lapsen tahto ja todistus. MISTÄ TIEDÄT, että uskaltaisivat sanoa? Kiinnostaako edes?

fixed for you

Kun eväät on totaalisen loppu, alkaa tunteisiin vetoaminen, seuraavaksi kaiketi siirrytään taas vaihteeksi henkilökohtaisuuksiin ja vieläkin mielikuvituksellisempaan voivotteluun, jossitteluun ja lapsen oman todistuksen mitätöimiseen, koska eihän koululainen VOI mitenkään osata kertoa ajatuksistaan JOS ne ei ole sosiaali-moralistin kanssa saman säveliset!

Mutta oletko varma, että osaa? Oletko ehdottoman varma? Mun luulot ei sun lasta hetkauta. Sun luulot vaikuttaa paljonkin. Sun ois syytä olla varma.

Olen varma, kumpikaan lapsistani kun ei ole vammaisia.

Millä perusteella viranomaisen luulot menee minun luulojeni edelle, mitäs ihmeen tasa-arvoa se sellainen on?

Ei viranomaisvalta perustu tasa-arvoon, koska tasa-arvoisessa suhteessa ei ole valta-asetelmaa. Viranomaisen luulot ei mene sinun luulojen edelle. Viranomaiset toimivat tiettyjen säännösten suhteen. Kyse ei ole sinun tasa-arvostasi. Kyse on lapsesi oikeuksien toteutumisesta. Myöskään lapsi-vanhempisuhde ei ole tasa-arvoinen. Toisella on valtaa yli toisen. Toisella on vastuuta enemmän kuin toisella. Velvollisuuksia toista kohtaan. Viranomaistoiminta ei ole henkilökohtaista, eikä saa tai pidäkään olla. Sinun toimintasi lapsesi suhteen taas on henkilökohtaista. Lastasi ei kiinnosta pätkääkään, mitä joku random viranomainen luulee. Häneen vaikuttaa hyvin paljon, sekä konkreettisesti että tunnetasolla, mitä sinä luulet. Se vaikuttaa häneen koko elämänsä, siinä missä viranomaisia luuloineen tulee ja menee. Ja tätä voit hyödyntää jatkossakin, koko elämänne. Oletko, mahdollisuuksien mukaan positiivinen, turvallinen voima heille? Mietittekö, kuinka eteenpäin, vai nillitätkö heille jatkossakin kaljasta? Voin kertoa, ettei heitä kiinnostanut silloin, ei kiinnosta jatkossa. Joku saakelin kaljanpromille, kun kyse on heidän elämästään, josta sinä olet vastuussa. Ei viranomaiset. Heille, sinä.

Se on aivan yksi hailee kuinka pitkiä, pelkkiin mielikuviin perustuvia saarnoja sinä saati viranomaiset tekee, jos he eivät kykene konkreettisesti osoittamaan lasten olleen oikeasti millään muotoa laiminlyötyjä tai vaarassa, niin silloin he eivät ole laiminlyötyjä saati vaarassa.

Minähän olin aina turvallinen ja positiivinen voima lapsilleni, siksipä minun hoidossani lapsia ei masentanut, he eivät uhanneet itsareilla, eivät viiltäneet itseään, eivät laskeneet allensa, eivät itkeneet iltaisin itseään uneen, heille ei tyrkytetty huumaavia pillereitä, ei eristetty läheisistä ja kavereista, heidän alusvaatteitaan ei nuuhkittu eikä suihkussakäyntejäkään vierestä kyttäilty kuin joskus taaperoina kun vielä oli motoriset taidot mitä olivat.

Kaikki nuo yllämainitut asiat ja paljon muuta on tapahtunut viranomaisten "suojassa", eli on syytä kysyä kykeneekö viranomainen olemaan lapsilleni positiivinen ja turvallinen voima, kun ei siltä tosiaankaan näin sivusta katsottuna siltä näytä ollenkaan.

Kukaan ei taida väittää, etteivätkö lapsesi kärsi. Mutta me muut päättelemme siitä, että sinun pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja osoittaa edes haluavasi ymmärtävää, mitä turvalliselta aikuiselta vaaditaan - kykyä asettaa lapsesi etusijalle, itsesi ohi. Koska lapsesi kärsivät. 

