Lue keskustelun säännöt.
Vanhempani ei tehneet ositusta erotessaan, nyt isän kuoltua äiti on perikunnan osakas ja tekee riitaa kaikesta!
02.03.2023 |
Vanhempieni erosta on jo 20 vuotta, jostain h3lvetin syystä he ei tehneet ositusta aikanaan. Olen niin vihainen siitä! Kaikki ongelmat kaatuvat taas meidän lasten niskaan!
Mitään muuta omaisuutta kummallakaan ei ollut kuin talo jossa asuivat. Isä säästi eron jälkeen pienen pesämunan ja halusi sen meille lapsille jaettavaksi. Ei siitä hirveästi rahaa tule kun lapsia on neljä, mutta jonkin verran kuitenkin.
En tiennyt, että ositusta ei oltu tehty. Nyt äiti on vaatimassa puolta isän omaisuudesta, eli noista säästöistä myös, joihin hänellä ei ole oikeutta. Isä on sanonut meille kaikille lapsille että haluaa meidän jakavan ne tasan, neljään osaan keskenämme. Äiti on heittäytynyt tosi hankalaksi kaikessa ja vaatii että jokainen päätös pitää hyväksyttää hänellä. Rahaa ei ole niin paljon, että siitä kannattaisi oikeuteen lähteä omaa äitiään vastaan. Äidin itsekeskeisyys ja ahneus on kuitenkin jo rikkonut perheen välejä.
Voiko hän oikeasti vaatia puolia noista rahoista itselleen? Onko meillä mitään mahdollisuutta vastustaa ilman käräjöintiä? Testamenttia ei ollut.
Kommentit (465)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummankin vanhemman tilien saldot siltä päivältä kun avioeroa on haettu plus muu omaisuus. Se laitetaan puoliksi jos ei ole avioehtoa.
Ja saa saa 20 vuoden jälkeen...miten?
Rahalla, äiti maksaa. Mutta eihän tässä ole mitään epäselvää edes, kun kyse on tosta talosta vain ja ap ei edes kiistä koko asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummankin vanhemman tilien saldot siltä päivältä kun avioeroa on haettu plus muu omaisuus. Se laitetaan puoliksi jos ei ole avioehtoa.
Voi olla vaikea todistaa omistuksia 20 vuoden takaa. Mitä jos äippä päättää valehdella, että miehellä oli puoli miljoonaa käteistä matkalaukussa?
Jos hänellä ei ole mustaa valkoisella asiasta, ihan sama mitä sanoo.
Eli todistustaakka on niin päin että pitää todistaa että oli, eikä että ei ollut? Eli jos mitään tiliotteita ei noin pitkän ajan päästä enää saa, niin oletetaanko lain mukaan silloin, että ei ollut mitään omaisuutta? Muuta kuin se talo, josta on tietysti paperit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
47mies kirjoitti:
Juu ei äitin pidä saada mitään. Kysykääs oikeusaputoimistosta neuvoa. Meillä oli kans niin että kun äiti kuoli, niin isä vaati rahaa vaikka ero oli tullut vuosia sitten. Isä ei saanut latiakaaan minkään ositus syyn takia eikä kuulu saada. Minä ja veljeni saimme äidin rahat ja omaisuuden puoliksi. Isä halusi riidellä mutta hävisi 30000 euroa kuluihin. Me saatiin veljen kanssa 229000 euroa + talosta saadut rahat. Kaikki meni 50/50 veljeni kanssa.
Hyvä että teillä asiat järjestyi! Meillä ei ole noin paljon jaettavaa ja olisi ihan hullua lähteä oikeuteen asti. Siksi yritetään saada äiti tulemaan järkiinsä. Jos mentäisiin oikeuteen, äiti ei pystyisi maksamaan oikeuskuluja jotka hänelle lankeaisi kun häviäisi jutun. Sitten ne rästit jäisi meille hänen perinnönjaossaan. Ei tässä ole mitään järkeä.
ap
Ei sitä oikeuteen tarvitse viedä vaan ihan vaan teette sen osituksen ja perunkirjan.
Juuri näin. Perunkirjoitus pitää tehdä 3kk kuluessa vainajan kuolemasta. Sijoittakaa vähän asianajajaan, omasta pankista voi saada kohtuuhintaan ja samalla pyytää pankista selvitykset tileistä.. Tehkää se ositus, äidin vaatimuksille viitatkaa kintaalla.
Ei tarvita asianajajaa näin selkeään juttuun. Perunkirjoitusten kulut kuolinpesästä.
