Miten ihmiset voivat asua vanhoissa taloissa?
Enkä tarkoita siis vanhoilla mitään upeita pohjalaisia +100-vuotiaita hirsikartanoita joita on rikkaan suvun rahoilla restauroitu upeiksi ja joiden omistajilla on omaisuutta niin paljon ettei mitkään kulut tunnu missään, vaan niitä lukemattomilla suomalaisilla omakotialueilla tönöttäviä rintamamiestaloja ja 60-70-80-lukujen hirvityksiä jotka olivat ehkä Kekkosen presidenttiaikana vielä ihan mukiinmeneviä asumuksia mutta jotka kaipaisivat lähinnä puskutraktoria tänä päivänä. Monesti olen lenkillä ohi kävellessä ajatellut että jos minun pitäisi vastata tuollaisen talon energialaskuista, remonteista ja pihatöistä niin en saisi öitäni nukutuksi.
Kommentit (525)
Vierailija kirjoitti:
Oma inhokki on 2000-luvun alkupuolen talot. Ja oikeastaan kaikki siitä eteenpäin myös. Persoonattomia, kolkkoja, mitäänsanomattomia, laitosmaisia jopa. Vanhemmassa talossa on ihan oma tunnelmansa.
Mulla sama inhokki. Uusissa kerrostaloasunnoissa on se "keittiö" eli olkkarissa tai jopa eteisessä rivi keittiökaappeja ja liesi. Kaiken kruunaa harmaa laminaattilattia. Huh hirveä.
Vanhemmissa taloissa on kodin tuntua.
Asun 1960-luvun alun kerrostalossa, joka on järeästi rakennettu ja omalla tavallaan sympaattinen. Iso läpitalon huoneisto. Talo on tietenkin nykystandardeilla epäkäytännöllinen: ei hissejä, liian pienet kylppärit, pyöräkellarit ihan mahdottomassa paikassa, huonot säilytystilat. En silti missään tapauksessa ostaisi asuntoa uudesta talosta. Hinnat ovat karmaisevia ja rakentamisen laatu pelottavan huono. Lisäksi inhoan putkimaisia kämppiä ja erityisesti sitä, että keittiö on olohuoneen yhdellä seinällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nykypäivän taloissa vähemmän pihatöitä?
Todennäköisesti, kun ei niissä ole isoja tonttejakaan. Espoon pelloillakin on minitonteilla isoja taloja, joiden välissä ei ole kuin pari metriä.
Tuollainen tontti olisi aivan kamala. Meillä on onneksi melkein 2000 neliön tontti. Ei älyttömän iso, mutta tilaa silti eikä ole naapuritalot heti vieressä.
T: Rintamamiestalossa asuva joka kirjoitti aiemmin
ostaisin ehdottomasti omakotitalon jos olisi varaa ja isolla tontilla ja naapuritalot mahdollisimman kaukana ettei häiritse heitä
En ymmärrä minäkään. Saatiin oma 800 neliön omakotitalo meren rannalla valmiiksi just vuosi sitten ja ostettiin tosta myös naapuritontti johon nousee uusi vähän isompi kovaa vauhtia. Toivottavasti saadaan tuo toinen valmiiksi ennenkuin tää vanhenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiskoteja uhkaa mittava pakkoremontointi, kun EU-parlamentti hyväksyi kiistellyn ehdotuksen: taloista halutaan vähäpäästöisiä, että silleen.
Haluan nähdä ne kaikki etelä- ja keskieurooppalaiset jotka kiltisti tulevat noudattamaan tätä ohjeistusta. Se on kuulkaa niin että muualla Euroopassa porukka paskat nakkaa elämää hankaloittavista direktiiveistä. Vain suomalaiset pokkuroivat ja pilkunn*ssivat jokaista määräystä.
OLET TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ!
Tutikitusti suomalaiset noudattavat EU:n lakeja keskimääräistä huonommin. Suurin osa EU-maista noudattaa ohjeita siis Suomea paremmin. Valittaa ja uhriutua suomalaiset kyllä osaavat.
Itselläni on ollut sääntö, että oli asumismuoto mikä hyvänsä, rakennus ei saa olla 1940-luvun jälkeen tehty. Syynä tähän on vanha laaturakentaminen, vanhat kunnolla rakennetut talot eivät honehdu ellei ole pilattu modernisoimalla jälkikäteen. Katselen parhaillaan naapuruston 2000-luvun alun talojen remontteja, yhteen tehdään jopa putkistoremppaa Kosteusvaurioiden korjaus noissa on ollut ihan arkea. Itsellä on rehevä ihana puutarhapiha, uudistalojen tuijarivit ja vatupassilla laitetut nurmikot naurattaisi jos eivät mokomat näkyisi tännekin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt näitä uuden ajan kaupunkikuutioita katsoessani, että miten kukaan voi asua uudessa kerrostaloasunnossa?
