Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyihmiset uupuvat töissä, vaikka viikossa on vain viisi työpäivää ja työ on fyysisesti kevyttä? Ennenhän Suomessa tehtiin töitä kuusi päivää viikossa, kun lauantaikin oli työpäivä.
20.03.2023 |
Ennen Suomessa oli kuusi työpäivää yhtä vapaapäivää kohti. Nykyään on alle puolet tuosta eli vain 2,5. Silti jengi nykyään "uupuu" ja "väsyy" töissä. :O
Itse epäilen hyvin vahvasti että "työuupumus" on jonkinlainen ay:n keksimä juttu, työntekijöille järkätty konsti hankkia ylimääräistä vapaata.
Terve työkykyinen ihminen ei uuvu nykyajan työelämässä, koska työ on fyysisesti kevyttä.
Kommentit (148)
Ja siellä tapatyötön kyselee typeriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No menepä kokeilemaan kuljetusalaa, jossa työpäivät ovat n. 15-tuntisia, kuinka kivaa on, että töitä on vain viitenä päivänä viikossa. Kaikki työt eivät tänä päivänäkään tapahdu toimistossa klo 8-17 välisenä aikana
Raskasta työtä tekevät duunarit eivät nimenomaan uuvu(kuin ehkä lähempänä eläkeikää terveyden pettäessä). Sen sijaan maailma näyttää olevan liian kova paikka siistiä toimistotyötä tekeville naisille, jotka joutuvat jäämään sairaslomalle, koska eivät tule toimeen työpaikan muiden naisten kanssa. Toinen ryhmä näyttää olevan lukiolaiset tai ensimmäisten vuosien yliopisto-opiskelijat. Onko mitään typerämpää kuin stressata jostain arvosanoista, joilla ei ole loppuviimeksi yhtikäs mitään väliä.
Suomalainen yhteiskunta näyttää tuottavan oman napansa ympärillä pyöriviä säälittäviä lapasia, joiden resilienssikyky on täydellisen olematon. Melkein toivoo että imperialistiryssä tulee vierailulle, niin kermaperseet saavat vähän perspektiiviä ongelmiinsa.
Höpsis. Rekkakuskit, rakennusalan työntekijät yms. harvat jaksavat eläkeikään, vaan he jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja mitä ihmeen raskasta työtä tekevät rekkakuskit tai raksamiehet, kun koneet ja teknologia hoitavat työt. Rekkakuskien työ suurimmaksi osaksi istumista ja raksamiehen jaloilla seisomista.
Sinulla varmaan löytyy tutkimustietoa noista naisten toimistotöistä, kun he eivät tule toimeen keskenään?
Ei mulla ainakaan ole fyysisesti kevyt työ. On fyysisesti raskasta vanhustyötä ja kolmivuorotyö. Lisäksi henkinen kuormitus on suurta kiireen ja muistisairaiden vuoksi.
sairas työkultuuri kirjoitti:
Meillä kävi töissä lähes eläkeikäinen nainen ihan virkistätytymässä vanhassa nuoruuden paikassa.
Totesi että työtahti on epäterve ja pitää tehdä neljän ihmisen edestä hommia ja erityisen sairasta on että oletetaan lähes päivittäistä ylitöihin jäämistä.
Hän totesi pian että älkää suostuko nuoremmat tähän ja irtisanoutui.
Buumeri kävi duunissa ja kertoi mikä on oikein ja mikä on todellisuutta.
Vajaalla miehityksellä mentiin. Reilusti vajaalla siitä mikä oli 70-90-luvulla normi.
Kolme tekee kymmenen työt ja sekään ei riitä.
Tämä on niin totta ja tietävät kaikki jotka ovat olleet työelämässä 70-80-luvulta tähän päivään asti. Nykyään ei edes ole vapaa-aikaa, vaan pitää olla työnantajan käytettävissä 24/7 kun on kännykät ja sähköpostit.
Ja vielä 90-luvulla saattoi olla 10henkeä, nyt kolme tekee samat työt.
Meillä taloyhtiössä oli vielä 90-luvulle saakka talonmies/siivooja ja siivoukseen käytettiin monta tuntia aikaa. Nyt hoitaa kiinteistöhuolto ja siivoukseen saa mennä 20 min. josta maksetaan, jos menee yli, siivooja tekee sen palkatta.
Melkomoinen yleistys, koska kaikkien työ ei todellakaan ole fyysisesti kevyttä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään tingitään sellaisista työtä mielekkääksi tekevistä asioista, kuten työpari. Moni asia sujui kahdestaan kolme kertaa nopeammin, kun on hyvin toimiva pari. Lisäksi se helpottaa kauheasti vastuuntuntoista ihmistä, että on kaksi ihmistä tekemässä päätöksiä. Takaa myös hyvät yöunet.