Eikö ap:n äidillä ole todistustaakka. Hänellä pitää olla mustaa valkoisella, että omaisuutta on ero hetkellä ollut ja hänen pitää todistaa myös silloinen oma omaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
47mies kirjoitti:
Juu ei äitin pidä saada mitään. Kysykääs oikeusaputoimistosta neuvoa. Meillä oli kans niin että kun äiti kuoli, niin isä vaati rahaa vaikka ero oli tullut vuosia sitten. Isä ei saanut latiakaaan minkään ositus syyn takia eikä kuulu saada. Minä ja veljeni saimme äidin rahat ja omaisuuden puoliksi. Isä halusi riidellä mutta hävisi 30000 euroa kuluihin. Me saatiin veljen kanssa 229000 euroa + talosta saadut rahat. Kaikki meni 50/50 veljeni kanssa.
Hyvä että teillä asiat järjestyi! Meillä ei ole noin paljon jaettavaa ja olisi ihan hullua lähteä oikeuteen asti. Siksi yritetään saada äiti tulemaan järkiinsä. Jos mentäisiin oikeuteen, äiti ei pystyisi maksamaan oikeuskuluja jotka hänelle lankeaisi kun häviäisi jutun. Sitten ne rästit jäisi meille hänen perinnönjaossaan. Ei tässä ole mitään järkeä.
ap
Ei sitä oikeuteen tarvitse viedä vaan ihan vaan teette sen osituksen ja perunkirjan.
Juuri näin. Perunkirjoitus pitää tehdä 3kk kuluessa vainajan kuolemasta. Sijoittakaa vähän asianajajaan, omasta pankista voi saada kohtuuhintaan ja samalla pyytää pankista selvitykset tileistä.. Tehkää se ositus, äidin vaatimuksille viitatkaa kintaalla.
Ei lapset voi tehdä vanhempiensa avioeron ositusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap:n äidillä ole todistustaakka. Hänellä pitää olla mustaa valkoisella, että omaisuutta on ero hetkellä ollut ja hänen pitää todistaa myös silloinen oma omaisuus.
Tästä haluaisin minäkin varmistuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummankin vanhemman tilien saldot siltä päivältä kun avioeroa on haettu plus muu omaisuus. Se laitetaan puoliksi jos ei ole avioehtoa.
Voi olla vaikea todistaa omistuksia 20 vuoden takaa. Mitä jos äippä päättää valehdella, että miehellä oli puoli miljoonaa käteistä matkalaukussa?
Jos hänellä ei ole mustaa valkoisella asiasta, ihan sama mitä sanoo.
Eli todistustaakka on niin päin että pitää todistaa että oli, eikä että ei ollut? Eli jos mitään tiliotteita ei noin pitkän ajan päästä enää saa, niin oletetaanko lain mukaan silloin, että ei ollut mitään omaisuutta? Muuta kuin se talo, josta on tietysti paperit.
Kyllä, näin se olisi mennyt silloin eron aikaankin, jos olisivat osituksen sulassa sovussa tehneet. Kukaan ei pakota tekemään ositusta 50/50 vaikka se on tietenkin lähtökohta. Toki, jos sopuun ei päästä, sit laitetaan kaikki todistettava omaisuus puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
47mies kirjoitti:
Juu ei äitin pidä saada mitään. Kysykääs oikeusaputoimistosta neuvoa. Meillä oli kans niin että kun äiti kuoli, niin isä vaati rahaa vaikka ero oli tullut vuosia sitten. Isä ei saanut latiakaaan minkään ositus syyn takia eikä kuulu saada. Minä ja veljeni saimme äidin rahat ja omaisuuden puoliksi. Isä halusi riidellä mutta hävisi 30000 euroa kuluihin. Me saatiin veljen kanssa 229000 euroa + talosta saadut rahat. Kaikki meni 50/50 veljeni kanssa.
Hyvä että teillä asiat järjestyi! Meillä ei ole noin paljon jaettavaa ja olisi ihan hullua lähteä oikeuteen asti. Siksi yritetään saada äiti tulemaan järkiinsä. Jos mentäisiin oikeuteen, äiti ei pystyisi maksamaan oikeuskuluja jotka hänelle lankeaisi kun häviäisi jutun. Sitten ne rästit jäisi meille hänen perinnönjaossaan. Ei tässä ole mitään järkeä.
ap
Ei sitä oikeuteen tarvitse viedä vaan ihan vaan teette sen osituksen ja perunkirjan.
Juuri näin. Perunkirjoitus pitää tehdä 3kk kuluessa vainajan kuolemasta. Sijoittakaa vähän asianajajaan, omasta pankista voi saada kohtuuhintaan ja samalla pyytää pankista selvitykset tileistä.. Tehkää se ositus, äidin vaatimuksille viitatkaa kintaalla.
