IS: Lasten urheilun hinnat räjähtivät taivaisiin Suomessa: Alkaa olla rikkaiden yksinoikeus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.

Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille. 

Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä. 

Näin juuri. Meidän ekaluokkalainen 1x vko koripallo maksoi 140e + kengät ja pallo. Eli n. 200e/v. Jos olisi käynyt kaksi kertaa, se olisi ollut 250e/v.

Jos kävisi kahdessa eri lajissa, vaikka tanssissa ja koriksessa, se tarkoittaa 2x140e +kummankin lajin varusteet. Eli useampi satanen enemmän, kuin tuo 2xvko koris.

Vierailija kirjoitti:

Teinin jääkiekko 450-550€ kk, riippuu pelimatkoista. Mailoja vähintään 4 vuodessa a 300€. Vakuutukset ym 500 kausi. Luistimet 2*800€ + muuta tarviketta mutta tossa isoimmat kustannukset. Rahalla myös saa 3* viikossa 1,5h aamujää oheisineen. Väh 2-3 valmentajaa. Iltajäät n 4 * viikossa n 3h kerta. Fysiikkavalmetaja, päävalmentaja, 2 apuvalmentajaa + huolto. Viikonloppuisin 1-2 pelireissua ylläpitoineen ja kuljetuksineen

Just näin. Tämmöinen harrastuskuluerä ei todellakaan sovi kaikille. Toisille ok. Jokainen kantokykynsä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.

Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille. 

Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä. 

Kyllä kuvittelen. Lapsellani on myös ollut jotain kerta viikossa harrastuksia (tanssitunti, kuviskerho), jotka ovat olleet n. 100e / kausi. Pointtini on, että tällaisia vaihtoehtoja ei ole joukkuelajeissa tarjolla. Pakko maksaa useista treeneistä viikossa, vaikka kävisikin vain kerran. Ja ja turnauksista maksetaan vaikka ei osallistusikaan yhteenkään. Jonkun mielestä olisi ehkä kiva harrastaa jotain joukkuelajia vain kerran viikossa. Miksi se ei riitä?! Parempihan sen kuin 0 kertaa. Ja jos voisi harrastaa vain kerran viikossa, niin voisi harrastaa muutakin. Joillekin se oma harrastus on vaan "kivaa", ei koko elämä.

Menkää niiden lasten kanssa hiihtämään, luistelemaan, pelaaman kiekkoa ulkojäille, pyöräilemään, retkeilemään yms. Ei maksa paljoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni alkaa kyllä olla sellainen olo, että menkööt konkkaan hyvinvointivaltio.

Samaa alan itse toivomaan, kun lukee keskustelua. Vaaditaan lapsille kymppitonnien harrastuksia verorahoista, aivan kuin raha tulisi seinästä. Onko ihmisten todellisuuden taju tosiaan näin hukassa?

Sanos muuta. On tietysti ikävää ettei kaikki voi harrastaa mitä haluaa, mutta hyvä että se on mahdollista edes niille, joilla on varaa maksaa lastensa harrastuksista aiheutuvat kustannukset.

Tämä on tosiaan ihme ajattelua, että kaikilla pitää olla keskiluokkainen elintaso. Ei pidä. Keskiluokka käy töissä saadakseen sen keskiluokkaisen elintason. Ei töissä ole järkeä käydä, jos saman elintason saa käymättäkin.

Ja siihen keskiluokkaiseen elintasoon liittyvät myös lasten paremmat harrastusmahdollisuudet. On iso ongelma jos keskiluokalla ei riitä rahat niihin harrastuksiin ja taloihin, joihin ennen on riittänyt, koska elämän vuokraluukussa ilman harrastuksia saa myös mitään tekemättä.

Itse harrastuksista olen sillä kannalla, että alaikäisten harrastamisen pitäisi olla kaikille ilmaista, jotta jokaisella on mahdollisuus harrastaa sitä mitä haluaa.

Kuka sen maksaa ne jääajat, valmentajat, musiikinopettajat, tanssinopettajat? Mistä se raha otetaan ellei niiden harrastusten maksullisuudesta, jolloin ne harrastukset kustannetaan sen mukaan, kenellä on halua ja rahaa niistä maksaa?

