Kaverin mies nukkuu lastenhuoneen lattialla neljättä vuotta

Jännä että aina ollaan kauhean huolissaan jos imettää pitkään tai jos vaikka nukkuu lapsen kanssa perhepedissä. Nämä ovat yleensä hyvin ohimeneviä vaiheita. En ole nähnyt, että kukaan äiti kävisi vielä ekaluokalla välitunnilla imettämässä lasta tai että vielä rippikouluiässä nukuttaisiin äidin vieressä.

Meillä oli nuoremman pojan kohdalla todellakin se tilanne että hän nukkui meidän välissä kolme ja puoli vuotiaaksi. Jompi kumpi vanhemmista vaihtoi joskus toiseen sänkyyn, jos tuli ahdasta. Vanhempi poika siirtyi oman sänkyyn jo heti imetyksen loputtua noin vuoden ikäisenä, mutta nuorempi oli todella levoton nukkuja. Saattoi herätä itkemään 10-15 kertaa yössä. Käytiin allergiatestit, tutkittiin kaikki mahdollinen, kalliit yksityislääkörit,oli vyöhyketarapiaa, pidettiin unikoulut sekä uniohjaajan, vanhempien että isovanhempien toimesta ja vain sillä tuloksella että poika heräsi itkemään ainakin kymmenen kertaa yössä oli sitten vieressä nukkumassa tai omassa sängyssä.

Yritettiin nukuttaa omassa huoneessa, mutta oltiin lopulta kumpikin niin poikki itkuun heräämiseen ja valpastumiseen että otettiin lapsi 2 m leveään parisänkyyn nukkumaan. Oli paljon helpompi kuunnella itkua kun lapsi on vieressä, kuin että olisi itkenyt omassa huoneessaan, kun vieressä nukkuessa ainakin näki että lapsella ei ollut mitään hätää. Koskaan ei alettu silittämään eikä koskemaan, joten ei itkulla edes saanut mitään (esim.huomiota tai silittelyä) meiltä vanhemmilta.

Itku loppui sitten ihan yhtäkkiä 3,5 vuotiaana. Mitään ei tehty, mutta tultiin siihen tulokseen että tämä oli vain jotain kehitysvaiheeseen kuuluvaa. Jos lapsi olisi huutanut kaikki yöt omassa huoneessaan, olisimme varmasti tulleet hulluksi tai päätyneet avioeroon.

Nyt ollaan jo kohta 17 vuotta nukuttu onnellisesti vierekkäin ja poikakin on jo yliopisto-opiskelija. Jospa ei tuomittaisi toisia niin helposti.

Parikymppisenä kaveri osti omistuasunnon vanhasta talosta, missä oli isomman huoneen ja pienen keittiön välissä n. 6 neliön minihuone.

Kaveri halusi sitten lisätuloja asuntolainan maksuun, ja vuokrasi minihuoneen 16v serkullensa, joka tuli naapurikunnasta kyseiseen kaupunkiin lukioon. Tämä serkku asui kouluviikot siis kaverin asunnossa, ja viikonloput sitten vanhempiensa luona.

Oli aikamoinen yllätys, kun serkku oli muuttanut huoneeseen, niin hänen äitinsä tuli mukana ja sanoi, että eihän tätä serkkua nyt "yksin" voi päästää vieraaseen paikkaan asumaan, että hän tulee mukana ja nukkuu sen mini huoneen lattialla patjalla.

Ei siihen huoneeseen muuta mahtunut kuin yhden hengen sänky, pieni pöytä ja patja lattialle. Sen huoneen kautta oli kulku keittiöön, joten kun kävimme kaverin kanssa viikolla joskus juhlimassa ja tulimme hänen luokseen yöksi, hypoelimme hänen lattialla nukkuvan tätinsä yli keittiöön jääkaapille jne.

Uskomatonta holhousta ja ei voi mennä avioliitossa kovin hyvin,kun tämä täti nukkui sekä syys-että kevätlukukauden tyttärensä huoneen lattialla...

Vierailija kirjoitti:

Ap on kohta yksinhuoltaja ja miehellä uusi nainen. Ap saa mitä tilaa.

Yhteishuoltajuus on nykyään enemmän muotia. Ja jos mies on noin saamaton ja naisen on ratkaistava kaikki lapsiin liittyvä en yhtään ihmettelisi jos äiti päättää siitä että isä hoitaa jatkossa lapset ja äiti tapaa lapsia säännöllisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ap on kohta yksinhuoltaja ja miehellä uusi nainen. Ap saa mitä tilaa.