Ei lapset voi tehdä vanhempiensa avioeron ositusta.
😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummankin vanhemman tilien saldot siltä päivältä kun avioeroa on haettu plus muu omaisuus. Se laitetaan puoliksi jos ei ole avioehtoa.
Voi olla vaikea todistaa omistuksia 20 vuoden takaa. Mitä jos äippä päättää valehdella, että miehellä oli puoli miljoonaa käteistä matkalaukussa?
Jos hänellä ei ole mustaa valkoisella asiasta, ihan sama mitä sanoo.
Eli todistustaakka on niin päin että pitää todistaa että oli, eikä että ei ollut? Eli jos mitään tiliotteita ei noin pitkän ajan päästä enää saa, niin oletetaanko lain mukaan silloin, että ei ollut mitään omaisuutta? Muuta kuin se talo, josta on tietysti paperit.
Kyllä, näin se olisi mennyt silloin eron aikaankin, jos olisivat osituksen sulassa sovussa tehneet. Kukaan ei pakota tekemään ositusta 50/50 vaikka se on tietenkin lähtökohta. Toki, jos sopuun ei päästä, sit laitetaan kaikki todistettava omaisuus puoliksi.
Selvä, kiitos. Entä sitten jos toinen piilottaa omaisuutta tai ei tuo kaikkien tilien tiliotteita näytille? Onko erossa oikeus saada tietää toisen kaikki tilit ja omaisuus ja miten ne saa selville?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Jos äiti haluaa osuuksia, hänen pitää itse palkata lakimies. Teidän ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota hänen vaatimuksiin. Oikeusapu sihteeriltä kannattaa selvittää näitä kun teette perunkirjoituksia, tietävät askelkuviot.
Juuri noin. Ihan sama, mitä äitisi puhuu, jättäkää huomiotta. Hän hoitaa osituksen ja te perinnön sitten sen jälkeen.
Älkää käyttäkö yhtään omia resurssejanne mihinkään riitelyyn. Osanotto teille isänne poismenon johdosta!
Käytännössä hoidatte siis kaiken vain kirjallisesti.
Vanhemmillani oli hallintaoikeus testamentti. Me lapset maksoimme perintöveron ja äiti on pistänyt 30 vuoden aikana kaikki sileäksi.
Kukahan tässä ahne on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
47mies kirjoitti:
Juu ei äitin pidä saada mitään. Kysykääs oikeusaputoimistosta neuvoa. Meillä oli kans niin että kun äiti kuoli, niin isä vaati rahaa vaikka ero oli tullut vuosia sitten. Isä ei saanut latiakaaan minkään ositus syyn takia eikä kuulu saada. Minä ja veljeni saimme äidin rahat ja omaisuuden puoliksi. Isä halusi riidellä mutta hävisi 30000 euroa kuluihin. Me saatiin veljen kanssa 229000 euroa + talosta saadut rahat. Kaikki meni 50/50 veljeni kanssa.
Hyvä että teillä asiat järjestyi! Meillä ei ole noin paljon jaettavaa ja olisi ihan hullua lähteä oikeuteen asti. Siksi yritetään saada äiti tulemaan järkiinsä. Jos mentäisiin oikeuteen, äiti ei pystyisi maksamaan oikeuskuluja jotka hänelle lankeaisi kun häviäisi jutun. Sitten ne rästit jäisi meille hänen perinnönjaossaan. Ei tässä ole mitään järkeä.
ap
Ei sitä oikeuteen tarvitse viedä vaan ihan vaan teette sen osituksen ja perunkirjan.
Juuri näin. Perunkirjoitus pitää tehdä 3kk kuluessa vainajan kuolemasta. Sijoittakaa vähän asianajajaan, omasta pankista voi saada kohtuuhintaan ja samalla pyytää pankista selvitykset tileistä.. Tehkää se ositus, äidin vaatimuksille viitatkaa kintaalla.
Ei tarvita asianajajaa näin selkeään juttuun. Perunkirjoitusten kulut kuolinpesästä.
Perunkirjoitusta ei voi tehdä ennen ku ositus on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
47mies kirjoitti:
Juu ei äitin pidä saada mitään. Kysykääs oikeusaputoimistosta neuvoa. Meillä oli kans niin että kun äiti kuoli, niin isä vaati rahaa vaikka ero oli tullut vuosia sitten. Isä ei saanut latiakaaan minkään ositus syyn takia eikä kuulu saada. Minä ja veljeni saimme äidin rahat ja omaisuuden puoliksi. Isä halusi riidellä mutta hävisi 30000 euroa kuluihin. Me saatiin veljen kanssa 229000 euroa + talosta saadut rahat. Kaikki meni 50/50 veljeni kanssa.
