Miten ihmiset voivat asua vanhoissa taloissa?
Enkä tarkoita siis vanhoilla mitään upeita pohjalaisia +100-vuotiaita hirsikartanoita joita on rikkaan suvun rahoilla restauroitu upeiksi ja joiden omistajilla on omaisuutta niin paljon ettei mitkään kulut tunnu missään, vaan niitä lukemattomilla suomalaisilla omakotialueilla tönöttäviä rintamamiestaloja ja 60-70-80-lukujen hirvityksiä jotka olivat ehkä Kekkosen presidenttiaikana vielä ihan mukiinmeneviä asumuksia mutta jotka kaipaisivat lähinnä puskutraktoria tänä päivänä. Monesti olen lenkillä ohi kävellessä ajatellut että jos minun pitäisi vastata tuollaisen talon energialaskuista, remonteista ja pihatöistä niin en saisi öitäni nukutuksi.
Kommentit (525)
Vierailija kirjoitti:
Niin no. Ne teidän uudetkin talot vanhenee ja lahoaa aikanaan. Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua, kun teillä on velkaa vielä puoli miljoonaa jäljellä.
Ei oikein onnistu, kun ei ollut puolta miljoonaa velkaa edes silloin kun ostin uuden taloni (vaikka yli puoli miljoonaa maksoikin). Nyt velkaa on jäljellä enää taskurahojen verran.
Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa esim. 1970-luvun, jos tulee vesivahinko.
Omakotitalossa täytyy olla remonttirahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei kannata ostaa vanhaa taloa ennenkuin EU päättää pitääkö ne lisäeristää ja vaihtaa lämmitysmuoto vuoteen 2030 mennessä. Kalliita remontteja ja sakot, jos ei tee.
Millähän saa rintamamiestalon energialuokkaan D? 😂
?
Tarkoitin, että voi olla aika tekeminen saattaa joku modaamaton rintamamiestalo edes tulevien energiavaatimusten minimitasolle.
1980-luvun taloon kattoremontti maksoi yli 20000 euroa, kun oli asbestia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no. Ne teidän uudetkin talot vanhenee ja lahoaa aikanaan. Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua, kun teillä on velkaa vielä puoli miljoonaa jäljellä.
Ei oikein onnistu, kun ei ollut puolta miljoonaa velkaa edes silloin kun ostin uuden taloni (vaikka yli puoli miljoonaa maksoikin). Nyt velkaa on jäljellä enää taskurahojen verran.
Vanhenee ja lahoaa se silti jossain vaiheessa. Mitä enemmän on vesijohtoja ja viemäröintejä ja ilmastointeja näissä nykyisissä energiatiukoissa taloissa, sitä suurempi on vahingon vaara. Ei nämä nykytalot tule kestämään sataa vuotta, hyvä jos yhden sukupolven kestävät.
Vierailija kirjoitti:
1980-luvun taloon kattoremontti maksoi yli 20000 euroa, kun oli asbestia.
Mahtaakohan eläkeläisillä olla remonttirahoja?
Voi varttilevykatto sanon, siinä on asbestia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei kannata ostaa vanhaa taloa ennenkuin EU päättää pitääkö ne lisäeristää ja vaihtaa lämmitysmuoto vuoteen 2030 mennessä. Kalliita remontteja ja sakot, jos ei tee.
Meillä oli tutuilla hometta talossa, oli oikeudenkäynti ja määrättiin, että remontti on tehtävä ja jos ei tee niin sakot 60 000.
Kiinteistökauppa on aina ihan järkyttävä riski. Sitten kun kyseessä on vielä riskirakenteinen kymmeniä vuosia vanha talo, niin huh huh. En kaipaa moista jännitystä elämääni.
Ite asun 1970 luvun kerrostalossa jossa voi tarvittaessa huutaa naapuriin.
Yllättävän hiljaista ollut jo monta kuukautta, yleensä jotain kolinaa ollut aikaisemmin, nyt tuntuu ettei kukaan uskalla edes yskiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no. Ne teidän uudetkin talot vanhenee ja lahoaa aikanaan. Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua, kun teillä on velkaa vielä puoli miljoonaa jäljellä.
Ei oikein onnistu, kun ei ollut puolta miljoonaa velkaa edes silloin kun ostin uuden taloni (vaikka yli puoli miljoonaa maksoikin). Nyt velkaa on jäljellä enää taskurahojen verran.
