Miksi opetuksen digitalisointi ei paranna oppimistuloksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lukiossa ja meillä ainakin kuluu oppitunnit rattoisasti läppärillä pelejä pelejä pelatessa. Ei jaksa kiinnostaa koulunkäynti, varsinkaan kun en vapaaehtoisesti mennyt lukioon. Ihana oppivelvollisuuden pidennys ja digimateriaaleista sen verran, että niiden kanssa on jatkuvasti ongelmia, ei avaudu oppikirjat ym mukavaa.

Opettajako ei sano mitään, vaikka tunnit kuluvat rattoisasti läppärillä pelatessa, vai?

Opettaja ei varmaan näe. Eihän opettaja millään voi kyylätä kaikkien oppilaitten älylaitteiden näyttöjä. Eikä opettaja varmaan sellaiseksi poliisiksi alentuisikaan.

Opettaja ei näe luokan edessä ollessaan opiskelijoiden näyttöä, ja silloin kun kiertää luokassa, näkee, kuinka opiskelijat äkkiä vaihtavat ikkunaa opettajan lähestyessä. Peli, nettikauppa tai video on koko ajan auki toisessa ikkunassa tehtäviä tehdessä ja ikkuna laitetaan piiloon silloin, kun opettaja on näköetäisyydellä. Juuri lukion aloittaneita ykkösiä yritän muistutella siitä, että multitaskaamisesta ei ole tutkitusti kuin haittaa, ja saatan pyytää myös laittamaan pelin pois, mutta ei tästä ole mitään hyötyä, sillä peli avataan hetken kuluttua uudestaan. Tämä on ihan mahdoton suo nykyään. Tarkoitus ei kai ole myöskään se, että opettaja tunneilla kyttää, mitä ikkunoita koneilla on auki. Lukion aikana tullaan täysi-ikäisiksi, ja jossain vaiheessa pitää oppia itse ottamaan vastuuta opinnoista. Nyt, kun läppärit ovat olleet reilut viisi vuotta käytössä, voin todeta niistä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä opiskelussa toisella asteella. Useimmat lukioikäiset ovat vielä niin kypsymättömiä, että heidän itsesäätelykykynsä ei riitä niiden asianmukaiseen käyttöön.

Opettajan kannattaa joskus olla luokan takana.

Näin pikku vinkkinä vaan.

Kiitos vinkistä. On aina yhtä virkistävää, kun ulkopuoliset kertovat opettajille itsestäänselvyyksiä. Tämä on täysin yleinen käytäntö esimerkiksi kokeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

News flash: tulokset tulevat laskemaan entisestään. Näin se nyt vaan on, eivätkä päättäjät pysty tekemään asialle käytännössä yhtään mitään.

Ei ole päättäjien vika tämä, vaan lasten vanhempien saamattomuutta ja vastuunpakoilua.

Minä kyllä tuen omia lapsiani, se on minulle ka puolisollani itsestäänselvyys. mutta en voi tukea kaikkia suomen koululaisia.

Hyvä! Muut vanhemmat joko hoitavat oman osuutensa tai eivät. Mutta se ei ole opettajien, koulun, päättäjien tai kenenkään muunkaan vika. Kukaan ei pysty hoitamaan vanhemmuutta

muiden vanhempien puolesta.

Kun meillä on aito ongelma, niin kaikki osatekijät ovat kontillaan samasta syystä. Yhden palikan kääntely ja vialliseksi syyttely ei auta mitään vaan vakiinnuttaa kaaoksen. Järkevässä yhteiskunnassa lasten kuuluu kunnioittaa ja arvostaa aikuisia. Ei ole pakko palata vanhaan malliin, jossa alamaisuus oli aika rajatonta, mutta siitä ei hyödy kukaan, että aikuisille saa kukkoilla rajattomasti. 

