Kaverin mies nukkuu lastenhuoneen lattialla neljättä vuotta
Tämä on jo toinen tuttava/kaveriperhe, jossa on samantapainen nukkumajärjestely. Ei ihme, että avioerotilastot nousevat!
Ensimmäisessä perheessä on kolme lasta: 6v, 4v ja 6kk. Mies häädettiin patjalle lastenhuoneeseen silloin, kun vaimo tuli kommatta kertaa raskaaksi. Jotta saisi ensin nukkua hyvin raskauden aikana ja sen jälkeen perhepedissä vauvan kanssa imetyksen takia.
Toinen oerhe on vielä kauheampi! Heillä on nyt kuusivuotias lapsi. Ensimmäiset kaksi vuotta lapsi nukkui pinnasängyssä vanhempien makuuhuoneessa. Noin kaksivuotiaana oppi kiipeämään sieltä pois, eivätkä vanhemmat jaksaneet opettaa häntä nukkumaan itsenäisesti, joten mies meni aina illalla nukkumaan patjalle lapsen sängyn viereen lastenhuoneeseen. Tätä on nyt jatkunut neljä vuotta. Tässä välissä vaimo synnytti toisen lapsen (en tiedä koska heillä edes on ollut mahdollista saada toista lasta alulle, jos eivät edes nuku samassa sängyssä😂) ja sama homma jatkuu. Mies patjalla, äiti perhepedissä lapsen kanssa.
Tiedän, että täällä kauhistelen rumasti muiden kasvatustapoja, mutta ihmettelen kyllä miten nämä ihmiset hoitavat parisuhdettaan. Kyllä minä loukkaantisin, jos kumppani heittäisi patjalle nukkumaan vuosikausiksi, oli sitten kyseessä vaimo tai mies.
Kommentit (361)
Vierailija kirjoitti:
Jottei nyr ihan sivuraiteille mene tämä keskustelu, niin selvennän vähän:
- seksiä voi toki harrastaa muuallakin, tässä ihmettelen sitä, että jos mies menee jpka päivä nukkumaan klo 20 lapsensa huoneen lattialle, niin on sitä yhteistä parisuhdeaikaa selvästi vähemmän. Varmasti myös yhteisen ajan puute vähentää läheisyyttä ylipäätään.
- Erilliset huoneet ei ole ongelma, toisen "pakottaminen" ohuelle patjalle lattialle vuosiksi ehkä on.
Ap
Ehkä se toinen menee sinne ihan mielellään, mitä ihmettä tuo sinulle kuuluu, melko umpimielistä ajattelua. Ja entä sitten jos eroavatkin, siihenkin on varmasti joku syy, jonka juurisyy ei ole erillään nukkuminen. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä kaveri osti omistuasunnon vanhasta talosta, missä oli isomman huoneen ja pienen keittiön välissä n. 6 neliön minihuone.
Kaveri halusi sitten lisätuloja asuntolainan maksuun, ja vuokrasi minihuoneen 16v serkullensa, joka tuli naapurikunnasta kyseiseen kaupunkiin lukioon. Tämä serkku asui kouluviikot siis kaverin asunnossa, ja viikonloput sitten vanhempiensa luona.
Oli aikamoinen yllätys, kun serkku oli muuttanut huoneeseen, niin hänen äitinsä tuli mukana ja sanoi, että eihän tätä serkkua nyt "yksin" voi päästää vieraaseen paikkaan asumaan, että hän tulee mukana ja nukkuu sen mini huoneen lattialla patjalla.
Ei siihen huoneeseen muuta mahtunut kuin yhden hengen sänky, pieni pöytä ja patja lattialle. Sen huoneen kautta oli kulku keittiöön, joten kun kävimme kaverin kanssa viikolla joskus juhlimassa ja tulimme hänen luokseen yöksi, hypoelimme hänen lattialla nukkuvan tätinsä yli keittiöön jääkaapille jne.
Uskomatonta holhousta ja ei voi mennä avioliitossa kovin hyvin,kun tämä täti nukkui sekä syys-että kevätlukukauden tyttärensä huoneen lattialla...
Luultavasti tämä äiti myös huolehti ruuanlaitosta, siivouksesta ja kaupassa käynnistä ja auttoi ehkä koulujuttujen kanssa?
