IS: Lasten urheilun hinnat räjähtivät taivaisiin Suomessa: Alkaa olla rikkaiden yksinoikeus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainahan se on ollut siis jos puhutaan tietyistä lajeista. Olisihan se hullua jos sossu maksaisi tukielättien lasten alppihiihdot, golfit, ratsastukset, mikroautoilut ja tennikset kun keskituloisellakaan ole sellaisiin aina varaa. 

Sossu muuten maksaa joillekin ratsastuksen.

Heppaterapiaa, you know.

Joo, mutta vain diagnoosin omaaville. He ovat oikeutettuja heppoihin, terveemmät ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jalkapallossa ja salibandyssa haluaisi lapseni käydä- MUTTA: he eivät halua kilpailla eikä joukkueisiin edes oteta enää ekaluokan jälkeen uusia. Lapsillekin tio kilpailuun tähtäävä ryhmä olisi muutenkin väärä.

Ongelma käsittääkseni koko maassa: matalan kynnyksen höntsäjoukkueita ei ole kovinkaan monessa lajissa tarjolla. Toki ymmärrän että se perustuisi vapaa-ehtoisten vetäjien varaan ja organisointikin voisi olla haastavaa. Kunpa joku ottaisi tästä kopin ja lapset pääsisivät liikkumaan ja kokeilemaan eri lajeja.

Tiloja saa vuokrata ja palloa voi potkia lähikoulun kentällä. Sinä voit itsekin laittaa ilmoituksen lähialueesi fb-ryhmään, että tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan olisi tarjolla höntsäpalloilua ja vetää sitä itse.

Mutta aika turhauttavaksi se käy, koska sinne tosiaan ei välttämättä tule ketään paikalle, vaan saat sitten loppuvuoden seistä kentällä ihmettelemässä.

Itse vedin ekaluokkalaisille joskus teininä luistelukoulua tällä tyylillä talvisin lähikentällä. Ihan siis hyvää hyvyyttäni. Yhden talven jaksoin, koska se oli niin epäkiitollista hommaa. Lapset tuli miten sattui jos tulivat lainkaan, vanhemmat halusivat että jään pidempään, välillä seisoin tunnin odottelemassa että tulisiko joku ja jos satuin olemaan kipeänä niin se oli tietenkin maailmanloppu. Ennemmin valmensin luistelukoulua seurassa, jossa lapset tulivat paikan päälle ja ainakin sain korvauksen jos eivät olisi tulleet.

Tämä.Käydään edullisessa jalkapallossa koulun jumppasalissa ja kun ohjaaja antoi ohjeet että ovet aukeaa 15.40,olkaa täsmällisiä.Eiköjän ollut heti useampi jonossa selittämässä ettei varmaan ehditä ihan just siihen aikaan.No tämä fiksu nuori ohjaaja totesi ettei ehdi kesken tunnin ovia availemaan,eli sitten jää treenit välistä.Mutta moniko sitten joustaa näistä ja se on pois niiltä kymmeneltä muulta kurssilaiselta.Tai sitten vapaa-ehtoisten ohjaajien jaksamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niitä halpojakin harrastuksia lapsille. Paini, judo, salibandy, jalkapallo, koripallo, lentopallo. Pääasia, että lapsi liikkuu.

Kilparyhmässä jalkapallo maksoi viitisen vuotta sitten turnausmatkoineen noin 3000 euroa vuodessa. Sisarukselle joka harrasteryhmässä oli alle tonnin kausi vaikka palkintomatka lippuineen kauden päätteeksi laskettu mukaan. Kävivät katsomassa maaottelua koko jengin voimin. 

Eli ei olekaan halpa harrastus tuo jalkapallo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.

Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille. 

Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä. 

Kyllä kuvittelen. Lapsellani on myös ollut jotain kerta viikossa harrastuksia (tanssitunti, kuviskerho), jotka ovat olleet n. 100e / kausi. Pointtini on, että tällaisia vaihtoehtoja ei ole joukkuelajeissa tarjolla. Pakko maksaa useista treeneistä viikossa, vaikka kävisikin vain kerran. Ja ja turnauksista maksetaan vaikka ei osallistusikaan yhteenkään. Jonkun mielestä olisi ehkä kiva harrastaa jotain joukkuelajia vain kerran viikossa. Miksi se ei riitä?! Parempihan sen kuin 0 kertaa. Ja jos voisi harrastaa vain kerran viikossa, niin voisi harrastaa muutakin. Joillekin se oma harrastus on vaan "kivaa", ei koko elämä.

