Lue keskustelun säännöt.
Miten parisuhteessa saadaan toinen ymmärtämään että ostovoimamme on romahtanut?
27.02.2023 |
Kumppanin talousosaaminen ei ole vahvaa. Hän on aina kitkutellut pienehkön palkan riittämään seuraavaan palkkapäivään asti ja jos ei riitä, niin sitten lainataan pikkusumma tai ostetaan velaksi. Hänellä pidempi suhde takana jossa ex-miehensä katsonut tarkemmin raha-asioiden perään.
Bensa, korot, vastike, sähkö, ruoka, vakuutukset. Siinä maistiainen siitä minkä hinnat ovat nousseet rajusti. Toinen heitti ehdotuksen että voisimme lähteä ulkomaille reissuun. Toisin sanoen elämme ihan eri todellisuudessa siinä miten joudumme oikeasti miettimään mitä voimme ostaa ja mitä emme.
Mutta onko mitään keinoja millä kertoa tämä asia kumppanille, että hän ymmärtäisi että mikä ero on pihillä ihmisellä ja tavallisella kansalaisella joka joutuu nyt kohtaamaan tiukemmat ajat?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on toisinpäin, mies ei kertakaikkiaan ymmärrä, että jos rahaa on x määrä, niin sitä ei voi käyttää x+y, koska sellaista rahaa ei vaan ole.
"Kyllähän sitä nyt pitää voida pekonia ja possunpihvejä ostaa, jos tekee mieli" - sitten puoliso on hyvä ja tienaa sen verran enemmän, että voi niitä ostaa.
Ja koska luottokortin poisottaminen puolisolta katsotaan taloudelliseksi väkivallaksi ja luottokortin maksurajan alentaminen myös, niin tätä samaa halavatun keskustelua joutuu käymään varsin usein. Kun ei toisella oikeasti ole ymmärrystä taloudellisiin asioihin.
(joojoo, jss mutta kun takana on 35 vuoden yhteinen elo, josta viimeiset 5 v on mennyt puolison muistiongelmien ilmentyessä ja lisääntyessä, niin ei se jättäminen vaan ole eka vaihtoehto)
Kuka on sanonut ylivelkaantuneen luottokortin pois ottamista taloudelliseksi väkivallaksi? Jos sillä puolisolla on selvästi muistiongelmia, niin holhottavahan se on.
Mutta edes puoliso ei saa alkaa hallitsemaan muistisairaan taloutta ennen kuin virallinen holhouspäätös on paperilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä että oma ymmärryksesi taloudesta ei ole sen kummempi kuin puolisosi. Ette te osta tavaroita ja matkoja ostovoimalla vaan rahalla. Jos teillä riittää edelleen rahaa ostaa kaikki tarpeellinen ja kenties matkustaa siihen lisäksi niin on ihan sama onko ostovoimanne laskennallisesti romahtanut.
Miksi provoilet asiallisesti avatussa ketjussa? Tuo matkan ehdottaminen puolisoltani oli vaan selvä osoitus siitä, että hän elää edellisellä vuosikymmenellä. Minun ja hänen tuloilla joitain vuosia sitten ei olisi tarvinnut tällaista asiaa miettiä, koska vähintään yksi tuollainen kunnon reissu olisi ollut heittämällä mahdollinen. Kyllä se varmaan nytkin onnistuisi, mutta onko järkevää niin se onkin oma pohdintansa. Mulla kun on sijoitusasunto, niin en oikein voi tiliä vetää tyhjäksi. Ap
Eli kuten jo ekasta viestistä arvasin, provoilet vain. Ei nykyään ole mitenkään mahdotonta matkustaa niiden, jotka matkustivat ennenkin. Meillä on säästöt ja sijoitukset, ja siitä huolimatta muutama ulkomaanmatka onnistuu ihan hyvin. Emme ole koskaan eläneet kädestä suuhun, joten pienet hintojen muutokset eivät meidän elämäämme vaikuta.
Niin, jos teillä on varaa, niin kaikilla on varaa? Ajatuksena outoa, samoin kuin se, että taloudellisest puskurit kannattaa syödä heti tuosta vain, kun hinnat/ tulot muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on toisinpäin, mies ei kertakaikkiaan ymmärrä, että jos rahaa on x määrä, niin sitä ei voi käyttää x+y, koska sellaista rahaa ei vaan ole.
