Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äidinkielenään suomea puhuvista pojista enää puolella riittävä lukutaito nelosluokalla
11.03.2023 |
Miksei tästä saa keskustella?
Nyt siis kyse KANTAsuomalaisista.
Kommentit (518)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen, että lukutaidottomuus johtuu siitä, että enää kukaan ei pakota lapsia tekemään epämiellyttäviä asioita. Ei oppiminen ole aina kivaa. Siinä astutaan epämukavuusalueelle ja se on välillä ihan todella ärsyttävää, kun ei heti osaa, vaikka haluaisi. Jos lapsi sanoo, että en tahdo lukea, niin siinä sitten aikuiset nykyisin usein ihmettelevät ja voivottelevat, ja miettivät minkä diagnoosin kirjoittaisivat.
Mun poikani pelaa pleikkaa, eikä kiinnostanut lukeminen. Heitti aapisen menemään, kun yritin tarjota. Mutta oli eskariryhmänsä ensimmäinen joka oppi lukemaan. Miksi?
Koska pakotin sen lukemaan. Ja nyt poika on tosi ylpeä, kun osaa lukea ja muut eivät.
Tuolla tyylillä poikasi ei tule vapaaehtoisesti lukemaan mitään. Lukemaan oppiminen on eri asia kuin lukutaidon kehittyminen, joka vaatii sen, että lapsi lukee kirjallisuutta muuallakin kuin koulussa. Kun teidän perheessä lukeminen esitellään ikävänä pakkona, opetat että lukeminen on ikävä velvollisuus.
Jos itse pitäisit lukemisesta, opettaisit lapsellesi että lukeminen on kivaa. Kun vapaa-ajan kivoihin juttuihin kuuluu kirjastokäynnit ja yhteiset lukuhetket, lapsi oppii tykkäämään lukemisesta. Sinä opetat päinvastaista. Todella ikävää. Mihin unohtui lastenkirjat teidän perheestä? Miksi et opetat lastasi rakastamaan lukemista?
Ei pidä paikkaansa. Luen lapsille ja käymme kirjastossa useamman kerran kuukaudessa. Esikoiseni on 3. luokkalainen ja lukee joka päivä. Harrastaa lukemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat laiskoja paskoja, ottaneet mallia iskästään.
Jos käytte missä tahansa stadilaisessa erikoislukiossa (johon pitää olle yli ysin keskiarvo) siellä on tyttöjä ja tulokaspoikia.
Kantispersujen mullipojat eivät VIITSI. Kivempi syödä sipsejä ja löhöillä pelaamassa kunnes tulee se viimeinen Elvis-paska.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä on röllipoika pesiytynyt tähän keskusteluun äärimmäisen kiukkuisena, sama joka heittää tasaisin väliajoin huomautuksen naisten vähäisistä saavutuksista. Matikkaa tähän väliin. Mutta kyllä tuon lukutaidon aikaansaamiseen tarvitsee ajoissa panostaa lapsi lapselta, ettei toiset pääse huomaamatta livahtamaan sihdistä. Enemmän luokkia tai joku lisälukuopettaja ekoihin luokkiin. Onko lukemisen harjoitteluun ikinä tukiopetusta?
Kyllä lukeminen lähtee kotoa. Koulussa ei millään voida lukea sitä määrää, mikä pitäisi kuulua jokaisen perheen arkeen. Koulun tehtävä on asioiden opettaminen. Varsinainen lukutaidon kehittyminen vaatii lukemista vapaa-ajalla.
Kiinnostus kirjoihin alkaa jo ennen kouluikää, kun lapselle luetaan ikätasoisia lastenkirjoja. Aikuinen näyttää mallia siitä, miten lukeminen on osa vapaa-aikaa ja että se on kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen, että lukutaidottomuus johtuu siitä, että enää kukaan ei pakota lapsia tekemään epämiellyttäviä asioita. Ei oppiminen ole aina kivaa. Siinä astutaan epämukavuusalueelle ja se on välillä ihan todella ärsyttävää, kun ei heti osaa, vaikka haluaisi. Jos lapsi sanoo, että en tahdo lukea, niin siinä sitten aikuiset nykyisin usein ihmettelevät ja voivottelevat, ja miettivät minkä diagnoosin kirjoittaisivat.
