Lue keskustelun säännöt.
Kaverin mies nukkuu lastenhuoneen lattialla neljättä vuotta
12.03.2023 |
Tämä on jo toinen tuttava/kaveriperhe, jossa on samantapainen nukkumajärjestely. Ei ihme, että avioerotilastot nousevat!
Ensimmäisessä perheessä on kolme lasta: 6v, 4v ja 6kk. Mies häädettiin patjalle lastenhuoneeseen silloin, kun vaimo tuli kommatta kertaa raskaaksi. Jotta saisi ensin nukkua hyvin raskauden aikana ja sen jälkeen perhepedissä vauvan kanssa imetyksen takia.
Toinen oerhe on vielä kauheampi! Heillä on nyt kuusivuotias lapsi. Ensimmäiset kaksi vuotta lapsi nukkui pinnasängyssä vanhempien makuuhuoneessa. Noin kaksivuotiaana oppi kiipeämään sieltä pois, eivätkä vanhemmat jaksaneet opettaa häntä nukkumaan itsenäisesti, joten mies meni aina illalla nukkumaan patjalle lapsen sängyn viereen lastenhuoneeseen. Tätä on nyt jatkunut neljä vuotta. Tässä välissä vaimo synnytti toisen lapsen (en tiedä koska heillä edes on ollut mahdollista saada toista lasta alulle, jos eivät edes nuku samassa sängyssä😂) ja sama homma jatkuu. Mies patjalla, äiti perhepedissä lapsen kanssa.
Tiedän, että täällä kauhistelen rumasti muiden kasvatustapoja, mutta ihmettelen kyllä miten nämä ihmiset hoitavat parisuhdettaan. Kyllä minä loukkaantisin, jos kumppani heittäisi patjalle nukkumaan vuosikausiksi, oli sitten kyseessä vaimo tai mies.
Kommentit (361)
Mitä muiden perheiden nukkumisjärjestelyt ap:lle kuuluu? Mulle on aivan sama, missä naapurin ukko nukkuu.
Ja jotenkin aivotonta olettaa, että seksiä voi harrastaa ainoastaan parisängyssä. Kyllä sitä voi harrastaa monessa paikassa, koska talossa on ovia, jotka saa kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tiedossa, että onko kyseessä yhteinen päätös vai kumppanin painostus? Nämä on nimittäin täysin eri asioita. Itse en ole ikinä ymmärtänyt näitä "vaimo heitti sohvalle" -tyyppisiä valituksia. Jos ei toiselle kelpaa nukkua yhdessä yhteisessä sängyssä, niin se on hän joka lähtee itse sinne sohvalle tai lastenhuoneen lattialle. Ei kenelläkään ole oikeutta häätää aikuista ihmistä omasta sängystään. Mutta jos kyseessä on yhdessä sovittu järjestely joka on kummallekin ok, niin mitä se sitten ulkopuolisille kuuluu.
Juuri näin. On aivan sama miten ihmiset nukkuvat, kunhan kaikki ovat tyytyväisiä. Kyseenalaistankin vain sitä, voiko joku oikeasti olla tyytyväinen patjalla nukkumiseen neljän vuoden ajan. Onko se enää omasta tahdosta?
Ap
On, koska patjakauppaan olisi varmasti kerinnyt moneen kertaan tuon neljän vuoden aikana hakemaan itselleen paremman yösijan.
En tiedä millasissa halleissa te muut asutte, mutta ei meidän lastenhuoneeseen kyllä mitään patjakyhäelmää mahtuisi. Korkeintaan juuri lapsen sängyn ja lelujen väliin sellainen 80 senttinen kokoontaitettava patja jonka saa päivällä leikkien tieltä pois. Niin aina se patjakauppakaan ei auta.
Eikö se lapsen sänky ole tyhjä siinä vieressä? Kun se lapsi nukkuu siellä äidin vieressä? Varmaan siihenkin voisi kellahtaa?
Ei, siellähän nukkuu ne vanhemmat lapset.
OK ,no nyt nousee sitten kysymys, että minkäkokoisista valaista tässä puhutaan? Koska kyllä meidän 180cm leveän sänkyyn on aina mahtunut kaksi aikuista ja yksi alakouluikäinen lapsi nukkumaan ilman mitään ongelmia. Jossain vaiheessa sinne kiipesi vielä koirakin. Ja kaikki nukkui yönsä. Mutta me nyt miehen kanssa ollaan molemmat normaalipainoisia, samoin meidän lapset.
Vierailija kirjoitti:
Jottei nyr ihan sivuraiteille mene tämä keskustelu, niin selvennän vähän:
- seksiä voi toki harrastaa muuallakin, tässä ihmettelen sitä, että jos mies menee jpka päivä nukkumaan klo 20 lapsensa huoneen lattialle, niin on sitä yhteistä parisuhdeaikaa selvästi vähemmän. Varmasti myös yhteisen ajan puute vähentää läheisyyttä ylipäätään.
- Erilliset huoneet ei ole ongelma, toisen "pakottaminen" ohuelle patjalle lattialle vuosiksi ehkä on.
Ap
Sehän voi olla yhteinen päätös,ei välttämättä mikään pakottaminen.Monet osaavat toimia yhdessä perheen parhaaksi.
Me ollaan naimisissa ja meillä on alle kouluikäinen lapsi. Ei asuta yhdessä arkena, ja nukutaan samassa sängyssä n.4 yötä kuukaudessa. Niiden öiden aikana joko minä pakenen miehen kuorsausta muualle, tai lapsi tulee meidän väliin.
