Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmiset voivat asua vanhoissa taloissa?
Enkä tarkoita siis vanhoilla mitään upeita pohjalaisia +100-vuotiaita hirsikartanoita joita on rikkaan suvun rahoilla restauroitu upeiksi ja joiden omistajilla on omaisuutta niin paljon ettei mitkään kulut tunnu missään, vaan niitä lukemattomilla suomalaisilla omakotialueilla tönöttäviä rintamamiestaloja ja 60-70-80-lukujen hirvityksiä jotka olivat ehkä Kekkosen presidenttiaikana vielä ihan mukiinmeneviä asumuksia mutta jotka kaipaisivat lähinnä puskutraktoria tänä päivänä. Monesti olen lenkillä ohi kävellessä ajatellut että jos minun pitäisi vastata tuollaisen talon energialaskuista, remonteista ja pihatöistä niin en saisi öitäni nukutuksi.
Kommentit (525)
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule. Asun VM 37 talossa. Ei ole rahaa remontteihin vaikka kuinka pitäisi. Millään ei myytyä saisi.
Tämä on varmaan useinkin se totuus, vaikka se ilmaistaankin tyyliin "en kyllä missään uudemmassa haluaisikaan asua, ihan hirveitä koppeja/linnunpönttöjä jne." 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhalla talolla on sielu.
Oi että mä rakastan niitä pihatöitä, suosikkipuuhaani, puutarhassa on lähemmäs 300 lajia eri kasveja.
Mikä energialasku? Poltan puuta lähes joka päivä ja rakastan sitäkin, elävää tulta, sen ääniä ja lämpöä joka on ihan erilainen kuin esim. sähköpatterin lämpö.
Onnea tää kaikki on.
Joo, puun polttaminen on ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelen, kuka asuu jossain uudisrakennuksessa, joka on mallia linnunpönttö.
Olohuoneessa lasiseinä, joka on kuin näyteikkuna parin metrin päässä sijaitsevalle naapurille tai suoraan kadulle. Musta avokeittiö olohuoneeseen ja piha pelkkää betonia. Hyi.
Paljon mieluummin asuisin persoonallisessa rintamamiestalossa ja asunkin.
Happamia ne uudisasunnot, sanoi kettu. 😂
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelen, kuka asuu jossain uudisrakennuksessa, joka on mallia linnunpönttö.
Olohuoneessa lasiseinä, joka on kuin näyteikkuna parin metrin päässä sijaitsevalle naapurille tai suoraan kadulle. Musta avokeittiö olohuoneeseen ja piha pelkkää betonia. Hyi.
Paljon mieluummin asuisin persoonallisessa rintamamiestalossa ja asunkin.
On siinä uudisasunnossa se hyvä puoli, että sen voi tarvittaessa myydä ja ostaa vaikka 10 homemörskää hevonperseestä, jos siis sellainen mielenhäiriö pääsee yllättämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin keskustasta ihmiset ostavat vahoja asuntoja hirmuiseen hintaan ja jotkut ovat jopa 1800 luvulta :o
Samanlaisen tiilimörskän ja kanaverkko kämpän saisi ilmaiseksi jostain Pieksänmäeltä.
Et ole tainnut ikinä käydä Helsingin keskustassa. Missähän siellä olisi nykyään omakotitaloja? Ne vanhat puumörskät on purettu aikapäiviä sitten ja tehty tilalle kerrostaloja.
Niin ihan niistä kerrostaloista ostavat jotka rakennettu 1800-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittavaa, että Espoossa vielä 60-luvulla vaadittiin min. 2000 neliön tontti talolle ja entinen oli purettava, oli vaikka kuinka hieno. Nyt 750 neliön tontille saa rakentaa paritalon.
Höperöä on vieläkin rakentaa kellari vetiseen maastoon. Se pitää rakentaa vesitiiviiksi kuin uima-allas.