Mun poikani pelaa pleikkaa, eikä kiinnostanut lukeminen. Heitti aapisen menemään, kun yritin tarjota. Mutta oli eskariryhmänsä ensimmäinen joka oppi lukemaan. Miksi?
Koska pakotin sen lukemaan. Ja nyt poika on tosi ylpeä, kun osaa lukea ja muut eivät.
Tuolla tyylillä poikasi ei tule vapaaehtoisesti lukemaan mitään. Lukemaan oppiminen on eri asia kuin lukutaidon kehittyminen, joka vaatii sen, että lapsi lukee kirjallisuutta muuallakin kuin koulussa. Kun teidän perheessä lukeminen esitellään ikävänä pakkona, opetat että lukeminen on ikävä velvollisuus.
Jos itse pitäisit lukemisesta, opettaisit lapsellesi että lukeminen on kivaa. Kun vapaa-ajan kivoihin juttuihin kuuluu kirjastokäynnit ja yhteiset lukuhetket, lapsi oppii tykkäämään lukemisesta. Sinä opetat päinvastaista. Todella ikävää. Mihin unohtui lastenkirjat teidän perheestä? Miksi et opetat lastasi rakastamaan lukemista?
Ei pidä paikkaansa. Luen lapsille ja käymme kirjastossa useamman kerran kuukaudessa. Esikoiseni on 3. luokkalainen ja lukee joka päivä. Harrastaa lukemista.
Vaikea uskoa, koska sinäkään et osannut lukea viestiä, jota kommentoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän lukion matikkakilpailuissakin oli enemmän tyttöjä kärjessä, voittajakin oli tyttö.
Joskus ennen pojat sentään pärjäsi matikassa paremmin.
Älä sössötä täti valheita. Matematiikkaolympialaisissa ne pojat vieläkin päihittävät tytöt mennen tulleen. Ja mitä tulee korkeakoulumatematiikkaan, siellä naiset eivät todellakaan loista.
Naiset ovat lilliputteja miehiin verrattuna. mitä tulee matemaattiseen osaamiseen.
Sinä olet lilliputti naisiin verrattuna ja todistit väitteen, että suomalaismiehet eivät osaa tai viitsi lukea. Henkisesti laiska olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän lukion matikkakilpailuissakin oli enemmän tyttöjä kärjessä, voittajakin oli tyttö.
Joskus ennen pojat sentään pärjäsi matikassa paremmin.
Älä sössötä täti valheita. Matematiikkaolympialaisissa ne pojat vieläkin päihittävät tytöt mennen tulleen. Ja mitä tulee korkeakoulumatematiikkaan, siellä naiset eivät todellakaan loista.
Naiset ovat lilliputteja miehiin verrattuna. mitä tulee matemaattiseen osaamiseen.
Suomen tämän hetken menestynein (palkituin) nuori yliopistomatemaatikko on nainen.
https://www.ts.fi/uutiset/5824803"Jakaa miehen kanssa" xD
Maksym on siis miehen nimi. Tai ainakin näin oletan kun en olettaisi että venäläinen miehen nimi annettaisiin naiselle.
Kyseinen Maksym on puolalais-kanadalainen.
Kyseinen Maksym on mies ja hänellä on venäläinen nimi. En ole mitään muuta väittänytkään.
Maksym ei ole pelkästään venäläinen nimi. Ihan kuten vaikka Liisa ei ole vain suomalainen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen, että lukutaidottomuus johtuu siitä, että enää kukaan ei pakota lapsia tekemään epämiellyttäviä asioita. Ei oppiminen ole aina kivaa. Siinä astutaan epämukavuusalueelle ja se on välillä ihan todella ärsyttävää, kun ei heti osaa, vaikka haluaisi. Jos lapsi sanoo, että en tahdo lukea, niin siinä sitten aikuiset nykyisin usein ihmettelevät ja voivottelevat, ja miettivät minkä diagnoosin kirjoittaisivat.
