Lue keskustelun säännöt.
Miksi laihdutus on niin vaikeaa? Ja lihominen helppoa? Painan melkein 100kg
Kommentit (71)
Laihduttaminen on ihan turhaa , pitää tehdä pysyvä muutos ruokailutottumuksiin ja elämän tapoihin jotta kilot pysyvät kurissa. Painonoudottaminen laihdutuslääkkeillä ja lihavuusleikkauskin ovat nekin turhia toimenpiteitä ja rahan haaskausta jos ei ole valmis pysyviin elintapamuutoksiin. Suurin osa ruokakaupoissa myytävistä tuotteista on sellaisia joita kenenkään ei pitäisi säännöllisesti syödä ja painonsa kanssa kamppailevien on vain opeteltava kulkemaan kaupassa niin ettei kiellettyjä ruoka-aineita eksy sinne kärryihin muuta kuin harvoissa poikkeustilanteissa. Kiitollisia saavat olla ne ihmiset, jotka ovat pienestä pitäen oppineet syömään terveellisesti ja oppineet myös käyttämään omia raajojaan paikasta toiseen etenemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko aina painanu ton verran?
Minkä painoinen olit suunnilleen eri ikäisenä?
Esim.
15 v
20 v
25 v
30 v
35 v
ja niin edelleen.
13v olin 62kg
14v 84kg
15v 58kg
16v 70kg
25v olin 68kg
27v 82kg
28v 68kg
Nyt olen 38 vuotta ja sata kiloa.
Yhteistä hoikille ajoille on se , että poltin askin tupakkaa päivässä.
Ap
Oikeesti? Muistaako joku oikeasti näin tarkasti mitä missäkin iässä on painanut???
Minun kohdallani lopulta ainoa toimiva konsti oli kiistelty nollan kalorin dieetti. Olin siis melkein kaksi kuukautta syömättä. Join vain kivennäisvettä ja söin tarvittavia hivenaineita nappeina. Ensimmäinen viikko oli kamalaa, mutta kappas sitten minullakin rasva-aineenvaihdunta käynnistyi vihdoin ja viimein, olo parani valtavasti ja kilot alkoivat katoamaan. Ihan varoituksen sanana se ensimmäinen viikko oli sellainen että en ihmettele vaikka 95% luovuttaa tuossa vaiheessa. Kannattaa silti jatkaa, kunnes paino on ihannelukemassa tai vaikka vähän allekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko aina painanu ton verran?
Minkä painoinen olit suunnilleen eri ikäisenä?
Esim.
15 v
20 v
25 v
30 v
35 v
ja niin edelleen.
13v olin 62kg
14v 84kg
15v 58kg
16v 70kg
25v olin 68kg
27v 82kg
28v 68kg
Nyt olen 38 vuotta ja sata kiloa.
Yhteistä hoikille ajoille on se , että poltin askin tupakkaa päivässä.
Ap
Oikeesti? Muistaako joku oikeasti näin tarkasti mitä missäkin iässä on painanut???
Kyllä,kun se on ollut pakkomielle koko elämän ap
Kerron sulle nyt jotain mitä lääkärisi ja ravintoterapeuttisi eivät tule sinulle kertomaan, vaikka asiasta jotain tietäisivätkin (ja suurin osa ei tiedä).
Kun ihminen on metabolisesti sairas, hänen solujensa mitokondriot eivät kykene käyttämään energiaa. Keho muuntaa ravinnon glukoosiksi, jota terveet solut käyttävät elintoimintoihin. Insuliiniresistenssissä (josta kärsii jo suurin osa maailman ihmisistä) solut eivät pysty käyttämään tätä glukoosia. Siksi se muunnetaan rasvaksi, koska keho ei tiedä mitä muutakaan sillä voisi tehdä. Koska keho ei pysty käyttämään energiaa se kuvittelee olevansa aliravittu (mitä se onkin, koska solut eivät saa energiaa), jolloin keho alkaa jopa hajottamaan omia kudoksiaan (ml. lihas) valmistaakseen rasvaa varastoon.
Metabolisesti sairas ihminen voi siis "lihoa" (= keho muuntaa proteiinejaan rasvaksi) täysin syömättäkin. Tämä ei riko mitään termodynamiikan lakeja, koska ihminen ennen pitkää kuolee tähän. On täysin mahdollista olla aliravittu ja lihava. Suurin osa lihvista ovatkin aliravittuja ja kärsivät yhä pahenevasta nälästä, koska heidän solujensa mitokondriot eivät saa mistään tarvitsemaansa energiaa.
Mutta tämä sairaus voidaan parantaa, ja parannuskeinokin on täysin ilmainen. Paastoa pari päivää ja sen jälkeen rajoita hiilareita. Korjaa kehosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun kohdallani lopulta ainoa toimiva konsti oli kiistelty nollan kalorin dieetti. Olin siis melkein kaksi kuukautta syömättä. Join vain kivennäisvettä ja söin tarvittavia hivenaineita nappeina. Ensimmäinen viikko oli kamalaa, mutta kappas sitten minullakin rasva-aineenvaihdunta käynnistyi vihdoin ja viimein, olo parani valtavasti ja kilot alkoivat katoamaan. Ihan varoituksen sanana se ensimmäinen viikko oli sellainen että en ihmettele vaikka 95% luovuttaa tuossa vaiheessa. Kannattaa silti jatkaa, kunnes paino on ihannelukemassa tai vaikka vähän allekin.