No varmasti pystyt ymmärtämään, jos oikein yrität, että urheiluseuroilla on omat tavoitteensa. Koripalloseuroilla se on usein tarjota mahdollisuus koripallon harrastamiseen. Silloin ryhmät kasataan sen mukaan, mikä tukee koripallon harrastamista eikä sitä että lapsi haluaisi vähän höntsätä sillointällöin jotain. 

Jos haluat, että lapsesi pelaa kerran viikossa koripalloa ilman mitään sitoumuksia, tavoitteita tai valmennusta, niin voit aivan hyvin pistää pystyyn koripalloporukan, joka kokoontuu vaikka jollekin koulun pihalle tiettynä aikana. Ei maksa yhtään mitään muuta kuin aikaasi. Miksi oletat, että sen legendaarisen jonkun muun pitää järjestää kaikki puolestasi. 

Sinä et edelleenkään ymmärrä. Miksi edes yksi seura ei voisi tarjota kerran viikossa olevaa joukkuepeliharrastusta ilman sarjatoimintaa? Näin maksukin pysyisi maltillisena ja olisi useamman saavutettavissa? On iso ongelma kun lapset eivät liiku. Kaikki eivät halua tai pysty harrastamaan samaa lajia monta kertaa viikossa. Monien harrastaminen ja liikkuminen jää kokonaan pois. Tämä on oikeasti iso ongelma, eikä koske vaan yhtä lajia, vaan todella suuntaa osaa lajeista.

Onko kouluilla enää olemassa urheilukerhoja? Omassa lapsuudessa oli 1-2 kertaa viikossa liikuntakerho koulun jälkeen missä pelattiin sählyä. Liikunnanopettaja veti sitä kerhoa. Kaikki sai tulla ilmaiseksi pelaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.

Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille. 

Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä. 

Kyllä kuvittelen. Lapsellani on myös ollut jotain kerta viikossa harrastuksia (tanssitunti, kuviskerho), jotka ovat olleet n. 100e / kausi. Pointtini on, että tällaisia vaihtoehtoja ei ole joukkuelajeissa tarjolla. Pakko maksaa useista treeneistä viikossa, vaikka kävisikin vain kerran. Ja ja turnauksista maksetaan vaikka ei osallistusikaan yhteenkään. Jonkun mielestä olisi ehkä kiva harrastaa jotain joukkuelajia vain kerran viikossa. Miksi se ei riitä?! Parempihan sen kuin 0 kertaa. Ja jos voisi harrastaa vain kerran viikossa, niin voisi harrastaa muutakin. Joillekin se oma harrastus on vaan "kivaa", ei koko elämä.

Meidän seurassa ainakin näissä höntsäporukoissa on se ongelma, ettei niissä sitten käydä, vaikka niitä halutaankin. Syyskuussa on 25 lasta ja lokakuun lopussa paikalle tulee enää 3-4. Ja aika usein siksi, että vanhemmilla ei ole motivaatiota kuskata tai tarkistaa että siellä treeneissä käydään.

Eli siis lopputulemana siellä käy muutama pelaaja, jotka eivät pysty mitään tekemään ja toiminta on tappiollista, koska valmentajan palkka on kumminkin maksettava. Siksi seurojen ei kannata järjestää höntsäilyä.

Tämä. Todellisuudessa kun vanhemmat eivät ole sitoutuneita kun halpa tai ilmainen harrastus eikä lastakaan niin kiinnosta joka kerta osallistua niin osallistuminen jää minimiin valtaosalta. Mielummin lapsi jää kavereiden kanssa puuhastelemaan jotain muuta kuin lähtee pellailemaan. 

