Lue keskustelun säännöt.
Miten parisuhteessa saadaan toinen ymmärtämään että ostovoimamme on romahtanut?
27.02.2023 |
Kumppanin talousosaaminen ei ole vahvaa. Hän on aina kitkutellut pienehkön palkan riittämään seuraavaan palkkapäivään asti ja jos ei riitä, niin sitten lainataan pikkusumma tai ostetaan velaksi. Hänellä pidempi suhde takana jossa ex-miehensä katsonut tarkemmin raha-asioiden perään.
Bensa, korot, vastike, sähkö, ruoka, vakuutukset. Siinä maistiainen siitä minkä hinnat ovat nousseet rajusti. Toinen heitti ehdotuksen että voisimme lähteä ulkomaille reissuun. Toisin sanoen elämme ihan eri todellisuudessa siinä miten joudumme oikeasti miettimään mitä voimme ostaa ja mitä emme.
Mutta onko mitään keinoja millä kertoa tämä asia kumppanille, että hän ymmärtäisi että mikä ero on pihillä ihmisellä ja tavallisella kansalaisella joka joutuu nyt kohtaamaan tiukemmat ajat?
Kommentit (65)
En ymmärrä sellaisia ihmisiä, joilla ei riitä aivokapasiteetti sellaiseen yksinkertaiseen ajatustoimitukseen kuin että mihin ne omat varat ja säästöt riittää. Esim. jos on 5 euroa nin et sä silloin voi ostaa mitään 10 euron juttua, yksinkertaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari ehdotusta olisi, ensimmäisenä yhteinen taloustili. Sieltä maksetaan kaikki yhteiset menot, vähintään asumiskulut ja yhteiset laskut, mielummin myös ruoka ym. yhteinen meno. Tilille laitetaan sama prosenttiosuus nettotuloista, joka riittää kattamaan menot ja hieman yli. Menot ovat läpinäkyviä, kulut jaetaan kohtuullisesti. Alkuun laitatte kiinteisiin menoihin tarvittavan ja lisäksi muutaman satasen vaihtuviin menoihin. Muutaman kuukauden päästä teillä on selkeämpi käsitys kuukausittain tarvittavasta rahasummasta.
Lisäksi perustatte yhteisen säästötilin, jonne alatte säästää esim. sitä matkaa varten. Tämä voi olla samalla euromäärällä, jos se tuntuu reilummalta teistä molemmista.
Molemmille pitäisi jäädä omalle tilille palkastaan myös käyttörahaa omiin menoihin ja mielellään vielä omaan säästämiseen.
Ei tämä aika oikein mukavaa ole monelle. Itsekin haaveilen matkoista, mutta verkkopankki ja budjetti-excel palauttavat maanpinnalle. Yhtään en ihmettele, jos ahdistus ja masennus lisääntyy. Me tarvitsemme haaveita ja unelmia, joita tavoitella.
Vaikka taloustilanteemme ottaisi väitöskirjan aiheeksi ja puisi sitä 800 työtuntia, niin se ei lisää tulojamme eikä laske hintoja. Johan tuossa joku kommentoikin että kulut nousseet 500 euroa per kk. Ja jos tienaa yksi ihminen esim 2000 netto, niin onhan se ihan posketon elintason lasku, vaikka täällä moni kuorossa väittää ettei hintojen nousu vaikuta mihinkään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä että oma ymmärryksesi taloudesta ei ole sen kummempi kuin puolisosi. Ette te osta tavaroita ja matkoja ostovoimalla vaan rahalla. Jos teillä riittää edelleen rahaa ostaa kaikki tarpeellinen ja kenties matkustaa siihen lisäksi niin on ihan sama onko ostovoimanne laskennallisesti romahtanut.
Miksi provoilet asiallisesti avatussa ketjussa? Tuo matkan ehdottaminen puolisoltani oli vaan selvä osoitus siitä, että hän elää edellisellä vuosikymmenellä. Minun ja hänen tuloilla joitain vuosia sitten ei olisi tarvinnut tällaista asiaa miettiä, koska vähintään yksi tuollainen kunnon reissu olisi ollut heittämällä mahdollinen. Kyllä se varmaan nytkin onnistuisi, mutta onko järkevää niin se onkin oma pohdintansa. Mulla kun on sijoitusasunto, niin en oikein voi tiliä vetää tyhjäksi. Ap
Eli kyse on siitä mikä on järkevää rahankäyttöä kenenkin mielestä eikä siitä riittääkö rahat? Se keskustelu taitaa vaatia vähän erilaiset argumentit.
Tämä menee jo luokkaan hävyttömät väitteet. Jos me käyttäisimme ruokakauppaan saman määrän rahaa kuin ennenkin, niin näkisimme käytännössä nälkää osan kuukaudesta. Ruoasta vain ei voi käytännössä tinkiä ja yksipuolinen ruokavalio on ehdoton ei. Ravintolassa syömisestä taas voi säästää.
Vai ei ole ruuan hinta niin paljon noussut.. sinulla ilmeisesti joku kelan maksusitoumus, niin ei tarvitse edes seurata hintoja.