Millaisia asumistarpeita on henkilöillä tai henkilöllä, joka hankkii 2020-luvulla rakennetun 40m2 kaksion? Okei, ehkä yksin oleva. Mitenkäs nämä 60-70m2 kolmiot?
Yksi juttu näissä aatoksissa usein unohtuu: kaikki uudetkaan kerrostaloasunnot eivät ole samanlaisia. Meillä kolmio 90 m2; valoisa päätyhuoneisto, jossa suuret ikkunat (lattialämmitys); liki 20 m2 parveke, jota oikeasti käytetään kesällä kuin toista olohuonetta; olohuoneessa keittiö, joka on muusta tilasta erotettu osittain puisella säleiköllä, joten se menettelee. Uuden kerrostaloasunnon parhaisiin puoliin kuuluu huoneistokohtainen ilmanvaihto, joka takaa ihanan hiljaisuuden. Tässä talossa on myös vain neljä huoneistoa per kerros, joten varsinaisesta putkiasumisesta ei voi puhua.
Oikein hyvin kun ei ole uusien talojen maalien ja liimojen lemuja.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ollut sääntö, että oli asumismuoto mikä hyvänsä, rakennus ei saa olla 1940-luvun jälkeen tehty. Syynä tähän on vanha laaturakentaminen, vanhat kunnolla rakennetut talot eivät honehdu ellei ole pilattu modernisoimalla jälkikäteen. Katselen parhaillaan naapuruston 2000-luvun alun talojen remontteja, yhteen tehdään jopa putkistoremppaa Kosteusvaurioiden korjaus noissa on ollut ihan arkea. Itsellä on rehevä ihana puutarhapiha, uudistalojen tuijarivit ja vatupassilla laitetut nurmikot naurattaisi jos eivät mokomat näkyisi tännekin.
Se on rakentamisen laatu, raha on kaikissa taustalla kun halvemmalla tehdään niin sen paremmin joku saa rahaa. Kyllä se siihen aikanaan kaikki remontit vielä tulee myös.
Haluaisin asua vanhassa, hyvin hoidetussa hirsitalossa, jossa on hyvä sisäilma ja rehevä puutarha.
Joudun asumaan betonisessa kerrostalossa. Onneksi ympäristössä on luontoa ja talo on rauhallinen ja siisti.
Hirsi- tai puutalo on kokonaisvaltaisesti enemmän kodin tuntuinen ja terveellisempi asuinpaikka.
Tämän ketjun aloittaja ei ajattele ympäristöä, sillä vanhoja taloja ei noin vain saa purkaa, vaan pitää remontoida ne.
Vanhaan aikaan rakennettu hirsitalo kestää satoja vuosia hyvin pidettynä, uusien talojen ikä on noin 20 - 30 vuotta ja erään talopakettivalmistajan mukaan vain 10 vuotta!
No kun tää on halpaa asumista. Torppani täyttää jo 168 vuotta eikä muita nykyajan kotkotuksia kuin akrekaatti jolla latautuu tää läppäri. Roskavirma käy kahdeksan viikon välein ku sellaasen lain ovat herrat laatineet. 12 € ja kiineistövero n 90 €. Torppa täysin asuttava, puita ja evästä mettästä. Muuta pellosta ja järvestä. Eikä elätettäviä muita ku kissi joka elää hiirillä, kalanperkeellä ja sammakoolla. Eläke riitää hyvin eikä oo ressiä. Täs asuminen on mukava ajankulu ja saa olla rauhas.
Mulla asumisonnen täyttymys olisi asua hyväkuntoisessa rintamamiestalossa, jonka pihalla kasvaisi paljon puita. Uudet talot ovat melko usein persoonattomia, kylmiä (ei fyysisesti mutta muuten) ja toistensa kaltaisia pihoiltaan, toki on poikkeuksiakin. Asun pienkerrostalossa, omaan taloon ei ole varaa yksinelävänä sinkkuna. Lapsena asuin rintamamiestalon yläkerrassa.
Vierailija kirjoitti:
Onko nykypäivän taloissa vähemmän pihatöitä?
On. Postimerkin kokoinen piha ja siinä mustaksi maalattu rumistus.
Vanhoissa taloissa on sielu ja tunnelma.
Vanhoissa taloissa MYÖS KUMMITTELEE JA LIIKKUU HENKIÄ JOTKA AJAVAT POIS PAHAT IHMISET!
Syökö kissa muka sammakkoja, ne voivat sairastuttaa kissan!
Vierailija kirjoitti:
Vanhoissa taloissa MYÖS KUMMITTELEE JA LIIKKUU HENKIÄ JOTKA AJAVAT POIS PAHAT IHMISET!
Sehän on loistavaa! Ajavatko myös pihalta pois jos pahoja ihmisiä parveilisi lähistöllä?
Miksi turistit majoitetaan Hienoon hotelliin ja yleensäkin on rakennettu hotelleja Windhoekiin kun siellä keskustasta pois mentäessä asuvat savimajassa?