Minkä ikäinen olet ja mikä on isoin ongelmasi tällä hetkellä?
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ikä vaikuttaa (vai vaikuttaako) ihmisten ongelmiin. Olkoon ongelma sitten iso tai pieni.
38 vuotta. Isoin ongelmani tällä hetkellä liittyy rakennusluvan saamiseen Espoossa.
Kommentit (1905)
En saanut rakennuslupaa espooseen? Raharikkaiden naisten paska vauva alusta?
Vierailija kirjoitti:
40. Olen perheellinen ja rakastunut toiseen naiseen. En ole pettänyt, enkä aio pettää, mutta vähän ikäväähän tämä on haikailla mahdottoman rakkauden perään. En myöskään aio erota, koska lapset jäisivät kuitenkin vaimon luo ja haluan heidät elämääni. Luksusongelma kuitenkin siinä mielessä, että parisuhteemme on ihan hyvä. Olen vain sattunut kohtaamaan sielunkumppanini.
Tommonen mies pilasi minunkin elämäni, kertoi sitten ettei koskaan ollutkaan rakastunut minuun. Kuhan ollaan vaan yhdessä, saateri.
Vierailija kirjoitti:
Paljon on ahdistuneita ja masennusta ketjussa.suuri Täällä kans yksi joka kaipaa naista kumppaniksi. Jaksamista kaikille m31
Hei pelle, suuri osa naisista on masentuneita koska ovat heikkoja ja alistuneet feminismin valheisiin. Ja tietysti suuri syy on heikoissa miehissä kun ovat alistuneet moiseen ja nyt kaikki kärsii. Paitsi minä jotkut harvat.
hävettää Suomen puolesta kirjoitti:
moi. olen 72-vuotias eläkeläinen.
joudun käymään töissä, koska koko eläke menee vuokraan! miten on mahdollista, että vuokrataso on niin korkea tässä maassa, mutta kukaan ei protestoi!!!!!???? näin kylmässä ilmastossa ei saisi yhdenkään ihmisen asua ulkona!!! vai maailman onnellisin maa!? mistä semmoset johtopäätökset on tehty!? sinne vaan ruokajonoon haastattelemaan, hopihopi!
Ei vuokrien taso ole korkea. Vaan kaiken, ihan kaiken hinta on korkea. Laske lainan lyhennys ja sen korko, vastike yhteen. Muista lisätä sopiva summa kuukausittain tulevia remontteja, tyhjiä kuukausia ja sitä riskiä varten, että vuokralainen ei maksa kuukausiin. Vähennä edelliset vuokrasi määrästä. Vähennä erotuksesta -30% pääomaveroa. Onko kallis se sinun vuokrasi?
Ikää on 31 vuotta ja suurin ongelma on huomattava ylipaino. Kaikki muu hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40. Olen perheellinen ja rakastunut toiseen naiseen. En ole pettänyt, enkä aio pettää, mutta vähän ikäväähän tämä on haikailla mahdottoman rakkauden perään. En myöskään aio erota, koska lapset jäisivät kuitenkin vaimon luo ja haluan heidät elämääni. Luksusongelma kuitenkin siinä mielessä, että parisuhteemme on ihan hyvä. Olen vain sattunut kohtaamaan sielunkumppanini.
Tommonen mies pilasi minunkin elämäni, kertoi sitten ettei koskaan ollutkaan rakastunut minuun. Kuhan ollaan vaan yhdessä, saateri.
Huutonaurua tuolle jota lainasit. Todella lapsellista uskoa johonkin sielunkumppaniin. Juu vie sielun kunnes tapaat jonkun jota haluat panna vielä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 35 ja yksi isoimmista ongelmistani on, etten vieläkään tiedä, haluanko lapsia.
Tuttu tunne.
N 36v ja totesin, että koska en tähän ikään jo tiedä että haluan lapsia, niin se tarkoittaa sitä että EN halua lapsia. Kyllä sen tietää ja tuntee jos läpsia haluaa, jos empii ja empii, tarkoittaa se sitä ettei vaan uskalla myöntää edes itselleen saati muille ettei lapset ole mun juttuni.Olen nähnyt katkeria lapsettomia vanhojapiikoja. Ehkä kannattaisi miettiä, että olisi edes joku, joka pitää yhteyttä vanhoilla päivilläsi.
Mä olen nähnyt katkeria lapsellisia mummoja. Ei ne penskat mitenkään autuaaksi tee.
Et ymärrä pointtia. Jos ei ole edes niitä penskoja, ei ketään, niin on kyllä tosi murhe. Sulkapallo kaverini on pappi ja kertoi silloin tällöin siunanneensa hautaan henkilön, jolla ei ollut yhtään saattajaa. Kunnan miehet kantoivat ruumiin hautaan.