"Kyllähän sitä nyt pitää voida pekonia ja possunpihvejä ostaa, jos tekee mieli" - sitten puoliso on hyvä ja tienaa sen verran enemmän, että voi niitä ostaa.
Ja koska luottokortin poisottaminen puolisolta katsotaan taloudelliseksi väkivallaksi ja luottokortin maksurajan alentaminen myös, niin tätä samaa halavatun keskustelua joutuu käymään varsin usein. Kun ei toisella oikeasti ole ymmärrystä taloudellisiin asioihin.
(joojoo, jss mutta kun takana on 35 vuoden yhteinen elo, josta viimeiset 5 v on mennyt puolison muistiongelmien ilmentyessä ja lisääntyessä, niin ei se jättäminen vaan ole eka vaihtoehto)
Kuka on sanonut ylivelkaantuneen luottokortin pois ottamista taloudelliseksi väkivallaksi? Jos sillä puolisolla on selvästi muistiongelmia, niin holhottavahan se on.
Tiedätkö yhtään, kuinka vaikeaa on saada aikuinen, muutoin "täysin oikeustoimikelpoinen" ihminen holhouksen alaiseksi? Pelkkä ei ymmärrä raha-asioita ei todellakaan riitä, ja jos muistiongelmat esiintyvät lähinnä uuden oppimisen haasteissa, ja työssään pärjää hyvin, niin ei todellakaan ole mitään mahdollisuuksia laillisesti rajoittaa rahankäyttöä. Ylivelkaantumaan hän ei pääse, siitä olen valitettavasti huolehtinut - ongelma on siinä, että minä ne velat joutuisin sitten maksamaan, koska tässä on remonttilainaa vielä maksamatta. Minulla ei ole varaa antaa miehen velkaantua.
Vierailija kirjoitti:
Sano että pääsette korkeintaan Tukholmaan asti tällä budjetilla. Norjaan pohjoisen kautta ajaen on sitten luksusloma.
Ohiksena: se Tukholman loma on helposti kalliimpi kuin pitkä viikonloppu Krakovassa ja vaikka Skopjessa. Riippuen osaksi siitä, missä asuu eli onko lähempänä satama vai lentokenttä, jolta lähtee halpalentoja ja osaksi kohteen hintatasosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä että oma ymmärryksesi taloudesta ei ole sen kummempi kuin puolisosi. Ette te osta tavaroita ja matkoja ostovoimalla vaan rahalla. Jos teillä riittää edelleen rahaa ostaa kaikki tarpeellinen ja kenties matkustaa siihen lisäksi niin on ihan sama onko ostovoimanne laskennallisesti romahtanut.
Onkohan tämä ostovoimajankkaaja sama tyyppi, joka kyselee asiantuntijatöiden sisällöstä. Sen veran hankalaa tuntuu olevan käsitteiden kanssa.
Eilen tämä sama tyyppi kysyi, kuinka saada puoliso (mies) ymmärtämään, ettei hän saa suhteessa happea. Ihan sama vänkäämistyyli.
Voin kokemuksesta sanoa, että ei kannata odottaa tai edes toivoa että toinen alkaa tajuamaan jos tilanne on tuo. Itse odotin ja yritin vuosikausia, vääntää rautalangasta, käydä läpi tuloja ja menoja. Kävin itse läpi 15 vuoden taloudellisen helvetin raha-asioista ymmärtämättömän ja ahneen ex-vaimon takia.
Teet itsellesi todella suuren palveluksen, kun päätät suhteen ja katkaiset kaikki taloudelliset ja muut siteet puolisoosi NYT HETI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä siis aloittajaa pelottaa että rahat loppuu. Vaikka rahaa vielä on, niin hän on vakuuttunut, että jatkossa ei ole. Sen sijaan, että sanoisi sen suoraan, pitää hän puolisoaan ymmärtämättömänä. Hän yrittää selittää asiaa puolisolleen asioilla kuten ostovoima, infalaatio ja mikä lie.
Puoliso kokee varmasti ikävänä sen, että aloittaja pitää häntä typeränä, eikä halua siksi asiaan tarttua. Puoliso on myös tottunu, että siihen, että joskus rahaa ei ole ja tietää ettei se elämä siihen kaadu. Ostetaan halvempaa makkaraa ja lainataan jostain loput, kun rahat loppuu. Hän haluaa nauttia elämästä, kun mahdollisuutta on, kun taas aloittaja haluaa hallita tilannetta ja lievittää pelkoaan säästämällä.