Hyvä että teillä asiat järjestyi! Meillä ei ole noin paljon jaettavaa ja olisi ihan hullua lähteä oikeuteen asti. Siksi yritetään saada äiti tulemaan järkiinsä. Jos mentäisiin oikeuteen, äiti ei pystyisi maksamaan oikeuskuluja jotka hänelle lankeaisi kun häviäisi jutun. Sitten ne rästit jäisi meille hänen perinnönjaossaan. Ei tässä ole mitään järkeä.
ap
Jos perintö on miinusmerkkinen, esimerkiksi laho talo muuttotappiopaikkakunnalla ja velkainen kuolinpesä, niin perinnöstä voi kieltäytyäkin. Ei ole pakko ottaa mänttien vanhempien syntejä kantaakseen.
Jos näin kävisi niin sitten kieltäytyisinkin. Sisaruksille kotitalo on tärkeämpi ja he varmaan maksaisivat äidin velat saadakseen pitää sen. Surettaa koko sotku. Kukaan ei halua äidille mitään pahaa eikä ole häneltä kotia viemässä, mutta hän on saanut päähänsä että puolet rahoista kuuluu hänelle eikä anna vähääkään periksi.
ap
Ei kuulu, ymmärrän joo äiti on äiti, mutta jotain rajaa. Jos on 20 vuotta sitten eronnut jo ei ole silloin mitään jaettu niin ei niitä jaeta nytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmillani oli hallintaoikeus testamentti. Me lapset maksoimme perintöveron ja äiti on pistänyt 30 vuoden aikana kaikki sileäksi.
Kukahan tässä ahne on.
Kai hän nyt saa omaansa kuluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rintaperillisiä niin eihän äiti mitään peri. Ei ole edes leski.
Ei ole kyse perimisestä vaan avioeron osituksesta. Se on tekemättä, joten hän on perikunnan osakas.
ap
Ositetaan se mitä erotessa oli.
Minun vanhemmat oli vielä naimisissa mutta olivat eronneet kun äitini kuoli. Eivät olleet eropapereita tehneet ja isä ei halunnut mitään äidin omaisuutta joten sikäli oli helppo jakaa äidin omaisuus minun ja isoveljeni kanssa. Siinä menee äkkiä 50 tonnia jos oikeudessa aletaan riitelee joten ei ehkä kannata.
Kun ex-mieheni kuoli (erostamme oli silloin n 20 v) , kävi ilmi että ositusta emme olleet silloin aikoinaan tehneet, en itsekään muistanut enää koko asiaa. Perijä oli ex- miehen sukulainen, vedin nimeni vain paperiin etten vaadi "osuuttani". Tuon paperin oli laatinut perikunnan lakiasiantuntija, joilta siis voi ostaa näitä palveluita ja näitä löytyy useimmista pankeista. Kustannukset ehkä muutamia satasia, Perukirjoituksen laatiminen pankissa laki-ihmisellä maksaa yleensä n 1000 euroa, tästä kokemusta myös omasta perheestä.. Itselläni ei olisi tullut mieleenkään vaatia mitään exäni omaisuudesta, vaikka se tiettävästi ihan kohtuullinen olikin, koska aikoinaan ihan sovussa oli silloinen omaisuus jaettu keskenämme oikeudenmukaisesti. Ahneet on sitten ihan oma rotunsa.
Suomessa noudatetaan lakia perintöasioissa. Se on monimutkainen ja aiheuttaa riitoja ym. Yksi on varmaa, asianajajat rikastuu joka tapauksessa. Yksi outous ihmetyttää, leskeneläke. Kun puoliso kuolee, vainajan leski saa loppuelämänsä ajan puolison työeläkkeestä puolet. Mikä puolue ajaa leskeneläkkeen poistamista-kannatan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmillani oli hallintaoikeus testamentti. Me lapset maksoimme perintöveron ja äiti on pistänyt 30 vuoden aikana kaikki sileäksi.
Kukahan tässä ahne on.Kai hän nyt saa omaansa kuluttaa.
Ei ollut omaansa. Hänellä oli vain tuulenhuuhtoma perse ja isällä kaikki perittyä omaisuutta. Eli pisti isän omaisuuden sileäksi kuseksimalla sen juoppo kavereidensa kanssa nurkkiin
Juuri näin. Perunkirjoitus pitää tehdä 3kk kuluessa vainajan kuolemasta. Sijoittakaa vähän asianajajaan, omasta pankista voi saada kohtuuhintaan ja samalla pyytää pankista selvitykset tileistä.. Tehkää se ositus, äidin vaatimuksille viitatkaa kintaalla.