Mun poikani pelaa pleikkaa, eikä kiinnostanut lukeminen. Heitti aapisen menemään, kun yritin tarjota. Mutta oli eskariryhmänsä ensimmäinen joka oppi lukemaan. Miksi?
Koska pakotin sen lukemaan. Ja nyt poika on tosi ylpeä, kun osaa lukea ja muut eivät.
Tuolla tyylillä poikasi ei tule vapaaehtoisesti lukemaan mitään. Lukemaan oppiminen on eri asia kuin lukutaidon kehittyminen, joka vaatii sen, että lapsi lukee kirjallisuutta muuallakin kuin koulussa. Kun teidän perheessä lukeminen esitellään ikävänä pakkona, opetat että lukeminen on ikävä velvollisuus.
Jos itse pitäisit lukemisesta, opettaisit lapsellesi että lukeminen on kivaa. Kun vapaa-ajan kivoihin juttuihin kuuluu kirjastokäynnit ja yhteiset lukuhetket, lapsi oppii tykkäämään lukemisesta. Sinä opetat päinvastaista. Todella ikävää. Mihin unohtui lastenkirjat teidän perheestä? Miksi et opetat lastasi rakastamaan lukemista?
Ei pidä paikkaansa. Luen lapsille ja käymme kirjastossa useamman kerran kuukaudessa. Esikoiseni on 3. luokkalainen ja lukee joka päivä. Harrastaa lukemista.
"Kolmasluokkalainen" tai "3. luokalla" analfabeetti-pahvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tämä mikään ihme ole. Ennen luettiin kirjoja koulussa ja vapaa-aikana. Käytiin lainaamassa kirjastosta ja juteltiin kavereiden kanssa mitä he olivat lukeneet. Nykyään käsittääkseni aikaa kulutetaan pelien ja somen äärellä. Maailma on muuttunut ja ajankäyttö sen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän lukion matikkakilpailuissakin oli enemmän tyttöjä kärjessä, voittajakin oli tyttö.
Joskus ennen pojat sentään pärjäsi matikassa paremmin.
Älä sössötä täti valheita. Matematiikkaolympialaisissa ne pojat vieläkin päihittävät tytöt mennen tulleen. Ja mitä tulee korkeakoulumatematiikkaan, siellä naiset eivät todellakaan loista.
Naiset ovat lilliputteja miehiin verrattuna. mitä tulee matemaattiseen osaamiseen.
Suomen tämän hetken menestynein (palkituin) nuori yliopistomatemaatikko on nainen.
https://www.ts.fi/uutiset/5824803"Jakaa miehen kanssa" xD
Maksym on siis miehen nimi. Tai ainakin näin oletan kun en olettaisi että venäläinen miehen nimi annettaisiin naiselle.
Kyseinen Maksym on puolalais-kanadalainen.
Kyseinen Maksym on mies ja hänellä on venäläinen nimi. En ole mitään muuta väittänytkään.
Maksym ei ole pelkästään venäläinen nimi. Ihan kuten vaikka Liisa ei ole vain suomalainen nimi.
kaksoisvokaaleja kirjoitetaan hyvin harvaan nimeen, joten kyllä Liisa on suomalainen nimi. Muita kirjoitusmuotoja muissa kielissä ovat Lisa, Lissa, Liza.
Maksym on venäläinen, ukrainalainen, slaavilainen nimi. Ja sinä hiton kössi, Liisa on lyhenne heprean ja aramean kielisestä nimestä Elisabet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen, että lukutaidottomuus johtuu siitä, että enää kukaan ei pakota lapsia tekemään epämiellyttäviä asioita. Ei oppiminen ole aina kivaa. Siinä astutaan epämukavuusalueelle ja se on välillä ihan todella ärsyttävää, kun ei heti osaa, vaikka haluaisi. Jos lapsi sanoo, että en tahdo lukea, niin siinä sitten aikuiset nykyisin usein ihmettelevät ja voivottelevat, ja miettivät minkä diagnoosin kirjoittaisivat.