Tästä ei puhuta mutta oikeasti tämä on kaikista toimivin ja myös terveellisin tapa pudottaa painoa.
Vierailija kirjoitti:
Lihoamiseen johtaa tyhmyys, ahneus, välinpitämättömyys ja laiskuus. Eli valtaosa lihoo.
Hoikkuus, hoikkana pysyminen, laihtuminen vaatii: fiksuutta, itsekuria, selkärankaa, määrätietoisuutta ja ahkeruutta ja näitä piirteitä ei enää moneltakaan löydy.
Ei minulla hoikkana pysyminen vaatinut itsekuria sillä olen aina rakastanut suuria määriä liikuntaa ja terveellistä kasvisruokaa.
ent. 57 kg nyk. 94 kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 168/63. Pysyn tässä painossa vain, kun säännöstelen tosi tarkasti syömisiäni ja liikun. Runsas aamiainen ja lounas, välipalaksi hedelmä tai juurespaloja, lounasta hieman pienempi päivällinen ja pieni iltapala. Yksi lautasellinen ruokaa ateriaa kohden riittää, joista puolet kasviksia (ei tarkoita mitään pelkkää salaatinlehteä), herkkuja max n. 500kcal/vko, alkoholia maltilla (2-3 lasillista viiniä/vko). Ruoka-ja janojuomana vesi. Kävelen aina vähintään 10000 askelta/päivä, usein työpäivinä tulee 15000. Salilla käyn 2 viikossa. Kerran viikossa zumba. Unta 8-9 tuntia yössä. Tarkoittaa siis sitä, että illalla ajoissa nukkumaan ja myös viikonloppuaamuisin ajoissa ylös.
Jos näistä en pidä kiinni (kokemusta on), niin kuukauden päästä painoa on tullut 0,5-1kg lisää. Kuulostaa pieneltä, mutta vuositasolla kertyykin yllättävän paljon, puhumattakaan vuosikymmenestä.
Mitää oikotietä onneen ei ole. Jokaisen täytyy löytää itselleen juuri oikeat ruokamäärät huomioiden se, että tärkeää on syödä riittävästi, mutta ei liikaa. Se raja on hiuksenhieno. Aineenvaihdunta pysyy parhaiten käynnissä säännöllisellä ateriarytmillä ja reippaalla säännöllisellä liikunnalla.
Kuten jokainen tietää, että aina kun laihdutetaan, on syötävä/juotava vähemmän kuin kuluttaa. Ei kuitenkaan liian vähän, max. 500kcal/pvä vähemmän. Sen jälkeen, kun on päässyt tavoitepainoon, jatkuu painonhallinta yleensä lopun elämän. Muuten kaikki menetetty paino tulee takaisin korkojen kera.
Ei se paino mitenkään korkojen kera tule takaisin, mutta tulee kyllä helpommin takaisin kuin lähtee pois.
Itse joskus kevennyin 150->75, noin neljässä vuodessa muistaakseni. Tuosta on nyt viitisentoista vuotta, nyt painan jotain 110 kilon paikkeilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia syödä joka päivä jotain makeaa. Yksi pieni herkku viikossa. Muutoin kaikki sokeripitoinen pois. Myös majoneesi ja kastikkeet pois. Lämpimiä kasviksia voi syödä niin paljon kuin jaksaa, muuta ruokaa kohtuullisesti.
Olen samoilla linjoilla. Majoneesia en ole ikinä syönnyt ja sokeriakaan ei ole aikoihin ollut kaapissa. Kasviksia höyrytän jokaiselle aterialle tai laitan pakasteeseen valmiiksi ryöpättynä. Parsakaali oli nyt prismassa euron, hamstrasin. Kasvikset ja juurekset on mun herkkuja!
N 100 kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia syödä joka päivä jotain makeaa. Yksi pieni herkku viikossa. Muutoin kaikki sokeripitoinen pois. Myös majoneesi ja kastikkeet pois. Lämpimiä kasviksia voi syödä niin paljon kuin jaksaa, muuta ruokaa kohtuullisesti.
Olen samoilla linjoilla. Majoneesia en ole ikinä syönnyt ja sokeriakaan ei ole aikoihin ollut kaapissa. Kasviksia höyrytän jokaiselle aterialle tai laitan pakasteeseen valmiiksi ryöpättynä. Parsakaali oli nyt prismassa euron, hamstrasin. Kasvikset ja juurekset on mun herkkuja!
N 100 kg
Tämä.
Joo,olin lapsena lihava. Siinä 11-vuotiaana vasta BMI oli normaali
Ap