Kumpi on pahempi englanninkielen puhumisessa: tehdä joku kieluoppivirhe vai ääntää rallienglanniksi?

Juuri näin. Ajatelkaa kuinka moni ei englantia puhuva kotikielenään puhuu englantia vaikka oma äidinkieli on ei englanti.

Me suomalaiset saamme olla tyytyväisiä, jos osaamme jotenkuten englantia niin että tulee ymmärretyksi.

Ajatelkaa Intiaa. Toiseksi suurin ja väkirikkain valtio Kiinan jälkeen. He puhuvat omaa "englantia" ja eivät ollenkaan ajattele onko se  kieliopillisesti oikein tai väärin.

Meillä suomalaisilla on jokin häpeä, jos emme osaa oikein lausua tai kielioppi on väärin, mutta silti muualla maailmassa meidän ns. virheellistä englantia ymmärretään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Broken English olisi nyt korrekti ilmaus, ei rallienglanti. Ja tämähän on maailman yleisin kieli.

Olemme Suomessa, joten käytämme suomenkielistä termiä rallienglanti. Se on tyypillinen nimenomaan suomalaisille. Se ei kata kaikkia "rikkinäisiä" lausumistapoja. 

Sinä vissiin olet Suomessa, minä en.

eikunpuhumaanvaan kirjoitti:

Juuri näin. Ajatelkaa kuinka moni ei englantia puhuva kotikielenään puhuu englantia vaikka oma äidinkieli on ei englanti.

Me suomalaiset saamme olla tyytyväisiä, jos osaamme jotenkuten englantia niin että tulee ymmärretyksi.

Ajatelkaa Intiaa. Toiseksi suurin ja väkirikkain valtio Kiinan jälkeen. He puhuvat omaa "englantia" ja eivät ollenkaan ajattele onko se  kieliopillisesti oikein tai väärin.

Meillä suomalaisilla on jokin häpeä, jos emme osaa oikein lausua tai kielioppi on väärin, mutta silti muualla maailmassa meidän ns. virheellistä englantia ymmärretään.

Koulukiusaajien luvattu maa, jossa kiusataan ja pilkataan pienimmästäkin mokasta. Monelle varmaan jäänyt puhumattomuus ja kielenkäyttämättömyys perinnöksi koulusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otetaan vaikka sana data

Briteissä deita, amerikassa deida, australiassa daada

Kuka ääntää väärin?

Av:n kielitietäjien mielestä brittiläinen tapa on ainut oikea. Eivät tosin hahmota, että briteissäkin lausutaan sanoja eri alueilla eri tavalla. 

Kyllä kun kuuntelee vaikka edesmenneen prinsessa Dianan puhetta tai muotiprinsessa Victoria Beckhamin puhetta, niin eroavaisuuksia löytyy. Suomessa opetettu kouluenglanti auttaa enemmän prinsessa Dianan puheen ymmärtämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se rallienkku on ahtkarjalaistasolla, niin kyllä siitä vaan on ei-suomalaisen todella vaikea saada selvää. Suomalainen toki ymmärtää suomalaisen puhumaa englantia, vaikka sitä puhuisi täysin samanlaisella nuotilla ja painotuksella kuin suomea puhutaan.

Viimeisin oma kokemus on sellainen,.että painotin sanaa incompatibility niin väärin, että kuulija ei selvästi ymmärtänyt mitä sanoin.

Esimerkiksi sanat recommend, development ja capacity lausutaan usein väärin. Ei siis ole capa'city vaan ca'pacity.

Ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa lausua. Englantia äidinkielenään puhuvatkin lausuvat sanat eri tavalla. Kutsutaan aksenteiksi. Eroavat hyvinkin paljon toisistaan eri maissa. 

Ei näin. Natiivien aksentit ja murteet ovat eri asia kuin sanan/tavujen painotus. Itse asiassa 'leveää' murretta puhuvilla sanojen painotukset usein korostuvat, jopa niin paljon, että puhetta on ei-natiivin suomalaisen vaikea ymmärtää juuri siksi.

Suomessa kun sanoissa ei yleensä ole muita painotettuja tavuja kuin (aina) ensimmäinen, sekin kevyt.

Kyllä noin. Yksittäiset sanat lausutaan eri tavalla eri alueilla. Ihan vaikka "My name is" lausutaan Lontoossa eri tavalla kuin Canberrassa. 

Huooh. Sanan painotuksella tarkoitan pidempien, usein latina- tai kreikkalaisperäisten lainasanojen ääntämistä. Murteellakin natiivit ääntävät ne painottaen niin kuin natiivi painottaa. Esim. tuo ther'mometer, a'nalysis, ex'aggerate jne. Vain rallienkussa ne äännetään yhtenä monotonisena pötkönä.