Tietenkään ei mistään. Tai vaihtoehtoisesti sitten koulujen yhteyteen nämä harrastukset. Enhän sano että tuo olisi mahdollista, mutta toivoisin että voisi olla. Harrastuksissa on sen itse lajin lisäksi niin monta kehittävää asiaa.

Käytännössä tuo on täysi mahdottomuus ja siksi köyhien on vain tyytyminen niihin jääkiekkoa, taitoluistelua ja ratsastusta halvempiin harrastuksiin. Jos ei ole muuhun varaa kuin käpylehmien tekoon, niin sitten siihen.

Fakta sekin on, että keskituloisten on saatava jotain lisäarvoa sillä tekemällään työllä. Siksi työttömällä ei voi olla keskituloinen elintaso.

Kouluissa ei ole varaa enää edes koulukirjoihin välttämättä ja sitten pitäisi koko kansalle alkaa jääkiekkoja kustantamaan.

No se on ainoa tapa taata köyhille mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen. Toki köyhät ennemmin valitsee sen, että rikkaatkaan ei saa harrastaa, koska siinä on sellainen olo, että on saatu herrat kyykkyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.

Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille. 

Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä. 

Kyllä kuvittelen. Lapsellani on myös ollut jotain kerta viikossa harrastuksia (tanssitunti, kuviskerho), jotka ovat olleet n. 100e / kausi. Pointtini on, että tällaisia vaihtoehtoja ei ole joukkuelajeissa tarjolla. Pakko maksaa useista treeneistä viikossa, vaikka kävisikin vain kerran. Ja ja turnauksista maksetaan vaikka ei osallistusikaan yhteenkään. Jonkun mielestä olisi ehkä kiva harrastaa jotain joukkuelajia vain kerran viikossa. Miksi se ei riitä?! Parempihan sen kuin 0 kertaa. Ja jos voisi harrastaa vain kerran viikossa, niin voisi harrastaa muutakin. Joillekin se oma harrastus on vaan "kivaa", ei koko elämä.

No varmasti pystyt ymmärtämään, jos oikein yrität, että urheiluseuroilla on omat tavoitteensa. Koripalloseuroilla se on usein tarjota mahdollisuus koripallon harrastamiseen. Silloin ryhmät kasataan sen mukaan, mikä tukee koripallon harrastamista eikä sitä että lapsi haluaisi vähän höntsätä sillointällöin jotain. 

Jos haluat, että lapsesi pelaa kerran viikossa koripalloa ilman mitään sitoumuksia, tavoitteita tai valmennusta, niin voit aivan hyvin pistää pystyyn koripalloporukan, joka kokoontuu vaikka jollekin koulun pihalle tiettynä aikana. Ei maksa yhtään mitään muuta kuin aikaasi. Miksi oletat, että sen legendaarisen jonkun muun pitää järjestää kaikki puolestasi. 

Vierailija kirjoitti:

Juoksu on ilmaista.Jalkapallon saa kympillä.Taas pitää kaikkien ihmisoikeus olla joku ratsastus vai?

Mutta kun juoksussakin pitää olla satojen eurojen juoksukengät ja satojen eurojen asut. Mitä ne muut lenkkeilijät ajattelee Tokmannin kollareista?

Vierailija kirjoitti:

Onpa yllätys että välineurheilu on kallista. Kyllä nyt pitää ottaa lisää lainaa että jokainen lapsi saa oman ponin, ettei tule paha mieli. Miksi tässä ei listattu myös purjehdusta, kartingia ja golffia.

Itse asiassa golf on lapselle tai nuorelle kohtalaisen edullinen läji.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni alkaa kyllä olla sellainen olo, että menkööt konkkaan hyvinvointivaltio.

Samaa alan itse toivomaan, kun lukee keskustelua. Vaaditaan lapsille kymppitonnien harrastuksia verorahoista, aivan kuin raha tulisi seinästä. Onko ihmisten todellisuuden taju tosiaan näin hukassa?

Sanos muuta. On tietysti ikävää ettei kaikki voi harrastaa mitä haluaa, mutta hyvä että se on mahdollista edes niille, joilla on varaa maksaa lastensa harrastuksista aiheutuvat kustannukset.

