Perintövero maksettava vaikka en saanut perintöä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homma menee niin, että jos vaimo myy asunnon, niin pesä jaetaan ja sinä saat osuutesi asunnon myynnistä. 

Vaimolla on oikeus jatkaa asumista pariskunnan yhteisessä asunnossa, mutta tämä asumisoikeus ei mitenkään siirry jos se yhteinen asunto myydään ja ostetaan uusi asunto tilalle. 

Paitsi jos testamentissa on maininta asiasta.

Lakiosa nyt kuuluisi kumminkin saada.

Kyllä sen lakipykälien mukaisen perinnön tietenkin saa lesken hallintaoikeudesta huolimatta. Sitä ei vaan saa omaan käyttöönsä heti.

Teillä on jakamaton pesä. Verot pitää maksaa koko pesästä, vaikka sitä ei olekkaan jaettu. Vasta äitisi jälkeen saat perinnön. Silloin ei mene mitään veroa.

Vierailija kirjoitti:

Teillä on jakamaton pesä. Verot pitää maksaa koko pesästä, vaikka sitä ei olekkaan jaettu. Vasta äitisi jälkeen saat perinnön. Silloin ei mene mitään veroa.

Perintövero maksetaan siitä mikä perukirjassa on määritelty vainajan omaisuudeksi.

Perukirjassa eritellään vainajan omaisuus, kohta A ja myös lesken omaisuus , kohta B tai miten lakimies on otsikoinut .

Vainajan perilliset maksavat veron vainajan omaisuudesta. Lesken kuoltua lesken omaisuudesta.

( Mieheni kuoli joku vuosi sitten, joten asia on tarkasti tiedossa. )

Ja kun perintöverot on maksettu, omaisuus merkitty reaaliarvossa perukirjaan, ei rahoja jakaessa enää mene veroja.

Paitsi jos se asunto myydään korkeampaan hintaan kuin perukirjassa tulee myyntivoiton verotus

Ihan googlaamalla löytyi Minilexin sivuilta:

Leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämään asuntoon, vaikka tämä asunto olisikin yksin kuolleen puolison omistama. Tämä oikeus tosin edellyttää, että lesken omaan omaisuuteen ei kuulu kodiksi sopivaa asuntoa. Lesken hallintaoikeus oikeuttaa nimensä mukaisesti ainoastaan asunnon hallintaan. Asunnon omistus ei siis siirry leskelle. Tämän vuoksi leskellä ei ole oikeutta myydä, pantata, lahjoittaa tai testamentata asuntoa. Jos perilliset hankkivat uuden asunnon vanhan sijaan, siirtyy lesken hallintaoikeus koskemaan uutta asuntoa.

Tavanomaista on, että leski ja kuolinpesä omistavat asunnon puoliksi. Tämä ei muuta edellä esitettyä tilannetta. Leskellä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta vaatia asunnon myyntiä ja uuden sopivamman ostamista, elleivät kuollen puolison perilliset ole siihen suostuvaisia. Asunto on toki mahdollista myydä kaikkien osapuolten yhteisellä päätöksellä, mutta leski saa myynnistä vain puolet asunnon luovutushinnasta, mikä ei välttämättä riitä uuden asunnon hankkimiseen. Perillisillä ei ole velvollisuutta sijoittaa myynnistä saatuja rahoja uuteen asuntoon, johon lesken hallintaoikeus siirtyisi. Leski on siis perillisten myötämielisyyden varassa, mikäli hän haluaa vaihtaa asuntoa.

Lesken oikeus asuntoon on siis rajattu vain puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämään asuntoon tai muuhun jäämistöön kuuluvaan asuntoon, joka on lesken kodiksi kelpaava. Jos leskelle halutaan turvata oikeus asunnon vaihtamiseen puolison kuoleman jälkeen, on siitä hyvä määrätä testamentissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vain. Miehelleni kävi näin. Hänen isänsä kuoli ja oli mennyt naimisiin tätä ennen. Yhteinen asunto pääkaupunkiseudulla. Nuori leski asuu siellä vieläkin ja hirmuiset perintöverot tyhjästä maksanut mieheni saattaa kuolla jopa ennen tuota isänsä leskeä. Muuta omaisuutta ei siis ollut paljoa, mutta huiman arvokas asunto. Perintövelkaa maksaa vieläkin kuukausittain, vaikka isänsä kuoli yli 20v sitten. 