Ei kyse varmaan ollut siitä, että pitää vahtia toisen nukkumista. 16 joka joutuu alkaamaan elää kuin aikuinen ei ole mikään hyvä juttu. Se on ihan oikein, että vanhemmat auttavat ja ovat mukana oman lapsensa elämässä. Ihan liika on näitä, liian varhain oman onnensa nojaan jätettyjä lapsia ja teinejä. Pitkissä avioliitoissa muutama kuukausi ja vuosi erossa ei ole mitään.
Naapurikunnasta pääsee hetkessä joka viikonloppu sinne omaan kotiin, sekä äiti, että teini. Lopulta kyse on ehkä ollut muutamasta illasta viikossa, kun siellä huoneessa on asuttu. Joten eiköhän nämä vanhemmat ole voineet sitä seksiä harrastaa tunteja jokaikinen viikonloppu, jos ovat halunneet. Jonkun teinin keski-ikäiset vanhemmat ovat olleet yhdessä pitkälti yli 15 vuotta, joten seksi ei enää heille kaikille ole niin jokailtainen pakkotoiminta, kun jollekin nuorelle parille saattaa olla,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.
Mitäs jos lukisit koko ketjun ihan ajatuksen kanssa ennen kommentointia ja ohjeiden jakamista.
Niinkuin luinkin. Suurin osa on huolissaan isän kanssa unista, ei siitä että äiti hoitaa yksin kaikki yöheräilyt sen pienimmän kanssa.
Suurin osa on huolissaan siitä, miten mies voi jaksaa nukkua patjalla lastenhuoneen lattialla neljä vuotta. Hoitaa siinä samassa vanhempien lasten yöheräilyt. Harvaa lasta imetetään neljä vuotta niin, että yöheräilee koko ajan.
No eikös tässä nyt alkuun mies nukkunut sen kiipeilevän kaksivuotiaan takia siellä lastenhuoneessa ja sitten syntyi toinen, joka on nyt ehkä 2-3v? Eli ei ole tosiaan imetetty neljää vuotta. Varmaan ois aika muuttaa järjestelyä, mutta eikös sen aloitteen pitäisi tulla siltä joka on tyytymätön? Mies voisi opettaa taaperon nukkumaan isoveljen huoneessa jos haluaisi.
Onhan se vähän surullista, ettei vaimoa kiinnosta miehen hyvinvointi yhtään. Voisi hyvin itsekin aktiivisesti pyytää sitä omaa miestään nukkumaan viereen.
Eli vaimon asia hoitaa tämä(kin) kuntoon.. just.
Miten se on asian kuntoon hoitamista jos ilmoittaa (toivottavasti) rakkaalle puolisolleen, että hei, ois kiva jos tulisit viereen nukkumaan. Ei kai se nyt mikään työ pitäisi olla kertoa puolisolle, että haluaisi nukkua vierekkäin.
Okei, no missäs ne lapset sitten nukkuu ja kuka niitten yöheräilyt hoitaa?
Voi apua! En tiedä! Minne ihmeeseen ne lapset voisi laittaa nukkumaan?! Lastenhuoneeseen? Ei sentään, eihän siellä kuulu nukkua! Eiku...
Niin jos ne lapset nukkuu siellä lastenhuoneessa omissa sängyissään heräämättä sujuvasti koko yön, niin miksi se isä alunperinkään meni sinne patjalle? Elätte kyllä ihmeellisessä utopiassa, jos kuvittelette että tämmöinen vuosia jatkunut tilanne huonosti nukkuvien lasten kanssa ratkeaisi itsekseen sillä, että vaimo sanoo miehelle että ois kiva nukkua vierekkäin.
No, kannattaisiko sitten panostaa siihen itsenäisen nukkumisen harjoitteluun?
Varmaan kannattaisi, mutta todennäköisesti isä odottaa että äiti tekisi sen(kin). Sitä odotellessa voi esim valittaa työkavereille miten selkä tulee kipeäksi lastenhuoneen lattialla.
Just. Hienoja olettamuksia taas. Edelleenkin, en sanonut että on työkaveri. Ja tässä tapauksessa se mies on yrittänyt opettaa lasta nukkumaan omassa huoneessaan, mutta miten se muka onnistuu kun äiti aina antaa periksi.
No vaikka silleen että se isä ottaisi homman hoitaakseen ja heräilisi yöt, niin ei äiti pääsisi antamaan periksi.
