Miksi tulet kertomaan minulle että puolisoni pettää
Onko tullut mieleen että tiedän kyllä siitä, mutta yritän olla ajattelematta asiaa, ja toivon ettei siitä kerrottaisi kun tulee niin paha mieli?
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan henkisesti sairas ihminen puuttuu toisten parisuhteeseen, toimimalla kielikellona.
Itsetuntoni kestää kyllä, jos puolisoni sattuisi käymään vieraissa.
Kaikki nämä "kerrasta poikki" ihmiset ovat henkisesti keskenkasvuisia.
Ei kukaan mene kertomaan ystävälleen hänen puolisonsa pettämisestä, auttaakseen ystävänsä. Päinvastoin, hän saa siitä sairaalloista nautintoa..
Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. On varmasti noita vahingoniloisiakin ihmisiä joukossa , mutta suurin osa ei vaan pysty sivusta katsomaan kuinka ystävää petetään.
Jos mieheni pettäisi minua ja ystäväni tietäisivät, mutta eivät kertoisi, saisivat kyllä kenkää hekin , jos se minulle tulisi jossain vaiheessa ilmi.
Sama! Tuollaisessa tilanteessa katsoisin pettureiksi myös ne ystävät jotka tiesivät mutta eivä kertoneet. En voisi enää luottaa ystäviini enkä arvostaa heitä
Vierailija kirjoitti:
Sanansaattajaa aina ammutaan.
En kertonut erittäin hyvälle ystävälleni että miehensä pettää. Se pettäminen loppui sitten aikanaan ja ystävä miehensä kanssa on ilmeisen onnellisena yhdessä edelleen.
Olen tosi iloinen että pidin suuni kiinni vaikka toisaalta olisi ollut pettäjälle oikein hänet käräyttää.
Oletko nyt ylpeä, annoit ystäväsi jatkaa liitossa joka on valetta? Puoliso luvannut olla uskollinen mutta ei lupaustaan pitänyt? Ja sinä tiesit etkä sanonut mitään. Oletpa hieno "ystävä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertominen on vallankäyttöä. Joitakin myös ajaa vahingonilo.
Tämä palsta on osoittanut, että useimmat kertomishaluiset kertoisivat vain nimettöminä. Tällä tavalla pääsisi seuraamaan ihmisten elämän mullistumista verhonraosta, itse ei joutuisi siitä vastuuseen, mutta saisi viihdykettä pitkäksi aikaa. Pettäminen on niljakasta, mutta niin on siitä juoruaminenkin.
Täh? Itse ainakin kertoisin nimettömänä juuri siksi, etten haluaisi osallistua draamaan. Kokemukseni mukaan viestintuoja ammutaan heti ensimmäisenä.
Mutta tuntuisi väärältä olla kertomattakaan. Itse ainakin tuntisin itseni tuplaten petetyksi, jos ystäväni olisivat tietäneet tuollaisesta asiasta eivätkä kertoneet.
Olisit entinen ystävä, jos tulisit mulle länkyttämään. Anna ihmisten olla.
Niinhän minä sanoin, kertoisin nimettömänä, koska viestintuoja ammutaan lähes aina.
Toivon sydämestäni, että saat jonakin päivänä sellaisen viestin. Etkä voi koskaan tietää, mikä oli totuus.
No siinä toivot sitten.
Siis en kai minä nyt herrajumala sentään kenellekään mitään tekaistuja pettämisviestejä lähettäisi. En ole koskaan edes joutunut tuollaiseksi viestintuojaksi, ja toivottavasti en joudukaan. Mutta JOS tulisi ilmi, että ystävääni petetään, niin aivan varmasti saattaisin sen hänen tietoonsa vähiten loukkaavalla mahdollisella tavalla.
