Lue keskustelun säännöt.
Äidinkielenään suomea puhuvista pojista enää puolella riittävä lukutaito nelosluokalla
11.03.2023 |
Miksei tästä saa keskustella?
Nyt siis kyse KANTAsuomalaisista.
Kommentit (518)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Lukutaito ei ole geneettisesti periytyvä taito tai ominaisuus. Sen opettelee, sitä ylläpitää ja kehittää sujuvammaksi jokainen yksilö itse.
Lukutaito käsitteellä tarkoitetaan:
a) peruskoulun ensimmäisellä luokalla opittavaa teknistä lukutaitoa, jolloin ihminen osaa muodostaa kirjainmerkkejä vastaavista äänteistä sanoja ja sanoista lauseita sekä toisinpäin, eli kirjoittaa mielessään olevaa "puhetta" sanoista yksittäisiksi kirjainmerkeiksi eli tekstiksi.
b) kykyä lukea vaativampiakin tekstejä sujuvasti, jolloin lukiessa välittyvä viesti keskustelee lukijan aivoissa tämän aiemmin oppiman ja kokeman kanssa. Sujuva lukutaito on nopeaa, kriittistä ja suuria kokonaisuuksia hahmottavaa.
Sujuva lukutaito mahdollistaa oppimisen. Se edellyttää muistikapasiteettia, sinnikkyyttä ja motivaatiota sekä loogista päättelykykyä.
Lukemisen taito jakaa ihmiset elämän merkitykselliseksi ja merkityksettömäksi kokeviin. Tämä kokemusten ero näkyy kummankin ihmisen toisestaan eroavassa käyttäytymisessä. Kuten näkyy kaikkien muidenkin, siinä lukutaidon spektrillä eri vaiheissa olevien ihmisten.
Lukutaitoa voi kehittää koko ikänsä. Kirjoitustaitoa ei pidä laiminlyödä myöskään. Luku- ja kirjoitustaidon voi oppia vaikka 80-vuotiaana, jos päättäväisyys, motivaatio ja sinnikäs päämäärään pyrkiminen ovat kohdallaan. Esim. halu tietää, mitä joku viisas on joskus kirjoittanut, ymmärtänyt, ja jättänyt paperilla ylös, että mekin tietäisimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa huomaa, miten köyhää lasten sanavarasto nykyään on. Juuri tuli huomattua, ettei ymmärretä, mitä tarkoittaa "ottaa itseään niskasta kiinni", "pälpättää", "räplätä puhelinta", "möykätä" ja vastaavia aivan tavallisia arkikielen ilmaisuja.
Ei voi kuin ihmetellä, miten köyhää kieltä kodeissa käytetään.Taitaa olla niin, ettei käytetä juuri minkäänlaista kieltä. Vanhemmat tuijottavat näyttöjä kun pitäisi kommunikoida lasten kanssa ja älylaitteet lyödään lapsillekin kouraan ennen kuin osaavat kunnolla sanoa 'anna'.
Lastenohjelmissa lähinnä huudetaan ja nekin vähät, joissa olisi järjellistä dialogia on kirjoitettu uusiksi kaikki "vanhahtavat" ilmaisut karsien (esim. Muumit).
Olen itse hämmentyneenä seurannut tuttujen lasten puheen kehitystä, tai lähinnä kehittymättömyyttä. En tiedä omasta ikäluokasta ketään, joka ei olisi 2-vuotiaana osannut puhua kokonaisia lauseita. Tämän päivän 2-vuotiaissa monia, jotka osaavat hätinä muutaman sanan ja nekin huonosti. Miten voi oppiakaan lukemaan, jollei eväitä anneta edes siihen, että osaisi eskariin mennessä kunnolla puhua?
Nyt kyllä horiset satuja. Ihan aina osa lapsista oppii hitaammin puhumaan. Kaksivuotiaalle on normaalia olla puhumatta lauseita, kolmevuotiaille ei.
