Lue keskustelun säännöt.
Miten parisuhteessa saadaan toinen ymmärtämään että ostovoimamme on romahtanut?
27.02.2023 |
Kumppanin talousosaaminen ei ole vahvaa. Hän on aina kitkutellut pienehkön palkan riittämään seuraavaan palkkapäivään asti ja jos ei riitä, niin sitten lainataan pikkusumma tai ostetaan velaksi. Hänellä pidempi suhde takana jossa ex-miehensä katsonut tarkemmin raha-asioiden perään.
Bensa, korot, vastike, sähkö, ruoka, vakuutukset. Siinä maistiainen siitä minkä hinnat ovat nousseet rajusti. Toinen heitti ehdotuksen että voisimme lähteä ulkomaille reissuun. Toisin sanoen elämme ihan eri todellisuudessa siinä miten joudumme oikeasti miettimään mitä voimme ostaa ja mitä emme.
Mutta onko mitään keinoja millä kertoa tämä asia kumppanille, että hän ymmärtäisi että mikä ero on pihillä ihmisellä ja tavallisella kansalaisella joka joutuu nyt kohtaamaan tiukemmat ajat?
Kommentit (65)
Sano että pääsette korkeintaan Tukholmaan asti tällä budjetilla. Norjaan pohjoisen kautta ajaen on sitten luksusloma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helevatun vuosibudjetti, kun kuukausibudjetti on kätevämpi. Eli paljonko yhdessä tienaatte miinus juoksevat kulut. Paljon jää sukanvarteen ja onko se tarpeeksi tai järkevää käyttää (turhaan) matkailuun.
Vuosibudjetti siksi, että monilla ei ole joka kuukausi samanlaiset menot. Esim vakuutusmaksut saattavat tulla vain kerran vuodessa ja sähkölaskut joka kolmas kuukausi. Vuosibudjetin avulla näkee hyvin, mitkä kuukaudet tulevat olemaan tiukimmat. Ja siten niihin voi varautua laittamalla parempina kuukausina enemmän rahaa säästöön. Ei pääse joulukaan tulemaan yllätyksenä, kun alkaa jo helmikuussa säästää joululahjoihin.
Eikö se ole sama asia jakaa vuoden vakuutusmaksusumma kuukausibudjettiin, samoin varaa yllätysmenoille?
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä että oma ymmärryksesi taloudesta ei ole sen kummempi kuin puolisosi. Ette te osta tavaroita ja matkoja ostovoimalla vaan rahalla. Jos teillä riittää edelleen rahaa ostaa kaikki tarpeellinen ja kenties matkustaa siihen lisäksi niin on ihan sama onko ostovoimanne laskennallisesti romahtanut.
Miksi provoilet asiallisesti avatussa ketjussa? Tuo matkan ehdottaminen puolisoltani oli vaan selvä osoitus siitä, että hän elää edellisellä vuosikymmenellä. Minun ja hänen tuloilla joitain vuosia sitten ei olisi tarvinnut tällaista asiaa miettiä, koska vähintään yksi tuollainen kunnon reissu olisi ollut heittämällä mahdollinen. Kyllä se varmaan nytkin onnistuisi, mutta onko järkevää niin se onkin oma pohdintansa. Mulla kun on sijoitusasunto, niin en oikein voi tiliä vetää tyhjäksi. Ap
En tunne ap:n tapausta, mutta on kokemusta kyllä siitä, että rahasta saadaan riita aikaiseksi. Jos toinen on päättänyt, että toinen pihtaa ilkeyttään, niin siinä ei ihan oikeasti mitkään excelit auta. Tilanne saattaa vain pahentua, kun toinen kokee, että hänen tunteensa pyritään ratkomaan numeroilla.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä että oma ymmärryksesi taloudesta ei ole sen kummempi kuin puolisosi. Ette te osta tavaroita ja matkoja ostovoimalla vaan rahalla. Jos teillä riittää edelleen rahaa ostaa kaikki tarpeellinen ja kenties matkustaa siihen lisäksi niin on ihan sama onko ostovoimanne laskennallisesti romahtanut.
Onkohan tämä ostovoimajankkaaja sama tyyppi, joka kyselee asiantuntijatöiden sisällöstä. Sen veran hankalaa tuntuu olevan käsitteiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on toisinpäin, mies ei kertakaikkiaan ymmärrä, että jos rahaa on x määrä, niin sitä ei voi käyttää x+y, koska sellaista rahaa ei vaan ole.