Vanhenee ja lahoaa se silti jossain vaiheessa. Mitä enemmän on vesijohtoja ja viemäröintejä ja ilmastointeja näissä nykyisissä energiatiukoissa taloissa, sitä suurempi on vahingon vaara. Ei nämä nykytalot tule kestämään sataa vuotta, hyvä jos yhden sukupolven kestävät.
Ilmastointiin pitää ottaa ammattilaispuhdistus, maksaa ainakin 1500 euroa muuten pölyinen ilma kiertää talossa ja se homehtuu.
Niin, nythän on yt-neuvotteluita ja ihmisillä 200 000 velkaa, niitä ei tuilla makseta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no. Ne teidän uudetkin talot vanhenee ja lahoaa aikanaan. Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua, kun teillä on velkaa vielä puoli miljoonaa jäljellä.
Ei oikein onnistu, kun ei ollut puolta miljoonaa velkaa edes silloin kun ostin uuden taloni (vaikka yli puoli miljoonaa maksoikin). Nyt velkaa on jäljellä enää taskurahojen verran.
Vanhenee ja lahoaa se silti jossain vaiheessa. Mitä enemmän on vesijohtoja ja viemäröintejä ja ilmastointeja näissä nykyisissä energiatiukoissa taloissa, sitä suurempi on vahingon vaara. Ei nämä nykytalot tule kestämään sataa vuotta, hyvä jos yhden sukupolven kestävät.
Osa vaurioista syntyy toki vanhenemisen jälkeen/seurauksena, mutta hyvin suuri osa syntyy erityisesti vanhemmissa taloissa esiintyvien riskirakenteiden vuoksi. Kun 2000-luvun pientaloissa havaitaan korjausta vaativa vaurio n. prosentissa taloista, on vastaava luku esim. 70-luvun taloissa yli 20%.
Muutan kohta 60-luvun kerrostalosta 1890-luvun tiilitaloon. Talon ikä oli osa päätöstä: historiallinen julkisivu, pehmeä akustiikka, alkuperäiset detaljit ja historian havina.
Mielsin nykyisen kerrostalon aina "vanhaksi rakennukseksi" ja aivoni kyllä nyrjähtivät kun mietin että uusi kotini oli jo 70 vuotta vanha kun tämä kerrostalo edes rakennettiin. 1890-lukulainen on kyllä kestänyt aikaa paljon paremmin kuin tämä neukkukuutio.
Useimmat pyrkivät ostamaan niin uuden asunnon kuin mihin rahat riittävät. En ole koskaan tavannut ketään oikeasti maksukykyistä, joka etsisi (tai edes harkitsisi) erityisesti esimerkiksi 70- tai 80-luvun taloa. Nekin jotka asuvat vaikkapa 90-luvun talossa, ovat usein ostaneet sen aikoinaan uutena tai melko uutena.
Uusissa ja vahoissa taloissa on hyvät ja huonot puolensa. Rakennusmiesten ammattitaito on toisaalta noussut, mutta myös romahtanut. Jos uuden talon haluaa edullisesti, ei saa muuta kuin sutta ja sekundaa.
t. yli 40 vuotta rakennustyömailla pyörinyt
Vierailija kirjoitti:
Uusissa ja vahoissa taloissa on hyvät ja huonot puolensa. Rakennusmiesten ammattitaito on toisaalta noussut, mutta myös romahtanut. Jos uuden talon haluaa edullisesti, ei saa muuta kuin sutta ja sekundaa.
t. yli 40 vuotta rakennustyömailla pyörinyt
Jep, uusien talojen pahimmat riskikohdat johtuvatkin lähinnä rakennusporukan huolimattomuudesta/laiskuudesta/osaamattomuudesta. Eli juuri siitä, kun käytetään halpaa moneen kertaan ketjutettua epämääräistä rakennusporukkaa.