Tosi ikävä tilanne. Ei saisi olla tuollaista. Laissa pitäisi olla niin, että jos ei ole yhteiset lapset, niin edesmenneen lapset pitää maksaa asunnosta ulos. Miehen isä olisi pitänyt ajatella lastaan ja järjestellä asiat niin ettei tuota tilannetta olisi syntynyt. En ymmärrä näitä avioliittoja joita solmitaan jos kerran on eronnut tai jäänyt leskeksi ja on jo lapsia. Mutta minä ajattelenkin lapsia aina ensiasijaisesti.

Eli leski on maksanut puolet asunnosta, menettää puolisonsa ja vielä pitäisi maksaa lapsille jotain? Muutenkin talous koutuu koville kun yhtäkkiä maksat yksin kaikesta. 

Sekö on oikein että lapset maksavat tyhjästä? Leski istuu lasten omaisuuden päällä, lasten rahoilla. Asunnon voi myydä jolloin win-win-tilanne. Parhaassa tapauksessa leski on tosiaan lasten ikäinen ja voi elää vielä 50 v.

Ei, vaan perinnöstä pitäisi maksaa vero vasta kun sen saa. Onneksi ahneet lapset eivät pääse ryöstämään leskeltä kotiansa. Kyllä oikeus asua kodissaan on suurempi oikeus kuin lasten saada rahaa mihin ei ole osaa eikä arpaa. Mieti nyt itse jos olisit kovalla työllä oman puolikkaasi maksanut. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kysy asiaa ilmasesta oikeusapu toimisto? Osoiten löydät netti.Tai miksi et suoraan verottajalta,senkin osoite netissä? Helsinki lisäksi on määrätyt kirjastot illat : 1 kerta kuukaudessa Laki neuvontaa ihan ilmasta.Kai sama jokaisen kaupungin kirjastot?

Saman neuvon saat tosin tältä palstalta kuin saisit noista: Omistat nyt merkittävän osuuden äitisi ostamasta asunnosta, ja vero on määrätty sen takia.

Jokaisen kansalaisen pitäisi suorittaa juristin tutkinto jos meinaa näistä pykäläviidakoista selvitä.

Miksi verotus on tehty noin monimutkaiseksi ja kalliiksi (palkkaa juristi tunti á 220€) mistä tavan pulliainen ei ymmärrä mitään ja sitten on vielä itse vastuussa kun ei ymmärrä mitä pitää tehdä?

Jos äitisi kuolee ennen sinua, olet hänem rintaperillisensä ja perit hänet. Nyt maksettu vero otetaan huomioon myöhemmässä verotuksessa. Perukirjat ovat sähköisessä muodossa vuodesta 1994 asti, joten tiedot löytyvät varmasti.

47mies kirjoitti:

Kyllä se omaverosta pitäisi näkyä paljonko sinun piti perintöä saada. Itsellä näkyy, sain perintöä 129000 euroa ja verot oli kymppitonnin luokkaa. Veroa ei makseta jos ei saa perintöö nii se vaan on.

Kyllähän ap sai perintöä. Eli perintöveron perusteena olevan puolikkaan isänsä asunnosta. Ikävä vaan, että äiti kavalsi kuolinpesän eli ap:n rahat itselleen ostaakseen uuden kodin itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vain. Miehelleni kävi näin. Hänen isänsä kuoli ja oli mennyt naimisiin tätä ennen. Yhteinen asunto pääkaupunkiseudulla. Nuori leski asuu siellä vieläkin ja hirmuiset perintöverot tyhjästä maksanut mieheni saattaa kuolla jopa ennen tuota isänsä leskeä. Muuta omaisuutta ei siis ollut paljoa, mutta huiman arvokas asunto. Perintövelkaa maksaa vieläkin kuukausittain, vaikka isänsä kuoli yli 20v sitten. 

Tosi ikävä tilanne. Ei saisi olla tuollaista. Laissa pitäisi olla niin, että jos ei ole yhteiset lapset, niin edesmenneen lapset pitää maksaa asunnosta ulos. Miehen isä olisi pitänyt ajatella lastaan ja järjestellä asiat niin ettei tuota tilannetta olisi syntynyt. En ymmärrä näitä avioliittoja joita solmitaan jos kerran on eronnut tai jäänyt leskeksi ja on jo lapsia. Mutta minä ajattelenkin lapsia aina ensiasijaisesti.

Eli leski on maksanut puolet asunnosta, menettää puolisonsa ja vielä pitäisi maksaa lapsille jotain? Muutenkin talous koutuu koville kun yhtäkkiä maksat yksin kaikesta. 

Sellainen se laki Suomessa on.

Jos ei ole keskinäistä testamenttia niin puolet omaisuudesta perii jälkeläiset.