Mun poikani pelaa pleikkaa, eikä kiinnostanut lukeminen. Heitti aapisen menemään, kun yritin tarjota. Mutta oli eskariryhmänsä ensimmäinen joka oppi lukemaan. Miksi?
Koska pakotin sen lukemaan. Ja nyt poika on tosi ylpeä, kun osaa lukea ja muut eivät.
Tuolla tyylillä poikasi ei tule vapaaehtoisesti lukemaan mitään. Lukemaan oppiminen on eri asia kuin lukutaidon kehittyminen, joka vaatii sen, että lapsi lukee kirjallisuutta muuallakin kuin koulussa. Kun teidän perheessä lukeminen esitellään ikävänä pakkona, opetat että lukeminen on ikävä velvollisuus.
Jos itse pitäisit lukemisesta, opettaisit lapsellesi että lukeminen on kivaa. Kun vapaa-ajan kivoihin juttuihin kuuluu kirjastokäynnit ja yhteiset lukuhetket, lapsi oppii tykkäämään lukemisesta. Sinä opetat päinvastaista. Todella ikävää. Mihin unohtui lastenkirjat teidän perheestä? Miksi et opetat lastasi rakastamaan lukemista?
Ei pidä paikkaansa. Luen lapsille ja käymme kirjastossa useamman kerran kuukaudessa. Esikoiseni on 3. luokkalainen ja lukee joka päivä. Harrastaa lukemista.
Vaikea uskoa, koska sinäkään et osannut lukea viestiä, jota kommentoit.
Meillä poika pitää lukemisesta, mutta lukemaan opettelu ei ollut kivaa, koska se oli vaikeaa. Heitti aapisen alussa menemään. Mutta nykyään lukee kyllä mielellään ja on ylpeä, kun osaa lukea ja muut eivät.
Mun tyttäreni on 9v ja lukee 150 sivuisen kirjan yhdessä iltapäivässä. Kirjan jonka hän on itse lainannut kirjastosta koulun jälkeen. Lukee ihan omaksi ilokseen, eli ei toimi sun nuhtelut nyt.
Vierailija kirjoitti:
Epäilen, että lukutaidottomuus johtuu siitä, että enää kukaan ei pakota lapsia tekemään epämiellyttäviä asioita. Ei oppiminen ole aina kivaa. Siinä astutaan epämukavuusalueelle ja se on välillä ihan todella ärsyttävää, kun ei heti osaa, vaikka haluaisi. Jos lapsi sanoo, että en tahdo lukea, niin siinä sitten aikuiset nykyisin usein ihmettelevät ja voivottelevat, ja miettivät minkä diagnoosin kirjoittaisivat.
Mun poikani pelaa pleikkaa, eikä kiinnostanut lukeminen. Heitti aapisen menemään, kun yritin tarjota. Mutta oli eskariryhmänsä ensimmäinen joka oppi lukemaan. Miksi?
Koska pakotin sen lukemaan. Ja nyt poika on tosi ylpeä, kun osaa lukea ja muut eivät.
Lukeeko poikasi nykyään mitään? Tai luetko sinä pojallesi? Pelkällä mekaanisella lukutaidolla ei pitkälle pötki, jos ei sitä käytä.
Sinänsä lapset oppivat koulussa lukemaan. Oma lapseni oppi lukemaan ekan luokan syyslomaan mennessä ja saavutti nopeasti oman ikäluokkansa ylittävän lukutaidon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika usein kuulee ihan tavallisessa, normi järkisessä perheessä asenteen "ei saa pakottaa", jonka lapset nopeasti omaksuvat. Olen kuullut tämän jopa käsien pesun yhteydessä 4 vuotiaan nassikan suusta. Saa pakottaakin, sekä tsempata, jopa palkita positiivisesta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa kun täällä miehet jauhavat tylsistä kirjoista (ts. naisten vika valita näitä lukulistalle), mutta kun itselläni on nelosluokkalainen(=tutkimuksessa olleiden ikäinen) lapsi, eivätkä he ole lukeneet yhtään romaania tai vastaavaa vielä lainkaan koulussa. :D Lapseni ei välitä tavallisesta kirjallisuudesta, joten isänsä lukee hänelle iltasaduksi tälläkin hetkellä korealaisia sarjakuvia. Hän kääntää ne englannista suomeksi lennossa, ja lapsi lukee omasta halustaan lempihahmonsa osuudet- kääntäen lennosta itsekin, kuten isänsä. Heillä on paitsi hauskaa yhdessä, mutta tuossa myös kehittyy useampi taito.
