Lue keskustelun säännöt.
Hormonikorvaushoidon idea?
11.03.2023 |
Jos vaihdevuosioireet on pahat viisikymppisenä ja aloitetaan hormonikorvaushoito kymmeneksi vuodeksi; Onko oletettavaa että vaihdevuodet ovat sitten "ohi" kun hoito lopetetaan naisen ollessa tällöin kuusikymppinen, vai onko korvaushoito lähinnä vain oireiden siirtämistä? Eli iskeekö ne vaihtarit päälle sitten vain kymmenen vuotta myöhemmin kuin luomuna olisivat tulleet?
Toki kaikenlaista skaalan molemmista ääripäistä varmaan tapahtuu, mutta onko tuon korvaushoidon "idea" se, että ne oireet ikäänkuin menisivät ohi sen hoidon aikana eikä niitä tarvitsisi kokea lainkaan? Vai pyritäänkö sillä saamaan vain kymmenkunta hyvää lisävuotta naisen elämään ennen väistämätöntä?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitin juuri kun kierto lyheni 21 päivään ja oli kipuja, unettomuutta, alakuloisuutta, itkuisuutta, aloitekyvyttömyyttä ja ties mitä minulle ihan epätyypillista. Ja on terveet elämäntavat, harrastan paljon liikuntaa yms. Suurin osa oireista lähti alle viikossa. Mulla ei ole pienintäkään aikomusta lopettaa tyyliin ikinä, äidillä 70v on yhä oireita jotka selkeästi liittyvät hormoneihin. Jos hormonihoidossa riski syöpään 2/1000 ja ylipainossa 6/1000, lisäksi ilman hormonikorvaushoitoa alkaa helpmmin lihoa, niin tää on mulle riski jonka otan.
Muualla saa aika automaattisesti estrogeeniä jo ennen kuin kuukautiset ovat loppuneet jos on häiritseviä oireita. Miksi tästä on Suomessa tehty niin hankalaa?
Asutko Helsingissä? Tiedätkö hormonikorvaushoitomyönteistä gynekologia täällä?
https://www.aava.fi/laakarit-ja-muut-asiantuntijat/leena-vaisala/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitin juuri kun kierto lyheni 21 päivään ja oli kipuja, unettomuutta, alakuloisuutta, itkuisuutta, aloitekyvyttömyyttä ja ties mitä minulle ihan epätyypillista. Ja on terveet elämäntavat, harrastan paljon liikuntaa yms. Suurin osa oireista lähti alle viikossa. Mulla ei ole pienintäkään aikomusta lopettaa tyyliin ikinä, äidillä 70v on yhä oireita jotka selkeästi liittyvät hormoneihin. Jos hormonihoidossa riski syöpään 2/1000 ja ylipainossa 6/1000, lisäksi ilman hormonikorvaushoitoa alkaa helpmmin lihoa, niin tää on mulle riski jonka otan.
Muualla saa aika automaattisesti estrogeeniä jo ennen kuin kuukautiset ovat loppuneet jos on häiritseviä oireita. Miksi tästä on Suomessa tehty niin hankalaa?
Rintasyöpähoidot ovat aika kalliita, ehkä siksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko vain niille voimakkaita oireita (hedelmällisyyden hiipuessa), joilla on myös ollu kiertoon liittyviä voimakkaita oireita? Onko joku korrelaatio?
En tiedä onko aiheesta tutkimuksia, mutta omalla ja äitini kohdalla korrelaatiota ei näytä olevan. Käsittääkseni myös äidinäidillä oli sama tilanne. Meillä kaikilla on ollut vaikeat, äidillä vuosikymmenien mittaiset vv-oiett, mitta ei lainkasn pms-oireita. Itse en osaa edes kuvitella, miltä pms/ olon ja mielialanvaihtelut kierron mukaan tuntuu, kun olen aina tasainen. Vv-oireet ovat hirveät, siksi syön jo viidettä vuotta hormonikorvaushoitoa. Äitini ei suostunut hoitoihin, ja hikoili, valvii ylt ja huutoraivosi 20 vuotta, jonka jälkeen hikoilu jatkui vielä jonkin aikaa, vaikka muut oireet loppuivat.
Minulla ja mummolla kuumia aaltoja oli vain yöllä, mikä tietysti helpotti päiväolotilaa, mutta yöt meni valvoessa ja minulle tulee kova päänsärky jos en nuku. Muut oireet lisäksi.