Sinä sen sijaan vain lyöt lisää löylyä ja innostat itseäsi käyttämään lapsiasi kiistakapulana entistä kovemmin. Sinun teknisestä piirustuksestasi puuttuu joku osa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne vanhemmat jotka pillastuvat täysin kun heidän lapsistaan on tehty lasu-ilmoitus, osoittavat jos sillä käytökserllään, että ei oikein kaikki asiat ole kohdallaan. Jos lasu-ilmoituksenn on tehnyt joku pahantahtoinen idiootti, niin normaalijärkiset ihmiset ymmärtävät, että virkailijoiden työnä on tarkistaa, ettei lapsella ole hätää. Ja asiat on selvitettävissä ihan riehumatta jos sekä vanhemmilla että virkailijoilla on kirkkaana mielessä tämä. Täysipäiset, lapsistaan huolta pitävät ihmiset voivat tosiaan tehdä jopa omista lapsistaan lasu-ilmoituksen jos huoli on kova eikä omat keinot riitä.. Ne täällä, jotka raivoavat yhteiskunnan vainoamisesta puhuvat kyllä itse itseään vastaan. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Lasten edusta on kyse. Ei vanhempien "oikeuksista".

Jos nyt viittaat minuun, niin minä en mitenkään pillastunut saati rähjännyt kun lapseni käytiin kotoa ryöstämässä, ihan rauhallisesti mutta jykevällä äänellä tein kuitenkin viranomaiselle selväksi, että he toimivat itse lainvastaisesti kun vievät lapseni vastoin tahtoaan pois kotoaan, koska eivät kykene siinä osoittamaan minun tehneeni mitään lainvastaista saati aiheuttaneeni olemisellani minkäänlaista vaaraa lapsilleni.

Tästä syystä mukaan revitty konstaapelikin alkoi tuijottaa kenkiensä kärkiä, kun kysyin puhallutuksen jälkeen että mikä on laillinen raja kotona humalassa ololle, ja kerta sellaista rajaa ei ole, niin voisiko lasu osoittaa yksiselitteisesti millä tapaa lapseni hyvinvointi on vaarantunut.

Huolen, lasten edun ja kaikenlaisten muiden iskulauseiden varjolla voi näemmä viranomainen pyyhkiä kaikilla julistuksilla ja pykälillä perseensä, ja jotkut ilmeisen hönöt ja/tai mielisairaat ihmiset pitää tätä ihan normaalina ja hyväksyttävänä asiana.

Tällöin ei tarvitse ihmetellä yhtään sitäkään, jos kyseinen henkilö laittaa vanhemman oikeudet lainausmerkkeihin tekstissään.

Kotona humalassa ololle ei mitään rajaa laissa, se on ihan aikuisen ihmisen oman valinnan piirissä. Vaikka myrkytykseen asti, kukaan ei rajoita.

Sitten taas lasten kannalta asia on erilainen, eikä sinua tässä mihinkään vietykään, pulloja ei takavarikoitu eikä kielletty käyttämästä. Jos olet kysellyt, mitä vaaraa alkoholin käyttö aiheuttaa läsnäoleville lapsille ja nillität jostain rajasta, kertoo se kyvyttömyydestä jatkossakaan arvioida asiaa heidän kannaltaan. Vai mielestäsikö joku tietty promillemäärä vasta vaikuttaa tilanteeseen (jos kuitenkin ollaan humalan puolella, kuten ilmaisit) ja itsekin mittaat sitä joka annoksen jälkeen ettei vaan kriittinen raja ylity? Tuskin.

Lapset eivät myöskään millään muotoa ilmaisseet olevansa vaarassa tai peloissaan kotonaan, ne tunteet heillä nousi pintaan vasta siinä vaiheessa kun oikeuksiamme yli kävelleet viranomaiset heidät voimakeinoin veivät autoihinsa, hysteerisinä itkien.

Koska laissa ei ole mitään promillerajaa, tulee viranomaisen yksiselitteisesti osoittaa että lasten olot on vaarantuneet, tämän kertoi se viranomainen silloin itsekin tuossa eteisessä.

Selkeä vaarantuminen on tässä tapauksessa esimerkiksi sammuminen, vaikeus pysyä seisaallaan, kyvyttömyys puhua selkeästi yms.

Kun sitten sanoin että alkaa sitten osoittamaan vaaran, ei hän siihen kyennyt vaan palasi takaisin vetoamaan mittarilukemaan.

Vain täydellinen pälli tai psyko puolustaa viranomaisen ilmeisen lainvastaista ja lapsille vakavaa haittaa aiheuttanutta toimintaa meidän perheemme kohdalla, senpä takia pällit kokoajan puhuukin viranomaisen tapaan voivotellen, jossitellen ja lapsen todistusta mitätöiden.