Ei oikeastaan ole väliä MITÄ lukee, kunhan lukee. Toki luettavan tulee olla ikätasoista. Suosittelen lämpimästi muillekin, joiden lapset eivät ole niin lukuintoisia, tutustumaan aasialaisiin sarjakuviin! Suomeksi käännettynä löytyy hyvin vähän mitään helmiä (Yotsuba ja Azumanga Daioh +++), mutta englanniksi esim. Webtoonsista vaikka mitä. Seikkailusta pitäville Tower of God (löytyy myös animoituna mm. Youtubesta) on ollut kestosuosikki lähipiirissämme.
No minun ylä-asteen äikänope joka oli myös luokanvalvoja laittoi esimerkiksi "lastenkirjoja" kieltolistalle, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi sitten Muumeja koska perinteet ja Tove Jansson. Niin ja siis nainen kyseessä. Ihan kiva mummeli se noin muuten kuitenkin lopulta oli mutta kieltolistalle kirjoja laittoi.
Muumi-romaanit, kuten Vaarallinen juhannus, eivät ole lastenkirjoja. Teet opettajan kirjasuosituksista omia tulkintojasi. "Kieltolistan" tarkoitus on, että nuoret haastaisivat itseään ja lukisivat ikätasoista kirjallisuutta. Jos koko peruskoulun ajan lukee vain niitä samoja kuvakirjoja kuin ekaluokalla, eihän siinä lukutaito ja sanavarasto kehity. Lukiossa puolestaan pitäisi pystyä lukemaan jo aikuisten kirjallisuutta, mutta ei tämäkään läheskään kaikilta onnistu. Ehdotetaan niitä samoja nuortenkirjoja, joita on luettu jo peruskoulussa, kuten Paahde. Se, että opettaja kannustaa tarttumaan vähän haastavampaan kirjallisuuteen, ei tarkoita mitään opettajan laatimaa kieltolistaa.
Jos siellä on maikkana joku 60-luvun nainen joka on saanut oman koulutuksensa ja asenteet henkilöiltä jotka ovat 30-luvulta... Mitä luulet sen toimintatapojen olevan? Se täydennyskurssi vuonna 2001 ei ihan auta tähän päivään.
Onpa alentuva asenne. Opettajat yleensä seuraavat ihan vapaaehtoisesti oman alansa kehitystä, ja esimerkiksi äidinkielenopettajat lukevat koko ajan uusia kirjoja. Aika harvoin opettajat edes tekevät mitään omia kirjalistoja vaan käyttävät kirjastojen laatimia suosituksia tai oppikirjojen valmiita listoja. Näitä päivitetään koko ajan. Varmasti poikkeuksiakin on, mutta tuo sinun kuvauksesi ei kyllä vastaa mitenkään arkea nykykouluissa.
Tuossa henkilö kertoi ihan omasta kokemuksestaan jonka joku toinen femspleinasi nurin. Taisit olla sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän lukion matikkakilpailuissakin oli enemmän tyttöjä kärjessä, voittajakin oli tyttö.
Joskus ennen pojat sentään pärjäsi matikassa paremmin.
Älä sössötä täti valheita. Matematiikkaolympialaisissa ne pojat vieläkin päihittävät tytöt mennen tulleen. Ja mitä tulee korkeakoulumatematiikkaan, siellä naiset eivät todellakaan loista.