Tärkeintä on, että lapsi ymmärtää puhetta. Puheenkehitystä voi tukea puhumalla, laulamalla ja lukemalla lapselle. Se, missä iässä lapsi alkaa itse puhua on yksilöllistä.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon johtaa se mitä sanotaan toksiseksi maskuliinisuudeksi. Kunpa miehetkin tajuaisivat, että asennetta kannattaa muuttaa eikä aina mennä vanhojen huonojen mallien mukaan.
Maskuliinisuus on merkittävästi toksisempaa vaikkapa 50 vuotta sitten, mutta poikien lukutaito oli paljon parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Sinä kommentoit tähän; "Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?" , 1800-luvulla navetassa syntyneen miehen fiksuuden tasolla, josta sinä et tiedä mitään.
Sinä selvästi haluat todistaa argumenttini todeksi. Se vaatii rohkeutta myöntää, pisteet siitä.
Ongelma on siinä, että 1800-luvulla syntynyt mies on tässä kontekstissa epälooginen olkiukko ja siksi argumenttina arvoton.
Sinulla ON ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa huomaa, miten köyhää lasten sanavarasto nykyään on. Juuri tuli huomattua, ettei ymmärretä, mitä tarkoittaa "ottaa itseään niskasta kiinni", "pälpättää", "räplätä puhelinta", "möykätä" ja vastaavia aivan tavallisia arkikielen ilmaisuja.
Ei voi kuin ihmetellä, miten köyhää kieltä kodeissa käytetään.Taitaa olla niin, ettei käytetä juuri minkäänlaista kieltä. Vanhemmat tuijottavat näyttöjä kun pitäisi kommunikoida lasten kanssa ja älylaitteet lyödään lapsillekin kouraan ennen kuin osaavat kunnolla sanoa 'anna'.
Lastenohjelmissa lähinnä huudetaan ja nekin vähät, joissa olisi järjellistä dialogia on kirjoitettu uusiksi kaikki "vanhahtavat" ilmaisut karsien (esim. Muumit).
Olen itse hämmentyneenä seurannut tuttujen lasten puheen kehitystä, tai lähinnä kehittymättömyyttä. En tiedä omasta ikäluokasta ketään, joka ei olisi 2-vuotiaana osannut puhua kokonaisia lauseita. Tämän päivän 2-vuotiaissa monia, jotka osaavat hätinä muutaman sanan ja nekin huonosti. Miten voi oppiakaan lukemaan, jollei eväitä anneta edes siihen, että osaisi eskariin mennessä kunnolla puhua?
Nyt kyllä horiset satuja. Ihan aina osa lapsista oppii hitaammin puhumaan. Kaksivuotiaalle on normaalia olla puhumatta lauseita, kolmevuotiaille ei.
Tärkeintä on, että lapsi ymmärtää puhetta. Puheenkehitystä voi tukea puhumalla, laulamalla ja lukemalla lapselle. Se, missä iässä lapsi alkaa itse puhua on yksilöllistä.
Ei puhu omiaan. Neuvoloissa on yhä yleistyvänä ilmiönä puhumattomat lapset. Syyksi paljastuu liian vähäinen kommunikaatio vanhemman kanssa. Vanhempi ei puhu lapselle, jolloin puhe ei kehity. Tämä on siis yleistynyt ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Lukutaito ei ole geneettisesti periytyvä taito tai ominaisuus. Sen opettelee, sitä ylläpitää ja kehittää sujuvammaksi jokainen yksilö itse.
Lukutaito käsitteellä tarkoitetaan:
a) peruskoulun ensimmäisellä luokalla opittavaa teknistä lukutaitoa, jolloin ihminen osaa muodostaa kirjainmerkkejä vastaavista äänteistä sanoja ja sanoista lauseita sekä toisinpäin, eli kirjoittaa mielessään olevaa "puhetta" sanoista yksittäisiksi kirjainmerkeiksi eli tekstiksi.
b) kykyä lukea vaativampiakin tekstejä sujuvasti, jolloin lukiessa välittyvä viesti keskustelee lukijan aivoissa tämän aiemmin oppiman ja kokeman kanssa. Sujuva lukutaito on nopeaa, kriittistä ja suuria kokonaisuuksia hahmottavaa.
Sujuva lukutaito mahdollistaa oppimisen. Se edellyttää muistikapasiteettia, sinnikkyyttä ja motivaatiota sekä loogista päättelykykyä.