Äh, jostain syystä edellinen viesti lähetti vain lainauksen eikä kirjoittamaani viestiä. Mutta pointti oli, että tuota vanhempien sitoutumisongelmaa voisi kiertää yksinkertaisesti niin, että sitä matalan kynnyksen urheilutoimintaa olisi lasten ja nuorten lähikouluissa eikä jossain urheiluhallilla kaupungin toisella puolen. Tässä tietysti ongelmana on se, että lähikouluja ei monilla enää edes ole, kun suuntana on sulloa mahdollisimman suuri oppilasmäärä yhteen kouluun, jolloin monilla koulumatkakin voi olla aika pitkä. Mutta ainakin vielä alakoulussa päivät ovat niin lyhyitä, että omassa koulussa tapahtuvaan urheilutoimintaan voisi hyvin osallistua suoraan koulun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapset käy seurakunnan tyttökerhossa. Ei maksa mitään ja välipalaakin on aina tarjolla. Kerran kuussa leivotaan ja muulloin askarrellaan, pelataan lautapelejä, lauletaan ym. Meille on myös tärkeää, ettei tarvitse sitoutua mihinkään. En ymmärrä, miten jotkut vanhemmat jaksaa sellaista elämää, jossa täytyy jatkuvasti toimia lasten treenikuskina ja suunnitella kaikki menot sen mukaan, milloin lapsilla on pelejä yms.

Minäpä kerron, koska olen tuollaisen perheen äiti. Se on itsellekin harrastus. En koe mitenkään raskaana sitä, että olen lasten harrastuksissa mukana. Tykkään viedä heitä treeneihin ja katsoa treenejä ja suunnitella sitä elämää treenien mukaan. Ei ole vaikeaa esim käydä omissa treeneissä, kaupassa tai kaverilla sillä aikaa kun lapsi on hallilla. Päinvastoin, tulee tehtyä aika monta asiaa mitä ei muuten tekisi ja tavattua paljon uusia ystäviä esimerkiksi.

Toki olen itsekin harrastanut kilpaurheilua eli tällainen aikatauluttaminen on ihan luonnollista. Lisäksi tykkään nähdä ihan paikan päällä niitä lasten onnistumisia.

Ei varmasti sovi kaikille. Itselleni on yhtä suuri ihmetys vanhemmat, jotka ei kirjaimellisesti millään tavalla halua osallistua lastensa harrastuksiin, vaikka harrastukset on monelle lapselle iso osa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurat ovat jo vuosiakausia rahoittaneet toimintaansa kuppaamalla Pirkka-Pettereiden vanhemmilta tolkuttomia maksuja. Vanemmat ovat niin sekaisin luullessaan, että heidän jälkikasvustaan tulee seuraana NHL-tähti, että rahaa löytyy. Oikeasti lahjakkaat pääsevät eteenpäin, muut ovat vain rahoittajia. Nyt tilanne  kärjistyy kun ihmisillä ei ole enää rahaa maksaa näitä riistomaksuja.

Ja siltikään ne seurat eivät tuota voittoa eikä niiden puuhamiehille ja -naisille pystytä maksamaan järkeviä korvauksia. Ei edes sille ylimmälle johdolle, joka painaa pitkää päivää rakkaudesta lajiin. Kukas tässä sinun salaliittoteoriassasi ne rahat kahmii itselleen?

Olen eri mutta vastaan: kunta ja halliyhtiöt. Ylivoimaisesti suurin osa rahoista ainakin luistelussa menee tilavuokriin.

Minäkin olen eri, mutta totta kai halliyhtiön ottaa niille kuuluvat maksut. Ei kai mikään hyväntekeväisyydellä pyöri. Tuonne just menee suurin osa vanhempien maksamista maksuista sekä onhan sillä omalla joukkueella myös kuluja. Tarvitaan vaatteita turnaukset maksaa jne. Noihin ne rahat joukkueilla menee. Budjetti on yleensä laadittu suht tarkasti niin että kulut saadaan katettua ja mitään ei jää oikeastaan säästöön. Budjetti myös esitetään vanhemmille niin että näkevät mihin raha menee.

Rikkaalla lajilla ,sika köyhät lapset........

Vierailija kirjoitti:

On niitä halpojakin harrastuksia lapsille. Paini, judo, salibandy, jalkapallo, koripallo, lentopallo. Pääasia, että lapsi liikkuu.

Jalkapallo ei ole erityisen halpa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrastukset ei ole ihmisoikeus.

Totta mutta jos matalapalkkalaiset joutuvat elämään kuin kehitysmaissa, eli vain elämään, niin he istuvat mielummin kotona ja nostavat saman korvauksen ja sitten ihmettelette kun töihin ei olekaan tekijöitä ja veronne nousevat sosiaalikulujen myötä.