Siis häh? Miten isä voi estää sen että äiti antaa periksi? Jos mamma päätyy sanomaan lapselle "no tuu tänne sitten", kun haluaa itse nukahtaa ja lapsi on vähän väliä tunkemassa väliin🤨 ei siinä paljoa auta se että isä ramppaa viemässä muksun omaan petiin, siellä hetken on seurana, sitten kömpii viereen ja pian lapsi taas herättää, koska tietää että lopulta äiti kuitenkin antaa periksi.
Missä kohtaa se äiti ehtii antaa periksi, jos isä heti nousee ylös ja vie lapsen takaisin sänkyyn?
Tosin meillä tää menee nykyään niin, ettei kumpikaan edes herää kun lapsi tulee keskellä yötä väliin, se vaan löytyy siitä aamulla... Onneksi mies ei ole sen takia halunnut siirtyä pois yhteisestä sängystä.
Missä kohtaa? Ihan tahallaanko ymmärrätte väärin vai ootteko oikeasti noin taukkeja? Kyllä sen neljä sanaa ehtii sanoa ennen kuin toinen on ehtinyt napata lapsen kainaloon.
Miten ne neljä sanaa estää isää viemästä lasta pois? Juu ei kovin johdonmukaista kasvatusta, mutta en nyt oikeasti usko että äiti tieten tahtoen estäisi isää opettamasta lasta omaan sänkyyn, jos asia on sovittu. Eiköhän se mene niin, ettei isä edes herää eikä äiti jaksa nousta.
Tässä perheen tunteva kertoo miten asia on, mutta täysin tuntemattomat varmuudella vakuuttavat "ei, ei se noin voi olla, vaan näin!" 🤦
Ai ap on siellä perheen makuuhuoneessa yöllä näkemässä mikä tilanne siellä todellisuudessa on? :D
Minä en ole ap, tässä on puhuttu muistakin samantapaisista tilanteista. Ja eiköhän se jolle näitä asioita on kerrottu, useaan otteeseen, tiedä kuitenkin paremmin kuin esim. sinä, joka ei selkeästi pysy edes tässä keskustelussa kärryillä.
On varmaan aika yleistä vauva -ja pikkulapsiperheissä. Tärkeintä olisi kuitenkin löytää ratkaisu missä kaikki nukkuu parhaiten. Varmaan isäkin nukkuu mielellään lastenhuoneen lattialla kun ei tarvitse jokaiseen vauvan inahdukseen herätä. Mikäli siis äiti imettää niin on luonnollista että hoitaa myös yöheräilyt. Ja parisuhdekin voi paremmin kun ei riidellä väsyneinä. Ja seksille löytyy kyllä aika muulloinkin kuin illalla nukkumaan mentäessä. Tästä nukkumisjärjestelyasiasta voisivat puhua jo neuvolassa ennen vauvan syntymää.
Mä en ihan rehellisesti ymmärrä kaikkien lastenhoitokuvioita ja tässä ketjussakin on pari, joiden touhuja ihmettelen hyvin paljon. Ihan asiaahan ap kirjoittaa, koska mitä elämää tuollainen on missä pariskunnasta toinen nukkuu lattialla ja toinen parisängyssä?
Meillä vauva siirrettiin omaan huoneeseen kolmen kuukauden iässä. Koko perhe nukkui paremmin. Siitä pari vuotta niin minä muutin omaan huoneeseen. Mies kuorsaa ja tarvitsee vähemmän unta.
Jossain elämänvaiheessa nukahdin aina lapsen viereen juniorisänkyyn ja heräsin raajat kippurassa ja kipeinä. Lapsella oli joku vaihe, että tarvitsi vanhempaa viereensä. Nyt lapsi on jo lähes aikuinen ja huoneeseen tarvitsee audienssin, jos sinne meinaa mennä. Edes koira ei pääse hänen sänkyynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä kaveri osti omistuasunnon vanhasta talosta, missä oli isomman huoneen ja pienen keittiön välissä n. 6 neliön minihuone.
Kaveri halusi sitten lisätuloja asuntolainan maksuun, ja vuokrasi minihuoneen 16v serkullensa, joka tuli naapurikunnasta kyseiseen kaupunkiin lukioon. Tämä serkku asui kouluviikot siis kaverin asunnossa, ja viikonloput sitten vanhempiensa luona.