Toisekseen työmaailma suosii nykyään lavertelija-kyttääjiä. Ennen vanhaan oli ihan asiakaspalvelua, jos joku tuttava sattui tulemaan asiakkaaksi ja siinä samalla kysellään pitkän kaavan kautta kuulumiset. Nyt on todella tiukat ohjeistukset työtehosta ja sen ylläpitämisestä. Ja osa työntekijöistä kokee omaksi (palkattomaksi) velvollisuudekseen raportoida näistä herkällä liipasimella, koska lukee talon sääntökirjaa pilkuntarkasti.
Maailma on jotenkin mennyt ihan autistiseksi sääntöjen kyttäämiseksi ja työn yhteisöllisyys ei ole osalle mikään arvo. Vain se, että suoritetaan 8-16 ohjeiden mukaan.
Kaikki työ ei todellakaan ole fyysisesti kevyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailma on jotenkin mennyt ihan autistiseksi sääntöjen kyttäämiseksi ja työn yhteisöllisyys ei ole osalle mikään arvo. Vain se, että suoritetaan 8-16 ohjeiden mukaan.
Nää samat tyypit muuten ei ikinä osallistu illanviettoihin, jos ei heidän erityistarpeiden mukaan mennä. :D
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tingitään sellaisista työtä mielekkääksi tekevistä asioista, kuten työpari. Moni asia sujui kahdestaan kolme kertaa nopeammin, kun on hyvin toimiva pari. Lisäksi se helpottaa kauheasti vastuuntuntoista ihmistä, että on kaksi ihmistä tekemässä päätöksiä. Takaa myös hyvät yöunet.
Toisekseen työmaailma suosii nykyään lavertelija-kyttääjiä. Ennen vanhaan oli ihan asiakaspalvelua, jos joku tuttava sattui tulemaan asiakkaaksi ja siinä samalla kysellään pitkän kaavan kautta kuulumiset. Nyt on todella tiukat ohjeistukset työtehosta ja sen ylläpitämisestä. Ja osa työntekijöistä kokee omaksi (palkattomaksi) velvollisuudekseen raportoida näistä herkällä liipasimella, koska lukee talon sääntökirjaa pilkuntarkasti.
Maailma on jotenkin mennyt ihan autistiseksi sääntöjen kyttäämiseksi ja työn yhteisöllisyys ei ole osalle mikään arvo. Vain se, että suoritetaan 8-16 ohjeiden mukaan.
Tämä oli hyvin sanottu ja koskee muutakin kuin työelämää. Tämä sokea sääntöjen kyttääminen on kuin jotain jenkkipaskaa, sääntöjen tulkintaa ilman aivoja ja tilannetajua, varmaan juurikin kuin autismia. Ei tällaista ollut ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen toimistotyötä insinöörinä. Lähimmässä tiimissäni on optimitilanteessa neljä henkilöä, työmäärä on suunniteltu neljälle. Vuosi sitten olimme monta kuukautta tilanteessa, jossa meitä oli vain kaksi. Firman tulostavoitteet tietysti kasvavat vuosittain eli myös työmäärä kasvaa. Siinä sitten tehtiin kahdestaan mitä pystyttiin ja jaksettiin.
Viimeisen kahden viikon aikana esimies on esitellyt pari uutta kivaa juttua, jotka tulevat meidän harteillemme. Ne tietysti hoidetaan muun työn ohessa.
Itse pidän työstäni enkä häiriinny kiireestä. En myöskään vaivaa liiemmin päätäni sillä, jos en ehdi kaikkea. Teen sen mitä voin. Mutta ymmärrän oikein hyvin, että joku muu voisi tässä uupua.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisen toimistoihmisen työnkuva on ihan eri, kuin 80-luvulla. Kasarilla joko kirjoitit koneella mitä saneltiin, tai olit se joka saneli (eikä sanelija koskenut kirjoituskoneeseen).
Nyt pitää yhden ihmisen pitää kasassa oman tietokoneen ohjelmistot (80s it tuki), osata käyttää wordeja ja macroja (80s ei ollut) luoda itse se tarvittava teksti (80s kirjoittaja), ottaa/etsiä sopiva valokuva (80s valokuvaaja) ja taittaa kiva tulostusasu (80s copy), vaihtaa tulostimeen värikasetit (80s korjaaja), tulostaa 50 kopiota (80s kopiolaitos), lähettää kutsut sähköpostilla ja tilata ja kattaa vieraiden kahvitarjoilu (80s sihteeri). Virittää tietokoneet ja äänilähteet kokoukseen niin, että oikea näyttö näkyy seinällä ja kaikki kuulee keskustelun (80s valo/äänimies). Johtaa kokousta ja jakaa puheenvuoroja (80s puheenjohtaja), kirjoittaa pöytäkirja (80s kokoussihteeri).