Miten voisit tehdä tuollaista ja vielä kutsut kyseistä ihmistä ystäväksi? Romuttaisit hänen elämänsä ja kykynsä luottaa enää koskaan nykyiseen tai mahdollisiin tuleviin elämänkumppaneihin. Vähin, mihin sinun pitää kyetä on se, että kerrot asiasta omilla kasvoillasi jotta petetty voi kysellä kaikki yksityiskohdat.
Olet vastenmielinen ihminen, puistattaa ajatuskin.
Taitaa sinua pelottaa kovasti ajatus siitä että miehesi pettää? Kun noin raivokkaasti täällä argumentoit. Se koira nimittäin älähtää johon kalikka kalahtaa...
Eiköhän tuo ole itse pettäjä jota pelottaa että sivulliset kertovat puolisolle. He kommentoivat aina juuri tuohon tyyliin, syyllistävät sitä joka heidät käräyttää sen sijaan että ottaisivat itse vastuun tekemisistään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertominen on vallankäyttöä. Joitakin myös ajaa vahingonilo.
Tämä palsta on osoittanut, että useimmat kertomishaluiset kertoisivat vain nimettöminä. Tällä tavalla pääsisi seuraamaan ihmisten elämän mullistumista verhonraosta, itse ei joutuisi siitä vastuuseen, mutta saisi viihdykettä pitkäksi aikaa. Pettäminen on niljakasta, mutta niin on siitä juoruaminenkin.
Täh? Itse ainakin kertoisin nimettömänä juuri siksi, etten haluaisi osallistua draamaan. Kokemukseni mukaan viestintuoja ammutaan heti ensimmäisenä.
Mutta tuntuisi väärältä olla kertomattakaan. Itse ainakin tuntisin itseni tuplaten petetyksi, jos ystäväni olisivat tietäneet tuollaisesta asiasta eivätkä kertoneet.
Olisit entinen ystävä, jos tulisit mulle länkyttämään. Anna ihmisten olla.
Niinhän minä sanoin, kertoisin nimettömänä, koska viestintuoja ammutaan lähes aina.
Toivon sydämestäni, että saat jonakin päivänä sellaisen viestin. Etkä voi koskaan tietää, mikä oli totuus.
No siinä toivot sitten.
Siis en kai minä nyt herrajumala sentään kenellekään mitään tekaistuja pettämisviestejä lähettäisi. En ole koskaan edes joutunut tuollaiseksi viestintuojaksi, ja toivottavasti en joudukaan. Mutta JOS tulisi ilmi, että ystävääni petetään, niin aivan varmasti saattaisin sen hänen tietoonsa vähiten loukkaavalla mahdollisella tavalla.
Miten voisit tehdä tuollaista ja vielä kutsut kyseistä ihmistä ystäväksi? Romuttaisit hänen elämänsä ja kykynsä luottaa enää koskaan nykyiseen tai mahdollisiin tuleviin elämänkumppaneihin. Vähin, mihin sinun pitää kyetä on se, että kerrot asiasta omilla kasvoillasi jotta petetty voi kysellä kaikki yksityiskohdat.
Olet vastenmielinen ihminen, puistattaa ajatuskin.
Sinä tässä olet vastenmielinen, sinisilmäinen typerä pikku vaimo, joka annat itseäsi pettää mennen tullen ja kohdistat vihasi ennemmin ihmiseen, joka haluaa kertoa totuuden kuin siihen petturimieheesi. Grow up!
Vierailija kirjoitti:
Sanansaattajaa aina ammutaan.
En kertonut erittäin hyvälle ystävälleni että miehensä pettää. Se pettäminen loppui sitten aikanaan ja ystävä miehensä kanssa on ilmeisen onnellisena yhdessä edelleen.
Olen tosi iloinen että pidin suuni kiinni vaikka toisaalta olisi ollut pettäjälle oikein hänet käräyttää.