Todennäköisesti tässä kuolinpesää ei ole jaettu, vaan äidin uusi asunto on ostettu kuolinpesän nimiin. Ap on osakkaana tässä kuolinpesässä eli omistaa sitä kautta (mutta ei suoraan) osan asunnosta. Ap voi vaatia kuolinpesän jakoa. Kuolinpesä voidaan jakaa myös osittain niin, että sen omaisuudesta maksetaan ap:lle niin paljon, että hän pystyy maksamaan perintöveronsa.

Koska äidin uusi asunto ei ole se, jossa äiti ja isä asuivat isän kuollessa, äidillä ei ole asuntoon lesken asumisoikeutta muuten kuin siinä tapauksessa, että ap on allekirjoittanut jonkin paperin, jossa lesken asumisoikeus siirretään tähän uuteen asuntoon. Jos kuolinpesän ainoa omaisuus olisi asunto, jossa leski asuu asumisoikeuden turvin, tilanne olisi ap:n kannalta hankalampi. Vaikka ap vaatisi kuolinpesän jakoa, niin hän saisi silloin jaossa vain omistusoikeuden osaan asunnosta, johon leskellä on asumisoikeus, eli ap ei saisi tässä vaiheessa senttiäkään rahaa perintöveron maksamiseen.

Vierailija kirjoitti:

47mies kirjoitti:

Kyllä se omaverosta pitäisi näkyä paljonko sinun piti perintöä saada. Itsellä näkyy, sain perintöä 129000 euroa ja verot oli kymppitonnin luokkaa. Veroa ei makseta jos ei saa perintöö nii se vaan on.

Kyllähän ap sai perintöä. Eli perintöveron perusteena olevan puolikkaan isänsä asunnosta. Ikävä vaan, että äiti kavalsi kuolinpesän eli ap:n rahat itselleen ostaakseen uuden kodin itselleen.

Todennäköisesti äiti ei ole kavaltanut kuolinpesää, vaan äidin uusi asunto on ostettu (ainakin osittain) kuolinpesän nimiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vain. Miehelleni kävi näin. Hänen isänsä kuoli ja oli mennyt naimisiin tätä ennen. Yhteinen asunto pääkaupunkiseudulla. Nuori leski asuu siellä vieläkin ja hirmuiset perintöverot tyhjästä maksanut mieheni saattaa kuolla jopa ennen tuota isänsä leskeä. Muuta omaisuutta ei siis ollut paljoa, mutta huiman arvokas asunto. Perintövelkaa maksaa vieläkin kuukausittain, vaikka isänsä kuoli yli 20v sitten. 

Tosi ikävä tilanne. Ei saisi olla tuollaista. Laissa pitäisi olla niin, että jos ei ole yhteiset lapset, niin edesmenneen lapset pitää maksaa asunnosta ulos. Miehen isä olisi pitänyt ajatella lastaan ja järjestellä asiat niin ettei tuota tilannetta olisi syntynyt. En ymmärrä näitä avioliittoja joita solmitaan jos kerran on eronnut tai jäänyt leskeksi ja on jo lapsia. Mutta minä ajattelenkin lapsia aina ensiasijaisesti.

Eli leski on maksanut puolet asunnosta, menettää puolisonsa ja vielä pitäisi maksaa lapsille jotain? Muutenkin talous koutuu koville kun yhtäkkiä maksat yksin kaikesta. 

Sekö on oikein että lapset maksavat tyhjästä? Leski istuu lasten omaisuuden päällä, lasten rahoilla. Asunnon voi myydä jolloin win-win-tilanne. Parhaassa tapauksessa leski on tosiaan lasten ikäinen ja voi elää vielä 50 v.

Ei, vaan perinnöstä pitäisi maksaa vero vasta kun sen saa. Onneksi ahneet lapset eivät pääse ryöstämään leskeltä kotiansa. Kyllä oikeus asua kodissaan on suurempi oikeus kuin lasten saada rahaa mihin ei ole osaa eikä arpaa. Mieti nyt itse jos olisit kovalla työllä oman puolikkaasi maksanut. 

Nyt vaan hakemaan muutosta Suomen lainsäädäntöön. Lakimuutokset ratkaistaan eduskunnassa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Aloittaja voisi kertoa, onko hänellä perukirjasta kopio. Jos ei ole, niin se kannattaa pyytää verottajalta. Jos äiti on pimittänyt hänen perintöään, kannattaa mennä lakimiehen puheille.