Tämä on tosiaan ihme ajattelua, että kaikilla pitää olla keskiluokkainen elintaso. Ei pidä. Keskiluokka käy töissä saadakseen sen keskiluokkaisen elintason. Ei töissä ole järkeä käydä, jos saman elintason saa käymättäkin.

Ja siihen keskiluokkaiseen elintasoon liittyvät myös lasten paremmat harrastusmahdollisuudet. On iso ongelma jos keskiluokalla ei riitä rahat niihin harrastuksiin ja taloihin, joihin ennen on riittänyt, koska elämän vuokraluukussa ilman harrastuksia saa myös mitään tekemättä.

Itse harrastuksista olen sillä kannalla, että alaikäisten harrastamisen pitäisi olla kaikille ilmaista, jotta jokaisella on mahdollisuus harrastaa sitä mitä haluaa.

Olipa outo teksti. Ensin kirjoitetaan kuinka työn tekemisestä pitäisi saada etua ja viimeisessä kappaleessa kaiken pitäisi yht'äkkiä olla ilmaista. 

Viimeisessä kappaleessa puhuttiinkin alaikäisistä lapsista, jotka ei voi valita vanhempiaan ja vaikuttaa siihen kuinka paljon heidän vanhempansa tienaa.

Esim joukkuevoimistella ei voi. Meillä perheen tulot on n. 350 000€/ vuodessa ja joka kuukausi mietin, miten kellään on joukkuevoimsiteluun varaa kun itseäkin hirvittää sen hinta. Valmennus, tilat,kisat,puvut,treenikamat ja vielä liput kisoihin, tässä ei ihan muutama tonni vuodessa ole mikään raha. Toisaalta tytär rakastaa lajia ja selvästi voi paremmin kuin toinen tytär, joka ei harrasta mitään. Joukkue ja kurillinen,aktiivinen elämä imee mukaansa. Parempi siis kuin kotona makaaminen mutta todella,todella kallis laji!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäinen mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi halusi ekalla aloittaa jalkapallon, 750€ oli maksu kevät puolelta, erikseen kesä ja syyskausi. Siihen varusteet yms ni tuli kyllä kalliiksi.

Itse muistan tehneeni lapsena kotitöitä ja sain palkinnoksi jalkapallon. Nappulakenkiä saa myös halvalla ja muita varusteita ei juuri tarvitse, jos pelaa kaverien kanssa eikä jossakin seurassa. Sukat, shortsit ja t-paita tms. riittävät pitkälle. Futista voi siis pelata ilman mainitsemiasi maksuja. 

Totta mutta tarkoittaa samalla sitä ettei köyhan perheen lapsesta voi koskaan tulla mitään esimerkiksi jalkapallossa oli miten lahjakas tahansa.

Finnish Multicultural Sports Federation toimii mo nikul tuurisen liikunnan ja urheilun valtakunnallisena kattojärjestönä Suomessa edistäen yhdenvertaisuutta. Fimulla on 64 jäsenseuraa, jotka toimivat laajasti eri liikuntalajien parissa. Fimu valvoo liikunta- ja urheilutoimintaa järjestävien ma ahanmu uttajayhdistysten yhteisiä etuja liikuntasektorilla ja nostaa mo nikult tuurisen liikunnan asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi kampanjoiden, projektien ja verkostojen avulla.

Miksi alapeukut? Monessa kaupungissa seurat/kunnat ovat tarjonneet tietyille nuorille ilmaiseksi esim. jalkapallon harrastamsien. Mm. Ilves on toiminut näin.

Toki maksajaksi lopulta joutuu ne muiden vanhemmat kohonneina maksuina mutta hyvä kuitenkin että tämä tukee nuorten kotoutumista

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän montaa lajia voi harrastaa ihan ilman rahaakin. Siitä vaan hiihtämään ja luistelemaan. Kesällä voi uida. Palloa voi potkia jollain kentällä. 

Miksi sen harrastamisen pitäisi olla liitettynä johonkin maksuihin tai kuulua johonkin tms.? 

No lasten ja nuorten kohdalla yhdessä toisten ikätoverien kanssa harrastamisella on kyllä paljon muitakin positiivisia vaikutuksia, kuin välittömät fyysiseen terveyteen liittyvät. Tämän nyt luulisi kenen hyvänsa ymmärtävän. Lapsi oppii toimimaan erilaisissa ryhmissä, saa yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen kokemuksia. Esimerkiksi koulukiusatulle lapselle voi harrastusryhmä tarjota vaihtoehtoisen, turvallisen sosiaalisen tilan, jolloin identiteetti kehittyy positiivisempaan suutaan.