Toivottavasti et ole minun ystäväni...Aivan kamala ajatus että oma mies pettäisi ja ystävä tietäisi mutta ei koskaan sanoisi mitään :( Olisi kiva sitten jälkikäteen kuulla, että rakkaat ihmiset tiesivät mutta kukaan ei katsonut asiakseen kertoa totuutta. Mielestäni minulla on oikeus tietää, että voin itse tehdä johtopäätökset, haluanko jatkaa pettäjän kanssa vai en (tod näk en)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertominen on vallankäyttöä. Joitakin myös ajaa vahingonilo.
Tämä palsta on osoittanut, että useimmat kertomishaluiset kertoisivat vain nimettöminä. Tällä tavalla pääsisi seuraamaan ihmisten elämän mullistumista verhonraosta, itse ei joutuisi siitä vastuuseen, mutta saisi viihdykettä pitkäksi aikaa. Pettäminen on niljakasta, mutta niin on siitä juoruaminenkin.
Sellaisille ihmisille toivon aina, että kolahtaisi omaan nilkkaan. Että tulisi anonyymi viesti, jossa olisi uskottava väite siitä, että puoliso pettää, mutta että he eivät koskaan voisi saada täysin varmasti tietää. Ihmisessä on todella, todella paljon pahuutta, jos hän tekee tuollaisen teon toiselle ihmiselle.
Ja onneksi usein pätee, että karma is a bitch.
Taisi sattua ja kovaa kun paljastui että ukkos otti ja petti ;) Ja anna kun arvaan: kirosit sen viestintuojan mutta jatkoit ukon kanssa, koska kulissit ja omaisuus
Vierailija kirjoitti:
Sanansaattajaa aina ammutaan.
En kertonut erittäin hyvälle ystävälleni että miehensä pettää. Se pettäminen loppui sitten aikanaan ja ystävä miehensä kanssa on ilmeisen onnellisena yhdessä edelleen.
Olen tosi iloinen että pidin suuni kiinni vaikka toisaalta olisi ollut pettäjälle oikein hänet käräyttää.
Minä täällä vain mietin että mitä se paljon puhuttu sanansaattajan ampuminen oikein käytännössä tarkoittaa?
Jos minä tietäisin että ystäväni puoliso pettää, kertoisin tästä ystävälleni ja hän suuttuisi minulle, saisi suuttua ihan rauhassa. Se ystävyys olisi puolestani siinä, enkä jaksa uskoa että jäisin moisen tollon seuraa kummemmin kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, että miksi kertominen olisi ongelma. Jos petetty puoliso ei tiedä, niin olisi reilua kertoa totuus. Jos totuus ei haittaa, niin eihän kertominenkan ole ongelma. Jos mitätön yhden yön juttu todella on mitätön, niin eihän sen kertominenkaan ole ongelma.
Itse haluaisin tietää. Seuraukset ovat mun ja puolison päätös, eivät kenenkään muun vastuulla. Mutta asian pimittäminen veisi sen päätäntävallan petetyltä ja se on minusta väärin.
Valehtelu ja salailu on on minusta pahempi petos kuin varsinainen pettäminen muuten.
Juurikin tämä. Pettämisestä valehteleminen ja salailu vievät petetyltä vapauden tehdä päätöksen siitä tahtooko jatkaa suhdetta vai ei. Samoin varattu, joka valehtelee suhdestatuksensa hänelle, jonka kanssa pettää, vie sivusuhde kumpaaniltaan päätäntävallan tehdä valintansa arvojensa mukaan. Kummassakin tapauksessa pettäjä on pelkuri, joka ajattelee ainoastaan omaa etuaan ja nautintoaan.
Tämä kommentti oli täyttä asiaa. Pettäjä on se pahis, ei viestintuoja. Ja läheiset, jotka tietävät, mutta eivät kerro totuutta petetylle, ovat halpamaisia pelkureita ja pettureita myös omalla tavallaan, koska pitävät petettyä pimennossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanansaattajaa aina ammutaan.