En ymmärrä tätä pappien usein esille tuomaa asiaa, että kun ei ollut yhtään saattajaa. Sille joka siellä arkussa makaa on yhdentekevää montako saattajaa on paikalla. Onko tässä siitä kysymys, että pappia ei innosta esiintyä tyhjälle kirkkosalille? Turha on ihmisiä stressata saattajien ja surijoiden määrällä. Mitä varten sitä arkkua pitää retuuttaa ja katsojien jännittää, pääseekö ne perille asti vai putoaako. Kyllä arkku pitää saada kunniakkaasti hautaan vaikka kärryillä, ei siinä mitään suvun kantajia tarvita. Kirkko henkilökuntineen järjestäköön asian ilman, että sitä pitää erityisenä asiana korostaa.
Oletko tosissasi? Ei kai pappia tuossa käytännön järjestelyt kiinnosta, kyllähän ne hoituu.
Mutta jos ei hautajaisiin ilmesty yhtään ketään, niin kuinka yksinäinen ihminen on eläessään ollut, sehän tässä on se kysymys.
Se on se , mikä pappia kiinnostaa ja surettaa tuon kuolleen ihmisen puolesta.
Toki ymmärrät, kunhan haluat vaan viisastella.
M-74 vuotta enkä saa naiista. Kaikki vain huijaavat rahani. Arvaattekin että sitten kun rahaa ei enää ole, niin naiset kaikkoavat.
39 vuotias. Olen edelleen hoikka ja kaunis urheilullinen nainen, kiitos geenien ja terveellisten elämäntapojen. Elän hyvässä parisuhteessa ja mielestäni minulla oikein haluttava mieskin, mutta hän ei halua seksiä kanssani. Se tuntuu ristiriitaiselta, koska kelpaan kyllä muille, mutta haluaisin vain omaa puolisoani.
Vierailija kirjoitti:
M-74 vuotta enkä saa naiista. Kaikki vain huijaavat rahani. Arvaattekin että sitten kun rahaa ei enää ole, niin naiset kaikkoavat.
Älä anna rahaa kenellekään jolta et saa vastiketta. Itse olen 52 ja haluan nuoria naisia mutta en niitä muuten saa kuin rahalla. Se on ihan ok, kaikki ovat tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
39 vuotias. Olen edelleen hoikka ja kaunis urheilullinen nainen, kiitos geenien ja terveellisten elämäntapojen. Elän hyvässä parisuhteessa ja mielestäni minulla oikein haluttava mieskin, mutta hän ei halua seksiä kanssani. Se tuntuu ristiriitaiselta, koska kelpaan kyllä muille, mutta haluaisin vain omaa puolisoani.
Kuulostaa kovin viehättävälle. Täällä olisi vastaavassa tilanteessa oleva mies. Vois olla hyvä match.
39v ja uusperheessä kaikenlaista pashaa.
Aikuisiän akne puhkesi ja sitä nyt sitten lääkitään.
37. Hyviä asioita elämässä, mutta merkityksen puute vaivaa.
Kaikenlainen pakko-osallistumisen mm. työpaikan hiihaajuttuihin. Kokoukset on myös pakkopullaa jossa olen ihan muualla kuin omalla mukavuusalueellani. Toivoisin, että pääsisin vaan muista ihmisistä eroon erakoksi ja ehkäpä perustaisin oman yksinyrityksen. Ahdistun kun pitää keksiä sanottavaa muille ihmisille. Ikää 40-50 välissä...
M57
Masennus. Mikään asia ei ole tavoittelemisen arvoinen, mennään vanhoilla rutiineilla, kuin katsoisi elokuvaa joka ei kiinnosta. Odotetaan suurta romahdusta. Voisin antaa elämäni sellaiselle, jolle on siitä iloa.
( nämä kaikki on masentavaa luettavaa, mutta johtuu kysymyksestä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40. Olen perheellinen ja rakastunut toiseen naiseen. En ole pettänyt, enkä aio pettää, mutta vähän ikäväähän tämä on haikailla mahdottoman rakkauden perään. En myöskään aio erota, koska lapset jäisivät kuitenkin vaimon luo ja haluan heidät elämääni. Luksusongelma kuitenkin siinä mielessä, että parisuhteemme on ihan hyvä. Olen vain sattunut kohtaamaan sielunkumppanini.
Ihastumisaste ei mielestäni vielä kerro sielunkumppanuudesta mitään. Ihastuminen itsessään luo kultareunukset kohteen ympärille.