Meidän parisuhde voi oikein mainiosti, ollaan tosi rakastuneita edelleen. Seksiä ja rakkautta on aivan riittämiin.
Toki erilaiset nukkumisjärjestelyt voi olla ongelmakin, ja esim. toinen vanhempi voi kokea jäävänsä liian vähälle huomiolle. Mutta koska aloituksen tilanteissa on kyse TOISTEN tilanteista, niitä on turha kummastella. Omakin elämä ja parisuhde voi paremmin kun keskittyy vaan omiin asioihinsa 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.
Mitäs jos lukisit koko ketjun ihan ajatuksen kanssa ennen kommentointia ja ohjeiden jakamista.
Niinkuin luinkin. Suurin osa on huolissaan isän kanssa unista, ei siitä että äiti hoitaa yksin kaikki yöheräilyt sen pienimmän kanssa.
Suurin osa on huolissaan siitä, miten mies voi jaksaa nukkua patjalla lastenhuoneen lattialla neljä vuotta. Hoitaa siinä samassa vanhempien lasten yöheräilyt. Harvaa lasta imetetään neljä vuotta niin, että yöheräilee koko ajan.
No eikös tässä nyt alkuun mies nukkunut sen kiipeilevän kaksivuotiaan takia siellä lastenhuoneessa ja sitten syntyi toinen, joka on nyt ehkä 2-3v? Eli ei ole tosiaan imetetty neljää vuotta. Varmaan ois aika muuttaa järjestelyä, mutta eikös sen aloitteen pitäisi tulla siltä joka on tyytymätön? Mies voisi opettaa taaperon nukkumaan isoveljen huoneessa jos haluaisi.
Onhan se vähän surullista, ettei vaimoa kiinnosta miehen hyvinvointi yhtään. Voisi hyvin itsekin aktiivisesti pyytää sitä omaa miestään nukkumaan viereen.
Eli vaimon asia hoitaa tämä(kin) kuntoon.. just.
Miten se on asian kuntoon hoitamista jos ilmoittaa (toivottavasti) rakkaalle puolisolleen, että hei, ois kiva jos tulisit viereen nukkumaan. Ei kai se nyt mikään työ pitäisi olla kertoa puolisolle, että haluaisi nukkua vierekkäin.
Okei, no missäs ne lapset sitten nukkuu ja kuka niitten yöheräilyt hoitaa?
Voi apua! En tiedä! Minne ihmeeseen ne lapset voisi laittaa nukkumaan?! Lastenhuoneeseen? Ei sentään, eihän siellä kuulu nukkua! Eiku...
Niin jos ne lapset nukkuu siellä lastenhuoneessa omissa sängyissään heräämättä sujuvasti koko yön, niin miksi se isä alunperinkään meni sinne patjalle? Elätte kyllä ihmeellisessä utopiassa, jos kuvittelette että tämmöinen vuosia jatkunut tilanne huonosti nukkuvien lasten kanssa ratkeaisi itsekseen sillä, että vaimo sanoo miehelle että ois kiva nukkua vierekkäin.
Ei tietenkään, kuka niin on sanonut? Tässähän kommentoitiin sitä, että joku sanoi että olisi korkea aika muuttaa järjestelyjä, mutta laiska mies ei tee sitä. Siihen kommentti, että kyllä se vaimokin voi kertoa sille miehelleen, että olisi kiva muuttaa tätä järjestelyä.
Niin, mutta kun se pelkkä kertominen ei riitä muuttamaan tilannetta. Pitäis ihan konkreettisesti myös toimia asian eteen ja se potentiaalisesti tarkoittaa vielä huonompia yöunia ainakin joksikin aikaa.
Mistä tietää, jos ei kokeile? Voi tarkoittaa hetkellisesti huonompia yöunia, tai sitten ei. Se patjalla ikuisuuden nukkuminen ei ainakaan sitä kerro.
Ei mistään, joten miksi tää neljättä vuotta lattialla nukkuva isä ei vaan mene takaisin sinne parisänkyyn?
Sitähän minäkin ihmettelen. Itsehän sanoit, että pelkkä kertominen ei riitä. Kyllähän se riittää, jos vaimo kertoo, että ois kiva että tulisit takaisin ja mies sitten tekisi niin.
Ja sitten kaikki perheessä nukkuu yönsä onnellisena elämänsä loppuun saakka? Miksi sen vaimon pitää erikseen sanoa miehelle että tule takaisin sänkyyn, sitä vaan en ymmärrä. Miksei voi vaan mennä jos se patjalla nukkuminen v*tuttaa.
Sitä kannattaa vaimon -ja vastaavassa tilanteessa olevien, miettiä. Miksi mies ei tahdo kumppaninsa vierelle? Vai eikö uskalla ottaa paikkaansa? Oli syy kumpi hyvänsä niin eihän tuo oikein hyvää lupaa tulevaisuuden kannalta.
Paitsi tietysti jos molempien haaveet tulevaisuudesta on parisuhde, jossa saa touhuta ja tehdä vaan omiaan, eikä toinen odota mitään eikä esitä hankalia toiveita. Jos molemmat osapuolet haluaa istua viikosta toiseen sohvalla käsi yhteisessä sipsikulhossa, lihoa, pelata videopelejä, lihoa, hoivata lapsia, lihoa ja kuluttaa näin vuosiaan niin sehän on ihan ok. Näitä pariskuntia on karkeasti varmaan 20% suomalaisista. Sitten on sekin ryhmä, jossa nainen ja mies haluaa elää täysin omaa elämäänsä, panostaa uraan /perheeseen, harrastuksiin ja parisuhde on sitä varten, että kasvatetaan lapset ja maksetaan lainat yhdessä. Sekin on ok, jos se on yhteinen toive.