En kertonut erittäin hyvälle ystävälleni että miehensä pettää. Se pettäminen loppui sitten aikanaan ja ystävä miehensä kanssa on ilmeisen onnellisena yhdessä edelleen.
Olen tosi iloinen että pidin suuni kiinni vaikka toisaalta olisi ollut pettäjälle oikein hänet käräyttää.Toivottavasti et ole minun ystäväni...Aivan kamala ajatus että oma mies pettäisi ja ystävä tietäisi mutta ei koskaan sanoisi mitään :( Olisi kiva sitten jälkikäteen kuulla, että rakkaat ihmiset tiesivät mutta kukaan ei katsonut asiakseen kertoa totuutta. Mielestäni minulla on oikeus tietää, että voin itse tehdä johtopäätökset, haluanko jatkaa pettäjän kanssa vai en (tod näk en)
Ystäväni mies paljastui aikanaan ukkomieheksi. Shokki oli melkoinen, mutta pahinta oli ystäväni sanoin se, että melkein koko kylä tiesi (hänen siskonsa mukaanlukien), muttei kertonut koska "ei ole muiden asia". Se satutti kuulemma eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertominen on vallankäyttöä. Joitakin myös ajaa vahingonilo.
Tämä palsta on osoittanut, että useimmat kertomishaluiset kertoisivat vain nimettöminä. Tällä tavalla pääsisi seuraamaan ihmisten elämän mullistumista verhonraosta, itse ei joutuisi siitä vastuuseen, mutta saisi viihdykettä pitkäksi aikaa. Pettäminen on niljakasta, mutta niin on siitä juoruaminenkin.
Täh? Itse ainakin kertoisin nimettömänä juuri siksi, etten haluaisi osallistua draamaan. Kokemukseni mukaan viestintuoja ammutaan heti ensimmäisenä.
Mutta tuntuisi väärältä olla kertomattakaan. Itse ainakin tuntisin itseni tuplaten petetyksi, jos ystäväni olisivat tietäneet tuollaisesta asiasta eivätkä kertoneet.
Olisit entinen ystävä, jos tulisit mulle länkyttämään. Anna ihmisten olla.
Niinhän minä sanoin, kertoisin nimettömänä, koska viestintuoja ammutaan lähes aina.
Miksi luulet, että niin tapahtuu? Aivan, juuri siksi, että viestisi saaja ei halunnut tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertominen on vallankäyttöä. Joitakin myös ajaa vahingonilo.
Tämä palsta on osoittanut, että useimmat kertomishaluiset kertoisivat vain nimettöminä. Tällä tavalla pääsisi seuraamaan ihmisten elämän mullistumista verhonraosta, itse ei joutuisi siitä vastuuseen, mutta saisi viihdykettä pitkäksi aikaa. Pettäminen on niljakasta, mutta niin on siitä juoruaminenkin.
Sellaisille ihmisille toivon aina, että kolahtaisi omaan nilkkaan. Että tulisi anonyymi viesti, jossa olisi uskottava väite siitä, että puoliso pettää, mutta että he eivät koskaan voisi saada täysin varmasti tietää. Ihmisessä on todella, todella paljon pahuutta, jos hän tekee tuollaisen teon toiselle ihmiselle.
Ja onneksi usein pätee, että karma is a bitch.
No ei kertominen anonyyminä olekaan okei. Silloinhan kyse saattaa olla myös perättömästä juorusta. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoja haluaa puolisosi itselleen tai vähintään saada viihdettä draaman muodossa
En usko, sillä hyvin harva nainen huolii pettäjää kumppaniksi.
Ja silti saannut monesti lukea et mies lähti toisen naisen matkaan ja jätti lapset. Vai oliko se sellainen tapaaminen toisen naisen jossa heti ekalla sekunnilla lähdettiin yhteen. Ja mitä lukenut nettiä ni hyvin te naiset stalkkaatte sen miehen somen. Eli moni tietää ykkösnaisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat elää pettävän ihmisen kanssa? Rahan takia?