En pelkää syöpää, sitä ei ole paljoa meidän suvussa. Tulisin hulluksi, ja sairastuisin varmasti metabolusiin sairauksiin, jos joutuisin olemaan ilman hoitoa. Syöpäriski on paljon pienempi, kuin hoidotta olevien riskit sydän-ja verisuonisairauksiin, osteoporoosiin, lihaskatoon. Ulkonäkö ja kehonkoostumustekijöitä on myös paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kärsisin, kun voin olla kärsimättäkin?
Ennen hoitoa hikoilin kuin sika milloin sattuu, lakanat olivat märkiä, haisin, nukuin erittäin huonosti ja heräsin viimeistään kolmen aikaan yöllä, jonka jäljeen valvoin pari tuntia tai kellon soittoon asti, sydän hakkasi ja muljahteli, ei haluttanut pätkääkään, olin kuiva kuin korppu, tuli nivelrikko myös käsiin ja olin ärtyisä.
Nyt kun olen käyttänyt hormonikorvaushoitoa, niin nukun hyvin, olen levollinen ja hyväntuulinen, en hikoile, sydän ei tykytä tai muljahtele, olen halukas ja nivelrikkoa ei tunnu ollenkaan.
Minulle hormonikorvaushoito on todella hyvä asia ja en ole palaamassa paskaan aikaan. Vaihdevuosioireet menevät aikanaan ohi ja kun ne ovat ohi, niin lopetan lääkityksen. Ei lääkitys ole mitenkään edes hankala, kaksi kertaa viikossa tabu sisään ja taas elämä hymyilee.
Saanko kysyä sinulta, ja muilta korvaushoitoa saaneelta että millä perusteilla lääkäri sinulle sen määräsi?
Näkyikö hormonipuutos verikokeissa?
Itse en meinaa millään saada korvaushoitoa, vaikka en ole missään riskiryhmässä. Nyt jo vuoden hikoillut ja elämä täysin pilalla.
Todella kummallista, että et saa hoitoa. Tai että edes on yhä lääkäreitä jotka ei anna reseptiä.
Itse sain heti oireiden alettua reseptin terv.keskuslääkäriltä, vaikka kk vielä tuli harvakseltaan. Hormonitasoa ei mitattu. Annostusta vielä lisättiin maksimiin, kun miedompi ei tehonnut. Myöhemmin pystyin palaamaan miedompaan annokseen, kun migreeni lisääntyi vahvoista.
Kyllä vaihdevuodet ovat pitkä prosessi esioireista kuukautisten lakkaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen hoidon on tarkoitus lievittää niitä oireita. Eivät ne mihinkään häviä.
Hoidon idea on: oma keho, oma lupa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että jostain syystä hankalat vaihdevuosioireet on nykyajan ongelma. Hikoiliko ja huutoraivosiko naiset sata vuotta sitten vaihdevuosissaan? Vai voisiko hankalat oireet johtua esim. nykypäivän elämäntyylistä, kemikaalikuormasta, ravinnosta..? Niinhän elintasosairaudetkin johtuu. Joku kirjoitti, että korvaushoito vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mutta entä jos eläisi niin, ettei sitä riskiä tarvitse keinotekoisilla hormoneilla vähentää? En ole siis vielä aiheeseen juurikaan perehtynyt, vaan tällaisia pohdintoja vaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että jostain syystä hankalat vaihdevuosioireet on nykyajan ongelma. Hikoiliko ja huutoraivosiko naiset sata vuotta sitten vaihdevuosissaan? Vai voisiko hankalat oireet johtua esim. nykypäivän elämäntyylistä, kemikaalikuormasta, ravinnosta..? Niinhän elintasosairaudetkin johtuu. Joku kirjoitti, että korvaushoito vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mutta entä jos eläisi niin, ettei sitä riskiä tarvitse keinotekoisilla hormoneilla vähentää? En ole siis vielä aiheeseen juurikaan perehtynyt, vaan tällaisia pohdintoja vaan.
Saattaa hyvinkin olla, että nykyaikainen ruokavalio, ilmansaasteet ja muu sellainen vaikuttaa, mutta muistan kyllä nuorena kuunnelleeni mummoni puhuvan aiheesta oman tuttavansa kanssa. Eiköhän vaihdevuosioireita ole ollut niin kauan, kun naiset ylipäätään ovat eläneet tarpeeksi pitkään kokeakseen vaihdevuodet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ketään hormonikorvaushoidon valinneista huolestuta se, että se lisää syöpään sairastumisen riskiä?
Vanhaksi eläminen lisää sitä. Me kaikki saadaan syöpä jos eletään satavuotiaiksi.
Voit välttää sen kuolemalla jo tänään.
