Miten ihmiset voivat asua vanhoissa taloissa?
Enkä tarkoita siis vanhoilla mitään upeita pohjalaisia +100-vuotiaita hirsikartanoita joita on rikkaan suvun rahoilla restauroitu upeiksi ja joiden omistajilla on omaisuutta niin paljon ettei mitkään kulut tunnu missään, vaan niitä lukemattomilla suomalaisilla omakotialueilla tönöttäviä rintamamiestaloja ja 60-70-80-lukujen hirvityksiä jotka olivat ehkä Kekkosen presidenttiaikana vielä ihan mukiinmeneviä asumuksia mutta jotka kaipaisivat lähinnä puskutraktoria tänä päivänä. Monesti olen lenkillä ohi kävellessä ajatellut että jos minun pitäisi vastata tuollaisen talon energialaskuista, remonteista ja pihatöistä niin en saisi öitäni nukutuksi.
Kommentit (525)
Kyllä sitä asutaan vanhoissa taloissa kun on pakko. Monet eivät edes saa myytyä ja jos saavat niin ei niistä niin paljoa saa että voisi ostaa vasta rakennetun talon. Olen asunut kahdessa talossa elämäni aikana ja nyt osakkeessa vuonna -55 rakenetussa kerrostalossa ja olen hyvin tyytyväinen.
Suurin syy hankkia vanha talo oli piha. Meidän talo on kasarin lopulta, ja piha on vuosikymmenten saatossa ehtinyt kasvaa viihtyisäksi ja suojaisaksi, ei näy naapuriin kaikki mitä tehdään, vaikka tontti ei ole iso ja naapurit lähellä. Uudet alueet on niin ankeita kun pienet pihat on pelkkää terassia ja nurmikkoa, ehkä pari pientä tuijaa töröttää jossain.
Itse talo on aikanaan rakennettu niin hyvin, että on keskimääräistä uutta taloa energiatehokkaampi. Lämpiää kaukolämmöllä ja halutessaan puulla, lämpölaskut on pieniä. Pohjaratkaisu järkevä ja remppaa tehty edellisten asukkaiden toimesta niin että asuminen on mukavaa ja talo pysyy kunnossa. Mikäs tässä ollessa.
Itse tykkään juurikin 60-, 70- ja 80-lukujen taloista, sillä niissä on monesti erinomainen pohjaratkaisu ja tilavat huoneet. Tuota vanhemmatkin puutalot ovat aivan ihania, jos on pidetty hyvässä kunnossa. Ainoa, mikä näiden aikojen talon ostamisessa epäilyttäisi, on kosteus ja muut vauriot, jotka paljastuisivat vasta muuton jälkeen. Lenkkeilen usein asuinalueellani eräällä tiellä, jossa on 70-luvun puutaloja ja vaikka ne mielestäni ovat pihoineen aivan ihania, leijailee niiden kohdalla ummehtunut haju :/
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei kannata ostaa vanhaa taloa ennenkuin EU päättää pitääkö ne lisäeristää ja vaihtaa lämmitysmuoto vuoteen 2030 mennessä. Kalliita remontteja ja sakot, jos ei tee.
Mihin lämmitysmuotoon vanhan talon kaukolämpö pitää vaihtaa? Entäs se lisäeristys, paljonko pitää laittaa jos jo nyt on sama määrä eristettä kuin uudessa talossa.
Tosiaan vanhat homerämät on erikseen mutta me asumme isossa 130-vuotta vanhassa hirsitalossa joka on remontoitu nykyaikaiseksi. Voi rintamamiestalokin olla hyvä jos on pidetty kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 80-luvun talo. Tätä on rempattu ja huollettu, niin ei tää mikään rötiskö ole. Luultavasti kestää hyvänä vielä seuraavatkin 40 vuotta, kun vaan huolella pidetään.