Lue naisten tekemiä aloituksia sinkkuudesta. Kunhan mies käy töissä ja leikkii rakastavaa niin pettämistä katotaan läpi sormien. Sama juttu kasarilla sekä ysärillä. Ukko ravasi vieraissa rouvan hieroessa pöytähopeita.
Niin, aina on ollut heikkoja naisia jotka katsovat sormien läpi pettämistä. On myös naisia jotka haluavat rahan ja kulissien takia pysyä petturin kanssa. Minä taas olen sellainen nainen, joka ei pettämistä katsele. Se on potku persuksille heti, koska minulla on itsetunto enkä halua olla petturin kanssa
Minkä ikäinen olet ja kuinka pitkään olet ollut puolisosi kanssa? Minusta olisi turhaa heittää vuosien, jopa kymmenien vuosien suhde hukkaan sen takia, että toisella olisi ollut yhden yön juttu. Rakastuminen toiseen olisi tietysti eri asia, mutta tuskinpa yksikään ulkopuolinen voi tietää muiden tunne-elämästä.
En usko itse pettäväni. Olen saanut sinkkuvuosinani kokea aivan tarpeeksi, en kaipaa seksiä uusien partnereiden kanssa. En myöskään ole enää sen ikäinen, että uskoisin että vaihtamalla paranee. Jos ihastuksia tulee, niin nautin niistä hiljaisuudessa aikani ja sitten annan mennä. Minua ja puolisoani ei pidä yhdessä raha (omaisuus tai velat) eikä lapset, joten molemmat pääsemme halutessamme tästä suhteesta vain ilmoittamalla toiselle, että haluaa erota. Mutta me molemmat haluamme samoja asioita tulevaisuudelta ja arvostamme toisiamme, eikä kumpikaan ole sitoutunut tähän suhteeseen kevyesti vaan sillä mielellä, että tämä on loppuelämämme suhde.
Jos sinulla on tällainen kuvitelma, niin eikö olisi hyvä tietää että miehesi ei ole sitoutunut sinuun eikä arvosta sinua vaan pettää.
Tietenkin - häneltä itseltään. En keneltäkään muulta.
Minä en ajattele niin, että "olen elänyt elämäni valheessa", jos kuulen joskus jälkeen päin, että puolisoni olikin hypännyt jonkun toisen kanssa sänkyyn ad 2018 (esimerkiksi). Ajattelen niin, että se on totta, miltä tuntuu. Jos olen puolisoni kanssa onnellinen vv. 2018-2023, ei mikään voi ottaa sitä enää pois. Ja mitä ei tiedä, se ei voi loukata.
Minä taan ajattelen niin, että jos puoliso salaa minulta asian jonka tietää ilmitullessaan todennäköisesti johtavan eroon, hän on kävellyt autonomiani yli ja huijannut minut jatkamaan suhdetta. Kokisin itseni jotenkin syvästi henkisesti häväistyksi. Mutta toki ihmiset näkevät nämä eri tavalla.
Kokisin samalla tavalla ja huijaustahan se on, jos luvataan olla uskollisia mutta toinen puuhasteleekin jonkun toisen kanssa. Olipa pelkkä ns yhden yön juttu tai pidempi suhde niin itse en haluaisi elää valheessa. Totuus, vaikka sattuukin, olisi parempi kuin tietämättömänä eläminen
Jos tiedät jo niin siitä ei ole haittaa. Jos et tiedä niin voit suunnitella elämääsi perustuen faktatietoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanansaattajaa aina ammutaan.
En kertonut erittäin hyvälle ystävälleni että miehensä pettää. Se pettäminen loppui sitten aikanaan ja ystävä miehensä kanssa on ilmeisen onnellisena yhdessä edelleen.