Lukemisen taito jakaa ihmiset elämän merkitykselliseksi ja merkityksettömäksi kokeviin. Tämä kokemusten ero näkyy kummankin ihmisen toisestaan eroavassa käyttäytymisessä. Kuten näkyy kaikkien muidenkin, siinä lukutaidon spektrillä eri vaiheissa olevien ihmisten.
Lukutaitoa voi kehittää koko ikänsä. Kirjoitustaitoa ei pidä laiminlyödä myöskään. Luku- ja kirjoitustaidon voi oppia vaikka 80-vuotiaana, jos päättäväisyys, motivaatio ja sinnikäs päämäärään pyrkiminen ovat kohdallaan. Esim. halu tietää, mitä joku viisas on joskus kirjoittanut, ymmärtänyt, ja jättänyt paperilla ylös, että mekin tietäisimme.
Edelleen, asia joka ei ole ihmiskunnan historian aikana ollut kaikkien juttu.
Mutta mikä juttu, täällä haukutaan miehiä ja poikia, 3% ero lukutaidossa. Tytöillä romahdusta 7%
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Sinä kommentoit tähän; "Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?" , 1800-luvulla navetassa syntyneen miehen fiksuuden tasolla, josta sinä et tiedä mitään.
Sinä selvästi haluat todistaa argumenttini todeksi. Se vaatii rohkeutta myöntää, pisteet siitä.
Ongelma on siinä, että 1800-luvulla syntynyt mies on tässä kontekstissa epälooginen olkiukko ja siksi argumenttina arvoton.
Sinulla ON ongelma.
Sanot siis että 1800-luvun peltomiehillä oli eeppinen sanavarasto nykyaikaan verrattuna?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa huomaa, miten köyhää lasten sanavarasto nykyään on. Juuri tuli huomattua, ettei ymmärretä, mitä tarkoittaa "ottaa itseään niskasta kiinni", "pälpättää", "räplätä puhelinta", "möykätä" ja vastaavia aivan tavallisia arkikielen ilmaisuja.
Ei voi kuin ihmetellä, miten köyhää kieltä kodeissa käytetään.Taitaa olla niin, ettei käytetä juuri minkäänlaista kieltä. Vanhemmat tuijottavat näyttöjä kun pitäisi kommunikoida lasten kanssa ja älylaitteet lyödään lapsillekin kouraan ennen kuin osaavat kunnolla sanoa 'anna'.
Lastenohjelmissa lähinnä huudetaan ja nekin vähät, joissa olisi järjellistä dialogia on kirjoitettu uusiksi kaikki "vanhahtavat" ilmaisut karsien (esim. Muumit).
Olen itse hämmentyneenä seurannut tuttujen lasten puheen kehitystä, tai lähinnä kehittymättömyyttä. En tiedä omasta ikäluokasta ketään, joka ei olisi 2-vuotiaana osannut puhua kokonaisia lauseita. Tämän päivän 2-vuotiaissa monia, jotka osaavat hätinä muutaman sanan ja nekin huonosti. Miten voi oppiakaan lukemaan, jollei eväitä anneta edes siihen, että osaisi eskariin mennessä kunnolla puhua?
Nyt kyllä horiset satuja. Ihan aina osa lapsista oppii hitaammin puhumaan. Kaksivuotiaalle on normaalia olla puhumatta lauseita, kolmevuotiaille ei.
Tärkeintä on, että lapsi ymmärtää puhetta. Puheenkehitystä voi tukea puhumalla, laulamalla ja lukemalla lapselle. Se, missä iässä lapsi alkaa itse puhua on yksilöllistä.
En ole tuo jolle vastaat mutta on ihan tutkittu fakta että älylaitteet hidastavat puheen kehittymistä. Todellinen ongelma nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
40% tytöistä myös riittämätön lukutaito. Palstafeministit pitävät tätä suurenakin voittona : )
Tässä ollaan huolestuneita lasten lukutaidosta. Ei ole kyse mistään sukupuolten välisestä egobuustaus tai kilpailutilanteesta, ymmärrätkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa huomaa, miten köyhää lasten sanavarasto nykyään on. Juuri tuli huomattua, ettei ymmärretä, mitä tarkoittaa "ottaa itseään niskasta kiinni", "pälpättää", "räplätä puhelinta", "möykätä" ja vastaavia aivan tavallisia arkikielen ilmaisuja.
