Miksi laihdutus on niin vaikeaa? Ja lihominen helppoa? Painan melkein 100kg
Kommentit (71)
Koska lihottava ruoka maistuu hyvältä ja sitä voi syödä paljon tulematta ähkyyn.
Väärät ruokailutavat.
Mä laihduin, kun rahan vuoksi söin lähes pelkkää kaurapuuroa. Tai rahan puutteen vuoksi.
Olin alkuvuodesta Amerikassa ja nopeasti annoskoko nousi ja paino lähti nousemaan. Meni koko helmikuu, että sain tiputettua kilot.
Mä joudun aina säännöstelemään syömisiäni. Onneksi vihanneksista saa herkkuja tehtyä
Vierailija kirjoitti:
Ootko aina painanu ton verran?
Minkä painoinen olit suunnilleen eri ikäisenä?
Esim.
15 v
20 v
25 v
30 v
35 v
ja niin edelleen.
13v olin 62kg
14v 84kg
15v 58kg
16v 70kg
25v olin 68kg
27v 82kg
28v 68kg
Nyt olen 38 vuotta ja sata kiloa.
Yhteistä hoikille ajoille on se , että poltin askin tupakkaa päivässä.
Ap
Koska keho on tehty varastoimaan rasvaa mutta ei luopumaan jo saavutetuista varastoista.
Syy on evoluution, ja ratkaisu VHH/Keto. Netti on täynnä onnistumistarinoita.
On helpompaa pudottautua alas kuin kiivetä ylös.
Lihominen on helppoa, koska lihottavaa ruokaa on helppo syödä liikaa ja sipsejä, karkkia, suklaata on kaupassa kilometreittäin. Myös terveellisellä kotiruualla lihoo, jos sitä syö liikaa. Ihmisten arkiaktiivisuus on aika pientä, kun ollaan vaan tietokoneella töissä ja kännykän äärellä kotona. Joku tunnin jumppa siihen päivässä, aika pientä. Jos päivässä kuluttaa 2000kcl, se on aika helposti syöty ja enemmänkin.
Koska myös ruoka tuo lohdutusta, hyvää oloa, koukuttaa ja laihdutus mielletään pahalla ruualla nälän näkemiseksi. Hanki dopamiinit muualta ja syö mitä haluat, mutta vain oikeasti silloin, kun on nälkä ja pieni annos.
Olen 168/63. Pysyn tässä painossa vain, kun säännöstelen tosi tarkasti syömisiäni ja liikun. Runsas aamiainen ja lounas, välipalaksi hedelmä tai juurespaloja, lounasta hieman pienempi päivällinen ja pieni iltapala. Yksi lautasellinen ruokaa ateriaa kohden riittää, joista puolet kasviksia (ei tarkoita mitään pelkkää salaatinlehteä), herkkuja max n. 500kcal/vko, alkoholia maltilla (2-3 lasillista viiniä/vko). Ruoka-ja janojuomana vesi. Kävelen aina vähintään 10000 askelta/päivä, usein työpäivinä tulee 15000. Salilla käyn 2 viikossa. Kerran viikossa zumba. Unta 8-9 tuntia yössä. Tarkoittaa siis sitä, että illalla ajoissa nukkumaan ja myös viikonloppuaamuisin ajoissa ylös.
Jos näistä en pidä kiinni (kokemusta on), niin kuukauden päästä painoa on tullut 0,5-1kg lisää. Kuulostaa pieneltä, mutta vuositasolla kertyykin yllättävän paljon, puhumattakaan vuosikymmenestä.
Mitää oikotietä onneen ei ole. Jokaisen täytyy löytää itselleen juuri oikeat ruokamäärät huomioiden se, että tärkeää on syödä riittävästi, mutta ei liikaa. Se raja on hiuksenhieno. Aineenvaihdunta pysyy parhaiten käynnissä säännöllisellä ateriarytmillä ja reippaalla säännöllisellä liikunnalla.
Kuten jokainen tietää, että aina kun laihdutetaan, on syötävä/juotava vähemmän kuin kuluttaa. Ei kuitenkaan liian vähän, max. 500kcal/pvä vähemmän. Sen jälkeen, kun on päässyt tavoitepainoon, jatkuu painonhallinta yleensä lopun elämän. Muuten kaikki menetetty paino tulee takaisin korkojen kera.