Juu, ennen ei niin puhuttu vaihdevuosista, koska suurin osa kuoli viimeistään silloin. Elinikä ja odotukset terveydelle ovat kasvaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla laastari, helppoa ja turvallisempaa kuin pillerit. Kärsin vaikeasta unettomuudesta j(liian) pitkän, nukuin yleensä 4-5h yössä, aamuyöt valvoin. Nyt nukun yleensä 6-7h yö ja uni on laadullisesti parempaan. Valtava helpotus, kun elämää haittaava sumuisuus ja väsymys ovat helpottaneet. Toki vieläkin enemän olisi kiva nukkua, mutta tämä jo iso parannus. Myöskään kipuja ja särkyjä ei ole ollut niin paljon kuin aiemmin.
Joo, en vastannut kysymykseen.
Vagifem-puikko on erittäin helppo, se vain tuikataan sisään noin 2 x vko ja ei tarvitse pitää mitään ällörumaa laastaria missään. Olen sitä paitsi allerginen laastarien liimalle, sen huomasin selkeästi, kun yritin joskus käyttää ehkäisylaastaria.
Mutta onneksi on vaihtoehtoja!
Vagifem on vain paikallishoito, auttaa pitämään alapäässä limakalvoja kunnossa. Muihin oireisiin auttaa laastari, geeli tai tablettimuotoinen estrogeeni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kärsisin, kun voin olla kärsimättäkin?
Ennen hoitoa hikoilin kuin sika milloin sattuu, lakanat olivat märkiä, haisin, nukuin erittäin huonosti ja heräsin viimeistään kolmen aikaan yöllä, jonka jäljeen valvoin pari tuntia tai kellon soittoon asti, sydän hakkasi ja muljahteli, ei haluttanut pätkääkään, olin kuiva kuin korppu, tuli nivelrikko myös käsiin ja olin ärtyisä.
Nyt kun olen käyttänyt hormonikorvaushoitoa, niin nukun hyvin, olen levollinen ja hyväntuulinen, en hikoile, sydän ei tykytä tai muljahtele, olen halukas ja nivelrikkoa ei tunnu ollenkaan.
Minulle hormonikorvaushoito on todella hyvä asia ja en ole palaamassa paskaan aikaan. Vaihdevuosioireet menevät aikanaan ohi ja kun ne ovat ohi, niin lopetan lääkityksen. Ei lääkitys ole mitenkään edes hankala, kaksi kertaa viikossa tabu sisään ja taas elämä hymyilee.
Ohis: siat nimenomaan ei hikoile
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kymmeneksi vuodeksi? Ei hedelmällisyyden lakkaaminen voi noin kauan kestää.
Kyllä voi. Naisen suvunjatkamiselimistö on mutkikkaampi kuin miehen. Ei se kerralla käynnistykään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kärsisin, kun voin olla kärsimättäkin?
Ennen hoitoa hikoilin kuin sika milloin sattuu, lakanat olivat märkiä, haisin, nukuin erittäin huonosti ja heräsin viimeistään kolmen aikaan yöllä, jonka jäljeen valvoin pari tuntia tai kellon soittoon asti, sydän hakkasi ja muljahteli, ei haluttanut pätkääkään, olin kuiva kuin korppu, tuli nivelrikko myös käsiin ja olin ärtyisä.
Nyt kun olen käyttänyt hormonikorvaushoitoa, niin nukun hyvin, olen levollinen ja hyväntuulinen, en hikoile, sydän ei tykytä tai muljahtele, olen halukas ja nivelrikkoa ei tunnu ollenkaan.
Minulle hormonikorvaushoito on todella hyvä asia ja en ole palaamassa paskaan aikaan. Vaihdevuosioireet menevät aikanaan ohi ja kun ne ovat ohi, niin lopetan lääkityksen. Ei lääkitys ole mitenkään edes hankala, kaksi kertaa viikossa tabu sisään ja taas elämä hymyilee.
Ohis: siat nimenomaan ei hikoile
Ohis: Taisi olla puhe sikamiehistä, jotka hikoilevat aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kärsisin, kun voin olla kärsimättäkin?
Ennen hoitoa hikoilin kuin sika milloin sattuu, lakanat olivat märkiä, haisin, nukuin erittäin huonosti ja heräsin viimeistään kolmen aikaan yöllä, jonka jäljeen valvoin pari tuntia tai kellon soittoon asti, sydän hakkasi ja muljahteli, ei haluttanut pätkääkään, olin kuiva kuin korppu, tuli nivelrikko myös käsiin ja olin ärtyisä.
Nyt kun olen käyttänyt hormonikorvaushoitoa, niin nukun hyvin, olen levollinen ja hyväntuulinen, en hikoile, sydän ei tykytä tai muljahtele, olen halukas ja nivelrikkoa ei tunnu ollenkaan.
