Lue keskustelun säännöt.
Hormonikorvaushoidon idea?
11.03.2023 |
Jos vaihdevuosioireet on pahat viisikymppisenä ja aloitetaan hormonikorvaushoito kymmeneksi vuodeksi; Onko oletettavaa että vaihdevuodet ovat sitten "ohi" kun hoito lopetetaan naisen ollessa tällöin kuusikymppinen, vai onko korvaushoito lähinnä vain oireiden siirtämistä? Eli iskeekö ne vaihtarit päälle sitten vain kymmenen vuotta myöhemmin kuin luomuna olisivat tulleet?
Toki kaikenlaista skaalan molemmista ääripäistä varmaan tapahtuu, mutta onko tuon korvaushoidon "idea" se, että ne oireet ikäänkuin menisivät ohi sen hoidon aikana eikä niitä tarvitsisi kokea lainkaan? Vai pyritäänkö sillä saamaan vain kymmenkunta hyvää lisävuotta naisen elämään ennen väistämätöntä?
Kommentit (121)
Minulta mitattiin fsh hormoni työterveyden kautta. Arvo oli 8. Tt-lääkäri sanoi että ei tarvi hormonikorvaushoitoa. Sitten menin gynelle joka oli samaa mieltä. Toinen gyne ultrasi ja sanoi että joitakin munasoluja on vielä jäljellä mutta määräsi oireiden mukaisesti estrogeeni geelin. Hormoni voi esivaihdevuosissa vaihdella paljon eli mittausta ei välttämättä tarvita. Oireita hoidetaan ei labra-arvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan turha perustella asiaa sillä, että eihän ennenkään. Eipä siitä ole kauaa kun raiskaus avioliiton sisällä ei ollut rikos ja taas homoseksuaalisuus oli. Olen kohta 50 v ja todellakin muistan lapsuudesta ne kiukkuiset viisikymppiset naiset. Oman mummon vihan puuskat, äidin ja tätien puheet vaihdevuosioireista.
Eipä mummon hikoilusta ollut heinäpellolla, navetassa tai halkohommissa niin paljon haittaa kuin toimistotyötä tekevällä asiantuntijalla. Lehmien ruokkiminen myös onnistui hyvin vähän huonommallakin keskittymiskyvyllä, mutta yritäpäs tehdä monimutkaisia matemaattisia laskemia, määrätä ihmisille lääkkeitä tai leikata potilaita kun takana on uneton yö, hiki juoksee selkää pitkin, ajatus harhailee eikä pysty keskittymään lainkaan.
Minä olen kymmenisen vuotta sinua vanhempi, enkä muista kiukkuisia vanhempia naisia lapsuudestani ainuttakaan. Sen muistan, kun äiti joskus vaihdevuosi-ikäisenä, kun asuin vielä kotona, meni työterveystarkastukseen ja siellä oli otettu puheeksi vaihdevuosiasiat ja muistaakseni ttl myös aloitti hormonikorvaushoidon. Äiti oli hyvin tyytyväinen, että tämmöisistä asioista sillä käynnillä puhuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Juuri kävin gynellä, ja hän ehdottomasti kielsi korvaushoidon yli kuusikymppisenä, joka olen. Haitat isot.
Ja täsmällisesti ne haitat juuri sinulle olisivat olleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri kävin gynellä, ja hän ehdottomasti kielsi korvaushoidon yli kuusikymppisenä, joka olen. Haitat isot.
Ja täsmällisesti ne haitat juuri sinulle olisivat olleet?
En ole tuo, jolle kommentoit, mutta iän karttuessa hormonikorvaushoitoa käyttävällä naisella esim. aivoinfarktiriski lisääntyy verrattuna niihin ikääntyviin naisiin, jotka eivät hormonikorvaushoitoa käytä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kärsisin, kun voin olla kärsimättäkin?
Ennen hoitoa hikoilin kuin sika milloin sattuu, lakanat olivat märkiä, haisin, nukuin erittäin huonosti ja heräsin viimeistään kolmen aikaan yöllä, jonka jäljeen valvoin pari tuntia tai kellon soittoon asti, sydän hakkasi ja muljahteli, ei haluttanut pätkääkään, olin kuiva kuin korppu, tuli nivelrikko myös käsiin ja olin ärtyisä.
Nyt kun olen käyttänyt hormonikorvaushoitoa, niin nukun hyvin, olen levollinen ja hyväntuulinen, en hikoile, sydän ei tykytä tai muljahtele, olen halukas ja nivelrikkoa ei tunnu ollenkaan.