Olen tosi iloinen että pidin suuni kiinni vaikka toisaalta olisi ollut pettäjälle oikein hänet käräyttää.Minä täällä vain mietin että mitä se paljon puhuttu sanansaattajan ampuminen oikein käytännössä tarkoittaa?
Jos minä tietäisin että ystäväni puoliso pettää, kertoisin tästä ystävälleni ja hän suuttuisi minulle, saisi suuttua ihan rauhassa. Se ystävyys olisi puolestani siinä, enkä jaksa uskoa että jäisin moisen tollon seuraa kummemmin kaipaamaan.
No, jos mulle tulisi joku kertomaan, tuttu tai tuntematon, että mieheni pettää, tämän viestintuojan saama vastaanotto olisi vähintään jäätävä. Jatkossa olisi turha yrittää pitää minkäänlaista yhteyttä. Täällä länkytetään jostain kulissiliitoista ja vastaavista, kun ei ymmärrys riitä muuhun.
Mikään elämässä ei ole mustavalkoista.
Mä en kaipaa yhdenkään juoruilevan ihmisen seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertominen on vallankäyttöä. Joitakin myös ajaa vahingonilo.
Tämä palsta on osoittanut, että useimmat kertomishaluiset kertoisivat vain nimettöminä. Tällä tavalla pääsisi seuraamaan ihmisten elämän mullistumista verhonraosta, itse ei joutuisi siitä vastuuseen, mutta saisi viihdykettä pitkäksi aikaa. Pettäminen on niljakasta, mutta niin on siitä juoruaminenkin.
Täh? Itse ainakin kertoisin nimettömänä juuri siksi, etten haluaisi osallistua draamaan. Kokemukseni mukaan viestintuoja ammutaan heti ensimmäisenä.
Mutta tuntuisi väärältä olla kertomattakaan. Itse ainakin tuntisin itseni tuplaten petetyksi, jos ystäväni olisivat tietäneet tuollaisesta asiasta eivätkä kertoneet.
Olisit entinen ystävä, jos tulisit mulle länkyttämään. Anna ihmisten olla.
Niinhän minä sanoin, kertoisin nimettömänä, koska viestintuoja ammutaan lähes aina.
Miksi luulet, että niin tapahtuu? Aivan, juuri siksi, että viestisi saaja ei halunnut tietää.
Taidatpa itse olla se petturi joka täällä kirjoittelee :) Luuletko, ettet tule jäämään vielä kiinni? Kyllä te yleensä jäätte, ennemmin tai myöhemmin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanansaattajaa aina ammutaan.
En kertonut erittäin hyvälle ystävälleni että miehensä pettää. Se pettäminen loppui sitten aikanaan ja ystävä miehensä kanssa on ilmeisen onnellisena yhdessä edelleen.
Olen tosi iloinen että pidin suuni kiinni vaikka toisaalta olisi ollut pettäjälle oikein hänet käräyttää.Minä täällä vain mietin että mitä se paljon puhuttu sanansaattajan ampuminen oikein käytännössä tarkoittaa?
Jos minä tietäisin että ystäväni puoliso pettää, kertoisin tästä ystävälleni ja hän suuttuisi minulle, saisi suuttua ihan rauhassa. Se ystävyys olisi puolestani siinä, enkä jaksa uskoa että jäisin moisen tollon seuraa kummemmin kaipaamaan.
No, jos mulle tulisi joku kertomaan, tuttu tai tuntematon, että mieheni pettää, tämän viestintuojan saama vastaanotto olisi vähintään jäätävä. Jatkossa olisi turha yrittää pitää minkäänlaista yhteyttä. Täällä länkytetään jostain kulissiliitoista ja vastaavista, kun ei ymmärrys riitä muuhun.
Mikään elämässä ei ole mustavalkoista.Mä en kaipaa yhdenkään juoruilevan ihmisen seuraa.