Ei voi kuin ihmetellä, miten köyhää kieltä kodeissa käytetään.Taitaa olla niin, ettei käytetä juuri minkäänlaista kieltä. Vanhemmat tuijottavat näyttöjä kun pitäisi kommunikoida lasten kanssa ja älylaitteet lyödään lapsillekin kouraan ennen kuin osaavat kunnolla sanoa 'anna'.
Lastenohjelmissa lähinnä huudetaan ja nekin vähät, joissa olisi järjellistä dialogia on kirjoitettu uusiksi kaikki "vanhahtavat" ilmaisut karsien (esim. Muumit).
Olen itse hämmentyneenä seurannut tuttujen lasten puheen kehitystä, tai lähinnä kehittymättömyyttä. En tiedä omasta ikäluokasta ketään, joka ei olisi 2-vuotiaana osannut puhua kokonaisia lauseita. Tämän päivän 2-vuotiaissa monia, jotka osaavat hätinä muutaman sanan ja nekin huonosti. Miten voi oppiakaan lukemaan, jollei eväitä anneta edes siihen, että osaisi eskariin mennessä kunnolla puhua?
Nyt kyllä horiset satuja. Ihan aina osa lapsista oppii hitaammin puhumaan. Kaksivuotiaalle on normaalia olla puhumatta lauseita, kolmevuotiaille ei.
Tärkeintä on, että lapsi ymmärtää puhetta. Puheenkehitystä voi tukea puhumalla, laulamalla ja lukemalla lapselle. Se, missä iässä lapsi alkaa itse puhua on yksilöllistä.
Ei puhu omiaan. Neuvoloissa on yhä yleistyvänä ilmiönä puhumattomat lapset. Syyksi paljastuu liian vähäinen kommunikaatio vanhemman kanssa. Vanhempi ei puhu lapselle, jolloin puhe ei kehity. Tämä on siis yleistynyt ongelma.
Siirtelet maalitolppia. Väitit, että ei omassa ikäluokassasi ei olisi ollut 2-vuotiaita, jotka ei puhuisi kokonaisia lauseita. On täysin eri asia, että neljävuotias ei puhu kuin kaksivuotias ei puhu sujuvasti. Jälkimmäinen on täysin normaalia ja takuulla oli omassa ikäluokassasikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% tytöistä myös riittämätön lukutaito. Palstafeministit pitävät tätä suurenakin voittona : )
Tässä ollaan huolestuneita lasten lukutaidosta. Ei ole kyse mistään sukupuolten välisestä egobuustaus tai kilpailutilanteesta, ymmärrätkö?
Aloitus on pojista ja kaikki palstan nartut ovat haukkumassa miehiä ja poikia.
Vaikuttaa kilpailutilanteelta mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Lukutaito ei ole geneettisesti periytyvä taito tai ominaisuus. Sen opettelee, sitä ylläpitää ja kehittää sujuvammaksi jokainen yksilö itse.
Lukutaito käsitteellä tarkoitetaan:
a) peruskoulun ensimmäisellä luokalla opittavaa teknistä lukutaitoa, jolloin ihminen osaa muodostaa kirjainmerkkejä vastaavista äänteistä sanoja ja sanoista lauseita sekä toisinpäin, eli kirjoittaa mielessään olevaa "puhetta" sanoista yksittäisiksi kirjainmerkeiksi eli tekstiksi.
b) kykyä lukea vaativampiakin tekstejä sujuvasti, jolloin lukiessa välittyvä viesti keskustelee lukijan aivoissa tämän aiemmin oppiman ja kokeman kanssa. Sujuva lukutaito on nopeaa, kriittistä ja suuria kokonaisuuksia hahmottavaa.
Sujuva lukutaito mahdollistaa oppimisen. Se edellyttää muistikapasiteettia, sinnikkyyttä ja motivaatiota sekä loogista päättelykykyä.