Kyllä monelle pienikin tontti riittää, kunhan se on mieleinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 30-luvulla rakennetussa talossa on todennäköisesti halvempi asua kuin monessa uudessa. On oma kaivo, puukeskuslämmitys, pari pystyuunia sekä puuhella ja -uuni. Iso kylmä lasikuisti, johon saa vaatteet tuulettumaan ja talvikaudella uuniruoat ja isot keittokattilat kylmään, ettei tarvitse tunkea kuumina jääkaappiin. On myös maakellari, jossa säilyvät perunat ja juomat, ja jossa talvetetaan ruukkuruusut, -laventelit ja -muratit, niin ei tarvitse tuhlata kesäkukkiin.
Isolle tontille mahtuu viljelyskasveja enemmän mitä jaksaa kerätä ja syödä.
Remonttia toki tehtiin ensimmäiset 15 v., mutta nuorena sitä jaksoi, ja vanhaa taloa on yksinkertaista korjata. Se on työlästä, mutta kun osaa tehdä itse puusta, niin usein myös edullisempaa. Ostettaessa talo oli niin halpa, että nyt vähän päälle nelikymppisenä ei ole kuin muutama lainaerä enää jäljellä.
Hui kamala! Mutta se on pääasia että itse viihdytte. Minun kauhistus
Saa kauhistella :) , mutta nyt tulin uteliaaksi, että mikä kauhistuttaa?
Tämä on varsin helppoa asumista, lämmitystä lukuunottamatta kaikki toimii ihan tavallisesti. Eli siis vaikka on puuhella ja kellari, niin on tietysti ihan tavallinen keittiö jääkaappeineen ja sähköhelloineen. Kaivosta tulee vesi pumpulla hanoihin, ihan kuin kaupungissa vesitornista.
Moderni puukeskuslämmitys on myös aika vaivaton. Kun on iso varaaja, niin kovilla pakkasillakin riittää, kun kerran päivässä täyttää ja sytyttää. Palaessaan järjestelmä säätää itse itseään, ei sitä tarvitse vahtia mitenkään. Ja se vesi siis kiertää ihan tavallisissa pattereissa. Polttopuiden tekemisessä on työtä, mutta mies tykkää siitä hommasta. Jos se olisi minun vastuulla, niin ostaisin puut valmiina. Vaihdettiin rikkinäinen öljykattila puukattilaan jotain 17 v. sitten, ja sen jälkeen talon ja käyttöveden lämmittäminen on ollut käytännössä ilmaista.
Ja lasikuisti on ihana! Talvella on jääkaappi- ja tuuletuskäytössä, mutta keväästä syksyyn siellä syödään ja oleskellaan. Suomen kesäkin on usein aika syvältä kun on joko kylmää, sateista tai ötököitä, joten on kivaa kun kesää voi viettää kuistilla mukavasti olosuhteista riippumatta.
Olen oikeasti ihmetellyt, että miksi kylmiä kuisteja ei rakenneta enää juurikaan. Ne ovat edullisia tehdä (verrattuna siis eristettyihin oikeisiin huoneisiin), eikä niistä ole lämmityskuluja. Hyötyä ja iloa vaan.
Enkä siis tarkoita kehuskella näillä, vaan selitin vaan kun en ollut varma jos osa ymmärsi, että vanhoissa taloissa on joku kellari pihanperällä jääkaapin sijaan ja vesikin pitää kantaa ämpärillä kaivosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hometalkoot-sivustolta voi lueskella, millaisia loistavia ratkaisuja noissa vanhoissa rakennuksissa todella usein on. Itse en tule koskaan ostamaan ennen 2000-lukua valmistettua kiinteistöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 30-luvulla rakennetussa talossa on todennäköisesti halvempi asua kuin monessa uudessa. On oma kaivo, puukeskuslämmitys, pari pystyuunia sekä puuhella ja -uuni. Iso kylmä lasikuisti, johon saa vaatteet tuulettumaan ja talvikaudella uuniruoat ja isot keittokattilat kylmään, ettei tarvitse tunkea kuumina jääkaappiin. On myös maakellari, jossa säilyvät perunat ja juomat, ja jossa talvetetaan ruukkuruusut, -laventelit ja -muratit, niin ei tarvitse tuhlata kesäkukkiin.