Joten vinkkinä aloittajalle, älä kohtele puolisoasi sellaisena, ettei hän asiaa ymmärrä. Sinun faktoilla taloustilanteesta ja menneeseen vertailu ei selkeästi resonoi puolison tai monen muunkaan kanssa, kuten täältä huomasit. Lähesty asiaa faktojen sijaan sinun tunteiden ja huolen teidän yhteisestä tulevaisuudesta. Ota huomioon myös puolison kanta ja yrittäkää löytää kompromissia. Vaikka että tietty summa on puskurissa ja sitten laitetaan säästöön jotain, mutta myös elämästä nauttimiseen panostetaan. Vaikkapa, että menee säästöön 300e ja huvittelu tilille 150e. Sitten voitte yhdessä päättää mihin huvittelurahat käytetään.
Vai että ostovoima oikein romahtanut ja ei pääse edes ulkomaaseen matkalle. :D
No, av-mammoilla on av-mammojen ongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai että ostovoima oikein romahtanut ja ei pääse edes ulkomaaseen matkalle. :D
No, av-mammoilla on av-mammojen ongelmat.
Tarkista edes kenelle vastaat! Ap on miesoletettu. Av-papoilla siis av-pappojen ongelmat. Kiinnitäpä muuten myös huomiota vastauksesi kirjoitusvirheisiin.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
On keino: vuosibudjetti. Helppo tehdä vaikka Excelissä. Siihen tulot ja ihan kaikki menot. Joka kuukausi säästöön tietty summa. Sitten voi katsoa, miten suurella summalla tulot ylittävät menot.
Ottaako vuosibudjetti huomioon sen kuinka Talouspaperi maksaa syyskuussa 2 euroa, joulukuussa 3 ja helmikuussa 4 euroa? Ja entä sitten kun valtaosassa päivittäisostoksia sama juttu? Paljonko budjetoit sähköön, kun se voi maksaa 150 e/kk mutta se voi maksaa myös 400 e /kk?
Vuosibudjetin voi tehdä suuntaa antavana ja laittaa sen talouspaperin 3e ja sitten säädellä budjettia kuukausittain, jos hinnat yhä nousevat.
Myös sähköyhtiöt ilmoittavat hinnan muutoksista, minkä voit laittaa hyvissä vaihein budjettiin.
Et ole tainnut koskaan tehdä budjettia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on melkein samanlainen ongelma, mutta ei ihan.
Olen ollut aiemmin hyvätuloinen ja mahdollistanut hyvän elintason perheelle, mutta jouduin vuodenvaihteessa työttömäksi.
Mies ei suostu hyväksymään sitä, etten voi rahoittaa eläm enää niin kuin ennen. Hän kannustaa ja yrittää saada minut käyttämään rahaa yli varojeni ihan turhaan. Hän on itse pienipalkkainen ja hyvin säästäväinen, joten tämä painostus rahan kuluttamiseen kohdistuu vain minuun. Tein budjetin ja suunnitelman, miten saan rahat riittämään tulojen romahdettua ja mies melkein suuttui.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on toisinpäin, mies ei kertakaikkiaan ymmärrä, että jos rahaa on x määrä, niin sitä ei voi käyttää x+y, koska sellaista rahaa ei vaan ole.
"Kyllähän sitä nyt pitää voida pekonia ja possunpihvejä ostaa, jos tekee mieli" - sitten puoliso on hyvä ja tienaa sen verran enemmän, että voi niitä ostaa.
Ja koska luottokortin poisottaminen puolisolta katsotaan taloudelliseksi väkivallaksi ja luottokortin maksurajan alentaminen myös, niin tätä samaa halavatun keskustelua joutuu käymään varsin usein. Kun ei toisella oikeasti ole ymmärrystä taloudellisiin asioihin.
(joojoo, jss mutta kun takana on 35 vuoden yhteinen elo, josta viimeiset 5 v on mennyt puolison muistiongelmien ilmentyessä ja lisääntyessä, niin ei se jättäminen vaan ole eka vaihtoehto)
Tuossa tilanteessa täytyy ilman muuta ottaa luottokortti pois muistiongelmaiselta. Haloo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että ostovoima oikein romahtanut ja ei pääse edes ulkomaaseen matkalle. :D
No, av-mammoilla on av-mammojen ongelmat.