Silti kannattaisi hankkia parempi vuode jos järjestely on molemmille mieluinen ja pysyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jottei nyr ihan sivuraiteille mene tämä keskustelu, niin selvennän vähän:
- seksiä voi toki harrastaa muuallakin, tässä ihmettelen sitä, että jos mies menee jpka päivä nukkumaan klo 20 lapsensa huoneen lattialle, niin on sitä yhteistä parisuhdeaikaa selvästi vähemmän. Varmasti myös yhteisen ajan puute vähentää läheisyyttä ylipäätään.
- Erilliset huoneet ei ole ongelma, toisen "pakottaminen" ohuelle patjalle lattialle vuosiksi ehkä on.
Ap
Sehän voi olla yhteinen päätös,ei välttämättä mikään pakottaminen.Monet osaavat toimia yhdessä perheen parhaaksi.
Todennäköisesti on yhteinen päätös. Ja varmasti järjestelylle on jotkin järkevät perustelutkin. Me kun ei tiedetä perheiden tilanteita. Voi olla, että emäntä on niin kova kuorsaamaan, ettei mies saa nukuttua. Eivät varmaan huutelisi esim. tällaisesta ongelmasta ventovieraille tai edes puolitutuille
Sanoisin, että nämä nukkumispaikkaongelmat on ihan itseaiheutettuja. Meillä molemmat lapset siirtyivät parin viikon ikäisenä nukkumaan omaan huoneeseensa. Ensin nukkuivat äitiyspakkauksessa, sitten pinnasängyssä ja lopuksi ihan normaalikokoisessa matalassa sängyssä. Yöimetys onnistui näppärästi pinniksen vieressä olevassa nojatuolissa. Ei tarvinnut totuttaa omassa huoneessa nukkumiseen eikä todellakaan valvottu vieressä vaan peiteltiin vain nukkumaan. Lapsille tuttu ja turvallinen rutiini, jota ei ole tarvinnut muuttaa missään vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei lasten sänkyjä voi siirtää aikuisten huoneeseen, tää ois varmaan monesti se helpoin vaihtoehto. Kaikki nukkuisi samassa huoneessa omissa sängyissään. Vanhemmat sais nukkua vierekkäin ja lapset saisi vanhemmistaan turvaa. Sen patjan voi säästää vaikka sitä varten että vanhemmat voi harrastaa seksiä patjalla lastenhuoneessa kun lapset on nukkumassa siellä toisessa huoneessa. Ja sitten kun lapset vähän kasvaa ja alkaa nukkua yöt paremmin niin voivat siirtyä omaan huoneeseen. Tällöin patja voi olla aikuisten huoneen lattialla siltä varalta että lapsi herää yöllä ja haluaa tulla lähelle vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Miksei lasten sänkyjä voi siirtää aikuisten huoneeseen, tää ois varmaan monesti se helpoin vaihtoehto. Kaikki nukkuisi samassa huoneessa omissa sängyissään. Vanhemmat sais nukkua vierekkäin ja lapset saisi vanhemmistaan turvaa. Sen patjan voi säästää vaikka sitä varten että vanhemmat voi harrastaa seksiä patjalla lastenhuoneessa kun lapset on nukkumassa siellä toisessa huoneessa. Ja sitten kun lapset vähän kasvaa ja alkaa nukkua yöt paremmin niin voivat siirtyä omaan huoneeseen. Tällöin patja voi olla aikuisten huoneen lattialla siltä varalta että lapsi herää yöllä ja haluaa tulla lähelle vanhempia.
Ei silloin voisi käydä valtataistelua siitä kumpi määrää makuuhuoneessa tai kenen vastuulla lasten nukkuminen, nukkumaanmeno on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tiedossa, että onko kyseessä yhteinen päätös vai kumppanin painostus? Nämä on nimittäin täysin eri asioita. Itse en ole ikinä ymmärtänyt näitä "vaimo heitti sohvalle" -tyyppisiä valituksia. Jos ei toiselle kelpaa nukkua yhdessä yhteisessä sängyssä, niin se on hän joka lähtee itse sinne sohvalle tai lastenhuoneen lattialle. Ei kenelläkään ole oikeutta häätää aikuista ihmistä omasta sängystään. Mutta jos kyseessä on yhdessä sovittu järjestely joka on kummallekin ok, niin mitä se sitten ulkopuolisille kuuluu.
Juuri näin. On aivan sama miten ihmiset nukkuvat, kunhan kaikki ovat tyytyväisiä. Kyseenalaistankin vain sitä, voiko joku oikeasti olla tyytyväinen patjalla nukkumiseen neljän vuoden ajan. Onko se enää omasta tahdosta?
Ap
On, koska patjakauppaan olisi varmasti kerinnyt moneen kertaan tuon neljän vuoden aikana hakemaan itselleen paremman yösijan.
En tiedä millasissa halleissa te muut asutte, mutta ei meidän lastenhuoneeseen kyllä mitään patjakyhäelmää mahtuisi. Korkeintaan juuri lapsen sängyn ja lelujen väliin sellainen 80 senttinen kokoontaitettava patja jonka saa päivällä leikkien tieltä pois. Niin aina se patjakauppakaan ei auta.