Oli aikamoinen yllätys, kun serkku oli muuttanut huoneeseen, niin hänen äitinsä tuli mukana ja sanoi, että eihän tätä serkkua nyt "yksin" voi päästää vieraaseen paikkaan asumaan, että hän tulee mukana ja nukkuu sen mini huoneen lattialla patjalla.
Ei siihen huoneeseen muuta mahtunut kuin yhden hengen sänky, pieni pöytä ja patja lattialle. Sen huoneen kautta oli kulku keittiöön, joten kun kävimme kaverin kanssa viikolla joskus juhlimassa ja tulimme hänen luokseen yöksi, hypoelimme hänen lattialla nukkuvan tätinsä yli keittiöön jääkaapille jne.
Uskomatonta holhousta ja ei voi mennä avioliitossa kovin hyvin,kun tämä täti nukkui sekä syys-että kevätlukukauden tyttärensä huoneen lattialla...
Luultavasti tämä äiti myös huolehti ruuanlaitosta, siivouksesta ja kaupassa käynnistä ja auttoi ehkä koulujuttujen kanssa?
Ei kyse varmaan ollut siitä, että pitää vahtia toisen nukkumista. 16 joka joutuu alkaamaan elää kuin aikuinen ei ole mikään hyvä juttu. Se on ihan oikein, että vanhemmat auttavat ja ovat mukana oman lapsensa elämässä. Ihan liika on näitä, liian varhain oman onnensa nojaan jätettyjä lapsia ja teinejä. Pitkissä avioliitoissa muutama kuukausi ja vuosi erossa ei ole mitään.
Naapurikunnasta pääsee hetkessä joka viikonloppu sinne omaan kotiin, sekä äiti, että teini. Lopulta kyse on ehkä ollut muutamasta illasta viikossa, kun siellä huoneessa on asuttu. Joten eiköhän nämä vanhemmat ole voineet sitä seksiä harrastaa tunteja jokaikinen viikonloppu, jos ovat halunneet. Jonkun teinin keski-ikäiset vanhemmat ovat olleet yhdessä pitkälti yli 15 vuotta, joten seksi ei enää heille kaikille ole niin jokailtainen pakkotoiminta, kun jollekin nuorelle parille saattaa olla,
Ei olisi ollut puhettakaan että mutsi muuttaa mukana kun 16-vuotiaana lähin opiskelemaan..
Meillä oli allergisten lapset ja todellakin nukuttiin eri huoneissa. Isä hoiti isomman 3 yöherätystä joka yö ja äiti nuoremman 5-10 herätystä joka yö. Jos oltaisiin molemmat herätty se 8-14 kertaa joka yö niin ei olisi jaksettu sitä vähääkään. Kaikki kokeiltiin, mutta heräilyissä auttoi vain aika. Ja monesti mentiin kasilta nukkumaan, jotta 11h sängyssäoloajasta saisi sen 6-8h unta. Ja saatiin kyllä arvostelua tutuilta, joilla hyvin nukkuvia lapsia. Ja ei, vakavasti univajeisena ei ollut kummallakaan seksi ekana mielessä vaan selviytyminen taas yhden päivän ja yön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on kohta yksinhuoltaja ja miehellä uusi nainen. Ap saa mitä tilaa.
Häh? Mitä ap on tässä tilanteessa tilannut kyseenalaistamalla muiden omituiset nukkumajärjestelyt?
Ap keskittyyy liikaa pohtimaan muitten ongelmia, keskittyisi omaan elämäänsä.
Aika harva kuitenkaan keskittyy niin tiukasti omaan elämäänsä, ettei koskaan uhraa ajatustakaan millekään sen ulkopuoliselle asialle.
Tuskin sinäkään.
Isäni on nukkunut lattialla jo ainakin 23 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mekin ollaan nukuttu eri huoneissa jo 7v, koska olen unihäiriöinen ja miestä häiritsee mun yöllinen hereillä pyöriminen ja mua hänen kuorsaaminen. Seksiä on ja aika tylsää, jos sitä harrastetaan aina vain samassa paikassa.
Saatan tosiaan olla mielikuvitukseton, mutta missä kaikkialla sitä seksiä voi harrastaa monilapsisessa perheessä?
Keittiön pöydällä tai olkkarin sohvalla, jonka ohi lapset kulkevat kun yöllä tulee pissahätä?
Liiterin katolla on hyvä kesäaikaan ja koivikossa.