Jännä kuinka monta alapeukkua. Kyllä työstä pitäisi saada ehdottomasti sellaista palkkaa, että sillä saa itselle ja perheelleen hankittua muutakin kuin katon pään päälle ja ruokaa. Meidän pitäisi elää hyvinvointivaltiossa, mutta ilmeisesti moni on sitä mieltä että se on vain harvojen oikeus ja muiden pitäisi elää tosiaan kuin jossain kehitysmaassa jossa ruoan hankkiminen on suunnilleen se elämän tarkoitus ja hengissä pysyminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.

Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille. 

Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä. 

Kyllä kuvittelen. Lapsellani on myös ollut jotain kerta viikossa harrastuksia (tanssitunti, kuviskerho), jotka ovat olleet n. 100e / kausi. Pointtini on, että tällaisia vaihtoehtoja ei ole joukkuelajeissa tarjolla. Pakko maksaa useista treeneistä viikossa, vaikka kävisikin vain kerran. Ja ja turnauksista maksetaan vaikka ei osallistusikaan yhteenkään. Jonkun mielestä olisi ehkä kiva harrastaa jotain joukkuelajia vain kerran viikossa. Miksi se ei riitä?! Parempihan sen kuin 0 kertaa. Ja jos voisi harrastaa vain kerran viikossa, niin voisi harrastaa muutakin. Joillekin se oma harrastus on vaan "kivaa", ei koko elämä.

Meidän seurassa ainakin näissä höntsäporukoissa on se ongelma, ettei niissä sitten käydä, vaikka niitä halutaankin. Syyskuussa on 25 lasta ja lokakuun lopussa paikalle tulee enää 3-4. Ja aika usein siksi, että vanhemmilla ei ole motivaatiota kuskata tai tarkistaa että siellä treeneissä käydään.

Eli siis lopputulemana siellä käy muutama pelaaja, jotka eivät pysty mitään tekemään ja toiminta on tappiollista, koska valmentajan palkka on kumminkin maksettava. Siksi seurojen ei kannata järjestää höntsäilyä.

Tämä. Todellisuudessa kun vanhemmat eivät ole sitoutuneita kun halpa tai ilmainen harrastus eikä lastakaan niin kiinnosta joka kerta osallistua niin osallistuminen jää minimiin valtaosalta. Mielummin lapsi jää kavereiden kanssa puuhastelemaan jotain muuta kuin lähtee pellailemaan. 

Äh, jostain syystä edellinen viesti lähetti vain lainauksen eikä kirjoittamaani viestiä. Mutta pointti oli, että tuota vanhempien sitoutumisongelmaa voisi kiertää yksinkertaisesti niin, että sitä matalan kynnyksen urheilutoimintaa olisi lasten ja nuorten lähikouluissa eikä jossain urheiluhallilla kaupungin toisella puolen. Tässä tietysti ongelmana on se, että lähikouluja ei monilla enää edes ole, kun suuntana on sulloa mahdollisimman suuri oppilasmäärä yhteen kouluun, jolloin monilla koulumatkakin voi olla aika pitkä. Mutta ainakin vielä alakoulussa päivät ovat niin lyhyitä, että omassa koulussa tapahtuvaan urheilutoimintaan voisi hyvin osallistua suoraan koulun jälkeen.

Kouluissa on jo urheilukerhoja. Ja taas se ei auta tähän motivaatio-ongelmaan. Ensinnäkin kaupungeissa se koulun urheiluhalli on todennäköisesti jonkin seuran käytössä koulun jälkeen. Toisekseen kukaan vapaaehtoinen ei pääse tulemaan keskellä työpäivää ja kolmanneksi niitä lapsia ei sinne kerhoon voi pakottaa. Ja koska niitä höntsäilijöitä on nykyisin kovin vähän, yhdestä koulusta ei välttämättä saada järkevää porukkaa aikaiseksi.

Miten kallista kilpauinti on?

Meillä on lähialueen vanhempien kanssa perustettu matalan kynnyksen palloilukerho, jossa vanhemmat vuorollaan kaitsevat jalkapalloilevia ja talvella luistelevia alueen lapsia kerran pari viikossa. Ilmaista kaikille, ja kaikki voittaa, kun lapsi saa samalla harrastuskavereita. Leikkimieli on mukana, mutta yleensä pelataan ihan sääntöjen mukaan. Välillä on ollut vapaan luistelun kertoja, jolloin aikuinen vetää vaikka peilileikkiä.