Eikö se lapsen sänky ole tyhjä siinä vieressä? Kun se lapsi nukkuu siellä äidin vieressä? Varmaan siihenkin voisi kellahtaa?
Ei, siellähän nukkuu ne vanhemmat lapset.
OK ,no nyt nousee sitten kysymys, että minkäkokoisista valaista tässä puhutaan? Koska kyllä meidän 180cm leveän sänkyyn on aina mahtunut kaksi aikuista ja yksi alakouluikäinen lapsi nukkumaan ilman mitään ongelmia. Jossain vaiheessa sinne kiipesi vielä koirakin. Ja kaikki nukkui yönsä. Mutta me nyt miehen kanssa ollaan molemmat normaalipainoisia, samoin meidän lapset.
Minä ymmärsin että tämä mies ei _halua_ nukkua sen taaperon kanssa samassa sängyssä, kun se taapero on niin levoton nukkuja. Jostain syystä heille ei ole tullut mieleen esim laittaa taaperon sänkyä vanhemman sängyn viereen, niin että taapero nukkuisi äidin vieressä omassa sängyssään. Näin tehtiin meillä ja aika monessa muussakin tuttavaperheessä.
Eiköhän tuo perhe tiedä itse ihan parhaiten, mikä järjestely heille sopii. Ei kuulu ap:lle, ja täysin turha toisten asioita on päivitellä, kun kukaan ei tiedä todellisia syitä järjestelylle ja pitävätkö ap:n puheet edes paikkaansa. Voinut itse keksiä koko jutun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.
Mitäs jos lukisit koko ketjun ihan ajatuksen kanssa ennen kommentointia ja ohjeiden jakamista.
Niinkuin luinkin. Suurin osa on huolissaan isän kanssa unista, ei siitä että äiti hoitaa yksin kaikki yöheräilyt sen pienimmän kanssa.
Suurin osa on huolissaan siitä, miten mies voi jaksaa nukkua patjalla lastenhuoneen lattialla neljä vuotta. Hoitaa siinä samassa vanhempien lasten yöheräilyt. Harvaa lasta imetetään neljä vuotta niin, että yöheräilee koko ajan.
No eikös tässä nyt alkuun mies nukkunut sen kiipeilevän kaksivuotiaan takia siellä lastenhuoneessa ja sitten syntyi toinen, joka on nyt ehkä 2-3v? Eli ei ole tosiaan imetetty neljää vuotta. Varmaan ois aika muuttaa järjestelyä, mutta eikös sen aloitteen pitäisi tulla siltä joka on tyytymätön? Mies voisi opettaa taaperon nukkumaan isoveljen huoneessa jos haluaisi.
Onhan se vähän surullista, ettei vaimoa kiinnosta miehen hyvinvointi yhtään. Voisi hyvin itsekin aktiivisesti pyytää sitä omaa miestään nukkumaan viereen.
Eli vaimon asia hoitaa tämä(kin) kuntoon.. just.
Miten se on asian kuntoon hoitamista jos ilmoittaa (toivottavasti) rakkaalle puolisolleen, että hei, ois kiva jos tulisit viereen nukkumaan. Ei kai se nyt mikään työ pitäisi olla kertoa puolisolle, että haluaisi nukkua vierekkäin.
Okei, no missäs ne lapset sitten nukkuu ja kuka niitten yöheräilyt hoitaa?
Voi apua! En tiedä! Minne ihmeeseen ne lapset voisi laittaa nukkumaan?! Lastenhuoneeseen? Ei sentään, eihän siellä kuulu nukkua! Eiku...
Niin jos ne lapset nukkuu siellä lastenhuoneessa omissa sängyissään heräämättä sujuvasti koko yön, niin miksi se isä alunperinkään meni sinne patjalle? Elätte kyllä ihmeellisessä utopiassa, jos kuvittelette että tämmöinen vuosia jatkunut tilanne huonosti nukkuvien lasten kanssa ratkeaisi itsekseen sillä, että vaimo sanoo miehelle että ois kiva nukkua vierekkäin.
No, kannattaisiko sitten panostaa siihen itsenäisen nukkumisen harjoitteluun?
Varmaan kannattaisi, mutta todennäköisesti isä odottaa että äiti tekisi sen(kin). Sitä odotellessa voi esim valittaa työkavereille miten selkä tulee kipeäksi lastenhuoneen lattialla.
Just. Hienoja olettamuksia taas. Edelleenkin, en sanonut että on työkaveri. Ja tässä tapauksessa se mies on yrittänyt opettaa lasta nukkumaan omassa huoneessaan, mutta miten se muka onnistuu kun äiti aina antaa periksi.
No vaikka silleen että se isä ottaisi homman hoitaakseen ja heräilisi yöt, niin ei äiti pääsisi antamaan periksi.
Siis häh? Miten isä voi estää sen että äiti antaa periksi? Jos mamma päätyy sanomaan lapselle "no tuu tänne sitten", kun haluaa itse nukahtaa ja lapsi on vähän väliä tunkemassa väliin🤨 ei siinä paljoa auta se että isä ramppaa viemässä muksun omaan petiin, siellä hetken on seurana, sitten kömpii viereen ja pian lapsi taas herättää, koska tietää että lopulta äiti kuitenkin antaa periksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.
Mitäs jos lukisit koko ketjun ihan ajatuksen kanssa ennen kommentointia ja ohjeiden jakamista.
Niinkuin luinkin. Suurin osa on huolissaan isän kanssa unista, ei siitä että äiti hoitaa yksin kaikki yöheräilyt sen pienimmän kanssa.