Jänniä tilanteita tulee, kun asiasta tietämättömät hoitavat nuukuuksissaan perunkirjoituksen. Aloittajan tapauksessa se lienee ollut leski. Yhdessä tietämässäni tapauksessa vainajan perintö jaettiin puoliksi lesken ja lasten kesken. Kyseessä oli tilillä olleet rahat, useita kymmeniä tuhansia euroja. Leski vaan oli varakkaampi eikä hänelle olisi kuulunut rahoista euroakaan. Ei tykännyt, kun myöhemmin piti palauttaa kuolinpesälle saamansa rahat. Tätä ei oltaisi huomattu ellei yksi perijöistä olisi joutunut ulosoton asiakkaaksi.

Äitisi huijasi.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja voisi kertoa, onko hänellä perukirjasta kopio. Jos ei ole, niin se kannattaa pyytää verottajalta. Jos äiti on pimittänyt hänen perintöään, kannattaa mennä lakimiehen puheille.

Jänniä tilanteita tulee, kun asiasta tietämättömät hoitavat nuukuuksissaan perunkirjoituksen. Aloittajan tapauksessa se lienee ollut leski. Yhdessä tietämässäni tapauksessa vainajan perintö jaettiin puoliksi lesken ja lasten kesken. Kyseessä oli tilillä olleet rahat, useita kymmeniä tuhansia euroja. Leski vaan oli varakkaampi eikä hänelle olisi kuulunut rahoista euroakaan. Ei tykännyt, kun myöhemmin piti palauttaa kuolinpesälle saamansa rahat. Tätä ei oltaisi huomattu ellei yksi perijöistä olisi joutunut ulosoton asiakkaaksi.

Tasinkoa ei ole kuolemantapauksessa pakko antaa, ero on eri asia.

Mieheni perukirjaan lakimies merkitsi ettei leski ( olen varakkaampi) anna tasinkoa. Ihan lasteni toiveesta, pääsivät silloin pienemmällä perintöverolla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homma menee niin, että jos vaimo myy asunnon, niin pesä jaetaan ja sinä saat osuutesi asunnon myynnistä. 

Vaimolla on oikeus jatkaa asumista pariskunnan yhteisessä asunnossa, mutta tämä asumisoikeus ei mitenkään siirry jos se yhteinen asunto myydään ja ostetaan uusi asunto tilalle. 

Paitsi jos testamentissa on maininta asiasta.

Lakiosa nyt kuuluisi kumminkin saada.

Joo, jos vaatii sen ajoissa, eli  viimeistään 6 kuukautta siitä kun on saanut testamentin tiedoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homma menee niin, että jos vaimo myy asunnon, niin pesä jaetaan ja sinä saat osuutesi asunnon myynnistä. 

Vaimolla on oikeus jatkaa asumista pariskunnan yhteisessä asunnossa, mutta tämä asumisoikeus ei mitenkään siirry jos se yhteinen asunto myydään ja ostetaan uusi asunto tilalle. 

Paitsi jos testamentissa on maininta asiasta.

Lakiosa nyt kuuluisi kumminkin saada.

Missään ei määrätä, että lakiosan olisi tultava rahana. Aloittaja on selittänyt tilanteen aika epäselvästi mutta jos äiti on laittanut ostamansa asunnon itsensä ja kuolinpesän nimiin, lopputulos on että aloittaja ei ole menettänyt mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja voisi kertoa, onko hänellä perukirjasta kopio. Jos ei ole, niin se kannattaa pyytää verottajalta. Jos äiti on pimittänyt hänen perintöään, kannattaa mennä lakimiehen puheille.

Jänniä tilanteita tulee, kun asiasta tietämättömät hoitavat nuukuuksissaan perunkirjoituksen. Aloittajan tapauksessa se lienee ollut leski. Yhdessä tietämässäni tapauksessa vainajan perintö jaettiin puoliksi lesken ja lasten kesken. Kyseessä oli tilillä olleet rahat, useita kymmeniä tuhansia euroja. Leski vaan oli varakkaampi eikä hänelle olisi kuulunut rahoista euroakaan. Ei tykännyt, kun myöhemmin piti palauttaa kuolinpesälle saamansa rahat. Tätä ei oltaisi huomattu ellei yksi perijöistä olisi joutunut ulosoton asiakkaaksi.

Tasinkoa ei ole kuolemantapauksessa pakko antaa, ero on eri asia.

Mieheni perukirjaan lakimies merkitsi ettei leski ( olen varakkaampi) anna tasinkoa. Ihan lasteni toiveesta, pääsivät silloin pienemmällä perintöverolla

Niin siis elävää eli varakkaampaa puolisoa ei peritä etukäteen saamalla pesään tasinkoa.

Varakkaamman kuoltua ensin on hänen tasinkonsa leskelle tavallaan pois lasten perinnöstä.