Meidän lapset harrastaa suunnistusta ja yhtä budolajia. Rahaa kahteen harrastukseen menee alle 200 € vuodessa per lapsi plus vaatteet ja varusteet. Lisäksi yksi lapsista käy koulullaan pidettävässä lentopallokerhossa, joka ei maksa mitään. Olemme keskituloisia mutta harrastusten on pakko olla halvimmasta päästä, koska meillä on 6 lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni alkaa kyllä olla sellainen olo, että menkööt konkkaan hyvinvointivaltio.

Samaa alan itse toivomaan, kun lukee keskustelua. Vaaditaan lapsille kymppitonnien harrastuksia verorahoista, aivan kuin raha tulisi seinästä. Onko ihmisten todellisuuden taju tosiaan näin hukassa?

Sanos muuta. On tietysti ikävää ettei kaikki voi harrastaa mitä haluaa, mutta hyvä että se on mahdollista edes niille, joilla on varaa maksaa lastensa harrastuksista aiheutuvat kustannukset.

Tämä on tosiaan ihme ajattelua, että kaikilla pitää olla keskiluokkainen elintaso. Ei pidä. Keskiluokka käy töissä saadakseen sen keskiluokkaisen elintason. Ei töissä ole järkeä käydä, jos saman elintason saa käymättäkin.

Ja siihen keskiluokkaiseen elintasoon liittyvät myös lasten paremmat harrastusmahdollisuudet. On iso ongelma jos keskiluokalla ei riitä rahat niihin harrastuksiin ja taloihin, joihin ennen on riittänyt, koska elämän vuokraluukussa ilman harrastuksia saa myös mitään tekemättä.

Itse harrastuksista olen sillä kannalla, että alaikäisten harrastamisen pitäisi olla kaikille ilmaista, jotta jokaisella on mahdollisuus harrastaa sitä mitä haluaa.

Kuka sen maksaa ne jääajat, valmentajat, musiikinopettajat, tanssinopettajat? Mistä se raha otetaan ellei niiden harrastusten maksullisuudesta, jolloin ne harrastukset kustannetaan sen mukaan, kenellä on halua ja rahaa niistä maksaa?

Tietenkään ei mistään. Tai vaihtoehtoisesti sitten koulujen yhteyteen nämä harrastukset. Enhän sano että tuo olisi mahdollista, mutta toivoisin että voisi olla. Harrastuksissa on sen itse lajin lisäksi niin monta kehittävää asiaa.

Käytännössä tuo on täysi mahdottomuus ja siksi köyhien on vain tyytyminen niihin jääkiekkoa, taitoluistelua ja ratsastusta halvempiin harrastuksiin. Jos ei ole muuhun varaa kuin käpylehmien tekoon, niin sitten siihen.

Fakta sekin on, että keskituloisten on saatava jotain lisäarvoa sillä tekemällään työllä. Siksi työttömällä ei voi olla keskituloinen elintaso.

Kouluissa ei ole varaa enää edes koulukirjoihin välttämättä ja sitten pitäisi koko kansalle alkaa jääkiekkoja kustantamaan.

No se on ainoa tapa taata köyhille mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen. Toki köyhät ennemmin valitsee sen, että rikkaatkaan ei saa harrastaa, koska siinä on sellainen olo, että on saatu herrat kyykkyyn.

Miten köyhät sen asian päättävät? Ja miksi köyhillä pitäisi olla mahdollisuus pelata jääkiekkoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.

Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille. 

Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä. 

Kyllä kuvittelen. Lapsellani on myös ollut jotain kerta viikossa harrastuksia (tanssitunti, kuviskerho), jotka ovat olleet n. 100e / kausi. Pointtini on, että tällaisia vaihtoehtoja ei ole joukkuelajeissa tarjolla. Pakko maksaa useista treeneistä viikossa, vaikka kävisikin vain kerran. Ja ja turnauksista maksetaan vaikka ei osallistusikaan yhteenkään. Jonkun mielestä olisi ehkä kiva harrastaa jotain joukkuelajia vain kerran viikossa. Miksi se ei riitä?! Parempihan sen kuin 0 kertaa. Ja jos voisi harrastaa vain kerran viikossa, niin voisi harrastaa muutakin. Joillekin se oma harrastus on vaan "kivaa", ei koko elämä.

No varmasti pystyt ymmärtämään, jos oikein yrität, että urheiluseuroilla on omat tavoitteensa. Koripalloseuroilla se on usein tarjota mahdollisuus koripallon harrastamiseen. Silloin ryhmät kasataan sen mukaan, mikä tukee koripallon harrastamista eikä sitä että lapsi haluaisi vähän höntsätä sillointällöin jotain. 