Suurin osa on huolissaan siitä, miten mies voi jaksaa nukkua patjalla lastenhuoneen lattialla neljä vuotta. Hoitaa siinä samassa vanhempien lasten yöheräilyt. Harvaa lasta imetetään neljä vuotta niin, että yöheräilee koko ajan.
No eikös tässä nyt alkuun mies nukkunut sen kiipeilevän kaksivuotiaan takia siellä lastenhuoneessa ja sitten syntyi toinen, joka on nyt ehkä 2-3v? Eli ei ole tosiaan imetetty neljää vuotta. Varmaan ois aika muuttaa järjestelyä, mutta eikös sen aloitteen pitäisi tulla siltä joka on tyytymätön? Mies voisi opettaa taaperon nukkumaan isoveljen huoneessa jos haluaisi.
Onhan se vähän surullista, ettei vaimoa kiinnosta miehen hyvinvointi yhtään. Voisi hyvin itsekin aktiivisesti pyytää sitä omaa miestään nukkumaan viereen.
Eli vaimon asia hoitaa tämä(kin) kuntoon.. just.
Miten se on asian kuntoon hoitamista jos ilmoittaa (toivottavasti) rakkaalle puolisolleen, että hei, ois kiva jos tulisit viereen nukkumaan. Ei kai se nyt mikään työ pitäisi olla kertoa puolisolle, että haluaisi nukkua vierekkäin.
Okei, no missäs ne lapset sitten nukkuu ja kuka niitten yöheräilyt hoitaa?
Voi apua! En tiedä! Minne ihmeeseen ne lapset voisi laittaa nukkumaan?! Lastenhuoneeseen? Ei sentään, eihän siellä kuulu nukkua! Eiku...
Niin jos ne lapset nukkuu siellä lastenhuoneessa omissa sängyissään heräämättä sujuvasti koko yön, niin miksi se isä alunperinkään meni sinne patjalle? Elätte kyllä ihmeellisessä utopiassa, jos kuvittelette että tämmöinen vuosia jatkunut tilanne huonosti nukkuvien lasten kanssa ratkeaisi itsekseen sillä, että vaimo sanoo miehelle että ois kiva nukkua vierekkäin.
No, kannattaisiko sitten panostaa siihen itsenäisen nukkumisen harjoitteluun?
Varmaan kannattaisi, mutta todennäköisesti isä odottaa että äiti tekisi sen(kin). Sitä odotellessa voi esim valittaa työkavereille miten selkä tulee kipeäksi lastenhuoneen lattialla.
Just. Hienoja olettamuksia taas. Edelleenkin, en sanonut että on työkaveri. Ja tässä tapauksessa se mies on yrittänyt opettaa lasta nukkumaan omassa huoneessaan, mutta miten se muka onnistuu kun äiti aina antaa periksi.
No vaikka silleen että se isä ottaisi homman hoitaakseen ja heräilisi yöt, niin ei äiti pääsisi antamaan periksi.
Siis häh? Miten isä voi estää sen että äiti antaa periksi? Jos mamma päätyy sanomaan lapselle "no tuu tänne sitten", kun haluaa itse nukahtaa ja lapsi on vähän väliä tunkemassa väliin🤨 ei siinä paljoa auta se että isä ramppaa viemässä muksun omaan petiin, siellä hetken on seurana, sitten kömpii viereen ja pian lapsi taas herättää, koska tietää että lopulta äiti kuitenkin antaa periksi.
Missä kohtaa se äiti ehtii antaa periksi, jos isä heti nousee ylös ja vie lapsen takaisin sänkyyn?
Tosin meillä tää menee nykyään niin, ettei kumpikaan edes herää kun lapsi tulee keskellä yötä väliin, se vaan löytyy siitä aamulla... Onneksi mies ei ole sen takia halunnut siirtyä pois yhteisestä sängystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melko hyvät unenlahjat jos neljättä vuotta nukkuu. Saattaa olla paikat vähän jumissa jos siitä joskus herää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.
Mitäs jos lukisit koko ketjun ihan ajatuksen kanssa ennen kommentointia ja ohjeiden jakamista.
Niinkuin luinkin. Suurin osa on huolissaan isän kanssa unista, ei siitä että äiti hoitaa yksin kaikki yöheräilyt sen pienimmän kanssa.
Suurin osa on huolissaan siitä, miten mies voi jaksaa nukkua patjalla lastenhuoneen lattialla neljä vuotta. Hoitaa siinä samassa vanhempien lasten yöheräilyt. Harvaa lasta imetetään neljä vuotta niin, että yöheräilee koko ajan.
No eikös tässä nyt alkuun mies nukkunut sen kiipeilevän kaksivuotiaan takia siellä lastenhuoneessa ja sitten syntyi toinen, joka on nyt ehkä 2-3v? Eli ei ole tosiaan imetetty neljää vuotta. Varmaan ois aika muuttaa järjestelyä, mutta eikös sen aloitteen pitäisi tulla siltä joka on tyytymätön? Mies voisi opettaa taaperon nukkumaan isoveljen huoneessa jos haluaisi.
Onhan se vähän surullista, ettei vaimoa kiinnosta miehen hyvinvointi yhtään. Voisi hyvin itsekin aktiivisesti pyytää sitä omaa miestään nukkumaan viereen.
Eli vaimon asia hoitaa tämä(kin) kuntoon.. just.