Minulle hormonikorvaushoito on todella hyvä asia ja en ole palaamassa paskaan aikaan. Vaihdevuosioireet menevät aikanaan ohi ja kun ne ovat ohi, niin lopetan lääkityksen. Ei lääkitys ole mitenkään edes hankala, kaksi kertaa viikossa tabu sisään ja taas elämä hymyilee.
siis vagifem ei tabletti suunkautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla alkoivat vaihdevuodet 43-vuotiaana. Olihan se olemista, kun opetin parikymppisiä. Siinä seisot etualalla ja hiki valuu. Yöunet myös menivät ja oli välillä olo, että järki lähtee päästä. Rintasyöpä tuli, mutta olisi voinut tulla ilman hormonikorvaushoitoakin. Nyt on sitten pärjättävä ilman korvaushoitoa. Vagifem on käytössä, mutta eipä tuo suuremmin vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Juu, ennen ei niin puhuttu vaihdevuosista, koska suurin osa kuoli viimeistään silloin. Elinikä ja odotukset terveydelle ovat kasvaneet.
Siinähän ne meni kihdin ja keuhkotaudin ohella. Esimeriksi ja muun muassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole syönyt aikuisikäni aikana yhtään lääkettä, en edes yhtään Buranaa. Tuskinpa siis hormoneitakaan alan vetämään kun muutenkin on suuri riski syöpään, verenkierron häiriöihin ja migreeniin. Tuskin hormoneja saisin edes siis käyttää. Miksi siis lisäisin jo entisestään korkeaa riskiä huippuunsa? Huonoista geeneistäni johtuen on erittäin todennäköistä, että viisikymppisenä sairastun syöpään tai vakavaan verenkierron häiriöön. Tätä odotellessa mahdolliset rajutkin vaihdevuosioireetkin ovat pientä. Kumpa voisinkin ehkäistä sairastumisen hormonit välttelemään, mutta paljoa ei kuulemma voi tehdä sairastumisen estämiseksi.
Itselläni tod.näk. viimeisiä menkkoja viedään.
Tai ainakin loppu häämöttää.
En ole hakenut korvaushoitoa, mutta luontaistuotteet on tasoittaneet viime aikoina kiihtyneitä oireita.
On ollut hikoilua, puutumista, huimausta ym.
Hankkisin ns. oikeat lääkkeet, jos olo pahenisi tai oireet olisivat jatkuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole syönyt aikuisikäni aikana yhtään lääkettä, en edes yhtään Buranaa. Tuskinpa siis hormoneitakaan alan vetämään kun muutenkin on suuri riski syöpään, verenkierron häiriöihin ja migreeniin. Tuskin hormoneja saisin edes siis käyttää. Miksi siis lisäisin jo entisestään korkeaa riskiä huippuunsa? Huonoista geeneistäni johtuen on erittäin todennäköistä, että viisikymppisenä sairastun syöpään tai vakavaan verenkierron häiriöön. Tätä odotellessa mahdolliset rajutkin vaihdevuosioireetkin ovat pientä. Kumpa voisinkin ehkäistä sairastumisen hormonit välttelemään, mutta paljoa ei kuulemma voi tehdä sairastumisen estämiseksi.
Kokeile salviaa. Sitä saa apteekistakin, on testattu tuote.
Minulla kuukautiset jäivät pois vasta, kun olin 57-vuotias. Koska olin kärsinyt runsaista kuukautisista pitkään enkä ollut saanut apua lääkäreiltä, olin odottanut vuosikausia kärsimättömästi vaihdevuosien alkamista. Mietin juuri, voisiko se, että olin todella iloinen kun vaihdevuodet vihdoinkin alkoivat, olla mitenkään yhteydessä siihen, ettei minulle ole tullut mitään kuumia aaltoja tai muitakaan ikäviä vaihdevuosioireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että jostain syystä hankalat vaihdevuosioireet on nykyajan ongelma. Hikoiliko ja huutoraivosiko naiset sata vuotta sitten vaihdevuosissaan? Vai voisiko hankalat oireet johtua esim. nykypäivän elämäntyylistä, kemikaalikuormasta, ravinnosta..? Niinhän elintasosairaudetkin johtuu. Joku kirjoitti, että korvaushoito vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mutta entä jos eläisi niin, ettei sitä riskiä tarvitse keinotekoisilla hormoneilla vähentää? En ole siis vielä aiheeseen juurikaan perehtynyt, vaan tällaisia pohdintoja vaan.
