Onko liikaa vaadittu, jos 9.luokkalaisen pitäisi lukea noin 50 sivuinen pitkä novelli/pienoisromaani?
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 9-luokkalainen ei tuon vertaa osaa lukea, niin peruuttakoon 1-luokalle kertaamaan.
Moni lukee äikän kirjat katsomlla leffan. Valitsevat kirja-analyysitehtävään sellaisen kirjan, josta on leffa..
Näillä neropateilla vaan tuskin tulee mieleen tarkistaa miten kirja ja elokuva eroavat toisistaan ja käryhän siinä äkkiä käy jos yhtään aletaan raaputtaa.
riittää kun saa läpi..
Miten tuosta voi mitään hyväksyttyä suoritusta myöntää jos käy ilmi ettei tehtävänantoon ole edes koskettu?
Mistäs se tarkistava opettaja tietää, onko kirja luettu vai leffa katottu? Analyysi näyttää heikolta ja saa siitä vitosen, ehkä korkeintaan kutosen voihan kirjankin lukenut suoriutua samalla arvosanalla.
Moni elokuva ja kirja ovat keskenään niin erilaiset, että paljastavien virheiden lipsauttaminen on lapsellisen helppoa. Jos minä olisin opettaja, ja saisin eteeni köykäisen analyysin kirjasta joka on myös filmatisoitu, oppilaalta jonka olemus on silmiinpistävästi vailla motivaatiota, niin kyllä minä varmaan nopeasti googlettelisin ne isoimmat erot ja saattaisin pari tarkentavaa kysymystä esittää. Mutta tässä saattaa vaikuttaa se että suhtaudun melko pikkumaisesti huijaamiseen, minua itseäni kaihertaisi ajatus siitä että kyseinen kaveri taputtelisi itseään selkään kun kuvittelee olevansa minua ovelampi ja etevämpi, ehei, kyllä minä otan luulot pois:D
On erilaiset, mutta pääjuoni säilyy.
Riippuu kirjasta. Jos nyt otetaan vaikka se klassikkojen klassikko eli Tuntematon sotilas, niin minkä tahansa elokuvaversion katsonut ja kirjan lukematta jättänyt kärähtää aivan saman tien.
Potterit julkaistiin peruskouluaikanani, eikä minulla montaa päivää yhden lukemiseen mennyt. 50 sivua jotain ei kiinnostavaakin pitäisi pystyä lukemaan täysin vaivatta viikossa.
TÄH?! Luin jo 8 vee pitkiä romaaneja ja noin 30 kirjaa kuukaudessa koulukirjojen lisäksi! Eli suomeksi; ei todellakaan ole.
Jos 50 sivua on liikaa, sitä suuremmalla syyllä pitäisi lukea vähintään sen verran.
Vierailija kirjoitti:
Potterit julkaistiin peruskouluaikanani, eikä minulla montaa päivää yhden lukemiseen mennyt. 50 sivua jotain ei kiinnostavaakin pitäisi pystyä lukemaan täysin vaivatta viikossa.
Tässä tietysti päästään siihen onko tuo annettu lukutehtävä kiinnostava. Todella vaikea kuvitella että ysiluokkalaisille voisi antaa saman tekstin ja olettaa että se uppoaa kaikille, vielä tuossa vaiheessa on vielä jonkin verran kypsyyseroja, toisaalta jokaisella on kenties omat kiinnostuksenkohteet joihin tuossa iässä saatetaan suhtautua todella fanaattisesti, ryhmäpaine voi tehdä hallaa motivaatiolle jne. Pelkästään nuo ovat mahdollisia kapuloita rattaisiin vaikka lukeminen mekaanisesti tai paremminkin onnistuisi.
70-luvun lopun ysiluokkalaisena joka kävi kerran viikossa kirjastoautossa ja lainasi vähintään 15 kirjaa ja luki ne viikon aikana ja luki paikallisen pikkuisen kirjaston ja ala-asteen kirjahyllyjen sisällöt 14 ikävuoteen mennessä ei voi kuin ihmetellä tuota mahdotonta tavoitetta :D
Luin vähintään 2 nuortenkirjaa illassa, joskus aloitin uuden lukemisen salaa puoliltaöin . Kun nuortenkirjat loppuivat, siirryin scifiin ja fantasioihin sekä dekkareihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10v lapseni lukee jo tuollaisia kirjoja.
Just ajattelin, että minä luin 10-12 v venäläisiä klassikoita.
Mutta eivät kaikki venäläiset klassikotkaan pitkiä ole.
Romaani päivässä on ihan ok tahti. Joutuu vaan käymään usein kirjastossa,
Aika pelottavia kysymyksiä täällä esitetään.
on liikaa, ei lapset pysty keskittymään kuin kymmenen sekunnin pituiseen videoon
Ei ole liikaa vaadittu 15-vuotiaalta, koska tommoisen sivumäärän pystyy lukemaan päivässä.