Muutokset - ne on aina vaikeita kaikissa asioissa.
Koska suuaukko on suurempi kuin peräaukko. Ylös, ulos ja lenkille.
Vierailija kirjoitti:
Olen 168/63. Pysyn tässä painossa vain, kun säännöstelen tosi tarkasti syömisiäni ja liikun. Runsas aamiainen ja lounas, välipalaksi hedelmä tai juurespaloja, lounasta hieman pienempi päivällinen ja pieni iltapala. Yksi lautasellinen ruokaa ateriaa kohden riittää, joista puolet kasviksia (ei tarkoita mitään pelkkää salaatinlehteä), herkkuja max n. 500kcal/vko, alkoholia maltilla (2-3 lasillista viiniä/vko). Ruoka-ja janojuomana vesi. Kävelen aina vähintään 10000 askelta/päivä, usein työpäivinä tulee 15000. Salilla käyn 2 viikossa. Kerran viikossa zumba. Unta 8-9 tuntia yössä. Tarkoittaa siis sitä, että illalla ajoissa nukkumaan ja myös viikonloppuaamuisin ajoissa ylös.
Jos näistä en pidä kiinni (kokemusta on), niin kuukauden päästä painoa on tullut 0,5-1kg lisää. Kuulostaa pieneltä, mutta vuositasolla kertyykin yllättävän paljon, puhumattakaan vuosikymmenestä.
Mitää oikotietä onneen ei ole. Jokaisen täytyy löytää itselleen juuri oikeat ruokamäärät huomioiden se, että tärkeää on syödä riittävästi, mutta ei liikaa. Se raja on hiuksenhieno. Aineenvaihdunta pysyy parhaiten käynnissä säännöllisellä ateriarytmillä ja reippaalla säännöllisellä liikunnalla.
Kuten jokainen tietää, että aina kun laihdutetaan, on syötävä/juotava vähemmän kuin kuluttaa. Ei kuitenkaan liian vähän, max. 500kcal/pvä vähemmän. Sen jälkeen, kun on päässyt tavoitepainoon, jatkuu painonhallinta yleensä lopun elämän. Muuten kaikki menetetty paino tulee takaisin korkojen kera.
Arvostan kärsimyksiäsi, mutta mieluummin läskinä.
Vierailija kirjoitti:
Laihdutus vinkkejä?
Lopettakaa se valmisruokien osto ja tehkää kaikki itse kotimaisista aineksista. Rasva j sokeri minimiin. Ei tule myrkkyjä, lisäaineita ja muuta epämääräistä kroppaan. Ties häntä vaikka on puutostauteja, myrkytystä kaikenmaailman säilöntä, maku ja värimömmöistä. Pillerit ja lääkkeet on kysymysmerkki, josta ei saa puhua.
Se on noin siksi, että ihminen on evoluution aikana biologisesti ohjelmoitunut maksimoimaan ravinnonoton aina kun sitä on saatavilla, ja laihtumista on tapahtunut vain pakon edessä kun ravintoa ei ole. Luonnossa eläessä metsästäen ja keräillen kun on ollut aina niitä niukkoja aikoja myös, on ollut pelkästäään viisautta ahmia itseensä vähän vararavintoa jos kerrankin saa jonkun ison elikon kaadettua tai löytää ison pesän hunajaa tms. Jossain heimoissahan missä sääolot vaihtelee vuodenajoittain, ihmiset lihoo sadekaudella 20 kg, sitten taas kuivalla kaudella laihtuu ne pois. Nyt vaan on se valitettava juttu, että meidän kehittyneessä yhteiskunnassa "sadekausi" jatkuu ja jatkuu, ruokaa on aina saatavilla helposti.
Itsensä syyttäminen ja moittiminen ei kannata, eikä oman nykyisen kehon inhoaminen. On pitkälti ihan biologista ja geneettistä, että tässä runsauden yhteiskunnassa moni lihoo huomaamattaankin. On myös paljolti geeneistä ja aiemmista kokemuksista joihin ei välttämättä voi edes vaikuttaa, kuten ravinnonsaanti ja hormonaalinen tilanne kohdussa ollessa, kiinni, kuinka helppo on sietää kalorivajetta kun yrittää laihduttaa.