Tuo tilanne kuulostaa vähän siltä että se äiti on jo nyt yksinhuoltaja ja päättää kaikesta kotiin ja lapsiin liittyvästä. Isä menee jopa nukkumaan sinne minne lasten äiti hänet pakottaa tai määrää.

Vierailija kirjoitti:

Ap on kohta yksinhuoltaja ja miehellä uusi nainen. Ap saa mitä tilaa.

Häh? Mitä ap on tässä tilanteessa tilannut kyseenalaistamalla muiden omituiset nukkumajärjestelyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on kohta yksinhuoltaja ja miehellä uusi nainen. Ap saa mitä tilaa.

Häh? Mitä ap on tässä tilanteessa tilannut kyseenalaistamalla muiden omituiset nukkumajärjestelyt?

Ap keskittyyy liikaa pohtimaan muitten ongelmia, keskittyisi omaan elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että parisuhteen hyvinvoinnin mittari on yhdessä nukkuminen?

Ei välttämättä, etenkään jos päätös on tehty yhteisymmärryksessä. En esim näe mitään erikoista siinä, että pariskunnilla on omat makuuhuoneet. Mutta jollain ohkasella patjalla lattialla nukkuminen vuosi toisensa jälkeen ei kuulosta sitltä, että kukaan oikeasti sitä haluaisi tai olisi tilanteeseen tyytyväinen.

Ap

Tähänkin ongelmaan on olemassa helppo ratkaisu; neuvo ystäviäsi ostamaan paksumpi patja, kerro, että sinua häiritsee ohuella patjalla nukkuminen ja katso etukäteen netistä missä on tarjouksessa halpoja paksuja patjoja.

Ap taitaa haluta itse patjaksi tälle miehelle? Vai miksi toisten nukkumajärjestelyt noin kiinnostaa? Vaikea uskoa, että ketään aikuista voi pakottaa vasten tahtoaan ohuelle patjalle vuosiksi. Kuka tahansa (ihan se isukkikin) voi a) yritää keksiä jonkun toisen ratkaisun b) ostaa paksumman patjan c) ottaa osan yösyötöistä vastuulleen.

Aika normaalia on pikkulapsiperheissä erikoiset nukkumajärjestelyt, jotta arki ja jaksaminen olisi parhaimmillaan. Varmasti se isäkin nukkuu paremmin siellä patjalla, kuin vauvan kanssa samassa huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on kohta yksinhuoltaja ja miehellä uusi nainen. Ap saa mitä tilaa.

Tuo tilanne kuulostaa vähän siltä että se äiti on jo nyt yksinhuoltaja ja päättää kaikesta kotiin ja lapsiin liittyvästä. Isä menee jopa nukkumaan sinne minne lasten äiti hänet pakottaa tai määrää.

Isä sais valita sängyn jossa nukkuu myös lapsi, tai patjan, valitsee patjan. Ei tässä ole ketään minnekään määrätty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, mekin ollaan nukuttu eri huoneissa jo 7v, koska olen unihäiriöinen ja miestä häiritsee mun yöllinen hereillä pyöriminen ja mua hänen kuorsaaminen. Seksiä on ja aika tylsää, jos sitä harrastetaan aina vain samassa paikassa.

Saatan tosiaan olla mielikuvitukseton, mutta missä kaikkialla sitä seksiä voi harrastaa monilapsisessa perheessä?

Keittiön pöydällä tai olkkarin sohvalla, jonka ohi lapset kulkevat kun yöllä tulee pissahätä?

Makuuhuoneen lisäksi kodinhoitohuoneessa, autotallissa, leikkimökistä, ulkona kuistilla jne.. Aika monessa paikassa. Ja patjallakin on nukuttu.

Mä muistelen, että meidän lapsilla oli taaperona aika, jolloin vanhemman piti olla siellä huoneessa niin kauan, että lapsi nukahti. Silloin usein torkahdin itsekin siihen nojatuoliin tai patjalle lattialle. Mutta nousin siitä kyllä ylös ja siirryin omaan huoneeseen sitten, kun hetken päästä havahduin hereille ja lapsi nukkui.

Mulle jäi jotenkin epäselväksi tämä, että missä tilanteessa se toinen vanhempi (ilmeisesti isä) sitten siirtyy kokonaan nukkumaan sinne lattialle toiseen huoneeseen? Missä äiti ja lapsi tai lapset nukkuvat?