Sanoisin, että kyseessä ei ole pelkkä ihastuminen, vaan rakastuminen, kuten sanoin.
Kyseessä on työkaveri, jonka tunnen usean vuoden ajalta ja jonka kanssa olemme ystäviä. He ovat myös vaimoni kanssa tavanneet joitakin kertoja.
Olemme tämän naisen kanssa keskustelleet laajasti myös muista kuin töihin liittyvistä asioista, muun muassa hänen yksityiselämänsä vaikeuksista, ja minun puoleltani tunne on parin viime vuoden aikana syventynyt rakkaudeksi. Vähän niinkuin vahingossa. Hänen puoleltaan kyse on varmaankin vain ystävyydestä tai ainakaan en ole lukenut mitään merkkejä muusta.
On ihmisiä joiden kanssa tulee yhteys puhua asioista. Saat siitä jotain mitä haluat ylläpitää. Jos olet jo päättänyt ettet vie tuota eteenpäin, niin ota etäisyyttä ja anna sen hälvetä pois. Olkoot vaikka rakkautta, niin ei liekki ilman happea kauaa pysy aktiivisena. Jos teet valinnan tuota ylläpitää, niin olet valintasi tehnyt ja kohti petosta olet kovasti menossa. Suosittelin panostamaan omaan puolisoon, muistelemaan mikä teidät johti yhteen ja löytyykö jostain edes pientä kipinää mitä herätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 35 ja yksi isoimmista ongelmistani on, etten vieläkään tiedä, haluanko lapsia.
Tuttu tunne.
N 36v ja totesin, että koska en tähän ikään jo tiedä että haluan lapsia, niin se tarkoittaa sitä että EN halua lapsia. Kyllä sen tietää ja tuntee jos läpsia haluaa, jos empii ja empii, tarkoittaa se sitä ettei vaan uskalla myöntää edes itselleen saati muille ettei lapset ole mun juttuni.Olen nähnyt katkeria lapsettomia vanhojapiikoja. Ehkä kannattaisi miettiä, että olisi edes joku, joka pitää yhteyttä vanhoilla päivilläsi.
Mä olen nähnyt katkeria lapsellisia mummoja. Ei ne penskat mitenkään autuaaksi tee.
Et ymärrä pointtia. Jos ei ole edes niitä penskoja, ei ketään, niin on kyllä tosi murhe. Sulkapallo kaverini on pappi ja kertoi silloin tällöin siunanneensa hautaan henkilön, jolla ei ollut yhtään saattajaa. Kunnan miehet kantoivat ruumiin hautaan.
En ymmärrä tätä pappien usein esille tuomaa asiaa, että kun ei ollut yhtään saattajaa. Sille joka siellä arkussa makaa on yhdentekevää montako saattajaa on paikalla. Onko tässä siitä kysymys, että pappia ei innosta esiintyä tyhjälle kirkkosalille? Turha on ihmisiä stressata saattajien ja surijoiden määrällä. Mitä varten sitä arkkua pitää retuuttaa ja katsojien jännittää, pääseekö ne perille asti vai putoaako. Kyllä arkku pitää saada kunniakkaasti hautaan vaikka kärryillä, ei siinä mitään suvun kantajia tarvita. Kirkko henkilökuntineen järjestäköön asian ilman, että sitä pitää erityisenä asiana korostaa.
Oletko tosissasi? Ei kai pappia tuossa käytännön järjestelyt kiinnosta, kyllähän ne hoituu.
Mutta jos ei hautajaisiin ilmesty yhtään ketään, niin kuinka yksinäinen ihminen on eläessään ollut, sehän tässä on se kysymys.
Se on se , mikä pappia kiinnostaa ja surettaa tuon kuolleen ihmisen puolesta.
Toki ymmärrät, kunhan haluat vaan viisastella.
Jotkut ihmiset eivät halua itselleen minkäänlaisia hautajaisia nykyään eli se ei yhtään saattajaa voi hyvinkin olla vainajan oma toivomus.Se ei aina siis tarkoita ,että ihminen olisi eläessään ollut yksinäinen.
40v, terveyshuolet , sitä en tiedä onko mitään oikeesti vialla eli kyse nimenomaan huolista toistaseks joita alituisesti ilmenevät uudet vaivat aiheuttavat. sitä se vanhuus kai on. toisena raha tai lähinnä muiden raha asiat ja ärsytys siitä et jossai vaihees tietää jonkun olevan käsi ojossa. en kyl auta ettei sen puoleen
49 v vaihteleva jaksaminen sekä syömishäiriö joka on oireillut parikymppistä asti enempi vähempi. On ollut psykoterapiat, lääkitykset. nettiterapiat jne.