Lukemisen taito jakaa ihmiset elämän merkitykselliseksi ja merkityksettömäksi kokeviin. Tämä kokemusten ero näkyy kummankin ihmisen toisestaan eroavassa käyttäytymisessä. Kuten näkyy kaikkien muidenkin, siinä lukutaidon spektrillä eri vaiheissa olevien ihmisten.
Lukutaitoa voi kehittää koko ikänsä. Kirjoitustaitoa ei pidä laiminlyödä myöskään. Luku- ja kirjoitustaidon voi oppia vaikka 80-vuotiaana, jos päättäväisyys, motivaatio ja sinnikäs päämäärään pyrkiminen ovat kohdallaan. Esim. halu tietää, mitä joku viisas on joskus kirjoittanut, ymmärtänyt, ja jättänyt paperilla ylös, että mekin tietäisimme.
Edelleen, asia joka ei ole ihmiskunnan historian aikana ollut kaikkien juttu.
Mutta mikä juttu, täällä haukutaan miehiä ja poikia, 3% ero lukutaidossa. Tytöillä romahdusta 7%
Pojilla romahdus on paljon suurempi kuin tytöillä kaikilla osa-alueilla (myös esim. luonnontieteet) . Eikö se mielestäsi ole huolestuttavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa huomaa, miten köyhää lasten sanavarasto nykyään on. Juuri tuli huomattua, ettei ymmärretä, mitä tarkoittaa "ottaa itseään niskasta kiinni", "pälpättää", "räplätä puhelinta", "möykätä" ja vastaavia aivan tavallisia arkikielen ilmaisuja.
Ei voi kuin ihmetellä, miten köyhää kieltä kodeissa käytetään.Taitaa olla niin, ettei käytetä juuri minkäänlaista kieltä. Vanhemmat tuijottavat näyttöjä kun pitäisi kommunikoida lasten kanssa ja älylaitteet lyödään lapsillekin kouraan ennen kuin osaavat kunnolla sanoa 'anna'.
Lastenohjelmissa lähinnä huudetaan ja nekin vähät, joissa olisi järjellistä dialogia on kirjoitettu uusiksi kaikki "vanhahtavat" ilmaisut karsien (esim. Muumit).
Olen itse hämmentyneenä seurannut tuttujen lasten puheen kehitystä, tai lähinnä kehittymättömyyttä. En tiedä omasta ikäluokasta ketään, joka ei olisi 2-vuotiaana osannut puhua kokonaisia lauseita. Tämän päivän 2-vuotiaissa monia, jotka osaavat hätinä muutaman sanan ja nekin huonosti. Miten voi oppiakaan lukemaan, jollei eväitä anneta edes siihen, että osaisi eskariin mennessä kunnolla puhua?
Nyt kyllä horiset satuja. Ihan aina osa lapsista oppii hitaammin puhumaan. Kaksivuotiaalle on normaalia olla puhumatta lauseita, kolmevuotiaille ei.
Tärkeintä on, että lapsi ymmärtää puhetta. Puheenkehitystä voi tukea puhumalla, laulamalla ja lukemalla lapselle. Se, missä iässä lapsi alkaa itse puhua on yksilöllistä.
Ei puhu omiaan. Neuvoloissa on yhä yleistyvänä ilmiönä puhumattomat lapset. Syyksi paljastuu liian vähäinen kommunikaatio vanhemman kanssa. Vanhempi ei puhu lapselle, jolloin puhe ei kehity. Tämä on siis yleistynyt ongelma.
Se on eri asia, jos lapsi ei puhu neuvolassa, kuin se, että lapsi ei puhu ollenkaan. Lapsi saattaa nimittäin puhua kotona sujuvasti useamman sanan lauseita, mutta vieraille ei uskalla puhua mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% tytöistä myös riittämätön lukutaito. Palstafeministit pitävät tätä suurenakin voittona : )
Tässä ollaan huolestuneita lasten lukutaidosta. Ei ole kyse mistään sukupuolten välisestä egobuustaus tai kilpailutilanteesta, ymmärrätkö?
Aloitus on pojista ja kaikki palstan nartut ovat haukkumassa miehiä ja poikia.