Kun on kyse lapsista, niin on minusta vähän karua sanoa, että kyllähän ne voi mennä uimaan tai lenkille. Lapselle ja nuorelle tuollaiset ulkoapäin tulevat struktuurit ja se että liikunta yhdessä on hauskaa, helpottaa sitä, että tulee oikeasti lähdettyä liikkumaan ja tulee niitä positiivisia kokemuksia. Harvalla 12-vuotiaalla on hirveästi motivaatiota lähteä hiihtämään yksin tai edes perheen kanssa. Ei tätä urheiluseurojen ja ylipäänsä harrastusryhmien vaikutusta pidä vähätellä. Olisi hyvä, että urheilla voisi muutenkin kuin kovin kilpailullisella ja kalliilla tavalla.

Kun itse olin lapsi ja koulussa 2000-luvun alussa, oli alakoulussa kerran-pari viikossa ilmainen yleisurheilukerho, jossa kokeiltiin eri lajeja. En itse ollut millään tavalla urheilullinen lapsi ja kynnys mennä mihinkään "oikeaan", tavoitteelliseen urheilutoimintaan mukaan olisi ollut hyvin korkea. Tuolla kuitenkin tykkäsin käydä säännöllisesti kaverin kanssa koulun jälkeen, ja voisin jopa sanoa, että se oli ehkä ensimmäisiä asioita, jotka herättivät minussa aidosti jotain urheilun iloa. Koskaan ei ollut sellainen olo, että olisi pitänyt osata jo valmiiksi jotain, vaan saattoi mennä hyvin pienellä kynnyksellä kokeilemaan. Tuonne ei myöskään tarvinnut erikseen ilmoittautua tai sitoutua mihinkään, vaan riitti että meni paikalle.

Totuus on, että meidän yhteiskunnnassa on valtava liikkumattomaan elämäntapaan liittyvä terveyspommi vireillä, ja jos sitä halutaan ehkäistä, niin jotain tämäntyyppisiä toimenpiteitä tarvitaan. Lapset ja nuoret on pakko saada liikkumaan enemmän. Tietenkään vastuu ei ole pelkästään tai ensisijaisesti yhteiskunnalla, mutta sillä on kuitenkin parhaat mahdollisuudet ohjata suurten joukkojen tapoja ja tottumuksia. Kustannuksiahan se aiheuttaa, mutta passiivisesta elämäntavasta johtuvat kustannukset tulevat tulevaisuudessa olemaan moninkertaiset.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tavallaan.

Jos ei ole varaa lätkään > siirtyy säbään > jos ei varaa säbään > siirtyy frisbeegolfiin > jos ei varaa siihen, menee kirjastoon lukemaan Aku Ankkaa.

Juuri niin! Ja jos tahtoo suojella lapsiaan siltä pettymykseltä mikä harrastuksen lopettamisesta tulee, kannattaa olla kaukaa viisas ja valita lapsille sellaiset harrastukset, joihin köyhilläkin on varaa. Elämä voi tuoda eteen niin monenlaisia yllätyksiä, jotka tekee kalliiden harrastusten jatkamisesta mahdotonta.

Sama tilanne oli jo omassa lapsuudessani eli -80 ja -90 luvulla. Jääkiekko on nyt aina ollut kallis laji ja vaatii aikuisiltakin paljon.

On paljon myös edullisia, ei tavoitteellisis lajejakin, kävele ilmaista, pyöräily tai uinti edullisia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.

Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille. 

Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä. 

Kyllä kuvittelen. Lapsellani on myös ollut jotain kerta viikossa harrastuksia (tanssitunti, kuviskerho), jotka ovat olleet n. 100e / kausi. Pointtini on, että tällaisia vaihtoehtoja ei ole joukkuelajeissa tarjolla. Pakko maksaa useista treeneistä viikossa, vaikka kävisikin vain kerran. Ja ja turnauksista maksetaan vaikka ei osallistusikaan yhteenkään. Jonkun mielestä olisi ehkä kiva harrastaa jotain joukkuelajia vain kerran viikossa. Miksi se ei riitä?! Parempihan sen kuin 0 kertaa. Ja jos voisi harrastaa vain kerran viikossa, niin voisi harrastaa muutakin. Joillekin se oma harrastus on vaan "kivaa", ei koko elämä.