Okei, kyseessä on perheet joissa on ilmeisesti huonosti nukkuvia pieniä lapsia. Silloin on aika tavallista että vanhemmatkin nukkuu huonosti. Kun lapsia tulee vielä useampi putkeen (niin, jotenkin sitä saadaan lapsia alulle erillään nukkumisesta huolimatta), niin äkkiä vierähtää muutama vuosi erikoisissa nukkumajärestelyissä. Mutta kyllä ne laiskemmankin unikouluttajan lapset joskus oppii nukkumaan omissa sängyissään, aivan varmasti, ja sitten vanhemmat saa taas nukkua vierekkäin. Ja toisaalta kyllähän se on järjestelykysymys. Mies on perheessä ihan täysvaltainen aikuinen, jos hän ei halua nukkua patjalla niin silloin hän voi aivan varmasti järjestää itselleen nukkumapaikan muutoin.

Vierailija kirjoitti:

Mä muistelen, että meidän lapsilla oli taaperona aika, jolloin vanhemman piti olla siellä huoneessa niin kauan, että lapsi nukahti. Silloin usein torkahdin itsekin siihen nojatuoliin tai patjalle lattialle. Mutta nousin siitä kyllä ylös ja siirryin omaan huoneeseen sitten, kun hetken päästä havahduin hereille ja lapsi nukkui.

Mulle jäi jotenkin epäselväksi tämä, että missä tilanteessa se toinen vanhempi (ilmeisesti isä) sitten siirtyy kokonaan nukkumaan sinne lattialle toiseen huoneeseen? Missä äiti ja lapsi tai lapset nukkuvat?

Mun tuttavapiirissä isät on siirtyneet sinne patjalle/vierassänkyyn silloin, kun vauva heräilee makuuhuoneessa ja isän pitää herätä aamulla töihin. Toisessa huoneessa saa nukuttua paremmin. Tässä ap:n toisessa tapauksessa isä on siirtynyt patjalle kun lapsi on ilmeisesti heräillyt usein yöllä yksin omassa huoneessa, tai isä ei ole patjalle torkahdettuaan enää jaksanut vaihtaa huonetta. Ja sit tulikin se vauva joka häiritsee siellä makuuhuoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, mekin ollaan nukuttu eri huoneissa jo 7v, koska olen unihäiriöinen ja miestä häiritsee mun yöllinen hereillä pyöriminen ja mua hänen kuorsaaminen. Seksiä on ja aika tylsää, jos sitä harrastetaan aina vain samassa paikassa.

Saatan tosiaan olla mielikuvitukseton, mutta missä kaikkialla sitä seksiä voi harrastaa monilapsisessa perheessä?

Keittiön pöydällä tai olkkarin sohvalla, jonka ohi lapset kulkevat kun yöllä tulee pissahätä?

Makuuhuoneen lisäksi kodinhoitohuoneessa, autotallissa, leikkimökistä, ulkona kuistilla jne.. Aika monessa paikassa. Ja patjallakin on nukuttu.

Ei meillä ainakaan ole kodinhoitohuonetta, autotallia, leikkimökkiä eikä kuistia. Meillä on kaksi makuuhuonetta, olohuone+avokeittiö ja kylpyhuone. Seksin harrastamiseen jää ainostaan makuuhuone eikä se kyllä tylsää ole, vaikka joka kerta onkin samassa paikassa.

Jos minut pistettäisiin nukkumaan patjalle tai sohvalle vuosiksi, saattaisin hakea välillä sellaista seuraa jotta pääsee yöksi mukavaan sänkyyn nukkumaan. Mutta jos näin sanoo perheen mies, se on heti joustamaton sika. T. Keski-ikäinen nainen, joka nukkui aina miehensä kanssa omassa makuuhuoneessa parisängyssä ja lapset omissaan jo hyvin pienestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että parisuhteen hyvinvoinnin mittari on yhdessä nukkuminen?

Ei välttämättä, etenkään jos päätös on tehty yhteisymmärryksessä. En esim näe mitään erikoista siinä, että pariskunnilla on omat makuuhuoneet. Mutta jollain ohkasella patjalla lattialla nukkuminen vuosi toisensa jälkeen ei kuulosta sitltä, että kukaan oikeasti sitä haluaisi tai olisi tilanteeseen tyytyväinen.

Ap

Kuvitteletko sinä, että aikuinen mies tekee mitään, mitä ei itse tahdo?

Minä nukun meidän makuuhuoneen lattialla ja arvaa mitä: ihan ilman patjaa, edes ohutta. Allani on räsymatto ja villahuopa (ja lakana tietysti) lämmöneristeenä, se siitä.