Isolle tontille mahtuu viljelyskasveja enemmän mitä jaksaa kerätä ja syödä.
Remonttia toki tehtiin ensimmäiset 15 v., mutta nuorena sitä jaksoi, ja vanhaa taloa on yksinkertaista korjata. Se on työlästä, mutta kun osaa tehdä itse puusta, niin usein myös edullisempaa. Ostettaessa talo oli niin halpa, että nyt vähän päälle nelikymppisenä ei ole kuin muutama lainaerä enää jäljellä.
Hui kamala! Mutta se on pääasia että itse viihdytte. Minun kauhistus
Saa kauhistella :) , mutta nyt tulin uteliaaksi, että mikä kauhistuttaa?
Tämä on varsin helppoa asumista, lämmitystä lukuunottamatta kaikki toimii ihan tavallisesti. Eli siis vaikka on puuhella ja kellari, niin on tietysti ihan tavallinen keittiö jääkaappeineen ja sähköhelloineen. Kaivosta tulee vesi pumpulla hanoihin, ihan kuin kaupungissa vesitornista.
Moderni puukeskuslämmitys on myös aika vaivaton. Kun on iso varaaja, niin kovilla pakkasillakin riittää, kun kerran päivässä täyttää ja sytyttää. Palaessaan järjestelmä säätää itse itseään, ei sitä tarvitse vahtia mitenkään. Ja se vesi siis kiertää ihan tavallisissa pattereissa. Polttopuiden tekemisessä on työtä, mutta mies tykkää siitä hommasta. Jos se olisi minun vastuulla, niin ostaisin puut valmiina. Vaihdettiin rikkinäinen öljykattila puukattilaan jotain 17 v. sitten, ja sen jälkeen talon ja käyttöveden lämmittäminen on ollut käytännössä ilmaista.
Ja lasikuisti on ihana! Talvella on jääkaappi- ja tuuletuskäytössä, mutta keväästä syksyyn siellä syödään ja oleskellaan. Suomen kesäkin on usein aika syvältä kun on joko kylmää, sateista tai ötököitä, joten on kivaa kun kesää voi viettää kuistilla mukavasti olosuhteista riippumatta.
Olen oikeasti ihmetellyt, että miksi kylmiä kuisteja ei rakenneta enää juurikaan. Ne ovat edullisia tehdä (verrattuna siis eristettyihin oikeisiin huoneisiin), eikä niistä ole lämmityskuluja. Hyötyä ja iloa vaan.
Enkä siis tarkoita kehuskella näillä, vaan selitin vaan kun en ollut varma jos osa ymmärsi, että vanhoissa taloissa on joku kellari pihanperällä jääkaapin sijaan ja vesikin pitää kantaa ämpärillä kaivosta.
Karmeaa muinaisasumista. En suostu palaamaan 50-luvulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ompa onni etten asu uudessa kerrostalossa Jätkässä enkä Kalasatamassa,katot vuotaa ja jos pierasee
laatat putoo kadulle ja sitten pelätään että jos rakennusaikaiset rahastot puretaan niin asukkaat joutuu
maksumiehiksi joten kumman sinä valitset oman rauhan ja lämpösen pirtin ja teet rempat silloin kun
persukset antaa periks.Energia on tosin kallista mutta sen on saaneet aikaan ahneet ja kierot virkamie-
het.
Meillä on 80-luvun talo. Tätä on rempattu ja huollettu, niin ei tää mikään rötiskö ole. Luultavasti kestää hyvänä vielä seuraavatkin 40 vuotta, kun vaan huolella pidetään.