Ainoa haittapuoli on että kiinteistövero on enemmän kuin lämmityskustannukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusissa ja vahoissa taloissa on hyvät ja huonot puolensa. Rakennusmiesten ammattitaito on toisaalta noussut, mutta myös romahtanut. Jos uuden talon haluaa edullisesti, ei saa muuta kuin sutta ja sekundaa.
t. yli 40 vuotta rakennustyömailla pyörinyt
Jep, uusien talojen pahimmat riskikohdat johtuvatkin lähinnä rakennusporukan huolimattomuudesta/laiskuudesta/osaamattomuudesta. Eli juuri siitä, kun käytetään halpaa moneen kertaan ketjutettua epämääräistä rakennusporukkaa.
Jos tekee sopimuksen, että lattiassa on vinyylilankku, niin niitäkin myydään hyvin eri tasoisia. Jos keittiönvalmistajien tarjoukset vaihtelevat 6k€- 25k€, ei laatukaan ole sama. Samaten kosteat tilat voi tehdä joko edullisista tai kalliista materiaaleista, enkä puhu vain pinnoista, vaan rakennusmateriaaleista. Tavallinen talonrakennuttaja ei ymmärrä materiaaleja, eikä edes näe seinien sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusissa ja vahoissa taloissa on hyvät ja huonot puolensa. Rakennusmiesten ammattitaito on toisaalta noussut, mutta myös romahtanut. Jos uuden talon haluaa edullisesti, ei saa muuta kuin sutta ja sekundaa.
t. yli 40 vuotta rakennustyömailla pyörinyt
Jep, uusien talojen pahimmat riskikohdat johtuvatkin lähinnä rakennusporukan huolimattomuudesta/laiskuudesta/osaamattomuudesta. Eli juuri siitä, kun käytetään halpaa moneen kertaan ketjutettua epämääräistä rakennusporukkaa.
Jos tekee sopimuksen, että lattiassa on vinyylilankku, niin niitäkin myydään hyvin eri tasoisia. Jos keittiönvalmistajien tarjoukset vaihtelevat 6k€- 25k€, ei laatukaan ole sama. Samaten kosteat tilat voi tehdä joko edullisista tai kalliista materiaaleista, enkä puhu vain pinnoista, vaan rakennusmateriaaleista. Tavallinen talonrakennuttaja ei ymmärrä materiaaleja, eikä edes näe seinien sisään.
Jep, uusissakin taloissa voidaan tehdä sutta ja sekundaa, kuten on valitettavasti toisinaan käynytkin. Tilastot silti kertovat, että ongelmat ovat verrattaen harvinaisia toisin kuin vanhoissa rakennuksissa. Kehittynyt rakennustapa ja rakennusmääräykset kääntänevät rakennusvaiheen hutiloinneista huolimattakin kokonaisedun kuitenkin selkeästi uudemman tuotannon puoleen.
Kun mietin omaa sukuani, on edellinen sukupolvi poikkeuksetta rakentanut talonsa itse, siis oikeasti käytännössä myös rakentanut eikä ainoastaan rakennuttanut. Yksikään heistä ei ollut minkäänlainen rakennusalan ammattilainen, joten hyvin mahdollista, että noissa 60- ja 70-luvun taloissakin on yhtä sun toista "merkillistä" ratkaisua, vaikka kyseiset talot edelleen pystyssä seisovatkin ja ainakin ulkoisesti ihan siistin näköisinäkin.
Ihan hyvin voi asua reilu 100-vuotiaassa hirsitalossa. Peruskorjaukseen ja 60-80-luvulla tehtyjen remottien korjaamiseen meni aikaa, mutta täytyyhän ne uudetkin talot rakentaa ja ylläpitää.
Ei vedä nurkista eikä lattiat ole kylmät, ylläpitoa pitää tehdä sen mitä nyt kaikissa omakotitaloissa. Lämmitysmuotoja on useampia niin ei olla yhden varassa ja lisäenergiaakin tuottaa paneelit varaston katolla.
Energialuokka on remonttien jälkeen kohtuullinen, muttei ole pelkoa rakenteiden vaurioitumisesta vaikka vähän paranneltiin, kunhan vaan tietää mitä tekee ja miten rakenteet toimii ja miten ilma kulkee. Mukavuuksia löytyy ihan siinä kuin uusissakin. Talot ovat yksilöitä, niitä on hyviä ja huonoja rakennusajankohdasta riippumatta, osa kannattaa purkaa ennemmin kuin korjata. Löytyy riskirakenteita ja materiaaleja. Taloa pitää osata asua ja hoitaa, ei ne uusimmatkaan kestä jos ei osaa.
?