Miksi opetuksen digitalisointi ei paranna oppimistuloksia?

Vierailija kirjoitti:

Siksi, koska se digitaalisuus pitäisi olla apuväline eikä pääasia. Tehtävät pitäisi tehdä perinteisesti vihkoon ja tarvittaessa nippelitiedot haetaan tabletista. opettajakin voisi kirjoittaa tunnin rungon litutaululle (tai nykyään tussitaululle) ja käyttää älytaulua opetuksen tukena. Esim. ylioppilaskirjoitukset siirrettin tietokoneelle, mutta itse koe ei muuttunut. Digitaalisuuden perusajatus on juuri se, että kaikki tieto on koko ajan käytettävissä. Yo kirjoitukset olisi hyödyllisemmät vaikka kynällä tehtynä, kun siinä voisi hyödyntää internettiä ohessa. Eli meidän yo kirjoitukset ovat edelleen kuin kynällä tehtäviä, mutta kirjotetaan koneella.

Periaatteessahan tuolla digitaalisuudella vois tehdä hienoa lisäarvoa tuottavia juttuja esim. virtuaalisen tourin jonnekin muinaiseen Egyptiin tai antiikkiin ja elämään siellä, mutta sitä käytetään käsittääkseni enemmänkin vaan sotkemaan perusjuttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lukiossa ja meillä ainakin kuluu oppitunnit rattoisasti läppärillä pelejä pelejä pelatessa. Ei jaksa kiinnostaa koulunkäynti, varsinkaan kun en vapaaehtoisesti mennyt lukioon. Ihana oppivelvollisuuden pidennys ja digimateriaaleista sen verran, että niiden kanssa on jatkuvasti ongelmia, ei avaudu oppikirjat ym mukavaa.

Opettajako ei sano mitään, vaikka tunnit kuluvat rattoisasti läppärillä pelatessa, vai?

Opettaja ei varmaan näe. Eihän opettaja millään voi kyylätä kaikkien oppilaitten älylaitteiden näyttöjä. Eikä opettaja varmaan sellaiseksi poliisiksi alentuisikaan.

Eikö? Teknisesti ei pitäisi olla yhtään sen vaativampaa kuin ennen kielilaboratoriossa, joissa jokaisella oppilaalla oli oma koppi, luurit korvilla ja oma nauhoite. Opettaja saattoi milloin tahansa kuunnella jonkun oppilaan juttuja ja huomauttaa, jos oli vaikka löydetty nauhalta jotain asiaan kuulumatonta musiikkia.

Opettajan tehtävä tunneilla on opettaa ja auttaa tehtävien tekemisessä eikä istua koneen takana valvomassa, millä sivuilla kukin opiskelija vierailee. Kokeita varten luodaan usein suljettu verkko, mutta sellaisen pystyttäminen jokaiselle oppitunnille olisi typerää. Jos tiedonhaku oppitunneilla avoimesta verkosta estettäisiin, ei koneilla olisi mitään virkaa.

Tutkimusten mukaan muistiinpanot käsin kynällä kirjoittamalla painuu asia muistiin paremmin kuin näppäimistöä naputtelemalla tai videoita katselemalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinasin pimahtaa kun ope oli neuvonut oppilaille tietolähteeksi jonkun YouTube videon. Se oli varmasti asiallinen video mutta pidin kyllä omille kersoille pienen oppitunnin erilaisten tietolähteiden luotettavuudesta.

Opettaja oli neuvonut ihan oikein. Tietoa haetaan tänä päivänä muunkinlaisista teksteistä kuin kirjoitetuista, siis visuaalisista, auditiivisista, graafisista, gesturaalisista jne. tiedonlähteistä. Esimerkiksi nuoret käyttävät TikTokia vaikkapa terveyteen liittyvän tiedon hankinnassa ja siellä viestintä tapahtuu videoiden muodossa. On enemmän kuin tärkeää oppia arvioimaan myös tällaisten lähteiden luotettavuutta, etenkin AI:n ja vaikkapa deepfaken myötä. On hyvä, että olet opettanut lähteiden luotettavuuden arviointia lapsillesi, mutta näitä asioita opetettaessa on syytä pitää mielessä, mistä sitä tietoa arkielämässä haetaan. Kuinka moni meistä aikuisista esimerkiksi lähtee kirjastoon tiedonhankintaan tai katsoo edes hyllyssä olevasta kirjasta? Uskon, että kaikki tai lähes kaikki katsovat ensimmäiseksi netistä ja tätä samaa tekee nuoret. Tämän vuoksi ei mitenkään voi tuomita koulun pyrkimyksiä edistää lasten ja nuorten digitaalista lukutaitoa ja kannustaa heitä erilaisten lähteiden pariin.

Niin me aikuiset katsotaan Googlesta. Siksi tiedetäänkin minkä tasoista ja miten kökösti sieltä löytyy tietoa. Sitä paitsi kaikki nuoret nykyään eivät osaa googlata. Siihenkin tarvitaan melko paljon sisälukutaitoa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska digikirjoista opiskelu sopii todella harvalle. Niistä ei hahmota kokonaisuutta samalla tavalla kuin vaikkapa kirjan aukeamasta, niihin ei voi alleviivata tai kirjoittaa kommentteja. Tutkittua tietoa on myös se, että muistiinpanojen kirjoittaminen käsin auttaa muistamaan asian paremmin. Omalla lapsellani on lukivaikeus ja joudumme ostamaan hänelle kaikki lukion reaaliaineiden kirjat, jotta hän voi alleviivata, numeroida yms tekstiä.

Miettikääpä omalle kohdalle. Pystyisittekö itse opiskelemaan kaikki aineet ruudulta lukemalla. Itse en pystyisi. Luen paljon mieluummin tekstiä paperilta.

Tätä oli tutkittu joskus lääketieteellisen pääsykokeessa. Oli todettu, että paremmin menestyivät ne, jotka tekivät omia muistiinpanoja.

Ei tarvitse olla kaksisia pedagogiikan opintoja, kun tietää kolme oppimistapaa: näkemällä, kuulemalla ja tekemällä. Kun normaalilla luennolla kuulee opettajan luentoa, samalla näkee visuaalista havaintomateriaalia ja tekee omia muistiinpanoja, kaikki kolme tapaa ovat käytössä.

Tekemällä itse muistiinpanoja tiedon käsittelee ja suodattaa samalla, poimien sieltä tärkeimmät jutut sinne muistiinpanoihinsa. Oppii siis jäsentämään ja ymmärtämään tietoa. Tuon takia ainakin itse teen muistiinpanoja. Sen jälkeen koevastauksen tuottaminen tuosta tiedosta on huomattavasti helpompaa.