Detail briteissä DEEteil, amerikassa diTEIL tai vase, vaaz, veis ja vooz ovat kaikki oikein 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se rallienkku on ahtkarjalaistasolla, niin kyllä siitä vaan on ei-suomalaisen todella vaikea saada selvää. Suomalainen toki ymmärtää suomalaisen puhumaa englantia, vaikka sitä puhuisi täysin samanlaisella nuotilla ja painotuksella kuin suomea puhutaan.

Viimeisin oma kokemus on sellainen,.että painotin sanaa incompatibility niin väärin, että kuulija ei selvästi ymmärtänyt mitä sanoin.

Esimerkiksi sanat recommend, development ja capacity lausutaan usein väärin. Ei siis ole capa'city vaan ca'pacity.

Ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa lausua. Englantia äidinkielenään puhuvatkin lausuvat sanat eri tavalla. Kutsutaan aksenteiksi. Eroavat hyvinkin paljon toisistaan eri maissa. 

Ei näin. Natiivien aksentit ja murteet ovat eri asia kuin sanan/tavujen painotus. Itse asiassa 'leveää' murretta puhuvilla sanojen painotukset usein korostuvat, jopa niin paljon, että puhetta on ei-natiivin suomalaisen vaikea ymmärtää juuri siksi.

Suomessa kun sanoissa ei yleensä ole muita painotettuja tavuja kuin (aina) ensimmäinen, sekin kevyt.

Kyllä noin. Yksittäiset sanat lausutaan eri tavalla eri alueilla. Ihan vaikka "My name is" lausutaan Lontoossa eri tavalla kuin Canberrassa. 

Huooh. Sanan painotuksella tarkoitan pidempien, usein latina- tai kreikkalaisperäisten lainasanojen ääntämistä. Murteellakin natiivit ääntävät ne painottaen niin kuin natiivi painottaa. Esim. tuo ther'mometer, a'nalysis, ex'aggerate jne. Vain rallienkussa ne äännetään yhtenä monotonisena pötkönä.

Detail briteissä DEEteil, amerikassa diTEIL tai vase, vaaz, veis ja vooz ovat kaikki oikein 

Siis DIIteil piti kirjoitta

Vierailija kirjoitti:

Ei kumpikaan. Pahempi virhe on olla sanomatta mitään jos on asiaa.

Tämä. Jopa joskus 60-70-luvulla koulunsa Suomessa huonoin kieliarvosanoin käynyt (hän oli enemmänkin matemaattinen kuin kielitaitoinen) isäni onnistui tekemään kansainvälisen uran diplomi-insinöörinä. Puhuu muuten ihan rallienglantia. Ei ole haitannut yhteistyötä saksalaisten tai edes kiinalaisten kanssa. Jos haluaa ymmärtää toista, on sama tavoite ja halu yhteistyöhön, ihan sama miten puhuu, kunhan puhuu asiaa.

Se on niin harmillista ja surullista. Me saamme koulussa hyvät eväät niin englannin kuin ruotsin kielenkin  taitoon, mutta emme käytä niitä vaikka osaamme. Emme täydellisesti, mutta ymmärrettävästi.

Tietysti kynnys on korkea puhua esim ruotsia, jos joku närpiöläinen tulee eteesi ja kysyy puhutko ruotsia?

Itse sanon että puhun, mutta sinä puhut parempaa suomea kuin minä ruotsia.

Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Ei kukaan maailman ihminen puhu täydellistä englantia tai ruotsia, jos se ei ole äidinkieli. Mutta mitä väliä... puhukaa mitä osaatte. Ei meidän suomalaisten tarvi hävetä yhtään mitään.

hurmårdu kirjoitti:

Se on niin harmillista ja surullista. Me saamme koulussa hyvät eväät niin englannin kuin ruotsin kielenkin  taitoon, mutta emme käytä niitä vaikka osaamme. Emme täydellisesti, mutta ymmärrettävästi.

Tietysti kynnys on korkea puhua esim ruotsia, jos joku närpiöläinen tulee eteesi ja kysyy puhutko ruotsia?

Itse sanon että puhun, mutta sinä puhut parempaa suomea kuin minä ruotsia.

Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Ei kukaan maailman ihminen puhu täydellistä englantia tai ruotsia, jos se ei ole äidinkieli. Mutta mitä väliä... puhukaa mitä osaatte. Ei meidän suomalaisten tarvi hävetä yhtään mitään.

Hih, mä puhun kyllä parempaa ruotsia, kuin närpiöläinen suomea. Se, ettei me välttämättä ymmärretä toisiamme, voi johtua jostain ihan muusta.