Meidän seurassa ainakin näissä höntsäporukoissa on se ongelma, ettei niissä sitten käydä, vaikka niitä halutaankin. Syyskuussa on 25 lasta ja lokakuun lopussa paikalle tulee enää 3-4. Ja aika usein siksi, että vanhemmilla ei ole motivaatiota kuskata tai tarkistaa että siellä treeneissä käydään.

Eli siis lopputulemana siellä käy muutama pelaaja, jotka eivät pysty mitään tekemään ja toiminta on tappiollista, koska valmentajan palkka on kumminkin maksettava. Siksi seurojen ei kannata järjestää höntsäilyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni alkaa kyllä olla sellainen olo, että menkööt konkkaan hyvinvointivaltio.

Samaa alan itse toivomaan, kun lukee keskustelua. Vaaditaan lapsille kymppitonnien harrastuksia verorahoista, aivan kuin raha tulisi seinästä. Onko ihmisten todellisuuden taju tosiaan näin hukassa?

Sanos muuta. On tietysti ikävää ettei kaikki voi harrastaa mitä haluaa, mutta hyvä että se on mahdollista edes niille, joilla on varaa maksaa lastensa harrastuksista aiheutuvat kustannukset.

Tämä on tosiaan ihme ajattelua, että kaikilla pitää olla keskiluokkainen elintaso. Ei pidä. Keskiluokka käy töissä saadakseen sen keskiluokkaisen elintason. Ei töissä ole järkeä käydä, jos saman elintason saa käymättäkin.

Ja siihen keskiluokkaiseen elintasoon liittyvät myös lasten paremmat harrastusmahdollisuudet. On iso ongelma jos keskiluokalla ei riitä rahat niihin harrastuksiin ja taloihin, joihin ennen on riittänyt, koska elämän vuokraluukussa ilman harrastuksia saa myös mitään tekemättä.

Itse harrastuksista olen sillä kannalla, että alaikäisten harrastamisen pitäisi olla kaikille ilmaista, jotta jokaisella on mahdollisuus harrastaa sitä mitä haluaa.

Kuka sen maksaa ne jääajat, valmentajat, musiikinopettajat, tanssinopettajat? Mistä se raha otetaan ellei niiden harrastusten maksullisuudesta, jolloin ne harrastukset kustannetaan sen mukaan, kenellä on halua ja rahaa niistä maksaa?

Tietenkään ei mistään. Tai vaihtoehtoisesti sitten koulujen yhteyteen nämä harrastukset. Enhän sano että tuo olisi mahdollista, mutta toivoisin että voisi olla. Harrastuksissa on sen itse lajin lisäksi niin monta kehittävää asiaa.

Käytännössä tuo on täysi mahdottomuus ja siksi köyhien on vain tyytyminen niihin jääkiekkoa, taitoluistelua ja ratsastusta halvempiin harrastuksiin. Jos ei ole muuhun varaa kuin käpylehmien tekoon, niin sitten siihen.

Fakta sekin on, että keskituloisten on saatava jotain lisäarvoa sillä tekemällään työllä. Siksi työttömällä ei voi olla keskituloinen elintaso.

Kouluissa ei ole varaa enää edes koulukirjoihin välttämättä ja sitten pitäisi koko kansalle alkaa jääkiekkoja kustantamaan.

No se on ainoa tapa taata köyhille mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen. Toki köyhät ennemmin valitsee sen, että rikkaatkaan ei saa harrastaa, koska siinä on sellainen olo, että on saatu herrat kyykkyyn.

Varattomammat voi hakea taloudellista tukea ihan jääkiekkosäätiöltä tai jostain vastaavasta. Noista tulee aina ilmoitus että nyt voi hakea. En osaa sanoa miten sitten tuen saajat valitaan, mutta useampi saa helpotusta kustannuksiin tuota kautta.

Vierailija kirjoitti:

Menkää niiden lasten kanssa hiihtämään, luistelemaan, pelaaman kiekkoa ulkojäille, pyöräilemään, retkeilemään yms. Ei maksa paljoa.

