Äidinkielenään suomea puhuvista pojista enää puolella riittävä lukutaito nelosluokalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä miten artikkelin / keskustelun aihe on poikien lukutaito, mutta täällä joku jankkaa siitä, miten pojat ovat ilmeisesti parempia matikassa kuin tytöt.

Miehet. Te ette aja miesten asiaa jankkaamalla siitä, miten miehet ovat parempia kuin naiset silloin kun puhutaan miesten tai poikien ongelmista.

Miten poikia voisi kannustaa lukemaan? Miten poikia voisi tukea koulussa? Eikö se kiinnosta teitä yhtään? Ainut kiinnostava asia on tyttöjen ja naisten haukkuminen.

Miehet ovat parempia kuin naiset matematiikassa. Miksi sitä ei saa sanoa ääneen?

Mitä tahansa saa sanoa. Tulee vain sellainen fiilis, että ketään ei kiinnosta poikien ja miesten ongelmat. Heti kun niistä puhutaan, keskusteluun tulee ihmisiä ikään kuin vähättelemään näitä asioita.

Huono lukutaito on oikeasti iso ongelma ja se vaikuttaa opintoihin ihan sinne yliopistoon asti.

Niin mitkä ongelmat? Se että naiset ovat parempia? Ei se ole ongelma. Jatkakaa hyvää työtä naisten ja tyttöjen parissa.

Teidän vuoro pyörittää maailmaa ja ottaa vastuu.

Aivan ohis, mutta vaikeaa kuvitella, että sinä henkilökohtaisesti olisit ottanut vastuuta mistään asiasta milloinkaan.

Miksi kävit henkilöön? Eikö viesti ollut aivan asiallinen?

Tällaisena vuosikymmeniä asioita pyörittäneenä vanhana ämmänä vain huvittaa, kun joku poju kuvitelmissaan luovuttaa maailman itseltään minulle.

Vanhaa ämmää lohduttaa varmasti etten luovuttanut itseltäni sinulle, vaan kuten tuolla lukee, miehiltä naisille. Tehän olette vuosikymmeniä ulísseet kuinka se on miesten maailma.

Pian se on naisten.

Mutta kiva huomata että ennen on nähtävästi ollut tytöillä ongelmia lukutaidossa, tai asioiden sisäistämisessä. Oletko pyörittänyt muuta kuin pari mukulaa?

Pyörittänyt. :D Miehet saattaa pyörittää mukuloita jos ovat pedoja. Naiset joskus pyörÄYttää mukulan tai pari. Et anna hirveän nokkelaa kuvaa itsestäsi.

Onkohan tuo poikien lukutaidon puute ongelmana sittenkään uusi? Vai onko niin että näillä tämän hetken aikuisilla miehillä oli ja on puutteita kirjoitustaidoissa? Tai luetunymmärtämisessä.

Takana loistava tulevaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan boksin ulkopuolelta heitto: Paljonko on tällä hetkellä olemassa hyviä miespuolisia lastenkirjailijoita (ok, Remes ja Veirto tuottavat myös lapsille ikätasoisesti suunnattua tekstiä)? Pelkällä omalla kokemustuntumalla valtaosan naiskirjailijoista sinänsä ihan kekseliäästi kirjoitetut tuotokset eivät kauhean hyvin tavoita murrosikäisten poikien kokemusmaailmaa. Joku Rowling alkoi olemaan viimeisiä, joka sai tekstiin uskottavia poikahahmoja omine kipuiluineen ja täysin hämärine toilailuineen.

Rowling onkin kouluissa kielletty nykyään. Transviha.

Vitsailetko, vai onko oikeasti?