Virolaisia taitaa ajaa ymmärrys, että heidät voidaan valtiona nujertaa milloin tahansa, ja ainoa turva heillä on lapsissaan, joista kasvatetaan järkeviä ja koulutettuja. Meidän olisi syytä ottaa mallia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lukiossa ja meillä ainakin kuluu oppitunnit rattoisasti läppärillä pelejä pelejä pelatessa. Ei jaksa kiinnostaa koulunkäynti, varsinkaan kun en vapaaehtoisesti mennyt lukioon. Ihana oppivelvollisuuden pidennys ja digimateriaaleista sen verran, että niiden kanssa on jatkuvasti ongelmia, ei avaudu oppikirjat ym mukavaa.

Opettajako ei sano mitään, vaikka tunnit kuluvat rattoisasti läppärillä pelatessa, vai?

Kerran käyn sanomassa. Oppiminen perustuu siihen, että oppija on aktiivinen ja haluaa oppia. Jos jamppa haluaa mieluummin pelata, se on hänen valintansa, josta kantaa vastuun.

t. lukion lehtori

Paitsi että ei tosiasiallisesti kanna vastuuta. Nykyään lukiosta käytännössä päästetään jokainen valmistumaan. Jos oppilas leikkii tietokoneella kaiket tunnit eikä tiedä kokeessa mitään, niin hänelle täytyy keksiä jokin poikkeusjärjestely, millä hänelle saadaan järjestymään vitonen, jolla pääsee kurssista läpi. Jos ja kun oppilas on laiska eikä tee mitään, niin sitten haalitaan kaiken maailman huoltoryhmää ja sosiaalitätejä ja opoja ja kuraattoreita ja psykologeja miettimään, miksei oppilas halua kuunnella tunnilla eikä lukea läksyjä.

Surkeat numerot ja huono oppiminen on ilmeisesti kaikkien ja kaiken muun paitsi oppilaan vika...

Sehän on vissiin yleisesti tiedossa oleva tutkittu juttu, että käsin kirjoitettuna informaatio jää paremmin mieleen, kun on jonkunlainen kontakti niihin kirjaimiin, toisin kuin läppärillä näpytellessä

Koska digikirjoista opiskelu sopii todella harvalle. Niistä ei hahmota kokonaisuutta samalla tavalla kuin vaikkapa kirjan aukeamasta, niihin ei voi alleviivata tai kirjoittaa kommentteja. Tutkittua tietoa on myös se, että muistiinpanojen kirjoittaminen käsin auttaa muistamaan asian paremmin. Omalla lapsellani on lukivaikeus ja joudumme ostamaan hänelle kaikki lukion reaaliaineiden kirjat, jotta hän voi alleviivata, numeroida yms tekstiä.

Miettikääpä omalle kohdalle. Pystyisittekö itse opiskelemaan kaikki aineet ruudulta lukemalla. Itse en pystyisi. Luen paljon mieluummin tekstiä paperilta.

Vierailija kirjoitti:

Koska digikirjoista opiskelu sopii todella harvalle. Niistä ei hahmota kokonaisuutta samalla tavalla kuin vaikkapa kirjan aukeamasta, niihin ei voi alleviivata tai kirjoittaa kommentteja. Tutkittua tietoa on myös se, että muistiinpanojen kirjoittaminen käsin auttaa muistamaan asian paremmin. Omalla lapsellani on lukivaikeus ja joudumme ostamaan hänelle kaikki lukion reaaliaineiden kirjat, jotta hän voi alleviivata, numeroida yms tekstiä.

Miettikääpä omalle kohdalle. Pystyisittekö itse opiskelemaan kaikki aineet ruudulta lukemalla. Itse en pystyisi. Luen paljon mieluummin tekstiä paperilta.

Totta.

Puhumattakaan siitä, että lapselle/nuorelle digikirjan lukemiselle on ihan liikaa vaihtoehtoisia virikkeitä tietokoneessa. Eihän lapsi malta keskittyä ja syventyä lukemaan digikirjaa, kun tietokoneessa on instat ja tuubit ja viestit ja jodelit ja kaikki muu, mikä hajottaa keskittymistä koko ajan. Ei tarvitse olla kehityspsykologian tohtori ymmärtääkseen, miten lapselle käy digikirjan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Meinasin pimahtaa kun ope oli neuvonut oppilaille tietolähteeksi jonkun YouTube videon. Se oli varmasti asiallinen video mutta pidin kyllä omille kersoille pienen oppitunnin erilaisten tietolähteiden luotettavuudesta.