Minulle hormonikorvaushoito on todella hyvä asia ja en ole palaamassa paskaan aikaan. Vaihdevuosioireet menevät aikanaan ohi ja kun ne ovat ohi, niin lopetan lääkityksen. Ei lääkitys ole mitenkään edes hankala, kaksi kertaa viikossa tabu sisään ja taas elämä hymyilee.
Saanko kysyä sinulta, ja muilta korvaushoitoa saaneelta että millä perusteilla lääkäri sinulle sen määräsi?
Näkyikö hormonipuutos verikokeissa?
Itse en meinaa millään saada korvaushoitoa, vaikka en ole missään riskiryhmässä. Nyt jo vuoden hikoillut ja elämä täysin pilalla.
Todella kummallista, että et saa hoitoa. Tai että edes on yhä lääkäreitä jotka ei anna reseptiä.
Itse sain heti oireiden alettua reseptin terv.keskuslääkäriltä, vaikka kk vielä tuli harvakseltaan. Hormonitasoa ei mitattu. Annostusta vielä lisättiin maksimiin, kun miedompi ei tehonnut. Myöhemmin pystyin palaamaan miedompaan annokseen, kun migreeni lisääntyi vahvoista.
Niin on minunkin mielestänni. Kuukauden päästä on gyne, johon tk-lekuri minut lähetti tarkistettavaksi, ja jännittää jo nyt tosi paljon että saanko hoitoa vai en. Verikokeet on otettu jo kahdesti, ja ne ovat normaalit. Kuitenkin minulla on lähes kaikki oireet joita vaihdevuosissa on. Olen yrittänyt saada reseptiä, että eikö voitaisi edes kokeilla. Ei kuulemma voi, koska minulla voi olla jotain muuta kuin vv. Tuo kaikki muu onkin tässä vuoden aikana suljettu jo pois, mutta ei, en saa apua. Hikoilen viikon 7 yöstä kuutena, Hikoilen lakanat peer yö, ja jopa kaksi tyynyliinaa. Olen täysin aloitekyvytön, lihonut, ihoni on alkanut kuivua ja roikkua, niveliä särkee, mieliala on täysin maassa, seksi ei todellakaan kiinnosta jne. Vuosi on ritkä aika sairastaa. Kyllä, pidän tätä sairautena, en esimerkiksi voi mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että jostain syystä hankalat vaihdevuosioireet on nykyajan ongelma. Hikoiliko ja huutoraivosiko naiset sata vuotta sitten vaihdevuosissaan? Vai voisiko hankalat oireet johtua esim. nykypäivän elämäntyylistä, kemikaalikuormasta, ravinnosta..? Niinhän elintasosairaudetkin johtuu. Joku kirjoitti, että korvaushoito vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mutta entä jos eläisi niin, ettei sitä riskiä tarvitse keinotekoisilla hormoneilla vähentää? En ole siis vielä aiheeseen juurikaan perehtynyt, vaan tällaisia pohdintoja vaan.
Kaikenlaisia tunteita sitä ihmisillä näyttäis olevan :D
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että jostain syystä hankalat vaihdevuosioireet on nykyajan ongelma. Hikoiliko ja huutoraivosiko naiset sata vuotta sitten vaihdevuosissaan? Vai voisiko hankalat oireet johtua esim. nykypäivän elämäntyylistä, kemikaalikuormasta, ravinnosta..? Niinhän elintasosairaudetkin johtuu. Joku kirjoitti, että korvaushoito vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mutta entä jos eläisi niin, ettei sitä riskiä tarvitse keinotekoisilla hormoneilla vähentää? En ole siis vielä aiheeseen juurikaan perehtynyt, vaan tällaisia pohdintoja vaan.
No eihän "naisten asioista" ole julkisesti puhuttu vielä kauankaan. Synnyttäminen oli kyllä kivuliasta, mutta kaiken unohtaa kun saa vauvan syliin, hormonivalmisteista johtuva migreeni on ollut naisten hysteriaa, muka-migreeniä, kuukautiset oli ihan hys-hys, äitinikin kirjoitti ostoslistaan siteiden tms. sijaan jonkin ihan salakielisen nimityksen näille. Vaihdevuodet ovat olleet vain vanhojen akkojen jorinoita.
On päivänselvää, että työmarkkinat on rikki. Jos työtöntä työnhakijaa ei voi palkata siksi, koska etsii työtä, niin sitten ollaan aika heikoilla vesillä.
Hoidon aikana meni ohi,mutta lopettamisen jälkeen tuli uudelleen.
En voi aloittaa enää, kun sain estrogeeni pos rintasyövän.