Ylsi ihminen tekee nykyisin todella monen eri alan metatöitä yhden työpäivän aikana.
Juuri olin tulossa sanomaan samaa. Nykyisessä työssäni markkinoinnissa teen sihteerin, kirjoittajan, graafisen suunnittelijan, projektipäällikön, markkinoijan, valokuvaajan ja äänimiehen hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään entisajan Suomea ei voi kukaan verrata tähän päivään. Silloin kaiken joutui tekemään itse. Elämä oli myös hyvin rajattua. Silti siinäkin ajassa kaikki eivät jaksaneet. Oli hyyryläisiä nurkissa ja elettiin pienissä tiloissa.
Kristillisyys oli myös vahvaa viime vuosisatoina ja täydellinen periksi anto itsem**han keinoin mahdotonta. Ihmiset kun eivät helvettiin halunneet. Tunnettiin käsite suisidaalimurha jossa haluttiin tulla mestatuksi tappAmalla joku "synnitön" eli yleensä pieni lapsi.
Lisäksi tietysti ihmisiä kuoli paljon sairauksiin, hylättiin maantielle (naimaton nainen lapsen kanssa) ja kova työ kulutti myös nuoria nopeasti loppuun. Ei se ollut mitenkään helppoa, mutta kun ei ollut vaihtoehtoja vaikka on tämä nykymenokin älytöntä että puolet kansasta on ylipainoisia ja rapakunnossa.
Nykyään ihmisillä on henkisesti raskaampaa. Ennen oli ainakin useimmilla perhe tukenaan. Tehty fyysisesti raskasta työtä, josta palautui kun sai asua yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kyllä ennen vanhaan mua hoitaneet isovanhemmat päivääkään. Miten olisivatkaan hoitaneet kun asuivat kaukana. Jos apua tarvi niin meitä hoiti naapurin teini-ikäinen tyttö. Joskus oltiin naapurilla hoidossa ja se oli mukavaa. Aune tarjos mannapuuroa lasten lautasilta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ihmisillä on henkisesti raskaampaa. Ennen oli ainakin useimmilla perhe tukenaan. Tehty fyysisesti raskasta työtä, josta palautui kun sai asua yksin.
Ai pehe tkenaa, monilla työn perässä eteläsuomeen muuttaneilla oli perhe600-900 km päässä. Pärjättiin palkatuilla lastenhoitajilla, kun ei päiväkotipaikkojakaan ollut keskituloisille 70-80 luvulla. So what!
Ay-liike on työ(tävieroksuvan)väen liike.
Onhan se kunnallinen naisvaltainen työ järkyttävää pingottavaa löysäilyä ja saikuttamista. Valittamista unohtamatta.
T. Työstään nauttiva varhaiskasvattaja
Ehdin kesätöihin raksalle vuonna 1964 jolloin oli vielä 6-päiväinen työviikko. Silloin jaettiin tilipussit käteen perjantaina, joka tarkoitti sitä, että "ammattimiehet" olivat lauantaina pois töistä.
Kuka mistäkin syystä.
Töissä olivat kesäapulaiset ja muut apumiehet ja urakoitaan paikkavat ammattimiehet.
Lauantai taisi olla neljän tunnin mittainen työpäivä.
Seuraavana vuotena raksalla siirryttiin virallisesti 5-päiväiseen työviikkoon.
Entisaikaan elämä loppui paljon nykyistä nuorempana. Sairaudet niittivät pois ne, jotka nykyisellään kituuttavat töissä puolikuntoisina loppuun asti.
Ennen asiat eivät muuttuneet nopeasti. Jos osasit jotakin töissä niin se osaaminen oli edelleen 20 vuoden kuluttua hyödyllistä. Nykyään pitää kaikki opetella uudelleen viimeistään viiden vuoden välein.
[Elämän loppumiseen liittyvät sanat näköjään saavat viestin jäämään julkaisematta.]
Meillä kävi töissä lähes eläkeikäinen nainen ihan virkistätytymässä vanhassa nuoruuden paikassa.
Totesi että työtahti on epäterve ja pitää tehdä neljän ihmisen edestä hommia ja erityisen sairasta on että oletetaan lähes päivittäistä ylitöihin jäämistä.
Hän totesi pian että älkää suostuko nuoremmat tähän ja irtisanoutui.
Buumeri kävi duunissa ja kertoi mikä on oikein ja mikä on todellisuutta.
Vajaalla miehityksellä mentiin. Reilusti vajaalla siitä mikä oli 70-90-luvulla normi.
Kolme tekee kymmenen työt ja sekään ei riitä.