YouTube on alusta, ja YouTube videoiden luotettavuus tietolähteinä riippuu kyseisen kanavan ja videon luotettavuudesta.

Vähän samalla tavalla kuin ei voida arvioida, että ovatko Kouvolan pääkirjaston kirjat luotettava tietolähde, ei voida oikein sanoa, että ovat YouTube-videot luotettava tietolähde vai ei. Jotkin kirjaston kirjat, kuten vaikka Harry Potterit, ovat puhdasta fantasiaa, jotkin, kuten vaikka Raamattu, epäluotettavia historiallisia huhuja ja valeuutisia allekirjoittavia, ja jotkin, kuten vaikka rantahyönteisistä kertova Rantojen hyönteiset, sisältävät oletettavasti luotettavaa faktatietoa teoksen aiheesta. Mitään yleisarviota kirjastokirjojen tai YouTube-videoiden luotettavuudesta ei oikein voida antaa, vaan vain yksittäisten kirjojen tai videoiden luotettavuutta voidaan arvioida.

Koska tuo koko digitaalinen "oppimisympäristö" on silkkaa paskaa. Pennuille pitäisi opettaa niiden laitteiden mekaniikkaa ja tekniikkaa, sovellusten luomista, koodausta jne. Koko homma kusee siinä että laitetaan tosiasiassa täysin tekniikasta tietämätön lapsi opettelelemaan elämän perustaitoja väärää kanavaa käyttäen. Kirjoitus kynällä, lukeminen kirjasta, matematiikka matematiikkana sekä maalaaminen siveltimillä. Kohta jollain pelillä ja pädillä korvataan varmasti liikuntatunnitkin..

Vierailija kirjoitti:

Koska tuo koko digitaalinen "oppimisympäristö" on silkkaa paskaa. Pennuille pitäisi opettaa niiden laitteiden mekaniikkaa ja tekniikkaa, sovellusten luomista, koodausta jne. Koko homma kusee siinä että laitetaan tosiasiassa täysin tekniikasta tietämätön lapsi opettelelemaan elämän perustaitoja väärää kanavaa käyttäen. Kirjoitus kynällä, lukeminen kirjasta, matematiikka matematiikkana sekä maalaaminen siveltimillä. Kohta jollain pelillä ja pädillä korvataan varmasti liikuntatunnitkin..

Aamen.

T. Entinen opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin 9ma lapseni on kertonut että koulun pädillä pääsee peleihin. Siis muihinkin kuin joku matikkapeli. Saat sitten arvata mitä tunnilla tehdään aina kun olen silmä välttää.

Eiköhän pelaaminen ole lähtökohtaisesti kielletty kouluaikana.

Siksi sitä tehdäänkin silloin, kun silmä välttää, kuten muutakin kiellettyä.

Vierailija kirjoitti:

Koska tuo koko digitaalinen "oppimisympäristö" on silkkaa paskaa. Pennuille pitäisi opettaa niiden laitteiden mekaniikkaa ja tekniikkaa, sovellusten luomista, koodausta jne. Koko homma kusee siinä että laitetaan tosiasiassa täysin tekniikasta tietämätön lapsi opettelelemaan elämän perustaitoja väärää kanavaa käyttäen. Kirjoitus kynällä, lukeminen kirjasta, matematiikka matematiikkana sekä maalaaminen siveltimillä. Kohta jollain pelillä ja pädillä korvataan varmasti liikuntatunnitkin..

Ihmiskunnan evoluutio ei tässä viime vuosikymmeninä ole edistynyt yhtä paljon kuin tekniikka. Noin vuosisata sitten pelättiin autoa, kun se oli uutta tekniikka. Sitten pelättiin televisiota, jos ne ihmiset näkevät katsojat. Silloin sitä tekniikkaa ei tunnettu eikä ymmärretty. Nyt ei suorastaan pelätä, mutta edelleen harva ymmärtää.