Naiset ovat lilliputteja miehiin verrattuna. mitä tulee matemaattiseen osaamiseen.
Suomen tämän hetken menestynein (palkituin) nuori yliopistomatemaatikko on nainen.
https://www.ts.fi/uutiset/5824803"Jakaa miehen kanssa" xD
Maksym on siis miehen nimi. Tai ainakin näin oletan kun en olettaisi että venäläinen miehen nimi annettaisiin naiselle.
Kyseinen Maksym on puolalais-kanadalainen.
Kyseinen Maksym on mies ja hänellä on venäläinen nimi. En ole mitään muuta väittänytkään.
Maksym ei ole pelkästään venäläinen nimi. Ihan kuten vaikka Liisa ei ole vain suomalainen nimi.
kaksoisvokaaleja kirjoitetaan hyvin harvaan nimeen, joten kyllä Liisa on suomalainen nimi. Muita kirjoitusmuotoja muissa kielissä ovat Lisa, Lissa, Liza.
Maksym on venäläinen, ukrainalainen, slaavilainen nimi. Ja sinä hiton kössi, Liisa on lyhenne heprean ja aramean kielisestä nimestä Elisabet.
Liisa on myös virolainen nimi, ei pelkästään suomalainen. Tollo olet, jos et tuota tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Vanhempien esimerkki. Moni ei osaa itsekään lukea. Jääkiekko ja öyhötys ovat ainoat harrastukset.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tämä mikään ihme ole. Ennen luettiin kirjoja koulussa ja vapaa-aikana. Käytiin lainaamassa kirjastosta ja juteltiin kavereiden kanssa mitä he olivat lukeneet. Nykyään käsittääkseni aikaa kulutetaan pelien ja somen äärellä. Maailma on muuttunut ja ajankäyttö sen myötä.
jokainen normi lapsi oppi jo viim toisella luokalla lukemaan ja ei ollut eskaria.
Vanhemmat säätelee kuinka monta tuntia viikossa ollaan älylaitteilla. Ollaanko viikossa pari tuntia vai 20 tuntia. Isovanhemmatkin voivat lukea lastenlapsille kun tapaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän lukion matikkakilpailuissakin oli enemmän tyttöjä kärjessä, voittajakin oli tyttö.
Joskus ennen pojat sentään pärjäsi matikassa paremmin.
Älä sössötä täti valheita. Matematiikkaolympialaisissa ne pojat vieläkin päihittävät tytöt mennen tulleen. Ja mitä tulee korkeakoulumatematiikkaan, siellä naiset eivät todellakaan loista.
Naiset ovat lilliputteja miehiin verrattuna. mitä tulee matemaattiseen osaamiseen.
Suomen tämän hetken menestynein (palkituin) nuori yliopistomatemaatikko on nainen.
https://www.ts.fi/uutiset/5824803Suomeen on tullut kerran aikoinaan kunnon matematiikan palkinto eli Fields-palkinto, joka meni miehelle.
Tollaiset sekundääriset palkinnot eivät ole yhtään mitään.
Taisi mennä tunteisiin että miesten osaaminen on romahtanut ja naiset porskuttaa ;)
Mitäpä jos käyttäisit aikasi paremmin hyödyksi ja miettisit miksi näin on käynyt ja kuinka tilanne voitaisiin korjata etkä vaan jankkaa samaa asiaa uudelleen ja uudelleen. Tuo on yhtä hyödyllistä kun hakkaisit päätäsi tiiliseinään.
Alue: Aihe vapaa
Onpa alentuva asenne. Opettajat yleensä seuraavat ihan vapaaehtoisesti oman alansa kehitystä, ja esimerkiksi äidinkielenopettajat lukevat koko ajan uusia kirjoja. Aika harvoin opettajat edes tekevät mitään omia kirjalistoja vaan käyttävät kirjastojen laatimia suosituksia tai oppikirjojen valmiita listoja. Näitä päivitetään koko ajan. Varmasti poikkeuksiakin on, mutta tuo sinun kuvauksesi ei kyllä vastaa mitenkään arkea nykykouluissa.