Vaikuttaa kilpailutilanteelta mielestäni.
Aika monilla meistä naisista on ihan omia rakkaita poikia, joista olemme huolissamme.
Nykylapset ei tosiaankaan osaa lukea ja puhua. Putouksen mainoskatkolla WorldVisionin mainoksessakin niin surkeasti puhuva lapsi mainostaa worldvisionia lapsensuojelijana, tai "lapsensuoelia".
Luokan edessä -ohjelmassa olevat lapsetkaan eivät kuulosta puhuvan ja lukevan kovin selkeästi ja hyvin. Uskomatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Lukutaito ei ole geneettisesti periytyvä taito tai ominaisuus. Sen opettelee, sitä ylläpitää ja kehittää sujuvammaksi jokainen yksilö itse.
Lukutaito käsitteellä tarkoitetaan:
a) peruskoulun ensimmäisellä luokalla opittavaa teknistä lukutaitoa, jolloin ihminen osaa muodostaa kirjainmerkkejä vastaavista äänteistä sanoja ja sanoista lauseita sekä toisinpäin, eli kirjoittaa mielessään olevaa "puhetta" sanoista yksittäisiksi kirjainmerkeiksi eli tekstiksi.
b) kykyä lukea vaativampiakin tekstejä sujuvasti, jolloin lukiessa välittyvä viesti keskustelee lukijan aivoissa tämän aiemmin oppiman ja kokeman kanssa. Sujuva lukutaito on nopeaa, kriittistä ja suuria kokonaisuuksia hahmottavaa.
Sujuva lukutaito mahdollistaa oppimisen. Se edellyttää muistikapasiteettia, sinnikkyyttä ja motivaatiota sekä loogista päättelykykyä.
Lukemisen taito jakaa ihmiset elämän merkitykselliseksi ja merkityksettömäksi kokeviin. Tämä kokemusten ero näkyy kummankin ihmisen toisestaan eroavassa käyttäytymisessä. Kuten näkyy kaikkien muidenkin, siinä lukutaidon spektrillä eri vaiheissa olevien ihmisten.
Lukutaitoa voi kehittää koko ikänsä. Kirjoitustaitoa ei pidä laiminlyödä myöskään. Luku- ja kirjoitustaidon voi oppia vaikka 80-vuotiaana, jos päättäväisyys, motivaatio ja sinnikäs päämäärään pyrkiminen ovat kohdallaan. Esim. halu tietää, mitä joku viisas on joskus kirjoittanut, ymmärtänyt, ja jättänyt paperilla ylös, että mekin tietäisimme.
Edelleen, asia joka ei ole ihmiskunnan historian aikana ollut kaikkien juttu.
Mutta mikä juttu, täällä haukutaan miehiä ja poikia, 3% ero lukutaidossa. Tytöillä romahdusta 7%
Pojilla romahdus on paljon suurempi kuin tytöillä kaikilla osa-alueilla (myös esim. luonnontieteet) . Eikö se mielestäsi ole huolestuttavaa?
Laita lähde tuolle.
Se että naiset vihdoin tekevät oman osansa ei tarkoita että pojat ovat romahtaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% tytöistä myös riittämätön lukutaito. Palstafeministit pitävät tätä suurenakin voittona : )
Tässä ollaan huolestuneita lasten lukutaidosta. Ei ole kyse mistään sukupuolten välisestä egobuustaus tai kilpailutilanteesta, ymmärrätkö?
Aloitus on pojista ja kaikki palstan nartut ovat haukkumassa miehiä ja poikia.
Vaikuttaa kilpailutilanteelta mielestäni.
Aika monilla meistä naisista on ihan omia rakkaita poikia, joista olemme huolissamme.
Vihaatte miehiä, toivon todella ettei teillä ole poikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän lukion matikkakilpailuissakin oli enemmän tyttöjä kärjessä, voittajakin oli tyttö.
Joskus ennen pojat sentään pärjäsi matikassa paremmin.
Älä sössötä täti valheita. Matematiikkaolympialaisissa ne pojat vieläkin päihittävät tytöt mennen tulleen. Ja mitä tulee korkeakoulumatematiikkaan, siellä naiset eivät todellakaan loista.