Ennen vanhaan joko kestettiin hammasta purren tai jouduttiin hermoparantolaan. Mistä muuten keksit ettei naiset ennen huutoraivonneet tai hikoilleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla laastari, helppoa ja turvallisempaa kuin pillerit. Kärsin vaikeasta unettomuudesta j(liian) pitkän, nukuin yleensä 4-5h yössä, aamuyöt valvoin. Nyt nukun yleensä 6-7h yö ja uni on laadullisesti parempaan. Valtava helpotus, kun elämää haittaava sumuisuus ja väsymys ovat helpottaneet. Toki vieläkin enemän olisi kiva nukkua, mutta tämä jo iso parannus. Myöskään kipuja ja särkyjä ei ole ollut niin paljon kuin aiemmin.
Joo, en vastannut kysymykseen.
Vagifem-puikko on erittäin helppo, se vain tuikataan sisään noin 2 x vko ja ei tarvitse pitää mitään ällörumaa laastaria missään. Olen sitä paitsi allerginen laastarien liimalle, sen huomasin selkeästi, kun yritin joskus käyttää ehkäisylaastaria.
Mutta onneksi on vaihtoehtoja!
vagifen auttaa vain limakalvojen kutinaan ja kuivuuteen. Ihan apteekkien sivuilta löytyy. Itse käytän vain vagif kun lääkäri käski lopettaa suunkautta otettavat pillerit livial ym
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole syönyt aikuisikäni aikana yhtään lääkettä, en edes yhtään Buranaa. Tuskinpa siis hormoneitakaan alan vetämään kun muutenkin on suuri riski syöpään, verenkierron häiriöihin ja migreeniin. Tuskin hormoneja saisin edes siis käyttää. Miksi siis lisäisin jo entisestään korkeaa riskiä huippuunsa? Huonoista geeneistäni johtuen on erittäin todennäköistä, että viisikymppisenä sairastun syöpään tai vakavaan verenkierron häiriöön. Tätä odotellessa mahdolliset rajutkin vaihdevuosioireetkin ovat pientä. Kumpa voisinkin ehkäistä sairastumisen hormonit välttelemään, mutta paljoa ei kuulemma voi tehdä sairastumisen estämiseksi.
Kokeile salviaa. Sitä saa apteekistakin, on testattu tuote.
??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ketään hormonikorvaushoidon valinneista huolestuta se, että se lisää syöpään sairastumisen riskiä?
Vanhaksi eläminen lisää sitä. Me kaikki saadaan syöpä jos eletään satavuotiaiksi.
Voit välttää sen kuolemalla jo tänään.
Hormoni pos. sypä tulee usein ennen vanhuutta. Kun olin rinnanpoistossa sairaalassa, niin hoitaja sanoi, että sillä hetkellä 75% vastaavista tapauksista oli käyttänyt hormonihoitoa.
Minullakaan ei suku-eikä muita syöpärasitteita.
Nyt syövän jälkeen tällä kokemuksella käyttäisin hormonihoitoa max 5 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ketään hormonikorvaushoidon valinneista huolestuta se, että se lisää syöpään sairastumisen riskiä?
Vanhaksi eläminen lisää sitä. Me kaikki saadaan syöpä jos eletään satavuotiaiksi.
Voit välttää sen kuolemalla jo tänään.
Hormoni pos. sypä tulee usein ennen vanhuutta. Kun olin rinnanpoistossa sairaalassa, niin hoitaja sanoi, että sillä hetkellä 75% vastaavista tapauksista oli käyttänyt hormonihoitoa.
Minullakaan ei suku-eikä muita syöpärasitteita.
Nyt syövän jälkeen tällä kokemuksella käyttäisin hormonihoitoa max 5 v.
Sukulaisnainen sairasti rintasyövän alle 50-vuotiaana. Leikattiin, sai sytostaatteja. Sytostaattien myötä kuukautisia ei enää tullut eikä minkäänlaisia vaihdevuosiakaan tullut, vaikka on jo lähempänä 60-v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että jostain syystä hankalat vaihdevuosioireet on nykyajan ongelma. Hikoiliko ja huutoraivosiko naiset sata vuotta sitten vaihdevuosissaan? Vai voisiko hankalat oireet johtua esim. nykypäivän elämäntyylistä, kemikaalikuormasta, ravinnosta..? Niinhän elintasosairaudetkin johtuu. Joku kirjoitti, että korvaushoito vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mutta entä jos eläisi niin, ettei sitä riskiä tarvitse keinotekoisilla hormoneilla vähentää? En ole siis vielä aiheeseen juurikaan perehtynyt, vaan tällaisia pohdintoja vaan.
Ennen vanhaan joko kestettiin hammasta purren tai jouduttiin hermoparantolaan. Mistä muuten keksit ettei naiset ennen huutoraivonneet tai hikoilleet?
Riitta Raatejärvi on tehnyt gradun aiheesta "Vaikeiden vaihdevuosien tarinat" v. 2020.