Mistä päättelet, että vain mainitsemasi tilat aiheuttaisivat lapsen hyvinvoinnin vaarantumisen? Eiväthän ne lapselle vaaraa aiheuta, jos et kaadu lapsen päälle? Mitä sitten, jos muutenkin humalan vuoksi lapsen emotioonaalisiin tarpeisiin vastaamaton vanhempi onkin sammunut? Etenkin jos lapsi on tähän tottunut? Miksi juuri nämä olisivat ongelma logiikallasi?

No, koska ne voivat tietenkin olla, kuten humalan, hilpeänkin, tuoma persoonan muutos voi olla, ei ole tarkoitus odottaa että todellinen vaara toteutuu. Että sen täytyy toteutua, ennenkuin lapsia autetaan. Juuri niin ei tarvitse, eikä pidä käydä. Ja silloinkin sen pitäisi olla lasten oman ilmoituksen varassa, hei nyt meitä pelottaa, tämä on se raja, voisiko joku tehdä jotain? Et taida ymmärtää, että niin fiksuja kuin lapset ja nuoret ovatkin, heille ei kuulu sen tason vastuu ympäristöstään, mitä koetat esittää. Ei ole tarpeen heidän pelätä niin paljon, että haluavat lähteä. Ei tarvitse odottaa sitä kun vanhempi on tiedottomana monettako kertaa ja se vasta on riittävä peruste, kun jo pelätään. Kun jo ollaan täysin yksin. Sun mielestä ihan ok, ei he vielä oo ihan murskana, ei mitään hätää siis vielä.

Ja taas lisää voivottelua, jossittelua, lapsen todistuksen mitätöintiä mielikuvien villeissä maailmoissa hyppien.

Totuus ei muutu siitä tosin miksikään, lain mukaan viranomaisen on osoitettava vaara, ei voivotella, jossitella, mitätöidä lapsen todistusta saati höystää tätä omiin mielikuviinsa vedoten.

Hupaisa kohta muuten tuossa lapsenryöstössä tuolloin oli, kun viranomainen sitten seuraavana päivänä alkoi taas voivottelemaan tavalliseen tapaansa, ja vetosi siihen että entäs jos lapsi tarttis viedä sairaalaan jostain syystä, ja minä en olisi ajokuntoinen.

Kysyin tähän sitten, että niin, kun mulla ei ole koskaan ollut autoa saati ajokorttia, niin saanko siis lapsen sairastapauksen sattuessa ottaa tuolta parkista naapurin auton haltuuni luvattomasti ja ajaa sillä lasarettiin ilman ajo-oikeutta, jos vaan olen selvinpäin, vai pitäsköhän minun kuitenkin vaan soittaa se ambulanssi hakemaan kuten semmoiset kaiketi on juuri tuollaisia hätätapauksia varten olemassakin?

Jostain syystä tanttara ei halunnut jatkaa aiheesta keskustelua sen enempää, kun taas mukaan revittyä toista konstaapeliakin alkoi hieman hymyilyttämään.

Aikuisen humalatila VOI aiheuttaa turvattomuutta, etenkin JOS paikalla ei ole ilman humalatilaa olevaa aikuista, joka VOI TARVITTAESSA ilman humalatilaa tilannetta arvioida. Humalassa arviointikyky tutkitusti heikkenee johtuen neurokemiallisista vaikutuksista. Tilannetta ei siis lähtökohtaisestikaan VOI itse arvioida, VAIKKA ARVIO tästä OLISI mikä. Mikä tarkoittaa, että lapset ovat ilman arviointikykyisen aikuisen valvontaa. Lapsen iän ja kehitystason huomioiden tämä VOI OLLA ok, suunnitellusti ja lasta kuunnellen. Mutta jälleen EPÄILEN, että tällaista lasta kuulevaa keskustelua ei ole käyty, onko teidän nyt ok huolehtia itsestänne kun isä poistaa(wtf?) itseltään arviointikyvyn. Tässä tuttavan numero (koska omaani on turha antaa), josta saatte turvallisen aikuisen kiinni JOS tulee jokin hätä.