Otoo steriliosatio ja pian kaikille niin ok-
Kyllähän sitä lapsia ehtii alulle laittaa vaikkei samassa sängyssä nukkuisikaan. Ei kai sitä nukkuessa tehdä? Mä olen nukkunut nyt puolisen vuotta vierashuoneessa ja ai että kuinka molemmilla on yöunien laatu parantunut. Mä en pidä miestä hereillä kuorsaamalla ja mies ei joudu tökkimään mua jatkuvasti hereille että lopettaisin kuorsaamisen. Ja ei ole uniapneaa, kuorsaaminen on vaan ilmeisesti sukuvika.
Oma mies nukkui flunssakaranteenissa vierashuoneessa ja kerrankin saatiin vauvan kanssa hyvät yöunet, kun ei koko huone tärise kuorsauksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sitä lapsia ehtii alulle laittaa vaikkei samassa sängyssä nukkuisikaan. Ei kai sitä nukkuessa tehdä? Mä olen nukkunut nyt puolisen vuotta vierashuoneessa ja ai että kuinka molemmilla on yöunien laatu parantunut. Mä en pidä miestä hereillä kuorsaamalla ja mies ei joudu tökkimään mua jatkuvasti hereille että lopettaisin kuorsaamisen. Ja ei ole uniapneaa, kuorsaaminen on vaan ilmeisesti sukuvika.
Edelleen, ongelma ei ole erillään nukkuminen, vaan se, että toinen nukkuu isossa kunnon sängyssä, toinen patjalla lastenhuoneen lattialla.
Ihmeen moni lukee tämän kritiikkinä itseään kohtaan ja kiiruhtaa kommentoimaan miten MEILLÄ AINAKIN nukkuu kaikki täydellisesti omissa sängyissä (siis vanhemmat). Sehän oli se pointti, sängyssä, ei neljä vuotta patjalla jonkun muun lattialla.
Mun mies voi omasta, siis omasta, mielestään nukkua ihan vaikka matolla mukavasti. Joillain keho ei kaipaa niin pehmeää patjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me nukutaan joka yö samassa sängyssä. Ei siellä mikään seksihommia yöllä tapahdu.
Päivälläkö sitä lapsiperheessä yleisimmin seksi hoituu? Hereillä olevat pienet lapset ei haittaa?
Kuka niin sano?
𝐓𝐲𝐲𝐩𝐩𝐢 ❤💅
Mitenhän me saatais teille ihan omat elämät, ettei koko elämä olisi keskustelupalstoilla muiden elämän setvisiä ja telkkarin humpuuki ohjelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen patjan tilalle voisi myös ostaa sängyn ettei tarvitse lattialla nukkua.
Usein lastenhuoneet ovat niin pieniä, ettei sinne noin vain tungeta lisäksi aikuisen sänkyä.
Itse tunnen yhden tällaisen perheen. Isä nukkuu lattialla patjalla, viereen mahtuu juuri kerrossänky 4 ja 6v lapsille. Äiti nukkuu rauhassa vuoden ikäisen lapsen kanssa 180 senttisessä isossa sängyssä. Voisivat mielestäni vaihtaa edes sänkyjä päittäin. Mamma ja vauva johonkin pienempään.
Ja mies YKSINÄÄN siellä 180 senttisessä sängyssä? Kuullostaa reilulta.
Voihan se ottaa sinne rakastajattaren kaveriksi. Oma muija kun haluaa vaan heilua vaippahousujen kanssa.
Mitä tämä mies odottaa? Että patja kasvaa paksummaksi? Että äiti ostaa hänelle uuden patjan ja sängyn? Että vaimo käskee jotain muuta? Hän on luultavasti sekä aikuinen, että tervejärkinen, joten herää kysymys, että jos asia häntä itseään häiritsee, miksei hän tee asialle jotain?
Onko hän taloudellisesti riippuvainen puolisostaan, vai miksei hän hanki itselleen sinne kunnon patjaa ja sänkyä, jos kerran haluaa nukkua siellä?
Vain kunnolla levännyt ihminen, voi olla onnellinen. Väsymys on parisuhteen pahin vihollinen. Mikään seksielämä ei korvaa sitä, jos aina joutuu nukkumaan huonosti ja on väsynyt.
Tosin yllättävää, että aikuinen voi nukkua klo 20 alkaen aamuun asti? Ehkä heillä on parisuhdeaikaa klo 05?