Valitettavasti näin taitaa olla.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan boksin ulkopuolelta heitto: Paljonko on tällä hetkellä olemassa hyviä miespuolisia lastenkirjailijoita (ok, Remes ja Veirto tuottavat myös lapsille ikätasoisesti suunnattua tekstiä)? Pelkällä omalla kokemustuntumalla valtaosan naiskirjailijoista sinänsä ihan kekseliäästi kirjoitetut tuotokset eivät kauhean hyvin tavoita murrosikäisten poikien kokemusmaailmaa. Joku Rowling alkoi olemaan viimeisiä, joka sai tekstiin uskottavia poikahahmoja omine kipuiluineen ja täysin hämärine toilailuineen.

Rowling onkin kouluissa kielletty nykyään. Transviha.

Vitsailetko, vai onko oikeasti?

Ei ole, jos siis Suomesta puhutaan. Suomessa ei ylipäänsä ole mitään "kiellettyjen" kirjojen listaa vaan luotetaan siihen, että opettajat osaavat suositella lapsille ja nuorille ikätasoista lukemista. Sellaisen huomion olen tehnyt, että rankkoja aiheita käsittelevistä kirjoista on hyvä varoittaa etukäteen. Monet nuoret ahdistuvat kirjojen sisällöistä aiempaa herkemmin, eikä esimerkiksi groteskia huumoria ymmärretä tai kertojan epäluotettavuutta tunnisteta. Ei myöskään haluttaisi lukea kuin sellaisia kirjoja, joiden päähenkilöön on helppo samaistua. Lukioissakin luetaan siis paljon nuorten kirjallisuutta, vaikka tavoitteena olisi lukion aikana pystyä siirtymään aikuisten kirjallisuuteen ja käsittelemään muutakin kuin oman kokemusmaailman näkökulmasta läheisiä aiheita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kun täällä miehet jauhavat tylsistä kirjoista (ts. naisten vika valita näitä lukulistalle), mutta kun itselläni on nelosluokkalainen(=tutkimuksessa olleiden ikäinen) lapsi, eivätkä he ole lukeneet yhtään romaania tai vastaavaa vielä lainkaan koulussa. :D Lapseni ei välitä tavallisesta kirjallisuudesta, joten isänsä lukee hänelle iltasaduksi tälläkin hetkellä korealaisia sarjakuvia. Hän kääntää ne englannista suomeksi lennossa, ja lapsi lukee omasta halustaan lempihahmonsa osuudet- kääntäen lennosta itsekin, kuten isänsä. Heillä on paitsi hauskaa yhdessä, mutta tuossa myös kehittyy useampi taito.

Ei oikeastaan ole väliä MITÄ lukee, kunhan lukee. Toki luettavan tulee olla ikätasoista. Suosittelen lämpimästi muillekin, joiden lapset eivät ole niin lukuintoisia, tutustumaan aasialaisiin sarjakuviin! Suomeksi käännettynä löytyy hyvin vähän mitään helmiä (Yotsuba ja Azumanga Daioh +++), mutta englanniksi esim. Webtoonsista vaikka mitä. Seikkailusta pitäville Tower of God (löytyy myös animoituna mm. Youtubesta) on ollut kestosuosikki lähipiirissämme.

No minun ylä-asteen äikänope joka oli myös luokanvalvoja laittoi esimerkiksi "lastenkirjoja" kieltolistalle, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi sitten Muumeja koska perinteet ja Tove Jansson. Niin ja siis nainen kyseessä. Ihan kiva mummeli se noin muuten kuitenkin lopulta oli mutta kieltolistalle kirjoja laittoi.

Muumi-romaanit, kuten Vaarallinen juhannus, eivät ole lastenkirjoja. Teet opettajan kirjasuosituksista omia tulkintojasi. "Kieltolistan" tarkoitus on, että nuoret haastaisivat itseään ja lukisivat ikätasoista kirjallisuutta. Jos koko peruskoulun ajan lukee vain niitä samoja kuvakirjoja kuin ekaluokalla, eihän siinä lukutaito ja sanavarasto kehity. Lukiossa puolestaan pitäisi pystyä lukemaan jo aikuisten kirjallisuutta, mutta ei tämäkään läheskään kaikilta onnistu. Ehdotetaan niitä samoja nuortenkirjoja, joita on luettu jo peruskoulussa, kuten Paahde. Se, että opettaja kannustaa tarttumaan vähän haastavampaan kirjallisuuteen, ei tarkoita mitään opettajan laatimaa kieltolistaa.