Jos haluat, että lapsesi pelaa kerran viikossa koripalloa ilman mitään sitoumuksia, tavoitteita tai valmennusta, niin voit aivan hyvin pistää pystyyn koripalloporukan, joka kokoontuu vaikka jollekin koulun pihalle tiettynä aikana. Ei maksa yhtään mitään muuta kuin aikaasi. Miksi oletat, että sen legendaarisen jonkun muun pitää järjestää kaikki puolestasi. 

Sinä et edelleenkään ymmärrä. Miksi edes yksi seura ei voisi tarjota kerran viikossa olevaa joukkuepeliharrastusta ilman sarjatoimintaa? Näin maksukin pysyisi maltillisena ja olisi useamman saavutettavissa? On iso ongelma kun lapset eivät liiku. Kaikki eivät halua tai pysty harrastamaan samaa lajia monta kertaa viikossa. Monien harrastaminen ja liikkuminen jää kokonaan pois. Tämä on oikeasti iso ongelma, eikä koske vaan yhtä lajia, vaan todella suuntaa osaa lajeista.

Tähän on esitetty jo syy: höntsäryhmissä ei lopulta käy ketään ja toiminta on tappiollista, eli niitä ei kannata järjestää.

Miksi harrastamisen pitää tarkoittaa ammattimaista urheilua. Tottakai on kallista jos on kaiken maailman kisamatkoja ja treenejä joka päivä. Minne kadonneet ne "normaalit" pari kertaa viikossa harrastukset? Sellaisia harrastukset ennen olivat.

Vierailija kirjoitti:

Miten kallista kilpauinti on?

Aivan järjettömän kallista. Pelkkä kausimaksu junnuissa 3000e eikä edes sisällä vielä paljon mitään.

Suhteessa kalliimpaa kuin jäälajit. Ottaen siis huomioon, että se kunnan uimahalli on olemassa kaikkia kuntalaisia varten ja kävijät maksavat pääsymaksun vs kuntien jäähalleissa yleisövuorot ovat maksuttomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurat ovat jo vuosiakausia rahoittaneet toimintaansa kuppaamalla Pirkka-Pettereiden vanhemmilta tolkuttomia maksuja. Vanemmat ovat niin sekaisin luullessaan, että heidän jälkikasvustaan tulee seuraana NHL-tähti, että rahaa löytyy. Oikeasti lahjakkaat pääsevät eteenpäin, muut ovat vain rahoittajia. Nyt tilanne  kärjistyy kun ihmisillä ei ole enää rahaa maksaa näitä riistomaksuja.

Ja siltikään ne seurat eivät tuota voittoa eikä niiden puuhamiehille ja -naisille pystytä maksamaan järkeviä korvauksia. Ei edes sille ylimmälle johdolle, joka painaa pitkää päivää rakkaudesta lajiin. Kukas tässä sinun salaliittoteoriassasi ne rahat kahmii itselleen?

Olen eri mutta vastaan: kunta ja halliyhtiöt. Ylivoimaisesti suurin osa rahoista ainakin luistelussa menee tilavuokriin.

Kunta tuskin tekee mitään jäätävää voittoa halleillaan. Riippuu varmaan vähän kunnasta, mutta tuskin laskuttavat ainakaan junnujoukkueilta enempää kuin mitä kustannukset ovat. Sitten, jos hallin on rakentanut yksityinen yrittäjä ja vuokraa halliaan eteenpäin, niin yrittäjällä on toki oikeus hinnoitella palvelunsa niin kuin haluaa. Jos seurasta tuntuu, että maksetaan liikaa, niin ei muuta kuin rahoitus kasaan ja hallia pystyyn, kun se yrittäminen on kerran niin helppoa. Jotenkin kyllä vaikea kuvitella, että jonkin pikkukylän jäähalli olisi mikään huikea bisness. 

Pikkukylien hallit on kyllä ainakin isojen kaupunkien liepeillä ihan hyvä bisnes. Kas kun kaupunkien hallit ei yleensä riitä käyttäjille, niin aikaa ostetaan kaikkialta mistä saadaan.

Ja toki halliyhtiö saa tehdä voittoa. Mutta sinne ne rahat menee, kuten tuossa edellä kysyttiin.