Eihän teinejä jätetä mökillekään keskenään siitä heidän kanssa sopimatta ja menettelytavoista keskustelematta. MUTTA alat ottaa alkoa heiltä varmistamatta ja OLETAT tilanteen OLEVAN heille ok, eivät AINAKAAN ilmaisseet muuta. Siinä on lapsen todistus, paniikissa(wtf?) teepä nyt valinta, haluutko lähtee jonnekin vai haittaako tää mun känni, häh? Kyvyttömyytesi katsoa omaa vanhemmuuttasi lastesi kannalta, on hurjalla tasolla. Kyllä ne pärjää. Ovat sitkeitä. Kestävät paljon. Pärjäävät, ei vät tarvitse selvää aikuista. On aivan selvää, mitä toivoisivat JOS VOISIVAT oikeasti valita.

Lapset ei tarvitse hirveästi. Mutta heillä ei mitään mahdollisuutta vaatia tai pyytää edes sitä vähimmäistasoa, puhumattakaan mitä toivoisivat. Ja tätä käytetään todisteena siitä, etteivät tarvitsekaan, kun eivät kerta sanokaan. Heidän pitäisi tietää, osata sanoittaa, tuntea itsensä, ottaa vastuu itsestään. Kyllä isä, tätä en halua, mutta haluan että välität ja rakastat. Uskallanko sanoa? Näinkö tunnen? Tähän ei moni aikuinen pysty. Lapselta sitä ei voida vaatia. Sit joku lässyttää, että lapsen tahto ja todistus. MISTÄ TIEDÄT, että uskaltaisivat sanoa? Kiinnostaako edes?

fixed for you

Kun eväät on totaalisen loppu, alkaa tunteisiin vetoaminen, seuraavaksi kaiketi siirrytään taas vaihteeksi henkilökohtaisuuksiin ja vieläkin mielikuvituksellisempaan voivotteluun, jossitteluun ja lapsen oman todistuksen mitätöimiseen, koska eihän koululainen VOI mitenkään osata kertoa ajatuksistaan JOS ne ei ole sosiaali-moralistin kanssa saman säveliset!

Mutta oletko varma, että osaa? Oletko ehdottoman varma? Mun luulot ei sun lasta hetkauta. Sun luulot vaikuttaa paljonkin. Sun ois syytä olla varma.

Olen varma, kumpikaan lapsistani kun ei ole vammaisia.

Millä perusteella viranomaisen luulot menee minun luulojeni edelle, mitäs ihmeen tasa-arvoa se sellainen on?

Tämä ei ole tasa-arvokysymys, viranomainen tarvitsee valtaa voidakseen tehdä työnsä, ja vaikka hän käyttäisi sitä väärinkin, vanhemman desibelit eivät voi olla yhtä painava vasta-argumentti. On mahdollista että et ole oikeasti tavanomainen valehteleva juoppo, mutta käyttäydyt täysin samoin kuin ne, jotka ovat. Itsekeskeisesti, ymmärtämättä lastesi erillisyyttä, kykenemättä hahmottamaan tilannetta mitenkään muuten kuin itseesi kohdistuvan vääryyden kautta. Eli persoonallisuushäiriöisesti. Jos syy siihen ei edes ole alkoholin määrä, sitä selkeämpää on, että vika on sitä vakavampi. Tässä ei ole mitään epäobjektiivista. Sinun ei näköjään kukaan muukaan muista koskaan osoittaneen mitään kykyä omien defenssiesi ohittamiseen. 

Sinulle on kerta toisensa jälkeen täällä ihmiset ehdottaneet toisenlaisia reittejä kuljettavaksi, mutta ne vaatisivat sinulta asioita, jotka sinulta puuttuu. Tai sitten tosiaankaan et välitä lapsistasi tarpeeksi nöyrtyäksesi tekemään töitä heidän vapauttamisekseen. Menisit itseesi, lukisit mitä tuo juopon lapsi sinulle suositteli, jättäisit juomisen - eihän sen pitäisi olla vaikeaakaan jos kerran määrät ovat maltilliset. Vaikutat kohtuullisen älykkäältäkin, ja sitä kummempaa on se, miten tyhmäksi osaat heittäytyä. 

Minäkin olin tissuttelijan lapsi. Isä pyysi anteeksi juomistaan vasta vahvasti johdateltuna viimeisinä viikkoinaan, kun aivonsa olivat niin alkoholin jyrsimät, ettei hän ihan tarkkaan ymmärtänyt mitä puhuttiin. Jos hän olisi nöyrtynyt ajallaan, elämäni olisi sujunut paljon onnellisemmissa merkeissä. Olet röyhkeä, kun oletat, etteivät lapsesi jää juomisesi takia mitään vaille. 