Aika epäekologista ois laittaan maantasalle hyvässä kunnossa olevia vanhoja taloja. Tosin Suomessa nyt ei olla ymmärretty ikinä sen päälle, että vanhoja taloja ois suojeltu... Luultavasti sitten 40 vuoden päästä tää meidänkin talo on jonkun mielestä suorastaan hurmaavaa 1980-lyvun tyyliä :D
Jos ei sisällä tyypillisiä 80-luvun piilovikoja, niin saattaahan se kestääkin. Tai saattaa olla jo nyt tietämättänne korjauskelvottomassa kunnossa.
Meillä on -82 vuoden talo. On valesokkeli. Täällä on käytännössä avattu kaikki, kun ostettiin tämä. Ei löytynyt mitään vikaa sokkelista ja kaikki on kuivaa. On tosin tehty sellaiselle paikalle ettei vesi jää makaamaan tähän. Me olemme talon toiset omistajat ja talosta on pidetty hyvää huolta aina. Uskon, että on käypä talo vielä monet vuosikymmenet ja toivon, että voin asua täällä elämäni loppuun asti. Sillä tyylillä myös remontoimme taloa, että se kestää koko meidän elämän. Olen sitä mieltä taloista, että kunhan niitä huoltaa ja remontoi, niin ne kyllä kestävät aikaa. Paitsi jos rakennettu niin, että talo seisoo sateessa ilman kattoa ties kuinka kauan ja eristeet aivan märkiä, kun lyödään pintaa päälle. Tämä on nykyrakentamisen malli valitettavasti.
Kyllä se valitettavasti oli (mm.) 80-luvun malli, että tehtiin sellaisia ratkaisuja jotka ovat aiheuttaneet todella usein pahojakin ongelmia. Tiettyjen riskirakenteiden aiheuttamien vaurioiden todennäköisyys lähentelee sataa prosenttia.
Totta, on riskirakenteita jotka on todellakin riskialttiita. Mutta ei niitä kaikissa noitten aikakausien taloissa ole ja jotkut (kuten se piilosokkeli tai salaojien puute) on sellaisia että sijainti vaikuttaa paljon. Jos vesi valuu pois talon ympäriltä eikä jää seisomaan ja talo on rakennettu hyvin, on ongelmat paljon epätodennäköisempiä. Toki monissa taloissa näin ei ole. Pitää olla tarkkana kun ostaa.
Kyllä aapeen mieliksi pitää rakentaa 2 miljoonaa uutta taloa ja niistäkin pitää muuttaa taas 2 vuoden päästä uudempaan.
Koska kaikkien pitää tietenkin asua UUDESSA talossa.
Vierailija kirjoitti:
Tosihaniaaa kirjoitti:
Kylmiä on rintamiestalot ja vetinen kellari kaupanpäälle.
Kaikissa ei muuten ole kellaria ollenkaan.
Ja ne rossipohjaiset onkin todennäköisemmin homeettomia. Kellarit on aina vähän riski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nykypäivän taloissa vähemmän pihatöitä?
On kun ne on niin naurettavan pienillä tonteilla että hyvä kun parkkipaikalta kolattu lumet mahtuu omalle pihalle. Jakamaton tai puolikaskin rintamamiestalon tontti on paljon parempi. Miksi ylipäätään asua omakotitalossa jos vihaa pihahommia? Sitäpaitsi monet rintamamiestalot on tosi kodikkaita ja tunnelmallisia, ja hintaero uuteen mahdollistaa remppaamisen omiin tarpeisiin sopivaksi.
No mä vihaan pihatöitä ja siksi on pieni piha. Mutta vihaan myös seinänaapureita, haluan että voin pestä pyykkiä vaikka keskellä yötä naapuria häiritsemättä. Lisäksi haluan että voimme tehdä remonttia silloin kun huvittaa eikä ole taloyhtiötä "määräilemässä". Siksi omakotitalo ja uusi okt vain siksi että halusin hyvän ilmanvaihdon ja energiatehokkaan talon. Tykkään kuitenkin myös vanhoista omakotitaloista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 50-luvun rintamamiestalo eikä tämä mikään hirvitys ole. Olemme talon kolmannet omistajat ja edelliset omistajat pitäneet talon hyvässä kunnossa. Ei meidän tarvinnut tehdä mitään älyttömiä remontteja kun tähän muutimme. Talossa oli pari vuotta aiemmin tehty kylppäri ja sauna uusiksi. Meille kallein oli uudet keittiönkaapit, muuten pintaremonttia.