Eli vaikka se voi olla jollekin helppoa laihtua, kaikille se ei ole. Se kannattaa vaan hyväksyä. Se ei tarkoita, ettei mitään voi tehdä, vaan päinvastoin auttaa laittamaan lisää eforttia peliin silloin, kun nykyinen tapa ei tuota tulosta. Tämä ei ole helppoa, mutta se on ihan normaalia ja ok, täytyy tehdä vähän enemmän! Ja olen itse laihduttanut 10 v jojoilun jälkeen yli 40 kg, on käytännön kokemusta siis. Se onnistui, mutta yksi pieni muutos kerrallaan, mutta hyvin kurinalaisesti niistä muutoksista kiinni pitäen ,koska "jos pirulle antaa pikkusormen se vie koko käden".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 168/63. Pysyn tässä painossa vain, kun säännöstelen tosi tarkasti syömisiäni ja liikun. Runsas aamiainen ja lounas, välipalaksi hedelmä tai juurespaloja, lounasta hieman pienempi päivällinen ja pieni iltapala. Yksi lautasellinen ruokaa ateriaa kohden riittää, joista puolet kasviksia (ei tarkoita mitään pelkkää salaatinlehteä), herkkuja max n. 500kcal/vko, alkoholia maltilla (2-3 lasillista viiniä/vko). Ruoka-ja janojuomana vesi. Kävelen aina vähintään 10000 askelta/päivä, usein työpäivinä tulee 15000. Salilla käyn 2 viikossa. Kerran viikossa zumba. Unta 8-9 tuntia yössä. Tarkoittaa siis sitä, että illalla ajoissa nukkumaan ja myös viikonloppuaamuisin ajoissa ylös.
Jos näistä en pidä kiinni (kokemusta on), niin kuukauden päästä painoa on tullut 0,5-1kg lisää. Kuulostaa pieneltä, mutta vuositasolla kertyykin yllättävän paljon, puhumattakaan vuosikymmenestä.
Mitää oikotietä onneen ei ole. Jokaisen täytyy löytää itselleen juuri oikeat ruokamäärät huomioiden se, että tärkeää on syödä riittävästi, mutta ei liikaa. Se raja on hiuksenhieno. Aineenvaihdunta pysyy parhaiten käynnissä säännöllisellä ateriarytmillä ja reippaalla säännöllisellä liikunnalla.
Kuten jokainen tietää, että aina kun laihdutetaan, on syötävä/juotava vähemmän kuin kuluttaa. Ei kuitenkaan liian vähän, max. 500kcal/pvä vähemmän. Sen jälkeen, kun on päässyt tavoitepainoon, jatkuu painonhallinta yleensä lopun elämän. Muuten kaikki menetetty paino tulee takaisin korkojen kera.
Arvostan kärsimyksiäsi, mutta mieluummin läskinä.
Ei se loppujenlopuksi edes ole kärsimystä, vaikka siltä äkkiseltään kuulostaa. Elämässä pitää vain olla vastapainoksi riittävästi mielekästä sisältöä, mikä ei liitty millään tavalla painonhallintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko aina painanu ton verran?
Minkä painoinen olit suunnilleen eri ikäisenä?
Esim.
15 v
20 v
25 v
30 v
35 v
ja niin edelleen.
13v olin 62kg
14v 84kg
15v 58kg
16v 70kg
25v olin 68kg
27v 82kg
28v 68kg
Nyt olen 38 vuotta ja sata kiloa.
Yhteistä hoikille ajoille on se , että poltin askin tupakkaa päivässä.
Ap
Eli sinulla on ollut elämäsi aikana suurta painonvaihtelua. Kysyn nyt suoraan: onko sinulla ollut/ on syömishäiriö?
Ootko aina painanu ton verran?
Minkä painoinen olit suunnilleen eri ikäisenä?
Esim.
15 v
20 v
25 v
30 v
35 v
ja niin edelleen.