Aika epäekologista ois laittaan maantasalle hyvässä kunnossa olevia vanhoja taloja. Tosin Suomessa nyt ei olla ymmärretty ikinä sen päälle, että vanhoja taloja ois suojeltu... Luultavasti sitten 40 vuoden päästä tää meidänkin talo on jonkun mielestä suorastaan hurmaavaa 1980-lyvun tyyliä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ompa onni etten asu uudessa kerrostalossa Jätkässä enkä Kalasatamassa,katot vuotaa ja jos pierasee
laatat putoo kadulle ja sitten pelätään että jos rakennusaikaiset rahastot puretaan niin asukkaat joutuu
maksumiehiksi joten kumman sinä valitset oman rauhan ja lämpösen pirtin ja teet rempat silloin kun
persukset antaa periks.Energia on tosin kallista mutta sen on saaneet aikaan ahneet ja kierot virkamie-
het.
Onni ja onni. Uskon kyllä ettet haluaisi Kalasatamassa asua, mutta ollaan kuitenkin nyt rehellisiä ja myönnetään, ettei sinulla olisi siihen mahdollisuuttakaan.
Vierailija kirjoitti:
Näissä ketjuissa ihmisillä on pakonomainen tarve tulla kertomaan kuinka ihanissa , rempatuissa ja kaikin mukavuuksin varustelluissa , kauniissa taloissa he asuvat. Vinkki: ap ei tarkoita teitä!
Ap kyllä kysyi että kuinka ihmiset voi asua vanhoissa taloissa. Rajasi pois vain pohjalaiset hirsikartanot jotka on rikkaiden remontoimia.
Tässähän on vastauksia miten voi asua vanhassa talossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lämmityskulut varmaankin korkeella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 30-luvulla rakennetussa talossa on todennäköisesti halvempi asua kuin monessa uudessa. On oma kaivo, puukeskuslämmitys, pari pystyuunia sekä puuhella ja -uuni. Iso kylmä lasikuisti, johon saa vaatteet tuulettumaan ja talvikaudella uuniruoat ja isot keittokattilat kylmään, ettei tarvitse tunkea kuumina jääkaappiin. On myös maakellari, jossa säilyvät perunat ja juomat, ja jossa talvetetaan ruukkuruusut, -laventelit ja -muratit, niin ei tarvitse tuhlata kesäkukkiin.
Isolle tontille mahtuu viljelyskasveja enemmän mitä jaksaa kerätä ja syödä.
Remonttia toki tehtiin ensimmäiset 15 v., mutta nuorena sitä jaksoi, ja vanhaa taloa on yksinkertaista korjata. Se on työlästä, mutta kun osaa tehdä itse puusta, niin usein myös edullisempaa. Ostettaessa talo oli niin halpa, että nyt vähän päälle nelikymppisenä ei ole kuin muutama lainaerä enää jäljellä.
Hui kamala! Mutta se on pääasia että itse viihdytte. Minun kauhistus
Saa kauhistella :) , mutta nyt tulin uteliaaksi, että mikä kauhistuttaa?
Tämä on varsin helppoa asumista, lämmitystä lukuunottamatta kaikki toimii ihan tavallisesti. Eli siis vaikka on puuhella ja kellari, niin on tietysti ihan tavallinen keittiö jääkaappeineen ja sähköhelloineen. Kaivosta tulee vesi pumpulla hanoihin, ihan kuin kaupungissa vesitornista.
Moderni puukeskuslämmitys on myös aika vaivaton. Kun on iso varaaja, niin kovilla pakkasillakin riittää, kun kerran päivässä täyttää ja sytyttää. Palaessaan järjestelmä säätää itse itseään, ei sitä tarvitse vahtia mitenkään. Ja se vesi siis kiertää ihan tavallisissa pattereissa. Polttopuiden tekemisessä on työtä, mutta mies tykkää siitä hommasta. Jos se olisi minun vastuulla, niin ostaisin puut valmiina. Vaihdettiin rikkinäinen öljykattila puukattilaan jotain 17 v. sitten, ja sen jälkeen talon ja käyttöveden lämmittäminen on ollut käytännössä ilmaista.