Tarvitseeko viranomainen mielestäsi lakiin pohjautuvan vallan lisäksi myös mielivaltaa, muuten ei hommien teko onnistu?

Sinun määritelmiesi mukaan kyllä. Koska sinusta kaikki, mikä silittää itseäsi vastakarvaan on mielivaltaa. Kokonaisuus ratkaisee, ja silloin on pakko tehdä tulkintoja. Niitä mekin täällä teemme, jotka toteamme, että olet joko alkoholisti tai luonnevikainen. Kummasta on kyse silloin, kun esität tappouhkauksia täällä, kuten tänäänkin olet jo tehnyt?

Noh, se on sinun näkemyksesi siitä miltä yhteiskunnan lakeineen ja käytäntöineen pitäisi olla, minulla on eri näkemys.

Missä vaiheessa olen mitään tappouhkauksia tehnyt?

Se, että kannatan kuolemantuomiota tietynlaisille ihmisille, ei ole tappouhkaus vaan mielipide laista.

Haluatko kokeilla? Menehän esittämään tuo, niin kyllä se tappouhkaukseksi tulkitaan. Voi olla, että on tulkittukin. Ja sinä onneton ihmettelet, mitä maailmalla on sinua vastaan. No, lyhyesti: epäluottamusta. 

No niin, pallo on sinulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas kerran sanon vaikka itsensä keskipisteeseen kuvittelevat vanhemmat eivät ymmärrä. Lastensuojelu suojelee lapsia. Lastensuojeluilmoitus koskee lasta. Ei perhettä eikä aikuista. Kyseessä ei ole rikosilmoitus eikä vanhempien loukkaaminen. Lapsi on se keskipiste ja hänen turvallisuutensa on kyseessä.

Lastensuojelu on kurinpitoelin jonka tarkoituksena on varmistaa kasvatussuositusten toteutuminen lapsiperheiden keskuudessa. Tätä tehtävää varten se ylläpitää ilmiantojärjestelmää, kuulustelee perheitä, tutkii perheiden koteja ja tarvittaessa ottaa lapset huostaan, mikäli rikkomuksia on havaittu eikä perhe suostu korjaamaan toimintaansa ryhtymällä yhteistyöhön lastensuojelun kanssa.

"kasvatussuositus" on vähän samantyyppinen pseudotieteellinen, mielivallan mahdollistava asia kuin "ikätaso".

Siksi molemmat vaihteleekin milloin tuohon, milloin tähän suuntaan, jopa puhtaasti naaman perusteella.

YLE:lle aikoinaan sävelletty ja omistettu biisi, heh.

Nykyisin varsinkin tehdään ihan joka asiasta ilmoituksia paitsi koulukiusaajista. En tekisi yhtään lasta enää tähän maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne vanhemmat jotka pillastuvat täysin kun heidän lapsistaan on tehty lasu-ilmoitus, osoittavat jos sillä käytökserllään, että ei oikein kaikki asiat ole kohdallaan. Jos lasu-ilmoituksenn on tehnyt joku pahantahtoinen idiootti, niin normaalijärkiset ihmiset ymmärtävät, että virkailijoiden työnä on tarkistaa, ettei lapsella ole hätää. Ja asiat on selvitettävissä ihan riehumatta jos sekä vanhemmilla että virkailijoilla on kirkkaana mielessä tämä. Täysipäiset, lapsistaan huolta pitävät ihmiset voivat tosiaan tehdä jopa omista lapsistaan lasu-ilmoituksen jos huoli on kova eikä omat keinot riitä.. Ne täällä, jotka raivoavat yhteiskunnan vainoamisesta puhuvat kyllä itse itseään vastaan. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Lasten edusta on kyse. Ei vanhempien "oikeuksista".

Jos nyt viittaat minuun, niin minä en mitenkään pillastunut saati rähjännyt kun lapseni käytiin kotoa ryöstämässä, ihan rauhallisesti mutta jykevällä äänellä tein kuitenkin viranomaiselle selväksi, että he toimivat itse lainvastaisesti kun vievät lapseni vastoin tahtoaan pois kotoaan, koska eivät kykene siinä osoittamaan minun tehneeni mitään lainvastaista saati aiheuttaneeni olemisellani minkäänlaista vaaraa lapsilleni.