Miten se on asian kuntoon hoitamista jos ilmoittaa (toivottavasti) rakkaalle puolisolleen, että hei, ois kiva jos tulisit viereen nukkumaan. Ei kai se nyt mikään työ pitäisi olla kertoa puolisolle, että haluaisi nukkua vierekkäin.
Okei, no missäs ne lapset sitten nukkuu ja kuka niitten yöheräilyt hoitaa?
Voi apua! En tiedä! Minne ihmeeseen ne lapset voisi laittaa nukkumaan?! Lastenhuoneeseen? Ei sentään, eihän siellä kuulu nukkua! Eiku...
Niin jos ne lapset nukkuu siellä lastenhuoneessa omissa sängyissään heräämättä sujuvasti koko yön, niin miksi se isä alunperinkään meni sinne patjalle? Elätte kyllä ihmeellisessä utopiassa, jos kuvittelette että tämmöinen vuosia jatkunut tilanne huonosti nukkuvien lasten kanssa ratkeaisi itsekseen sillä, että vaimo sanoo miehelle että ois kiva nukkua vierekkäin.
No, kannattaisiko sitten panostaa siihen itsenäisen nukkumisen harjoitteluun?
Varmaan kannattaisi, mutta todennäköisesti isä odottaa että äiti tekisi sen(kin). Sitä odotellessa voi esim valittaa työkavereille miten selkä tulee kipeäksi lastenhuoneen lattialla.
Just. Hienoja olettamuksia taas. Edelleenkin, en sanonut että on työkaveri. Ja tässä tapauksessa se mies on yrittänyt opettaa lasta nukkumaan omassa huoneessaan, mutta miten se muka onnistuu kun äiti aina antaa periksi.
No vaikka silleen että se isä ottaisi homman hoitaakseen ja heräilisi yöt, niin ei äiti pääsisi antamaan periksi.
Siis häh? Miten isä voi estää sen että äiti antaa periksi? Jos mamma päätyy sanomaan lapselle "no tuu tänne sitten", kun haluaa itse nukahtaa ja lapsi on vähän väliä tunkemassa väliin🤨 ei siinä paljoa auta se että isä ramppaa viemässä muksun omaan petiin, siellä hetken on seurana, sitten kömpii viereen ja pian lapsi taas herättää, koska tietää että lopulta äiti kuitenkin antaa periksi.
Lapsi saattaa heräillä ehkä yön kaksi mutta sen jälkeen oppii kyllä nukkumaan jos se isä vain vie sen lapsen sänkyyn ja lapsi kokee olonsa turvalliseksi isän nukuttaessa häntä. Se miksi monet myös ne isät antaa periksi ja menee mieluummin vaikka sinne patjalle nukkumaan johtuu lähinnä siitä että se koetaan juuri sillä hetkellä helpommaksi. Mitään pakottamista siinä ei sen kummenin kenenkään osalta ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.
Mitäs jos lukisit koko ketjun ihan ajatuksen kanssa ennen kommentointia ja ohjeiden jakamista.
Niinkuin luinkin. Suurin osa on huolissaan isän kanssa unista, ei siitä että äiti hoitaa yksin kaikki yöheräilyt sen pienimmän kanssa.
Suurin osa on huolissaan siitä, miten mies voi jaksaa nukkua patjalla lastenhuoneen lattialla neljä vuotta. Hoitaa siinä samassa vanhempien lasten yöheräilyt. Harvaa lasta imetetään neljä vuotta niin, että yöheräilee koko ajan.
No eikös tässä nyt alkuun mies nukkunut sen kiipeilevän kaksivuotiaan takia siellä lastenhuoneessa ja sitten syntyi toinen, joka on nyt ehkä 2-3v? Eli ei ole tosiaan imetetty neljää vuotta. Varmaan ois aika muuttaa järjestelyä, mutta eikös sen aloitteen pitäisi tulla siltä joka on tyytymätön? Mies voisi opettaa taaperon nukkumaan isoveljen huoneessa jos haluaisi.
Onhan se vähän surullista, ettei vaimoa kiinnosta miehen hyvinvointi yhtään. Voisi hyvin itsekin aktiivisesti pyytää sitä omaa miestään nukkumaan viereen.
Eli vaimon asia hoitaa tämä(kin) kuntoon.. just.
Miten se on asian kuntoon hoitamista jos ilmoittaa (toivottavasti) rakkaalle puolisolleen, että hei, ois kiva jos tulisit viereen nukkumaan. Ei kai se nyt mikään työ pitäisi olla kertoa puolisolle, että haluaisi nukkua vierekkäin.
Okei, no missäs ne lapset sitten nukkuu ja kuka niitten yöheräilyt hoitaa?
Voi apua! En tiedä! Minne ihmeeseen ne lapset voisi laittaa nukkumaan?! Lastenhuoneeseen? Ei sentään, eihän siellä kuulu nukkua! Eiku...
Niin jos ne lapset nukkuu siellä lastenhuoneessa omissa sängyissään heräämättä sujuvasti koko yön, niin miksi se isä alunperinkään meni sinne patjalle? Elätte kyllä ihmeellisessä utopiassa, jos kuvittelette että tämmöinen vuosia jatkunut tilanne huonosti nukkuvien lasten kanssa ratkeaisi itsekseen sillä, että vaimo sanoo miehelle että ois kiva nukkua vierekkäin.
No, kannattaisiko sitten panostaa siihen itsenäisen nukkumisen harjoitteluun?
Varmaan kannattaisi, mutta todennäköisesti isä odottaa että äiti tekisi sen(kin). Sitä odotellessa voi esim valittaa työkavereille miten selkä tulee kipeäksi lastenhuoneen lattialla.