Fibromyalgiakipuni pysyvät näin kurissa, eikä ristiselkäkään ole krampannut kertaakaan sen jälkeen, kun jätin tuplaleveän parisängyn miehen käyttöön pari vuotta sitten.

Seksielämää tai parisuhdetta muuten tämä ei ole haitannut.

Luultavasti nuo miehet ovat vain huomanneet, että lattialla on oikeasti parempi nukkua kuin sängyssä.

N40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, mekin ollaan nukuttu eri huoneissa jo 7v, koska olen unihäiriöinen ja miestä häiritsee mun yöllinen hereillä pyöriminen ja mua hänen kuorsaaminen. Seksiä on ja aika tylsää, jos sitä harrastetaan aina vain samassa paikassa.

Saatan tosiaan olla mielikuvitukseton, mutta missä kaikkialla sitä seksiä voi harrastaa monilapsisessa perheessä?

Keittiön pöydällä tai olkkarin sohvalla, jonka ohi lapset kulkevat kun yöllä tulee pissahätä?

Makuuhuoneen lisäksi kodinhoitohuoneessa, autotallissa, leikkimökistä, ulkona kuistilla jne.. Aika monessa paikassa. Ja patjallakin on nukuttu.

Ei meillä ainakaan ole kodinhoitohuonetta, autotallia, leikkimökkiä eikä kuistia. Meillä on kaksi makuuhuonetta, olohuone+avokeittiö ja kylpyhuone. Seksin harrastamiseen jää ainostaan makuuhuone eikä se kyllä tylsää ole, vaikka joka kerta onkin samassa paikassa.

Meidän makuuhuoneessa ei (yleensä) nuku lapsia, mutta silti harrastetaan seksiä aika usein saunassa/suihkussa. Makuuhuoneessa ja olohuoneessa toki myös.

Vierailija kirjoitti:

Jottei nyr ihan sivuraiteille mene tämä keskustelu, niin selvennän vähän:

- seksiä voi toki harrastaa muuallakin, tässä ihmettelen sitä, että jos mies menee jpka päivä nukkumaan klo 20 lapsensa huoneen lattialle, niin on sitä yhteistä parisuhdeaikaa selvästi vähemmän. Varmasti myös yhteisen ajan puute vähentää läheisyyttä ylipäätään.

- Erilliset huoneet ei ole ongelma, toisen "pakottaminen" ohuelle patjalle lattialle vuosiksi ehkä on.

Ap

Mistä tiedät, että mies ei nimenomaan tahdo noin?

Ehkä hän menee mielellään nukkumaan klo20, ja silloin on tietysti järkevää nukkua siellä missä perheen muutkin aikaisin nukkuvat. Useimmat ihmistet tarvitsevat enemmän unta kuin mitä nykyään nukutaan, nostan hattua jokaiselle jolla on pää tyynnyssä tuohon aikaan.

Ja muutenkin, millä sinä aikuisen miehen mihinkään pakotat? Eiköhän se osaisi vähintään ostaa sängyn sinne lastenhuoneeseen, jos sellaista kokisi olevansa vailla?

Vierailija kirjoitti:

Jos minut pistettäisiin nukkumaan patjalle tai sohvalle vuosiksi, saattaisin hakea välillä sellaista seuraa jotta pääsee yöksi mukavaan sänkyyn nukkumaan. Mutta jos näin sanoo perheen mies, se on heti joustamaton sika. T. Keski-ikäinen nainen, joka nukkui aina miehensä kanssa omassa makuuhuoneessa parisängyssä ja lapset omissaan jo hyvin pienestä.

Ei aikuista ihmistä voi pistää nukkumaan minnekään minne tämä ei halua mennä. Ei kahden aikuisen normaalissa parisuhteessa. Kyllä ne miehet on ihan itse sinne patjalle menneet kun eivät ole viitsineet muuta vaihtoehtoa keksiä. T. Kesko-ikäinen nainen, joka myös nukkui aina miehensä kanssa samassa sängyssä, joskus vieressä/samassa huoneessa nukkui myös lapsia.

Onko pakko olla aina mahdollisimman yksinkertainen? Eiköhän tämä isä osaa nousta sieltä patjalta vielä ylös lapsen nukahdettua. En tunne ketään aikuista, joka käy kahdeksalta illalla nukkumaan. Välillä ihmetyttää miten ihmiset eivät yhtään ajattele asioita ja eri vaihtoehtoja.