Pikkuvaimo se haluaa sulkea silmänsä totuudelta...En tiedä pitäisikö sinunkaltaisia halveksua vai sääliä. Te pidätte kiinni niistä petturimiehistänne vaikka painaisivat menemään puolta kylää ja kaikki siitä tietäisivät ja selän takana puhuisivat. Mutta kukin toki taaplaa tyylillään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanansaattajaa aina ammutaan.
En kertonut erittäin hyvälle ystävälleni että miehensä pettää. Se pettäminen loppui sitten aikanaan ja ystävä miehensä kanssa on ilmeisen onnellisena yhdessä edelleen.
Olen tosi iloinen että pidin suuni kiinni vaikka toisaalta olisi ollut pettäjälle oikein hänet käräyttää.Minä täällä vain mietin että mitä se paljon puhuttu sanansaattajan ampuminen oikein käytännössä tarkoittaa?
Jos minä tietäisin että ystäväni puoliso pettää, kertoisin tästä ystävälleni ja hän suuttuisi minulle, saisi suuttua ihan rauhassa. Se ystävyys olisi puolestani siinä, enkä jaksa uskoa että jäisin moisen tollon seuraa kummemmin kaipaamaan.
No, jos mulle tulisi joku kertomaan, tuttu tai tuntematon, että mieheni pettää, tämän viestintuojan saama vastaanotto olisi vähintään jäätävä. Jatkossa olisi turha yrittää pitää minkäänlaista yhteyttä. Täällä länkytetään jostain kulissiliitoista ja vastaavista, kun ei ymmärrys riitä muuhun.
Mikään elämässä ei ole mustavalkoista.Mä en kaipaa yhdenkään juoruilevan ihmisen seuraa.
Ei se ole juoruamista jos kerrrotaan henkilöä itseään koskevia asioita.
Jos lääkäri kertoo mulle että mulla on syöpä niin ei sekään ole juoruamista vaikka tuntuukin ikävältä ja olisin ollut onnellisempi ilman kyseistä tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanansaattajaa aina ammutaan.
En kertonut erittäin hyvälle ystävälleni että miehensä pettää. Se pettäminen loppui sitten aikanaan ja ystävä miehensä kanssa on ilmeisen onnellisena yhdessä edelleen.
Olen tosi iloinen että pidin suuni kiinni vaikka toisaalta olisi ollut pettäjälle oikein hänet käräyttää.Minä täällä vain mietin että mitä se paljon puhuttu sanansaattajan ampuminen oikein käytännössä tarkoittaa?
Jos minä tietäisin että ystäväni puoliso pettää, kertoisin tästä ystävälleni ja hän suuttuisi minulle, saisi suuttua ihan rauhassa. Se ystävyys olisi puolestani siinä, enkä jaksa uskoa että jäisin moisen tollon seuraa kummemmin kaipaamaan.
No, jos mulle tulisi joku kertomaan, tuttu tai tuntematon, että mieheni pettää, tämän viestintuojan saama vastaanotto olisi vähintään jäätävä. Jatkossa olisi turha yrittää pitää minkäänlaista yhteyttä. Täällä länkytetään jostain kulissiliitoista ja vastaavista, kun ei ymmärrys riitä muuhun.
Mikään elämässä ei ole mustavalkoista.Mä en kaipaa yhdenkään juoruilevan ihmisen seuraa.
Eikö juoruilu tarkoita sitä, että minä, Liisa, kertoisin sinulle Marjatta, että Jessikan mies on uskoton?
Mutta tosiaan, en minä jäisi sinun seuraasi kaipaamaan. Saisit kiukutella rauhassa kulissisuhteesi syövereissä.
Minä taas toimisin noin, jos olisin ystävä pelkästään pettäjän kanssa. Jos molemmat ystäviä, niin en varmaan tekisi mitään (vaikka moraalini sanoo että pitäisi kertoa). Jos vain petetty olisi ystäväni, kertoisin.