Kynän, paperin ja helmitaulun voi vaikka koululainen valmistaa itse ja  ymmärtää niiden  toiminnan. Laskin ja kirjoituskone vielä menettelee, mutta niidenkin käytössä pitää ensin ymmärtää silmän, käden ja ajatuksen yhteistyö. 

Vierailija kirjoitti:

Koska digikirjoista opiskelu sopii todella harvalle. Niistä ei hahmota kokonaisuutta samalla tavalla kuin vaikkapa kirjan aukeamasta, niihin ei voi alleviivata tai kirjoittaa kommentteja. Tutkittua tietoa on myös se, että muistiinpanojen kirjoittaminen käsin auttaa muistamaan asian paremmin. Omalla lapsellani on lukivaikeus ja joudumme ostamaan hänelle kaikki lukion reaaliaineiden kirjat, jotta hän voi alleviivata, numeroida yms tekstiä.

Miettikääpä omalle kohdalle. Pystyisittekö itse opiskelemaan kaikki aineet ruudulta lukemalla. Itse en pystyisi. Luen paljon mieluummin tekstiä paperilta.

Tätä oli tutkittu joskus lääketieteellisen pääsykokeessa. Oli todettu, että paremmin menestyivät ne, jotka tekivät omia muistiinpanoja.

Ei tarvitse olla kaksisia pedagogiikan opintoja, kun tietää kolme oppimistapaa: näkemällä, kuulemalla ja tekemällä. Kun normaalilla luennolla kuulee opettajan luentoa, samalla näkee visuaalista havaintomateriaalia ja tekee omia muistiinpanoja, kaikki kolme tapaa ovat käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

News flash: tulokset tulevat laskemaan entisestään. Näin se nyt vaan on, eivätkä päättäjät pysty tekemään asialle käytännössä yhtään mitään.

Ei ole päättäjien vika tämä, vaan lasten vanhempien saamattomuutta ja vastuunpakoilua.

Jaa että "digiloikka" , uusi OPS ja integraatio ovat vanhempien saamattomuutta ja vastuunpakoilua?

Vierailija kirjoitti:

Oppitunnit kestävät vain lyhyen aikaa. Tukisitte lapsianne lukemisessa ja läksyjen teossa. Onhan se helppo syyttää koulua ja opettajaa. Oppimisessa kertaaminen on yksi keskeisistä asioista. Ei niihin huippunumeroihin ennenkään päässyt jos ei opiskellut koulun jälkeen.

Kannustakaa lukemaan ja laskemaan. Tukekaa lapsianne koulunkäynnissä. Sitten voitte nähdä tuloksia. Syy ei ole koulun eikä digitalisaation, vaan siinä että vanhemmat eivät ota vastuuta lastensa oppimisesta ja seuraa missä mennään.

Tässä on nyt kyse siitä, että oppimistulokset ovat laskeneet siitä mitä ennen oli. Jos verrataan vanhempien osallistumista koulunkäyntiin ennen ja nyt sanoisin ihan lonkalta, että ei ennen ainakaan enempää osallistuttu. Eli se mikä on muuttunut, on muuttunut juuri koulussa. Toki ennenkin piti kerrata kotona jne. kuten kirjoitit, mutta lapset hoitivat tämän itse opettajan ohjeiden mukaan. Vanhempia syytetään usein ihan oikeutetusti siitä, että nämä ovat siirtäneet kasvatusvastuun koululle, mutta nyt koulu siirtää opetusvastuun vanhemmille. Minusta tämä on oikeasti tosi vaarallinen kehityssuunta, sillä yhteiskuntarauhan takia on oleellista, että ketään ei pudoteta porukasta jo lapsena. Aika herkästi aletaan puhua vain S2-oppilaiden aiheuttamista ongelmista, mutta siinä sivussa unohdetaan autuaasti, että myös meissä pellavapäisissä kantasuomalaisissa on tosi monia potentiaalisia ongelmayksilöitä, joihin kannattaisi panostaa. Ennenhän peruskoulu pystyi hyvin tasoittamaan kotitaustasta johtuvia eroja. Vanhempani olivat ihan duunareita, eikä heillä olisi ollut mitään rahkeita opettaa minua, mutta koska koulu opetti, opiskelinkin pitkälle. Nyt ollaan tilanteessa, jossa vanhemmat sättivät toisiaan ja samaan aikaan ties mitkä kasvatusalan visionäärit keksivät palkkansa eteen aina vain uusia hullutuksia kouluun oppimista hankaloittamaan. Väitän itse erityislapsen vanhempana, että nykykoulun melu ja kaikenlainen levottomuus nostaa esiin ongelmia niilläkin lapsilla, jotka olisivat pärjänneet entisenlaisessa melko rauhallisessa, "tylsässä" koulussa. Tavalliset perheet, niin aikuiset kuin lapsetkin, ovat häviäjiä tässä hullunmyllyssä.