Tästä syystä mukaan revitty konstaapelikin alkoi tuijottaa kenkiensä kärkiä, kun kysyin puhallutuksen jälkeen että mikä on laillinen raja kotona humalassa ololle, ja kerta sellaista rajaa ei ole, niin voisiko lasu osoittaa yksiselitteisesti millä tapaa lapseni hyvinvointi on vaarantunut.

Huolen, lasten edun ja kaikenlaisten muiden iskulauseiden varjolla voi näemmä viranomainen pyyhkiä kaikilla julistuksilla ja pykälillä perseensä, ja jotkut ilmeisen hönöt ja/tai mielisairaat ihmiset pitää tätä ihan normaalina ja hyväksyttävänä asiana.

Tällöin ei tarvitse ihmetellä yhtään sitäkään, jos kyseinen henkilö laittaa vanhemman oikeudet lainausmerkkeihin tekstissään.

Kotona humalassa ololle ei mitään rajaa laissa, se on ihan aikuisen ihmisen oman valinnan piirissä. Vaikka myrkytykseen asti, kukaan ei rajoita.

Sitten taas lasten kannalta asia on erilainen, eikä sinua tässä mihinkään vietykään, pulloja ei takavarikoitu eikä kielletty käyttämästä. Jos olet kysellyt, mitä vaaraa alkoholin käyttö aiheuttaa läsnäoleville lapsille ja nillität jostain rajasta, kertoo se kyvyttömyydestä jatkossakaan arvioida asiaa heidän kannaltaan. Vai mielestäsikö joku tietty promillemäärä vasta vaikuttaa tilanteeseen (jos kuitenkin ollaan humalan puolella, kuten ilmaisit) ja itsekin mittaat sitä joka annoksen jälkeen ettei vaan kriittinen raja ylity? Tuskin.

Lapset eivät myöskään millään muotoa ilmaisseet olevansa vaarassa tai peloissaan kotonaan, ne tunteet heillä nousi pintaan vasta siinä vaiheessa kun oikeuksiamme yli kävelleet viranomaiset heidät voimakeinoin veivät autoihinsa, hysteerisinä itkien.

Koska laissa ei ole mitään promillerajaa, tulee viranomaisen yksiselitteisesti osoittaa että lasten olot on vaarantuneet, tämän kertoi se viranomainen silloin itsekin tuossa eteisessä.

Selkeä vaarantuminen on tässä tapauksessa esimerkiksi sammuminen, vaikeus pysyä seisaallaan, kyvyttömyys puhua selkeästi yms.

Kun sitten sanoin että alkaa sitten osoittamaan vaaran, ei hän siihen kyennyt vaan palasi takaisin vetoamaan mittarilukemaan.

Vain täydellinen pälli tai psyko puolustaa viranomaisen ilmeisen lainvastaista ja lapsille vakavaa haittaa aiheuttanutta toimintaa meidän perheemme kohdalla, senpä takia pällit kokoajan puhuukin viranomaisen tapaan voivotellen, jossitellen ja lapsen todistusta mitätöiden.

Mistä päättelet, että vain mainitsemasi tilat aiheuttaisivat lapsen hyvinvoinnin vaarantumisen? Eiväthän ne lapselle vaaraa aiheuta, jos et kaadu lapsen päälle? Mitä sitten, jos muutenkin humalan vuoksi lapsen emotioonaalisiin tarpeisiin vastaamaton vanhempi onkin sammunut? Etenkin jos lapsi on tähän tottunut? Miksi juuri nämä olisivat ongelma logiikallasi?

No, koska ne voivat tietenkin olla, kuten humalan, hilpeänkin, tuoma persoonan muutos voi olla, ei ole tarkoitus odottaa että todellinen vaara toteutuu. Että sen täytyy toteutua, ennenkuin lapsia autetaan. Juuri niin ei tarvitse, eikä pidä käydä. Ja silloinkin sen pitäisi olla lasten oman ilmoituksen varassa, hei nyt meitä pelottaa, tämä on se raja, voisiko joku tehdä jotain? Et taida ymmärtää, että niin fiksuja kuin lapset ja nuoret ovatkin, heille ei kuulu sen tason vastuu ympäristöstään, mitä koetat esittää. Ei ole tarpeen heidän pelätä niin paljon, että haluavat lähteä. Ei tarvitse odottaa sitä kun vanhempi on tiedottomana monettako kertaa ja se vasta on riittävä peruste, kun jo pelätään. Kun jo ollaan täysin yksin. Sun mielestä ihan ok, ei he vielä oo ihan murskana, ei mitään hätää siis vielä.