Tarkista edes kenelle vastaat! Ap on miesoletettu. Av-papoilla siis av-pappojen ongelmat. Kiinnitäpä muuten myös huomiota vastauksesi kirjoitusvirheisiin.
Kaikki täällä ovat av-mammoja, sukupuolesta ja lapsiluvusta riippumatta. Eikö tämä ole jo yleistä tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos teillä on varaa, niin kaikilla on varaa? Ajatuksena outoa, samoin kuin se, että taloudellisest puskurit kannattaa syödä heti tuosta vain, kun hinnat/ tulot muuttuvat.
Ketään provosoimatta voin sanoa tämän ketjun antaneen aluksi lievästi sanoen erikoisia talousvinkkejä. Että pitäisi katsoa pankkitilin saldoa ja jos sinne jotain on jäänyt, niin matkalle vaan ja runsaat yläpeukutukset perään. Talousvinkkejähän ap ei tullut tänne edes pyytämään. Eikä näiden vinkkien antajat välttämättä edes tiedä mikä on puskuri, koska todella monella ihmisellä ei ole sellaista ikinä ollut.
Pari ehdotusta olisi, ensimmäisenä yhteinen taloustili. Sieltä maksetaan kaikki yhteiset menot, vähintään asumiskulut ja yhteiset laskut, mielummin myös ruoka ym. yhteinen meno. Tilille laitetaan sama prosenttiosuus nettotuloista, joka riittää kattamaan menot ja hieman yli. Menot ovat läpinäkyviä, kulut jaetaan kohtuullisesti. Alkuun laitatte kiinteisiin menoihin tarvittavan ja lisäksi muutaman satasen vaihtuviin menoihin. Muutaman kuukauden päästä teillä on selkeämpi käsitys kuukausittain tarvittavasta rahasummasta.
Lisäksi perustatte yhteisen säästötilin, jonne alatte säästää esim. sitä matkaa varten. Tämä voi olla samalla euromäärällä, jos se tuntuu reilummalta teistä molemmista.
Molemmille pitäisi jäädä omalle tilille palkastaan myös käyttörahaa omiin menoihin ja mielellään vielä omaan säästämiseen.
Ei tämä aika oikein mukavaa ole monelle. Itsekin haaveilen matkoista, mutta verkkopankki ja budjetti-excel palauttavat maanpinnalle. Yhtään en ihmettele, jos ahdistus ja masennus lisääntyy. Me tarvitsemme haaveita ja unelmia, joita tavoitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä että oma ymmärryksesi taloudesta ei ole sen kummempi kuin puolisosi. Ette te osta tavaroita ja matkoja ostovoimalla vaan rahalla. Jos teillä riittää edelleen rahaa ostaa kaikki tarpeellinen ja kenties matkustaa siihen lisäksi niin on ihan sama onko ostovoimanne laskennallisesti romahtanut.
Miksi provoilet asiallisesti avatussa ketjussa? Tuo matkan ehdottaminen puolisoltani oli vaan selvä osoitus siitä, että hän elää edellisellä vuosikymmenellä. Minun ja hänen tuloilla joitain vuosia sitten ei olisi tarvinnut tällaista asiaa miettiä, koska vähintään yksi tuollainen kunnon reissu olisi ollut heittämällä mahdollinen. Kyllä se varmaan nytkin onnistuisi, mutta onko järkevää niin se onkin oma pohdintansa. Mulla kun on sijoitusasunto, niin en oikein voi tiliä vetää tyhjäksi. Ap
Eli kuten jo ekasta viestistä arvasin, provoilet vain. Ei nykyään ole mitenkään mahdotonta matkustaa niiden, jotka matkustivat ennenkin. Meillä on säästöt ja sijoitukset, ja siitä huolimatta muutama ulkomaanmatka onnistuu ihan hyvin. Emme ole koskaan eläneet kädestä suuhun, joten pienet hintojen muutokset eivät meidän elämäämme vaikuta.
Puhu vaan omasta puolestasi. Olen keskituloinen, eronnut, kahden lapsen vuoroviikkovanhempi. Minun taloudestani hintojen ja korkojen nousu on tiristänyt pois sen ylimääräisen, jolla aiemmin matkustettiin, syötiin ulkona ja ostettiin jotain ylimääräistä kivaa.