Ja lasikuisti on ihana! Talvella on jääkaappi- ja tuuletuskäytössä, mutta keväästä syksyyn siellä syödään ja oleskellaan. Suomen kesäkin on usein aika syvältä kun on joko kylmää, sateista tai ötököitä, joten on kivaa kun kesää voi viettää kuistilla mukavasti olosuhteista riippumatta.
Olen oikeasti ihmetellyt, että miksi kylmiä kuisteja ei rakenneta enää juurikaan. Ne ovat edullisia tehdä (verrattuna siis eristettyihin oikeisiin huoneisiin), eikä niistä ole lämmityskuluja. Hyötyä ja iloa vaan.
Enkä siis tarkoita kehuskella näillä, vaan selitin vaan kun en ollut varma jos osa ymmärsi, että vanhoissa taloissa on joku kellari pihanperällä jääkaapin sijaan ja vesikin pitää kantaa ämpärillä kaivosta.
Olen asunut juuri tuollaisessa hetken. Tosi työläs ja ei ollenkaan mun juttu!
Tykkään kun pattereita ei tarvitse itse lämmittää vaan lämpiävät ilman sitä puiden roudaamista ja tulien sytyttelyä. Tämä oli aika syvältä, kun joskus herätessä tuvassa oli 13 astetta lämmintä, vaikka kuinka oli pesään työnnetty puita koko edellinen päivä ja ilta.
Mutta olenkin mykavuudenhaluinen ja arvostan huolettomuutta ja vaivattomuutta. Sitä että kotona on aina tasaisen lämmintä, vaikka ulkona paukkuisi pakkanen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 80-luvun talo. Tätä on rempattu ja huollettu, niin ei tää mikään rötiskö ole. Luultavasti kestää hyvänä vielä seuraavatkin 40 vuotta, kun vaan huolella pidetään.
Aika epäekologista ois laittaan maantasalle hyvässä kunnossa olevia vanhoja taloja. Tosin Suomessa nyt ei olla ymmärretty ikinä sen päälle, että vanhoja taloja ois suojeltu... Luultavasti sitten 40 vuoden päästä tää meidänkin talo on jonkun mielestä suorastaan hurmaavaa 1980-lyvun tyyliä :D
Jos ei sisällä tyypillisiä 80-luvun piilovikoja, niin saattaahan se kestääkin. Tai saattaa olla jo nyt tietämättänne korjauskelvottomassa kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 30-luvulla rakennetussa talossa on todennäköisesti halvempi asua kuin monessa uudessa. On oma kaivo, puukeskuslämmitys, pari pystyuunia sekä puuhella ja -uuni. Iso kylmä lasikuisti, johon saa vaatteet tuulettumaan ja talvikaudella uuniruoat ja isot keittokattilat kylmään, ettei tarvitse tunkea kuumina jääkaappiin. On myös maakellari, jossa säilyvät perunat ja juomat, ja jossa talvetetaan ruukkuruusut, -laventelit ja -muratit, niin ei tarvitse tuhlata kesäkukkiin.
Isolle tontille mahtuu viljelyskasveja enemmän mitä jaksaa kerätä ja syödä.
Remonttia toki tehtiin ensimmäiset 15 v., mutta nuorena sitä jaksoi, ja vanhaa taloa on yksinkertaista korjata. Se on työlästä, mutta kun osaa tehdä itse puusta, niin usein myös edullisempaa. Ostettaessa talo oli niin halpa, että nyt vähän päälle nelikymppisenä ei ole kuin muutama lainaerä enää jäljellä.
Hui kamala! Mutta se on pääasia että itse viihdytte. Minun kauhistus
Saa kauhistella :) , mutta nyt tulin uteliaaksi, että mikä kauhistuttaa?
Tämä on varsin helppoa asumista, lämmitystä lukuunottamatta kaikki toimii ihan tavallisesti. Eli siis vaikka on puuhella ja kellari, niin on tietysti ihan tavallinen keittiö jääkaappeineen ja sähköhelloineen. Kaivosta tulee vesi pumpulla hanoihin, ihan kuin kaupungissa vesitornista.