No kyllä joku Vaarallinen juhannus ihan selkeästi on nimenomaan lastenkirja eikä ole syytä väittää muuta. Se, että teos on kieleltään tai muilta avuiltaan niin rikas, että myös aikuinen voi siitä nauttia, ei tarkoita että teos olisi suunnattu aikuisyleisölle. Taikatalvi ja Muumilaakson marraskuu menee enemmän jo siihen kategoriaan, että alkavat olla temaattisesti ja tunnelmaltaan aikuisten kirjallisuuden puolelle kurottavia. Lastenkirjallisuuttakin on tosi monenlaista ja -tasoista, ja tuolla opettajalla on voinut olla ihan pätevät syyt, miksi muumit ovat olleet sallittuja, vaikka lastenkirjat kategorisesti eivät. Muumit ovat kuitenkin kielellisesti aika korkeatasoista kirjallisuutta vrt. johonkin Kapteeni Kalsariin tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta keskitytään edelleen liikaa siihen analysointiin mistä huono lukutaito johtuu tai ketä siitä voisi syyttää. Se asenne vaikuttaisi olevan niin koulussa kuin kuin koko yhteiskunnassa. Myös erityisopettajat keskittyy analysoimaan niitä asioita jotka on pielessä. Aika harvalla erityisopettajallakaan on nykyisin kuitenkaan taitoa opettaa oppilaita joilla haasteita on esim. lukemaan oppimisessa. Jos siihen ei ole keinoja opettajilla, miten niitä keinoja voisi vaatia vanhemmilta?

Tällä palstalla ja mediassa opettajat ovat selittäneet kuinka oppitunneilla ei nykyään ehdi opettaa lapsia. Luokassa on niin monta metelöivää, riehuvaa ja häiriintynyttä oppilasta, että opettajan aika menee tilanteen rauhoittamiseen ja siihen, ettei kukaan lapsi tee toisille pahaa. Varsinaiseen opettamiseen jää vain vähän aikaa. Oppitunnin pitäisi mennä juuri toisinpäin: alussa lyhyt muistutus oppilaille, että nyt ollaan koulussa, sitten kaikki ovat hiljaa ja opettaja alkaa selittää asioita. Tunnin loppuajan hän voisi vielä käydä hitaampien oppilaiden luona auttamassa vaikeissa kohdissa. 

Tällä lienee tekemistä sen kanssa, kun kerrotaan lasten harrastamisen vaikeutuneen. On vähemmän matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja enemmän monille liian korkeasti hinnoiteltuja ja tai liian vaativia harrastuksia.

Ja kun lapsia on niin vähän, ei naapurustossa edes ole kavereita joiden kanssa juosta. Tai sitten ne ovat nenä kiinni kännykässä. Eipä ihme jos energia purkautuu koulussa kaikenlaisena säheltämisenä.

Huvittavaa kuinka yksi miesasiamies on onnistunut pilaamaan koko keskustelun syyttämällä naisia poikien huonoista tuloksista.

Jos lopettaisit sille vastaamisen?

Minusta ei ole koulun vika vaan vanhemmat voisi katsoa peiliin. Varsinkin pojilla monesti on niin että isä on joku ihan juntti ja äiti joko samanlainen tai kynnysmatto-mielistelijä, tai sitten näitä leijonaemoja jotka ei vaadi nepsyiltään mitään vaan muiden pitäisi aina sopeutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon johtaa se mitä sanotaan toksiseksi maskuliinisuudeksi. Kunpa miehetkin tajuaisivat, että asennetta kannattaa muuttaa eikä aina mennä vanhojen huonojen mallien mukaan.

Maskuliinisuus on merkittävästi toksisempaa vaikkapa 50 vuotta sitten, mutta poikien lukutaito oli paljon parempi.