Ei ole mitkään älyttömät energialaskut, ei jatkuvaa remonttia tms. Pihatöitä on myös upouusissa taloissa, joten en ihan nyt ymmärtänyt miten tämä liittyi asiaan. Me saimme talokaupan yhteydessä ihanan vanhan puutarhan valmiine istutuksineen.
Hyvin nukumme yömme.
Samanmoinen tapaus meillä. Hirsinen rintamamiestalo ulkorakennuksineen. Alkuperäinen rakentaja kuoli ja perikunnalta ostettiin. Ikkunat oli vaihdettu äskettäin alkuperäisen näköisiin. Pihatöitä tehtiin osin kaivurilla, nyt n.3000 neliöö hoidettua piha-aluetta ja lapsilla mönkkäri, moporata tontin (0,7ha) ympärillä.
Asumiskulut inhimilliset, polttopuut 500e/v+5000kwh sähköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nykypäivän taloissa vähemmän pihatöitä?
On kun ne on niin naurettavan pienillä tonteilla että hyvä kun parkkipaikalta kolattu lumet mahtuu omalle pihalle. Jakamaton tai puolikaskin rintamamiestalon tontti on paljon parempi. Miksi ylipäätään asua omakotitalossa jos vihaa pihahommia? Sitäpaitsi monet rintamamiestalot on tosi kodikkaita ja tunnelmallisia, ja hintaero uuteen mahdollistaa remppaamisen omiin tarpeisiin sopivaksi.
No mä vihaan pihatöitä ja siksi on pieni piha. Mutta vihaan myös seinänaapureita, haluan että voin pestä pyykkiä vaikka keskellä yötä naapuria häiritsemättä. Lisäksi haluan että voimme tehdä remonttia silloin kun huvittaa eikä ole taloyhtiötä "määräilemässä". Siksi omakotitalo ja uusi okt vain siksi että halusin hyvän ilmanvaihdon ja energiatehokkaan talon. Tykkään kuitenkin myös vanhoista omakotitaloista.
Sama täällä. Asuin aiemmin omakotitalossa, jossa oli sinänsä mukava piha. En tehnyt sillä kertakaikkiaan yhtään mitään, aiheutti pelkkää työtä ruohonleikkuineen ja haravointeineen. En viihdy pihalla istuskelemassa, kun haluan luontoon niin lähden oikeasti luontoon. Nyt asun kerrostalossa, ja naapureiden ääniin kyllästyneenä suunnitelmissa on jälleen omakotitalo. Piha tulee olemaan mahdollisimman pieni ja mahdollisimman vähän mitään hoitoa vaativa. Lasitettu terassi/parveke saisi toki olla, se on itselleni paljon hyödyllisempi kuin piha.
Iso osa uusista taloista on kyllä kauheita. Varsinkin ne myyntiä varten tehdyt pakettitalot, joita uudehkona myynnissä olevat tahtoo olla. Ahtaat huoneet (paitsi se olokeittiö-halli, jossa ei ole yhtään ehjää seinää ja mahdoton sisustaa fiksusti), yli-isot ikkunat suoraan naapuriin tai kadulle, ei kunnon säilytystiloja, pikkuinen tontti jossa ei ole mitään näkösuojaa minnekään päin. Sijainti kaukana keskustasta tai sellaisessa paikassa, johon ei ole ennen viitsitty rakentaa (jyrkkä rinne, suo, ihan kiinni moottoritiessä tms).
Toki uusissa taloissa on hienoja, niinkuin on vanhoissakin. Ja onhan niissä vanhoissa ihan hirveitä mörskiä oikeasti, sellaisia joista näkee ettei ole pidetty huolta ja riskirakenteita on. Eikä ne kyllä oikein tahdo mennä kaupaksikaan, paitsi jos on hyvä sijainti ja joku ostaa tonttimaan (ja rakentaa yhden talon tontille vähintään 2-3 uutta taloa).