Just. Hienoja olettamuksia taas. Edelleenkin, en sanonut että on työkaveri. Ja tässä tapauksessa se mies on yrittänyt opettaa lasta nukkumaan omassa huoneessaan, mutta miten se muka onnistuu kun äiti aina antaa periksi.
No vaikka silleen että se isä ottaisi homman hoitaakseen ja heräilisi yöt, niin ei äiti pääsisi antamaan periksi.
Siis häh? Miten isä voi estää sen että äiti antaa periksi? Jos mamma päätyy sanomaan lapselle "no tuu tänne sitten", kun haluaa itse nukahtaa ja lapsi on vähän väliä tunkemassa väliin🤨 ei siinä paljoa auta se että isä ramppaa viemässä muksun omaan petiin, siellä hetken on seurana, sitten kömpii viereen ja pian lapsi taas herättää, koska tietää että lopulta äiti kuitenkin antaa periksi.
Lapsi saattaa heräillä ehkä yön kaksi mutta sen jälkeen oppii kyllä nukkumaan jos se isä vain vie sen lapsen sänkyyn ja lapsi kokee olonsa turvalliseksi isän nukuttaessa häntä. Se miksi monet myös ne isät antaa periksi ja menee mieluummin vaikka sinne patjalle nukkumaan johtuu lähinnä siitä että se koetaan juuri sillä hetkellä helpommaksi. Mitään pakottamista siinä ei sen kummenin kenenkään osalta ole.
Niinhän se tässä aloittajan "4 vuotta lattialla" esimerkissäkin saadun tiedon valossa on. Isä ei halua nukkua taaperon vieressä, äiti ei jaksa heräillä yöllä palauttamaan lasta omaan sänkyynsä vaan antaa periksi. Isä ilmeisesti ei myöskään jaksa heräillä, vaan valitsee patjan lattialla koska se on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.
Mitäs jos lukisit koko ketjun ihan ajatuksen kanssa ennen kommentointia ja ohjeiden jakamista.
Niinkuin luinkin. Suurin osa on huolissaan isän kanssa unista, ei siitä että äiti hoitaa yksin kaikki yöheräilyt sen pienimmän kanssa.
Suurin osa on huolissaan siitä, miten mies voi jaksaa nukkua patjalla lastenhuoneen lattialla neljä vuotta. Hoitaa siinä samassa vanhempien lasten yöheräilyt. Harvaa lasta imetetään neljä vuotta niin, että yöheräilee koko ajan.
No eikös tässä nyt alkuun mies nukkunut sen kiipeilevän kaksivuotiaan takia siellä lastenhuoneessa ja sitten syntyi toinen, joka on nyt ehkä 2-3v? Eli ei ole tosiaan imetetty neljää vuotta. Varmaan ois aika muuttaa järjestelyä, mutta eikös sen aloitteen pitäisi tulla siltä joka on tyytymätön? Mies voisi opettaa taaperon nukkumaan isoveljen huoneessa jos haluaisi.
Onhan se vähän surullista, ettei vaimoa kiinnosta miehen hyvinvointi yhtään. Voisi hyvin itsekin aktiivisesti pyytää sitä omaa miestään nukkumaan viereen.
Eli vaimon asia hoitaa tämä(kin) kuntoon.. just.
Miten se on asian kuntoon hoitamista jos ilmoittaa (toivottavasti) rakkaalle puolisolleen, että hei, ois kiva jos tulisit viereen nukkumaan. Ei kai se nyt mikään työ pitäisi olla kertoa puolisolle, että haluaisi nukkua vierekkäin.
Okei, no missäs ne lapset sitten nukkuu ja kuka niitten yöheräilyt hoitaa?
Voi apua! En tiedä! Minne ihmeeseen ne lapset voisi laittaa nukkumaan?! Lastenhuoneeseen? Ei sentään, eihän siellä kuulu nukkua! Eiku...
Niin jos ne lapset nukkuu siellä lastenhuoneessa omissa sängyissään heräämättä sujuvasti koko yön, niin miksi se isä alunperinkään meni sinne patjalle? Elätte kyllä ihmeellisessä utopiassa, jos kuvittelette että tämmöinen vuosia jatkunut tilanne huonosti nukkuvien lasten kanssa ratkeaisi itsekseen sillä, että vaimo sanoo miehelle että ois kiva nukkua vierekkäin.
No, kannattaisiko sitten panostaa siihen itsenäisen nukkumisen harjoitteluun?
Varmaan kannattaisi, mutta todennäköisesti isä odottaa että äiti tekisi sen(kin). Sitä odotellessa voi esim valittaa työkavereille miten selkä tulee kipeäksi lastenhuoneen lattialla.
Just. Hienoja olettamuksia taas. Edelleenkin, en sanonut että on työkaveri. Ja tässä tapauksessa se mies on yrittänyt opettaa lasta nukkumaan omassa huoneessaan, mutta miten se muka onnistuu kun äiti aina antaa periksi.
No vaikka silleen että se isä ottaisi homman hoitaakseen ja heräilisi yöt, niin ei äiti pääsisi antamaan periksi.
Siis häh? Miten isä voi estää sen että äiti antaa periksi? Jos mamma päätyy sanomaan lapselle "no tuu tänne sitten", kun haluaa itse nukahtaa ja lapsi on vähän väliä tunkemassa väliin🤨 ei siinä paljoa auta se että isä ramppaa viemässä muksun omaan petiin, siellä hetken on seurana, sitten kömpii viereen ja pian lapsi taas herättää, koska tietää että lopulta äiti kuitenkin antaa periksi.