Moderni puukeskuslämmitys on myös aika vaivaton. Kun on iso varaaja, niin kovilla pakkasillakin riittää, kun kerran päivässä täyttää ja sytyttää. Palaessaan järjestelmä säätää itse itseään, ei sitä tarvitse vahtia mitenkään. Ja se vesi siis kiertää ihan tavallisissa pattereissa. Polttopuiden tekemisessä on työtä, mutta mies tykkää siitä hommasta. Jos se olisi minun vastuulla, niin ostaisin puut valmiina. Vaihdettiin rikkinäinen öljykattila puukattilaan jotain 17 v. sitten, ja sen jälkeen talon ja käyttöveden lämmittäminen on ollut käytännössä ilmaista.
Ja lasikuisti on ihana! Talvella on jääkaappi- ja tuuletuskäytössä, mutta keväästä syksyyn siellä syödään ja oleskellaan. Suomen kesäkin on usein aika syvältä kun on joko kylmää, sateista tai ötököitä, joten on kivaa kun kesää voi viettää kuistilla mukavasti olosuhteista riippumatta.
Olen oikeasti ihmetellyt, että miksi kylmiä kuisteja ei rakenneta enää juurikaan. Ne ovat edullisia tehdä (verrattuna siis eristettyihin oikeisiin huoneisiin), eikä niistä ole lämmityskuluja. Hyötyä ja iloa vaan.
Enkä siis tarkoita kehuskella näillä, vaan selitin vaan kun en ollut varma jos osa ymmärsi, että vanhoissa taloissa on joku kellari pihanperällä jääkaapin sijaan ja vesikin pitää kantaa ämpärillä kaivosta.
Olen asunut juuri tuollaisessa hetken. Tosi työläs ja ei ollenkaan mun juttu!
Tykkään kun pattereita ei tarvitse itse lämmittää vaan lämpiävät ilman sitä puiden roudaamista ja tulien sytyttelyä. Tämä oli aika syvältä, kun joskus herätessä tuvassa oli 13 astetta lämmintä, vaikka kuinka oli pesään työnnetty puita koko edellinen päivä ja ilta.
Mutta olenkin mykavuudenhaluinen ja arvostan huolettomuutta ja vaivattomuutta. Sitä että kotona on aina tasaisen lämmintä, vaikka ulkona paukkuisi pakkanen.
Kaukolämpö on kiva, ei tarvitse lämmitykseen kiinnittää minkäänlaista huomiota, vaan aina on mukavan lämmintä ilman mitään toimenpiteitä. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 30-luvulla rakennetussa talossa on todennäköisesti halvempi asua kuin monessa uudessa. On oma kaivo, puukeskuslämmitys, pari pystyuunia sekä puuhella ja -uuni. Iso kylmä lasikuisti, johon saa vaatteet tuulettumaan ja talvikaudella uuniruoat ja isot keittokattilat kylmään, ettei tarvitse tunkea kuumina jääkaappiin. On myös maakellari, jossa säilyvät perunat ja juomat, ja jossa talvetetaan ruukkuruusut, -laventelit ja -muratit, niin ei tarvitse tuhlata kesäkukkiin.
Isolle tontille mahtuu viljelyskasveja enemmän mitä jaksaa kerätä ja syödä.
Remonttia toki tehtiin ensimmäiset 15 v., mutta nuorena sitä jaksoi, ja vanhaa taloa on yksinkertaista korjata. Se on työlästä, mutta kun osaa tehdä itse puusta, niin usein myös edullisempaa. Ostettaessa talo oli niin halpa, että nyt vähän päälle nelikymppisenä ei ole kuin muutama lainaerä enää jäljellä.
Hui kamala! Mutta se on pääasia että itse viihdytte. Minun kauhistus
Saa kauhistella :) , mutta nyt tulin uteliaaksi, että mikä kauhistuttaa?