Minusta on kuitenkin huvittavaa, että ihmiset kehuskelevat täällä lukemisillaan peruskoululaisina (varsinkin, jos tämä tapahtui ennen älypuhelimien invaasiota). Ennen lukeminen oli viihdettä, arkea ja asia, joka tehtiin paremmin. Tarkoitan kääntämistä, juonta ja kieltä yleensäkin, joka oli laadukkaampaa esimerkiksi 80-luvulla kuin nykyään. Minua nyppii suuresti esimerkiksi nuo huonosti käännetyt kirjat/ kirjoitusvirheet, jotka olisi voinut korjata vähän katsomalla, mitä kääntää.
Nykyään kirjan lukeminen on huomattavasti enemmän valinta, koska tietokone, puhelin ja muu sähköinen viihde on tullut kilpailemaan lukemisen rinnalle kuin mitä se oli 20 tai 40 vuotta sitten. Ennen se ei ollut valinta, joko luit sanomalehtiä, viihdelehtiä, novelleja, tietokirjoja tai vaan reseptejä, mutta nykyään kaikki on tik-tokissa (tai muilla netin alustoilla) pureskeltuna 5-30 sekunnin videoihin.
Yritin selittää tätä ilmiötä omalta kohdaltani, koska tätä nykyä tulee luettua, mutta se ei ole samanlaista kuin ennen ja yritin miettiä miksi. Ehkä netti on vaikuttanut minunkin keskittymiskykyyni niin, etten ole yhtä pitkäjänteinen ja keskittymiskykyinen kuin ennen.
No ei todellakaan ole. Mun 8-vuotias lukee 300-sivuisen kirjan viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole liikaa vaadittu 15-vuotiaalta, koska tommoisen sivumäärän pystyy lukemaan päivässä.
Minusta on kuitenkin huvittavaa, että ihmiset kehuskelevat täällä lukemisillaan peruskoululaisina (varsinkin, jos tämä tapahtui ennen älypuhelimien invaasiota). Ennen lukeminen oli viihdettä, arkea ja asia, joka tehtiin paremmin. Tarkoitan kääntämistä, juonta ja kieltä yleensäkin, joka oli laadukkaampaa esimerkiksi 80-luvulla kuin nykyään. Minua nyppii suuresti esimerkiksi nuo huonosti käännetyt kirjat/ kirjoitusvirheet, jotka olisi voinut korjata vähän katsomalla, mitä kääntää.
Nykyään kirjan lukeminen on huomattavasti enemmän valinta, koska tietokone, puhelin ja muu sähköinen viihde on tullut kilpailemaan lukemisen rinnalle kuin mitä se oli 20 tai 40 vuotta sitten. Ennen se ei ollut valinta, joko luit sanomalehtiä, viihdelehtiä, novelleja, tietokirjoja tai vaan reseptejä, mutta nykyään kaikki on tik-tokissa (tai muilla netin alustoilla) pureskeltuna 5-30 sekunnin videoihin.
Yritin selittää tätä ilmiötä omalta kohdaltani, koska tätä nykyä tulee luettua, mutta se ei ole samanlaista kuin ennen ja yritin miettiä miksi. Ehkä netti on vaikuttanut minunkin keskittymiskykyyni niin, etten ole yhtä pitkäjänteinen ja keskittymiskykyinen kuin ennen.
Ne hyvät 80-luvulla käännetyt kirjat on ihan luettavissa edelleenkin.
Ja totta kai kirja kilpailee kaiken muun viihteen kanssa. Ei se tarkoita että kaikelle sille ei olisi tilaa. Itse näen erittäin huolestuttavana sen, jos 50 sivun lukeminen on liikaa yli 10-vuotiaalle, varsinkin kun aikaa on enemmän kuin pari päivää. Kirjojen pitäisi olla viihdettä kaiken somen, tv:n, ja pelien ohella, ei joku hirveä pakkomörkö. Minä olen onnellinen että ehdin lapsena ja nuorena lukea paljon, siitä ei ole ollut muuta kuin hyötyä ja iloa myöhemminkin elämässä.
En ole käynyt valvomassa välitunteja, mutta jos menisin, ymmärtäisin heidän edustavan melko pieniä lapsia, eivät koko ihmisyyttä tai yhteiskuntaa, eikä se etteivät he osaa keskenään käyttäytyä tarkoita sitä että koko yhteiskunnan on oltava samankaltaisen holhouksen alainen.
Vai onko Eläinten vallankumous mielestäsi kuvaus puhuvien maatalouseläin edesottamuksista vai sittenkin jotain muuta?