Ja taas lisää voivottelua, jossittelua, lapsen todistuksen mitätöintiä mielikuvien villeissä maailmoissa hyppien.

Totuus ei muutu siitä tosin miksikään, lain mukaan viranomaisen on osoitettava vaara, ei voivotella, jossitella, mitätöidä lapsen todistusta saati höystää tätä omiin mielikuviinsa vedoten.

Hupaisa kohta muuten tuossa lapsenryöstössä tuolloin oli, kun viranomainen sitten seuraavana päivänä alkoi taas voivottelemaan tavalliseen tapaansa, ja vetosi siihen että entäs jos lapsi tarttis viedä sairaalaan jostain syystä, ja minä en olisi ajokuntoinen.

Kysyin tähän sitten, että niin, kun mulla ei ole koskaan ollut autoa saati ajokorttia, niin saanko siis lapsen sairastapauksen sattuessa ottaa tuolta parkista naapurin auton haltuuni luvattomasti ja ajaa sillä lasarettiin ilman ajo-oikeutta, jos vaan olen selvinpäin, vai pitäsköhän minun kuitenkin vaan soittaa se ambulanssi hakemaan kuten semmoiset kaiketi on juuri tuollaisia hätätapauksia varten olemassakin?

Jostain syystä tanttara ei halunnut jatkaa aiheesta keskustelua sen enempää, kun taas mukaan revittyä toista konstaapeliakin alkoi hieman hymyilyttämään.

Aikuisen humalatila VOI aiheuttaa turvattomuutta, etenkin JOS paikalla ei ole ilman humalatilaa olevaa aikuista, joka VOI TARVITTAESSA ilman humalatilaa tilannetta arvioida. Humalassa arviointikyky tutkitusti heikkenee johtuen neurokemiallisista vaikutuksista. Tilannetta ei siis lähtökohtaisestikaan VOI itse arvioida, VAIKKA ARVIO tästä OLISI mikä. Mikä tarkoittaa, että lapset ovat ilman arviointikykyisen aikuisen valvontaa. Lapsen iän ja kehitystason huomioiden tämä VOI OLLA ok, suunnitellusti ja lasta kuunnellen. Mutta jälleen EPÄILEN, että tällaista lasta kuulevaa keskustelua ei ole käyty, onko teidän nyt ok huolehtia itsestänne kun isä poistaa(wtf?) itseltään arviointikyvyn. Tässä tuttavan numero (koska omaani on turha antaa), josta saatte turvallisen aikuisen kiinni JOS tulee jokin hätä.

Eihän teinejä jätetä mökillekään keskenään siitä heidän kanssa sopimatta ja menettelytavoista keskustelematta. MUTTA alat ottaa alkoa heiltä varmistamatta ja OLETAT tilanteen OLEVAN heille ok, eivät AINAKAAN ilmaisseet muuta. Siinä on lapsen todistus, paniikissa(wtf?) teepä nyt valinta, haluutko lähtee jonnekin vai haittaako tää mun känni, häh? Kyvyttömyytesi katsoa omaa vanhemmuuttasi lastesi kannalta, on hurjalla tasolla. Kyllä ne pärjää. Ovat sitkeitä. Kestävät paljon. Pärjäävät, ei vät tarvitse selvää aikuista. On aivan selvää, mitä toivoisivat JOS VOISIVAT oikeasti valita.

Lapset ei tarvitse hirveästi. Mutta heillä ei mitään mahdollisuutta vaatia tai pyytää edes sitä vähimmäistasoa, puhumattakaan mitä toivoisivat. Ja tätä käytetään todisteena siitä, etteivät tarvitsekaan, kun eivät kerta sanokaan. Heidän pitäisi tietää, osata sanoittaa, tuntea itsensä, ottaa vastuu itsestään. Kyllä isä, tätä en halua, mutta haluan että välität ja rakastat. Uskallanko sanoa? Näinkö tunnen? Tähän ei moni aikuinen pysty. Lapselta sitä ei voida vaatia. Sit joku lässyttää, että lapsen tahto ja todistus. MISTÄ TIEDÄT, että uskaltaisivat sanoa? Kiinnostaako edes?

fixed for you

Kun eväät on totaalisen loppu, alkaa tunteisiin vetoaminen, seuraavaksi kaiketi siirrytään taas vaihteeksi henkilökohtaisuuksiin ja vieläkin mielikuvituksellisempaan voivotteluun, jossitteluun ja lapsen oman todistuksen mitätöimiseen, koska eihän koululainen VOI mitenkään osata kertoa ajatuksistaan JOS ne ei ole sosiaali-moralistin kanssa saman säveliset!