Ap ei takuulla ymmärrä minua. Kahdeksan vuotta sitten vanhempi pojista ehdotti minulle muuttoa heidän ostamaansa uuteen kerrostalossa olevaan sijoitusasuntoon. Ajatus oli, että tekisin pelkkää yövuoroa, mikä on alallani mahdollista ja hoitaisin heidän lapsiaan koulun jälkeen - tein niin omien lasteni ollessa pieniä. Nyt nuorempi poika ehdotti, että he ostaisivat talonsa viereisen tontin ja yhdistäisivät tontit saadakseen lisää rakennusoikeutta. Tontille pitäisi kuitenkin rakentaa asuinrakennus. Poikani ehdotti pienen parin makkarin taloa. Kehuin ajatusta hyväksi, mutta asukkaan saa hakea toisaalta. Miksi muuttaisin omasta rintamamiestalostani? Siinä vaiheessa kun en jaksa hoitaa pihaa, palkkaan apua.
Ehkä joillain tosiaan painaa sijainti enemmän vaakakupissa sekä huokeahko kauppahinta.
Jos talon on kestänyt 100 vuotta, saattaa se kestää vielä toisetkin sata vuotta.
Parikymmenvuotiaasta talosta en sanoisi samaa.
Näin meillä.
Vauvapalsta on hauska. Kun on puhe tuloista, kaikki tienaa vähintään pääministerin palkkaa. Kun on kyse vanhoista taloista, kaikki asuvat täysin virheettömässä läpikotaisin rakennetarkastetussa energiatehokkuudeltaan ja mukavuuksiltaan uusia taloja paljon paremmassa 1800-luvun hirsitalossa, jossa sähköä kuluu korkeintaan normaalin yksiön verran. 😂
On se kamalaa kun Englannin kuningaskin joutuu asumaan 320 vuotta vanhassa talossa! Varmaan suorastaan kärsii. Uusi kerrostalokämppä Itä-Helsingistä olisi taatusti parempi.
Vierailija kirjoitti:
Mielumin velaton ja vanhempi oma talo kuin naimisissa asuntolainen kanssa ja velaksi elämistä.
Ne on niitä vaihtoehtoja, itse taas en ymmärrä miksi kukaan maksaisi kerrostaloasunnosta jossa et oikeasti omista kuin korkeintaan tapetit,parkettilattian ja kaapistot.
Ei ne uudet talot yhtään sen vähempivikaisia tule olemaan ja jotain on selkeästi tehty oikein kun ne vanhat talot pysyvät pystyssä ja joku niissä asuu.
Makuasioista on turha kiistellä.
Niin no, ei kaikki ota jättilainaa uuteenkaan taloon. Me ostettiin 80l rivarinpätkä ensin ja sitten 14v myöhemmin uusi okt. Ei otettu yhtään lisävelkaa, velkaa oli jäljellä 65k€. Säästöistä napsaistiin erotus kun uusi okt oli tuplahintainen siihen rivariin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä joillain tosiaan painaa sijainti enemmän vaakakupissa sekä huokeahko kauppahinta.
Sijainti on kyllä ihan ykkösjuttu. Mitä nyt olen katsonut niin tietyillä paikoilla jopa purkukuntoisesta talosta pienehköllä vuokratontilla maksetaan, siis käytännössä pelkästä vuokraoikeudesta jossa on rasitteena se vanha tönö. Mutta ei sellaiseen paikkaan voi muuten rakentaa kun ei tontteja vaan ole.
Oi voi. Satavuotiaassa puukoulussa on kiva asua. Ihana raikas ilma. Tasainen lämpö. Iso koulunpiha, kiva pihasauna. Pienempi puutarha kukkapenkkeineen, syreeniaita ja naapurin hevoshaka takapihalta.
Niin ihana. Helppokin. Piha aurataan ja hiekoitetaan meille, nurmikkokin leikattais, mut puoliso haluaa itse tehdä. Vaude, meille niin sopiva - joillekin olis tietty liian vanha, kaukana ja vaikka mitä.
Mutta vastaus: hyvin