Käsinkirjoitus oikeasti parantaa ja harjoittaa aivojen toimintaa.

Lapset ei enää kirjoita läheskään niin paljoa käsin kuin ennen vanhaan ja kaunokirjoituksestakin on luovuttu.

Äkkiseltään ajateltuna kaunokirjoitus ehkä tavallaan olikin turhaa, mutta olen alkanut miettiä, voisiko sen palauttaminen parantaa oppimistuloksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinasin pimahtaa kun ope oli neuvonut oppilaille tietolähteeksi jonkun YouTube videon. Se oli varmasti asiallinen video mutta pidin kyllä omille kersoille pienen oppitunnin erilaisten tietolähteiden luotettavuudesta.

Opettaja oli neuvonut ihan oikein. Tietoa haetaan tänä päivänä muunkinlaisista teksteistä kuin kirjoitetuista, siis visuaalisista, auditiivisista, graafisista, gesturaalisista jne. tiedonlähteistä. Esimerkiksi nuoret käyttävät TikTokia vaikkapa terveyteen liittyvän tiedon hankinnassa ja siellä viestintä tapahtuu videoiden muodossa. On enemmän kuin tärkeää oppia arvioimaan myös tällaisten lähteiden luotettavuutta, etenkin AI:n ja vaikkapa deepfaken myötä. On hyvä, että olet opettanut lähteiden luotettavuuden arviointia lapsillesi, mutta näitä asioita opetettaessa on syytä pitää mielessä, mistä sitä tietoa arkielämässä haetaan. Kuinka moni meistä aikuisista esimerkiksi lähtee kirjastoon tiedonhankintaan tai katsoo edes hyllyssä olevasta kirjasta? Uskon, että kaikki tai lähes kaikki katsovat ensimmäiseksi netistä ja tätä samaa tekee nuoret. Tämän vuoksi ei mitenkään voi tuomita koulun pyrkimyksiä edistää lasten ja nuorten digitaalista lukutaitoa ja kannustaa heitä erilaisten lähteiden pariin.

Nyt ymmärrän: ei enää tarvitse osata lukea, koska kaikki esitetään videoina. Ja on ääneenlukuohjelmia , joista muuan yllätti minut sähköpostissa. Eikä tarvitse osata kirjoittaa, koska on puhetta tekstiksi muuttavia ohjelmia. Kuka olikaan se valtiomies, joka taannoin puhui jotain peniksestä, siis tekstin mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Käsinkirjoitus oikeasti parantaa ja harjoittaa aivojen toimintaa.

Lapset ei enää kirjoita läheskään niin paljoa käsin kuin ennen vanhaan ja kaunokirjoituksestakin on luovuttu.

Äkkiseltään ajateltuna kaunokirjoitus ehkä tavallaan olikin turhaa, mutta olen alkanut miettiä, voisiko sen palauttaminen parantaa oppimistuloksia?

Jos olisin nyt jossakin opettajana tai opetushallinnossa, sisällyttäisin kaunokirjoituksen kuvaamataitoon. Eihän nuoret osaa enää lukea vanhoja käsin kirjoitettuja sitäkään vähää kuin me.