Tuolloin maskuliinisuus ei ollut läheskään samanlaista öyhöttämistä kuin nykyään...

Tuolloin kaikenlaisia "bensalenkkareita" oli vähemmän, työläistenkin keskuudessa sivistystä arvostettiin, elämä ei pyörinyt jääkiekon ympärillä yms, junttius ei ole mikään ylpeyttä aiheuttava juttu vaan se nähtiin... no junttiutena. Nykyään junttius on muotia.

Tuolloin oli normaalia että ihmiset lukivat kirjoja.

Ei mikään ihme kun lastenohjelmienkin kieli on köyhtynyt. Pelatessa ja puhelimella ei myöskään suomenkieli kartu. Nuoret haluaa kaikki olla räppäreitä, mutta monipuolisen ja luovan sanankäytön sijaan väännetään jotain englannin ja suomen väliltä olevaa laiskaa mongerrusta. Buuti baunssaa, aa.

Sitä saa mitä kasvattaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes."

Pojille voisi siis kärjistetysti sanoa: jos et lue, jäät todenmäköisemin ilman perhettä

Minusta hiukan huono motivointikeino tämän päivän nuorille. Se voi nyky-yhteiskunnassa olla ihan toivottu tilanne. Yhtä harvempi haluaa perheen. 

Mutta haluaako jäädä myös ilman kumppania?

Myös sinkuksi jääminen korreloi koulutuksen kanssa.

Lukemaan opitaan yleisesti alakouluiässä. Harva poika silloin ajattelee sitä että haluaa aikuisena parisuhteen.

Ei sitä niin kauas tarvitse ajatella, voi puhua ihan tyttöystävistäkin. Ei monikaan lukiolaistyttö halua seurustella kirjoja inhoavan amispojan kanssa.

Alakouluikäinen nuori harvemmin ajattelee tyttöystävää tai lukiota.

Voisit kuule yllättyä jos kävisit nykyalakoulussa... Seurusteleva pareja on jo kutosella yllättävän paljon.

Motivaatio lukutaitoon kuitenkin on oltava kunnossa jo ennen kutos luokkaa. ja ihan hyvä käsitys mulla on nykyisestä alakoulusta ja siitä mikä nykynuoria motivoi mikä ei. Joskin ne motivointi keinot ei ole sellaisia jotka voisi yleistää motivoimaan kaikkia. Yksilöllinen opetus on tätä päivää mutta valitettavan harvoin se toteutuu.

Sinulle tiedoksi, että lukumotivaatio alkaa jo ennen kouluikää ja motivointi tapahtuu lukemalla lapselle ja tutustuttamalla lapsi kirjoihin jo pienestä pitäen. Lukumotivointi ei lähde koulusta vaan kotoa.

Näin oli ehkä joskus. Äänikirjojen ja TikTokkien maailmassa se että lapsi kuulee tarinoita ei automaattisesti kyllä ketään motivoi. Ja kyllä se mitä luetaan pitää motivoida sitä lasta. Jos lapsi ei ole esim. yhtään kiinnostunut saduista vaan haluaa tietoa vaikka eläimistä. Satujen lukeminen ei ketään motivoi siihen että hän haluaa itselleen lukutaidon. 

Jos halutaan puuttua nykyisiin ongelmiin ei voi toistaa sitä mitä tehtiin joskus silloin kun me -70 luvulla syntyneet opittiin lukemaan.

En ole vielä tavannut lasta, joka ei tykkäisi saduista. Jos joku sanoo, ettei oma lapsi tykkää, voi seuraavaksi kysyä millaisia satuja perheessä on luettu.

Vanhemman ja lapsen lukuhetkiä ei voi verrata äänikirjaan tai videoon. Lapselle lukeminen on vuorovaikutusta. Jos vertaat sitä tarinan kuulemiseen nauhalta tai TikToki-videoon, sinulle ei ilmeisesti vanhemmat ole kirjoja lukeneet.