Pakolliset menot ovat kasvaneet n. 500 € kuukaudessa, kun ruuan hinta on noussut, lasten harrastukset maksavat enemmän, julkinen liikenne on kalliimpaa ja vuoden vaihteessa asuntolainan korko nousi reippaasti.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
On keino: vuosibudjetti. Helppo tehdä vaikka Excelissä. Siihen tulot ja ihan kaikki menot. Joka kuukausi säästöön tietty summa. Sitten voi katsoa, miten suurella summalla tulot ylittävät menot.
Ottaako vuosibudjetti huomioon sen kuinka Talouspaperi maksaa syyskuussa 2 euroa, joulukuussa 3 ja helmikuussa 4 euroa? Ja entä sitten kun valtaosassa päivittäisostoksia sama juttu? Paljonko budjetoit sähköön, kun se voi maksaa 150 e/kk mutta se voi maksaa myös 400 e /kk?
Teillä on budjetti ja se on vaikka 400 e ruokaan. Sitten te ostatte edelleen 400 eurolla ruokaa, mutta vain halvempaa ruokaa. Ei se ruuan hinta niin paljoa ole noussut, että ei kulutusvalinnoilla voisi tilannetta paikata. Sähkön hintakin on ollut laskusuunnassa jo yli kaksi kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Tässä siis aloittajaa pelottaa että rahat loppuu. Vaikka rahaa vielä on, niin hän on vakuuttunut, että jatkossa ei ole. Sen sijaan, että sanoisi sen suoraan, pitää hän puolisoaan ymmärtämättömänä. Hän yrittää selittää asiaa puolisolleen asioilla kuten ostovoima, infalaatio ja mikä lie.
Puoliso kokee varmasti ikävänä sen, että aloittaja pitää häntä typeränä, eikä halua siksi asiaan tarttua. Puoliso on myös tottunu, että siihen, että joskus rahaa ei ole ja tietää ettei se elämä siihen kaadu. Ostetaan halvempaa makkaraa ja lainataan jostain loput, kun rahat loppuu. Hän haluaa nauttia elämästä, kun mahdollisuutta on, kun taas aloittaja haluaa hallita tilannetta ja lievittää pelkoaan säästämällä.
Joten vinkkinä aloittajalle, älä kohtele puolisoasi sellaisena, ettei hän asiaa ymmärrä. Sinun faktoilla taloustilanteesta ja menneeseen vertailu ei selkeästi resonoi puolison tai monen muunkaan kanssa, kuten täältä huomasit. Lähesty asiaa faktojen sijaan sinun tunteiden ja huolen teidän yhteisestä tulevaisuudesta. Ota huomioon myös puolison kanta ja yrittäkää löytää kompromissia. Vaikka että tietty summa on puskurissa ja sitten laitetaan säästöön jotain, mutta myös elämästä nauttimiseen panostetaan. Vaikkapa, että menee säästöön 300e ja huvittelu tilille 150e. Sitten voitte yhdessä päättää mihin huvittelurahat käytetään.
No jos näyttää siltä, että rahat vähenevät siitä syystä, että korjaavia liikkeitä ei ole tehty, niin niitä täytyy tehdä. Minäkin pidän typeränä ihmistä, joka ei ymmärrä, että menot täytyy pitää pienempänä kuin tulot. Turhat kulut karsitaan välittömästi, esim. matkustelu.
"...lainataan jostain loput, kun rahat loppuu." Millä niitä sitten maksellaan jos joka kk lainataan jostain lisää? Vuoden päästä saattaa olla jo muhkea summa lisää velkaa.
Itsekin erosin miehestä, joka ei tajunnut ettei velkaa voi tehdä koko ajan lisää maksamalla vanhoja lainoja uusilla. Erotessa minullekin jäi siivu hänen veloistaan, joten viivyttelin liiankin pitkään.
Osaatko sinä lukea? Heti otsikossa sanotaan, että PERUSTURVAn ostovoima on kasvanut. Tietyissä tukimuodoissa on indeksikorotukset eli ne reagoi aika hyvin inflaatioon (niin kuin jutussa kerrotaan). Ei tämä koske normaalia työssä käyvää ihmistä.