Onnistuu pienten lasten kanssa mutta teini varmasti lähteekin vaikka pyöräilemään äidin ja isän kanssa. Onnea vaan yritykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni alkaa kyllä olla sellainen olo, että menkööt konkkaan hyvinvointivaltio.

Samaa alan itse toivomaan, kun lukee keskustelua. Vaaditaan lapsille kymppitonnien harrastuksia verorahoista, aivan kuin raha tulisi seinästä. Onko ihmisten todellisuuden taju tosiaan näin hukassa?

Sanos muuta. On tietysti ikävää ettei kaikki voi harrastaa mitä haluaa, mutta hyvä että se on mahdollista edes niille, joilla on varaa maksaa lastensa harrastuksista aiheutuvat kustannukset.

Tämä on tosiaan ihme ajattelua, että kaikilla pitää olla keskiluokkainen elintaso. Ei pidä. Keskiluokka käy töissä saadakseen sen keskiluokkaisen elintason. Ei töissä ole järkeä käydä, jos saman elintason saa käymättäkin.

Ja siihen keskiluokkaiseen elintasoon liittyvät myös lasten paremmat harrastusmahdollisuudet. On iso ongelma jos keskiluokalla ei riitä rahat niihin harrastuksiin ja taloihin, joihin ennen on riittänyt, koska elämän vuokraluukussa ilman harrastuksia saa myös mitään tekemättä.

Itse harrastuksista olen sillä kannalla, että alaikäisten harrastamisen pitäisi olla kaikille ilmaista, jotta jokaisella on mahdollisuus harrastaa sitä mitä haluaa.

Olipa outo teksti. Ensin kirjoitetaan kuinka työn tekemisestä pitäisi saada etua ja viimeisessä kappaleessa kaiken pitäisi yht'äkkiä olla ilmaista. 

Viimeisessä kappaleessa puhuttiinkin alaikäisistä lapsista, jotka ei voi valita vanhempiaan ja vaikuttaa siihen kuinka paljon heidän vanhempansa tienaa.

Mitäs kun minun lapseni haluaisi välttämättä harrastaa maailmanympäripurjehdusta kanssani, niin pitäisikö valtion maksaa meille vene ja reissubudjetti?

Olen kyllä sitä mieltä, että valtion/kuntien pitäisi koulujen kautta tarjota kaikille lapsille ilmaisia liikuntakerhoja, niin kuin nytkin tarjotaan monin paikoin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen saisi itse valita lajinsa ja harrastusintensiteettinsä ja valtion piikki olisi avoin.  

90 luvun puolivälissä kiekkoilin seurassa. Lähes kaikki varusteet sain käytettynä, joitain pieni ostettiin uutena. Vakuutus ja lisenssi taisi olla kaudessa 700 markkaa.

Varakas köyhä kirjoitti:

Esim joukkuevoimistella ei voi. Meillä perheen tulot on n. 350 000€/ vuodessa ja joka kuukausi mietin, miten kellään on joukkuevoimsiteluun varaa kun itseäkin hirvittää sen hinta. Valmennus, tilat,kisat,puvut,treenikamat ja vielä liput kisoihin, tässä ei ihan muutama tonni vuodessa ole mikään raha. Toisaalta tytär rakastaa lajia ja selvästi voi paremmin kuin toinen tytär, joka ei harrasta mitään. Joukkue ja kurillinen,aktiivinen elämä imee mukaansa. Parempi siis kuin kotona makaaminen mutta todella,todella kallis laji!

Sama muodostelmaluistelussa. Lapset voi oikein hyvin, mutta ei meillä esim lomailla ulkomailla tai muuta. Lapset kun kysyy miksi ei, niin ihan suoraan on sanottu että luistelun takia ei ole rahaa matkustaa. Eikä ottaa koiraa eikä monta muutakaan asiaa.

Ja muokassakin satanen on aivan taskuraha. 50e mistä tahansa asiasta jo lähes ilmainen. Maksan kyllä mielelläni lasten harrastukset niin pitkään kuin haluavat ja niin kauan kuin itse pystyn maksamaan. Sieltä tulee niin paljon kaikkea hyvää sen liikunnallisen elämäntavan lisäksi.