Kaikki lapset ei tosiaan tykkää saduista, vaikka suurinosa varmasti tykkää. Autistisella tyttärelläni ei ole koskaan riittänyt kiinnostus satukirjoihin, mutta tietokirjat maistuu senkin edestä ja opiskelu. Minä olin lapsena samanlainen. Luulin pitkään vihaavani lukemista, koska koulussa pistettiin lukemaan vain tarinota fiktiivisistä tyypeistä ja fiktiivisistä tapahtumista. Vasta aikuisena löysin lukemisen tietokirjojen parissa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan boksin ulkopuolelta heitto: Paljonko on tällä hetkellä olemassa hyviä miespuolisia lastenkirjailijoita (ok, Remes ja Veirto tuottavat myös lapsille ikätasoisesti suunnattua tekstiä)? Pelkällä omalla kokemustuntumalla valtaosan naiskirjailijoista sinänsä ihan kekseliäästi kirjoitetut tuotokset eivät kauhean hyvin tavoita murrosikäisten poikien kokemusmaailmaa. Joku Rowling alkoi olemaan viimeisiä, joka sai tekstiin uskottavia poikahahmoja omine kipuiluineen ja täysin hämärine toilailuineen.

Suomen luetuin lastenkirjailija on mies: Timo Parvela. Uusimmassa sarjassa kai päähenkilöinä juuru tietokonepelejä pelaavia murrosikäisiä poikia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan boksin ulkopuolelta heitto: Paljonko on tällä hetkellä olemassa hyviä miespuolisia lastenkirjailijoita (ok, Remes ja Veirto tuottavat myös lapsille ikätasoisesti suunnattua tekstiä)? Pelkällä omalla kokemustuntumalla valtaosan naiskirjailijoista sinänsä ihan kekseliäästi kirjoitetut tuotokset eivät kauhean hyvin tavoita murrosikäisten poikien kokemusmaailmaa. Joku Rowling alkoi olemaan viimeisiä, joka sai tekstiin uskottavia poikahahmoja omine kipuiluineen ja täysin hämärine toilailuineen.

Rowling onkin kouluissa kielletty nykyään. Transviha.

No ei todellakaan ole. Muunmuassa Jenkeissä konservatiivit yrittivät aikoinaan kieltää Potterit vedoten siihen että porttiteorian mukaan lasten tutustuttaminen epäkristilliseen magiaan on tie turmioon. Tänäpäivänä konservatiivit ovat pystyttämässä siellä kirjarovioita kaikelle mikä ei istu heidän henkilökohtaiseen maailmankuvaan, kuten eri väristen ihmisten oikeus elää tai ei-heterot. Rowlingin tuotantoa ei yllättäen ole bannattu, mutta vain koska kirjailija ajaa somessa yhtä heidä agendaansa eli transnaisten hävittäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknologiasäätiön 1000 euron stipendi v 2022 kevät , yht 194, pojat 131

Niin? Tuo nyt kertoo lähinnä siitä että lukioiden matikkalinjoilla on eniten poikia. Jotta kirjoituksissa voi saada täydet tai lähes täydet on pitänyt käydä myös sellaisia matikan osa-alueita joita tavislukioissa ei edes opeteta.

v 2024   1. Otaniemen lukio   21   2. Treen klassillinen lukio   9   3. Ressun lukio  8   4. SYK   7   5. Etis   6 Oulunkylän lukio 6 ja Tapiolan lukio 6, 250 sai ympäri Suomen

Ihan tosissaanko väität että Rowlingilla on jokin agenda hävittää transnaiset? Voi hyvänen aika, nyt järki käteen ja lukemaan itse mitä Rowling kirjoittaa, eikä tärähtäneiden twitter-aktivistien kuulopuheiden kautta. Rowling puhuu pelkkää asiaa eikä missään nimessä vihaa transnaisia. 

Mitäs keskusteltavaa tuossa on?

Isät ei lue kirjoja. Katsovat jääkiekkoa ja juovat kaljaa.