Naiset ovat lilliputteja miehiin verrattuna. mitä tulee matemaattiseen osaamiseen.
Suomen tämän hetken menestynein (palkituin) nuori yliopistomatemaatikko on nainen.
https://www.ts.fi/uutiset/5824803"Jakaa miehen kanssa" xD
Maksym on siis miehen nimi. Tai ainakin näin oletan kun en olettaisi että venäläinen miehen nimi annettaisiin naiselle.
Kyseinen Maksym on puolalais-kanadalainen.
Kyseinen Maksym on mies ja hänellä on venäläinen nimi. En ole mitään muuta väittänytkään.
Maksym ei ole pelkästään venäläinen nimi. Ihan kuten vaikka Liisa ei ole vain suomalainen nimi.
kaksoisvokaaleja kirjoitetaan hyvin harvaan nimeen, joten kyllä Liisa on suomalainen nimi. Muita kirjoitusmuotoja muissa kielissä ovat Lisa, Lissa, Liza.
Maksym on venäläinen, ukrainalainen, slaavilainen nimi. Ja sinä hiton kössi, Liisa on lyhenne heprean ja aramean kielisestä nimestä Elisabet.
Liisa on myös virolainen nimi, ei pelkästään suomalainen. Tollo olet, jos et tuota tiedä.
Viron kieli on yksi kahdestakymmenestä suomalais-ugrilaisesta kielestä. Ei ole kovin yllättävää, että samanlaisia sanoja/nimiä löytyy näistä kielistä. Aika tollo pitää olla, jos ei tuota tiedä.
Niinhän juuri sanoinkin, tollo.
Myös Maksym on nimi, jota esiintyy muuallakin kuin yhdessä maassa. Ei ole siis vain venäläinen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän lukion matikkakilpailuissakin oli enemmän tyttöjä kärjessä, voittajakin oli tyttö.
Joskus ennen pojat sentään pärjäsi matikassa paremmin.
Älä sössötä täti valheita. Matematiikkaolympialaisissa ne pojat vieläkin päihittävät tytöt mennen tulleen. Ja mitä tulee korkeakoulumatematiikkaan, siellä naiset eivät todellakaan loista.
Naiset ovat lilliputteja miehiin verrattuna. mitä tulee matemaattiseen osaamiseen.
Suomen tämän hetken menestynein (palkituin) nuori yliopistomatemaatikko on nainen.
https://www.ts.fi/uutiset/5824803"Jakaa miehen kanssa" xD
Maksym on siis miehen nimi. Tai ainakin näin oletan kun en olettaisi että venäläinen miehen nimi annettaisiin naiselle.
Kyseinen Maksym on puolalais-kanadalainen.
Kyseinen Maksym on mies ja hänellä on venäläinen nimi. En ole mitään muuta väittänytkään.
Maksym ei ole pelkästään venäläinen nimi. Ihan kuten vaikka Liisa ei ole vain suomalainen nimi.
kaksoisvokaaleja kirjoitetaan hyvin harvaan nimeen, joten kyllä Liisa on suomalainen nimi. Muita kirjoitusmuotoja muissa kielissä ovat Lisa, Lissa, Liza.
Maksym on venäläinen, ukrainalainen, slaavilainen nimi. Ja sinä hiton kössi, Liisa on lyhenne heprean ja aramean kielisestä nimestä Elisabet.
Liisa on myös virolainen nimi, ei pelkästään suomalainen. Tollo olet, jos et tuota tiedä.
Viron kieli on yksi kahdestakymmenestä suomalais-ugrilaisesta kielestä. Ei ole kovin yllättävää, että samanlaisia sanoja/nimiä löytyy näistä kielistä. Aika tollo pitää olla, jos ei tuota tiedä.
Niinhän juuri sanoinkin, tollo.
Myös Maksym on nimi, jota esiintyy muuallakin kuin yhdessä maassa. Ei ole siis vain venäläinen nimi.
Mitä saat tuosta nimittelystä, rinkirunkkari?
Hän vaikuttaa myös siltä, ettei ole lukenut otsikon aihetta muuten kuin teknisesti.