Näitä hommia on tutkittu eri maissa. Lapset tarvitsevat muuta, kuin tietokoneen päästäkseen opintotien alkuun, kaikenlaista paddaa ja läppäriä tyrkytetään liian aikaisin ja liian paljon. Mutta onhan se halpa tapa korvata perinteellinen, toimiva opetustyö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lukiossa ja meillä ainakin kuluu oppitunnit rattoisasti läppärillä pelejä pelejä pelatessa. Ei jaksa kiinnostaa koulunkäynti, varsinkaan kun en vapaaehtoisesti mennyt lukioon. Ihana oppivelvollisuuden pidennys ja digimateriaaleista sen verran, että niiden kanssa on jatkuvasti ongelmia, ei avaudu oppikirjat ym mukavaa.

Opettajako ei sano mitään, vaikka tunnit kuluvat rattoisasti läppärillä pelatessa, vai?

Opettaja ei varmaan näe. Eihän opettaja millään voi kyylätä kaikkien oppilaitten älylaitteiden näyttöjä. Eikä opettaja varmaan sellaiseksi poliisiksi alentuisikaan.

Eikö? Teknisesti ei pitäisi olla yhtään sen vaativampaa kuin ennen kielilaboratoriossa, joissa jokaisella oppilaalla oli oma koppi, luurit korvilla ja oma nauhoite. Opettaja saattoi milloin tahansa kuunnella jonkun oppilaan juttuja ja huomauttaa, jos oli vaikka löydetty nauhalta jotain asiaan kuulumatonta musiikkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tuo koko digitaalinen "oppimisympäristö" on silkkaa paskaa. Pennuille pitäisi opettaa niiden laitteiden mekaniikkaa ja tekniikkaa, sovellusten luomista, koodausta jne. Koko homma kusee siinä että laitetaan tosiasiassa täysin tekniikasta tietämätön lapsi opettelelemaan elämän perustaitoja väärää kanavaa käyttäen. Kirjoitus kynällä, lukeminen kirjasta, matematiikka matematiikkana sekä maalaaminen siveltimillä. Kohta jollain pelillä ja pädillä korvataan varmasti liikuntatunnitkin..

Ihmiskunnan evoluutio ei tässä viime vuosikymmeninä ole edistynyt yhtä paljon kuin tekniikka. Noin vuosisata sitten pelättiin autoa, kun se oli uutta tekniikka. Sitten pelättiin televisiota, jos ne ihmiset näkevät katsojat. Silloin sitä tekniikkaa ei tunnettu eikä ymmärretty. Nyt ei suorastaan pelätä, mutta edelleen harva ymmärtää.

Kynän, paperin ja helmitaulun voi vaikka koululainen valmistaa itse ja  ymmärtää niiden  toiminnan. Laskin ja kirjoituskone vielä menettelee, mutta niidenkin käytössä pitää ensin ymmärtää silmän, käden ja ajatuksen yhteistyö. 

Uusia keksintöjä on aina pelätty, osin turhaan, mutta eivät kaikki keksinnöt myöskään automaattisesti johda hyviin tuloksiin. On vaikka kuinka paljon keksintöjä, joista on ollut suoranaista haittaa. Mainitset autot, joista on tietysti hyötyä, mutta samalla kun liikkuminen on kulkuvälineiden kehityttyä muttunut helpommaksi, liikkumattomuudesta on seurannut myös terveysongelmia. Aikoinaan kehitettiin maatalouden tehostamiseksi torjunta-aineita, joiden huomattiin sittemmin aiheuttavan vakavia vaurioita odottaville äideille. Esimerkkejä keksintöjen yllättävistä seurauksista on helppo keksiä lisää. Tietotekniikan kanssa eletään vielä kokeiluvaihetta niin, että vaikutuksia ei pystytä kovin laajasti arvioimaan. On selvää, että tietotekniikasta on valtavasti hyötyä monella elämänalueella, mutta nähtäväksi jää, kuuluuko oppiminen näihin.