Joitain otteita siitä:
Vielä pari sataa vuotta sitten vain kolmasosa naisista saavutti vaihdevuotisen elämän-vaiheen lyhyen eliniän takia.
Suomessa on tuhansittain naisia, joilla on erittäin vaikeita vaihde-vuosioireita. Osa näistä naisista on oireidensa takia toimintakyvyttömiä tai itsemurhan partaalla. He joutuvat pitkille sairauslomille, käyttävät monenlaisia lääkkeitä oireiden hoitoon ja pahimmillaan siirtyvät eläkkeelle ennenaikaisesti.
Hulluuteen fokusoituneen kulttuurisen terveystutkimuksen tienhaaroista yksi merkittävimmistä on perinteisesti ollut hulluuden ja sukupuolen suhteeseen keskittynyt suuntaus. Kiinnostus on kohdistunut erityisesti hulluuteen ja naiseuteen, sillä esimerkiksi 1800–1900-lukujen taitteessa psykiatria uskoi naisten olevan erityisen alttiita mielen sairauksille.
Esimerkiksi 1480-luvulla julkaistun ”noitienkuulustelu manuaalin Noitavasaran” naiskuva edusti äärimmilleen vietyä patriarkaaliskristillistä perinnettä, joka kuvasi, kuinka naiset olivat huomattavasti alttiimpia paholaisen riivauksille ja kätyryydelle, koska heidän mielensä oli heikompi ja houkutuksille alttiimpi. Noituus kumpusi lihan himosta, jolle naiset olivat kyltymättömiä. Varsinkin naisnoidat liittoutuivat ja harjoittivat noitasapateissaan irstautta itse paholaisen kanssa. Saksassa tuon ideologian aikakaudella noitina poltetuista ihmisistä olikin noin 80% naisia pääosin yli 50-vuotiaita.
jatkuu...
... jatkoa
Seilin saaren mielisairaalaan 1889–1944 vuosina saarelle lähetettiin noin pari sataa parantumattomasti mielisairaaksi diagnosoitua naista, jotka viettivät siellä loppuelämänsä. Seilin potilaskertomuksissa korostuivat naisen seksuaalisuus, ruumiillisuus ja siveettömyys. Yleisiä diagnooseja olivat heikkomielisyys, huonoluonteisuus, moraalittomuus ja geneettinen hulluus. Ahlbeck-Rehn toteaakin, että hulluus on sosiaalinen ilmiö ei vain lääketieteellinen tosiasia. Naisille annettiin helpommin mielisairaan leima kuin miehille ja naiseus sekä naisen ruumiin toiminnat kytkettiin mielisairauteen. Ahlbeck-Rehnin mukaan vanhat asenteet näyttävät yhä elävän nykypäivässä. Naisten fyysisiä oireita vähätellään kuvitteluksi ja yhä naiseuteen liitetään hysterian käsite.
Erilaiset myytit ja tarinat vanhoista akoista sekä virheelliset käsitykset menopaussin syistä, ovatkin heittäneet negatiivisen varjon vaihdevuosien ylle. Ylipäätänsä historian saatossa naisen kohtu on ollut elin, johon on liitetty hyvin moninaisia merkityksiä. Kohtua on pidetty itse nai-seuden ilmentymänä ja tyyssijana. Ja hysterian ja muiden naisten mielialahäiriöiden aiheutta-jana. Näin kohtu on ollut ikuinen ja elävä lähde niin mielikuvitukselle kuin erilaisille myyteille, sekä käytännön lääketieteelle.
Varhaiset lääketieteelliset interventiot naisen hulluuden hoitoon olivat äärimmäisiä, brutaaleja ja misogyynisiä. Enää lääketieteessä ei harjoiteta esimerkiksi klitoriksen amputaatioita naisen hulluuden hoidossa.
jatkuu...
... jatkoa
Gradussa oli myös haastateltu joitakin viisikymppisiä naisia heidän oman äitinsä vaihdevuosista:
”Äitinikään ei koskaan maininnut sanallakaan asiasta. Näin jälkikäteen ajateltuna ymmärsin kuitenkin ihan tarkkaan sen, milloin hän kävi läpi omia vaihdevuosiaan. Hän oli itkuinen ja kiukkuinen.”(Kaarina 53v)
”Äidilläni oli voimakkaat vaihdevuosioireet heti siinä 50+ ikäisenä. Hän tärisi horkassa monen täkin alla, sitten hikoili ja itki. Muistan sen hämärästi, sillä minua suojeltiin tällaisilta asioilta.” (Maarit 52v)
Osteoporoosin toteaminen edellyttää luustontiheysmittausta. Siihen on tehokkaammat lääkkeet kuin hormonikorvaushoito. Muuten riittää kalkki- ja D-vitamiinivalmiste.