Tämä on varsin helppoa asumista, lämmitystä lukuunottamatta kaikki toimii ihan tavallisesti. Eli siis vaikka on puuhella ja kellari, niin on tietysti ihan tavallinen keittiö jääkaappeineen ja sähköhelloineen. Kaivosta tulee vesi pumpulla hanoihin, ihan kuin kaupungissa vesitornista.
Moderni puukeskuslämmitys on myös aika vaivaton. Kun on iso varaaja, niin kovilla pakkasillakin riittää, kun kerran päivässä täyttää ja sytyttää. Palaessaan järjestelmä säätää itse itseään, ei sitä tarvitse vahtia mitenkään. Ja se vesi siis kiertää ihan tavallisissa pattereissa. Polttopuiden tekemisessä on työtä, mutta mies tykkää siitä hommasta. Jos se olisi minun vastuulla, niin ostaisin puut valmiina. Vaihdettiin rikkinäinen öljykattila puukattilaan jotain 17 v. sitten, ja sen jälkeen talon ja käyttöveden lämmittäminen on ollut käytännössä ilmaista.
Ja lasikuisti on ihana! Talvella on jääkaappi- ja tuuletuskäytössä, mutta keväästä syksyyn siellä syödään ja oleskellaan. Suomen kesäkin on usein aika syvältä kun on joko kylmää, sateista tai ötököitä, joten on kivaa kun kesää voi viettää kuistilla mukavasti olosuhteista riippumatta.
Olen oikeasti ihmetellyt, että miksi kylmiä kuisteja ei rakenneta enää juurikaan. Ne ovat edullisia tehdä (verrattuna siis eristettyihin oikeisiin huoneisiin), eikä niistä ole lämmityskuluja. Hyötyä ja iloa vaan.
Enkä siis tarkoita kehuskella näillä, vaan selitin vaan kun en ollut varma jos osa ymmärsi, että vanhoissa taloissa on joku kellari pihanperällä jääkaapin sijaan ja vesikin pitää kantaa ämpärillä kaivosta.
Karmeaa muinaisasumista. En suostu palaamaan 50-luvulle.
Mutta MIKÄ siinä on muinaista? Sitä en ymmärrä. Onko se tyylijuttu, kun talo ei näytä modernilta? Kun normaali asuminen, sähköt ja vedet ja kodinkoneet toimivat ihan samalla tavalla kuin uusissa taloissa. Meillä on jopa valokuitunetti.
Oltaisiin muuten voitu suunnilleen samalla rahalla laittaa myös maalämpö silloin kun vaihdettiin vanha öljylämmityskattila puukattilaan ja käyttökieltoon määrätty öljysäiliö 2000 l varaajaan. Mutta haluttiin nimenomaan puukeskuslämmitys, koska maalämpökin olisi tarvinnut (kallista) sähköä.
Mutta nämä ovat makuasioita. Minun unelmataloni olisi sellainen brittiläistyylinen rapattu talo, jossa olisi paksut seinät, jyrkkä katto ja ruutuikkunat. Ja murattia seinillä. Mutta ei niitä Suomessa ole, enkä tiedä minkälaista sellaisessa olisi oikeasti asua.
Vierailija kirjoitti:
Hometalkoot-sivustolta voi lueskella, millaisia loistavia ratkaisuja noissa vanhoissa rakennuksissa todella usein on. Itse en tule koskaan ostamaan ennen 2000-lukua valmistettua kiinteistöä.
Voisin vaikka vannoa että samaa pohditaan 30-40-vuoden kuluttua näistä tämän päivän taloista.
Itsekin olen paljon käynyt näissä tämän päivän uusissa pakettitaloissa. Kyllä ne on suurin osa halvimmilla materiaaleilla rakennettu.
Sama täällä, itsekin kerran kokeillut. Narisevat lattiat, energiankulutus aivan järjetön, mummolan tuoksua (eli melko varmasti hometta) jne. Onneksi oli lyhyt kokeilu, ja ei todellakaan enää koskaan uudestaan.