Missä kohtaa se äiti ehtii antaa periksi, jos isä heti nousee ylös ja vie lapsen takaisin sänkyyn?
Tosin meillä tää menee nykyään niin, ettei kumpikaan edes herää kun lapsi tulee keskellä yötä väliin, se vaan löytyy siitä aamulla... Onneksi mies ei ole sen takia halunnut siirtyä pois yhteisestä sängystä.
Missä kohtaa? Ihan tahallaanko ymmärrätte väärin vai ootteko oikeasti noin taukkeja? Kyllä sen neljä sanaa ehtii sanoa ennen kuin toinen on ehtinyt napata lapsen kainaloon.
Ja mitäpä se kenellekään muulle kuuluu miten sun kaveris mies nukkuu ja missä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.
Mitäs jos lukisit koko ketjun ihan ajatuksen kanssa ennen kommentointia ja ohjeiden jakamista.
Niinkuin luinkin. Suurin osa on huolissaan isän kanssa unista, ei siitä että äiti hoitaa yksin kaikki yöheräilyt sen pienimmän kanssa.
Suurin osa on huolissaan siitä, miten mies voi jaksaa nukkua patjalla lastenhuoneen lattialla neljä vuotta. Hoitaa siinä samassa vanhempien lasten yöheräilyt. Harvaa lasta imetetään neljä vuotta niin, että yöheräilee koko ajan.
No eikös tässä nyt alkuun mies nukkunut sen kiipeilevän kaksivuotiaan takia siellä lastenhuoneessa ja sitten syntyi toinen, joka on nyt ehkä 2-3v? Eli ei ole tosiaan imetetty neljää vuotta. Varmaan ois aika muuttaa järjestelyä, mutta eikös sen aloitteen pitäisi tulla siltä joka on tyytymätön? Mies voisi opettaa taaperon nukkumaan isoveljen huoneessa jos haluaisi.
Onhan se vähän surullista, ettei vaimoa kiinnosta miehen hyvinvointi yhtään. Voisi hyvin itsekin aktiivisesti pyytää sitä omaa miestään nukkumaan viereen.
Eli vaimon asia hoitaa tämä(kin) kuntoon.. just.
Miten se on asian kuntoon hoitamista jos ilmoittaa (toivottavasti) rakkaalle puolisolleen, että hei, ois kiva jos tulisit viereen nukkumaan. Ei kai se nyt mikään työ pitäisi olla kertoa puolisolle, että haluaisi nukkua vierekkäin.
Okei, no missäs ne lapset sitten nukkuu ja kuka niitten yöheräilyt hoitaa?
Voi apua! En tiedä! Minne ihmeeseen ne lapset voisi laittaa nukkumaan?! Lastenhuoneeseen? Ei sentään, eihän siellä kuulu nukkua! Eiku...
Niin jos ne lapset nukkuu siellä lastenhuoneessa omissa sängyissään heräämättä sujuvasti koko yön, niin miksi se isä alunperinkään meni sinne patjalle? Elätte kyllä ihmeellisessä utopiassa, jos kuvittelette että tämmöinen vuosia jatkunut tilanne huonosti nukkuvien lasten kanssa ratkeaisi itsekseen sillä, että vaimo sanoo miehelle että ois kiva nukkua vierekkäin.
No, kannattaisiko sitten panostaa siihen itsenäisen nukkumisen harjoitteluun?
Varmaan kannattaisi, mutta todennäköisesti isä odottaa että äiti tekisi sen(kin). Sitä odotellessa voi esim valittaa työkavereille miten selkä tulee kipeäksi lastenhuoneen lattialla.
Just. Hienoja olettamuksia taas. Edelleenkin, en sanonut että on työkaveri. Ja tässä tapauksessa se mies on yrittänyt opettaa lasta nukkumaan omassa huoneessaan, mutta miten se muka onnistuu kun äiti aina antaa periksi.
No vaikka silleen että se isä ottaisi homman hoitaakseen ja heräilisi yöt, niin ei äiti pääsisi antamaan periksi.
Siis häh? Miten isä voi estää sen että äiti antaa periksi? Jos mamma päätyy sanomaan lapselle "no tuu tänne sitten", kun haluaa itse nukahtaa ja lapsi on vähän väliä tunkemassa väliin🤨 ei siinä paljoa auta se että isä ramppaa viemässä muksun omaan petiin, siellä hetken on seurana, sitten kömpii viereen ja pian lapsi taas herättää, koska tietää että lopulta äiti kuitenkin antaa periksi.
Lapsi saattaa heräillä ehkä yön kaksi mutta sen jälkeen oppii kyllä nukkumaan jos se isä vain vie sen lapsen sänkyyn ja lapsi kokee olonsa turvalliseksi isän nukuttaessa häntä. Se miksi monet myös ne isät antaa periksi ja menee mieluummin vaikka sinne patjalle nukkumaan johtuu lähinnä siitä että se koetaan juuri sillä hetkellä helpommaksi. Mitään pakottamista siinä ei sen kummenin kenenkään osalta ole.
Miten se isä on tässä se luovuttaja jos äiti antaa lapsen kömpiä viereen? Ai koska ei revi lasta äidistään pakolla irti ja ala siinä yöllä väittelemään ei vain lapsensa, vaan myös vaimonsa kanssa? 🤦
Miksi pari on edelleen yhdessä jos edes tuosta asiasta ei pystytä keskustelemaan puolison kanssa?