Mutta oletko varma, että osaa? Oletko ehdottoman varma? Mun luulot ei sun lasta hetkauta. Sun luulot vaikuttaa paljonkin. Sun ois syytä olla varma.

Olen varma, kumpikaan lapsistani kun ei ole vammaisia.

Millä perusteella viranomaisen luulot menee minun luulojeni edelle, mitäs ihmeen tasa-arvoa se sellainen on?

Ei viranomaisvalta perustu tasa-arvoon, koska tasa-arvoisessa suhteessa ei ole valta-asetelmaa. Viranomaisen luulot ei mene sinun luulojen edelle. Viranomaiset toimivat tiettyjen säännösten suhteen. Kyse ei ole sinun tasa-arvostasi. Kyse on lapsesi oikeuksien toteutumisesta. Myöskään lapsi-vanhempisuhde ei ole tasa-arvoinen. Toisella on valtaa yli toisen. Toisella on vastuuta enemmän kuin toisella. Velvollisuuksia toista kohtaan. Viranomaistoiminta ei ole henkilökohtaista, eikä saa tai pidäkään olla. Sinun toimintasi lapsesi suhteen taas on henkilökohtaista. Lastasi ei kiinnosta pätkääkään, mitä joku random viranomainen luulee. Häneen vaikuttaa hyvin paljon, sekä konkreettisesti että tunnetasolla, mitä sinä luulet. Se vaikuttaa häneen koko elämänsä, siinä missä viranomaisia luuloineen tulee ja menee. Ja tätä voit hyödyntää jatkossakin, koko elämänne. Oletko, mahdollisuuksien mukaan positiivinen, turvallinen voima heille? Mietittekö, kuinka eteenpäin, vai nillitätkö heille jatkossakin kaljasta? Voin kertoa, ettei heitä kiinnostanut silloin, ei kiinnosta jatkossa. Joku saakelin kaljanpromille, kun kyse on heidän elämästään, josta sinä olet vastuussa. Ei viranomaiset. Heille, sinä.

Se on aivan yksi hailee kuinka pitkiä, pelkkiin mielikuviin perustuvia saarnoja sinä saati viranomaiset tekee, jos he eivät kykene konkreettisesti osoittamaan lasten olleen oikeasti millään muotoa laiminlyötyjä tai vaarassa, niin silloin he eivät ole laiminlyötyjä saati vaarassa.

Minähän olin aina turvallinen ja positiivinen voima lapsilleni, siksipä minun hoidossani lapsia ei masentanut, he eivät uhanneet itsareilla, eivät viiltäneet itseään, eivät laskeneet allensa, eivät itkeneet iltaisin itseään uneen, heille ei tyrkytetty huumaavia pillereitä, ei eristetty läheisistä ja kavereista, heidän alusvaatteitaan ei nuuhkittu eikä suihkussakäyntejäkään vierestä kyttäilty kuin joskus taaperoina kun vielä oli motoriset taidot mitä olivat.

Kaikki nuo yllämainitut asiat ja paljon muuta on tapahtunut viranomaisten "suojassa", eli on syytä kysyä kykeneekö viranomainen olemaan lapsilleni positiivinen ja turvallinen voima, kun ei siltä tosiaankaan näin sivusta katsottuna siltä näytä ollenkaan.

Kukaan ei taida väittää, etteivätkö lapsesi kärsi. Mutta me muut päättelemme siitä, että sinun pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja osoittaa edes haluavasi ymmärtävää, mitä turvalliselta aikuiselta vaaditaan - kykyä asettaa lapsesi etusijalle, itsesi ohi. Koska lapsesi kärsivät. 

Sinä sen sijaan vain lyöt lisää löylyä ja innostat itseäsi käyttämään lapsiasi kiistakapulana entistä kovemmin. Sinun teknisestä piirustuksestasi puuttuu joku osa. 

Minä ja lapseni osaa kyllä ihan yksilöinä arvioida, mikä on meidän perheellemme hyvää ja etumme mukaista.

Aivan älytöntä yrittää meitä alentaa joksikin aivottomiksi, persoonattomiksi eläimiksi jotka ei muka ymmärrä itse mistään mitään, kaikkein vähiten omasta itsestämme.