"Kyllähän sitä nyt pitää voida pekonia ja possunpihvejä ostaa, jos tekee mieli" - sitten puoliso on hyvä ja tienaa sen verran enemmän, että voi niitä ostaa.
Ja koska luottokortin poisottaminen puolisolta katsotaan taloudelliseksi väkivallaksi ja luottokortin maksurajan alentaminen myös, niin tätä samaa halavatun keskustelua joutuu käymään varsin usein. Kun ei toisella oikeasti ole ymmärrystä taloudellisiin asioihin.
(joojoo, jss mutta kun takana on 35 vuoden yhteinen elo, josta viimeiset 5 v on mennyt puolison muistiongelmien ilmentyessä ja lisääntyessä, niin ei se jättäminen vaan ole eka vaihtoehto)
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helevatun vuosibudjetti, kun kuukausibudjetti on kätevämpi. Eli paljonko yhdessä tienaatte miinus juoksevat kulut. Paljon jää sukanvarteen ja onko se tarpeeksi tai järkevää käyttää (turhaan) matkailuun.
Vuosibudjetti siksi, että monilla ei ole joka kuukausi samanlaiset menot. Esim vakuutusmaksut saattavat tulla vain kerran vuodessa ja sähkölaskut joka kolmas kuukausi. Vuosibudjetin avulla näkee hyvin, mitkä kuukaudet tulevat olemaan tiukimmat. Ja siten niihin voi varautua laittamalla parempina kuukausina enemmän rahaa säästöön. Ei pääse joulukaan tulemaan yllätyksenä, kun alkaa jo helmikuussa säästää joululahjoihin.
Eikö se ole sama asia jakaa vuoden vakuutusmaksusumma kuukausibudjettiin, samoin varaa yllätysmenoille?
Jos suurin osa sekä tuloista että menoista pysyy samana joka kuukausi, on kuukausibudjetti ihan toimiva ratkaisu. Mutta jos on useampi kerran vuodessa tuleva lasku, ja tulotkin vaihtelevat kuukausien/vuodenaikojen mukaan, on vuosibudjetti selkeämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa matkalle, varausvaiheessa pitää olla rahat tilillä. Meitä naisia on erilaisia. Minä säästän aina hätävaraa. Nytkin on lähes 40000 e puskuria.
Sijoitusasunto on mutta ei varaa matkustaa lomalla minnekään? Sehän on valinta. Meillä ei ole sijoitusasuntoa, mutta rahaa on matkustaa koko perheen kanssa minne halutaan, kun on loma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne ap:n tapausta, mutta on kokemusta kyllä siitä, että rahasta saadaan riita aikaiseksi. Jos toinen on päättänyt, että toinen pihtaa ilkeyttään, niin siinä ei ihan oikeasti mitkään excelit auta. Tilanne saattaa vain pahentua, kun toinen kokee, että hänen tunteensa pyritään ratkomaan numeroilla.
Ylläoleva kiteytti koko ketjun sanoman hienosti sanoiksi. Ei todellakaan auta mitkään excel-laskelmat ja säästötilit. Moni itseään talousviisaana pitävä voisi yllättyä kuullessaan, että henkilö joka on jakanut rahansa kolmelle eri tilille omaa täysin saman ostovoiman kuin jos käyttäisi vain yhtä tiliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä että oma ymmärryksesi taloudesta ei ole sen kummempi kuin puolisosi. Ette te osta tavaroita ja matkoja ostovoimalla vaan rahalla. Jos teillä riittää edelleen rahaa ostaa kaikki tarpeellinen ja kenties matkustaa siihen lisäksi niin on ihan sama onko ostovoimanne laskennallisesti romahtanut.
Onkohan tämä ostovoimajankkaaja sama tyyppi, joka kyselee asiantuntijatöiden sisällöstä. Sen veran hankalaa tuntuu olevan käsitteiden kanssa.
Mietin ihan samaa, koska ei aloittajan käyttämässä termistössä ollut mitään epäselvää tai moitittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
On keino: vuosibudjetti. Helppo tehdä vaikka Excelissä. Siihen tulot ja ihan kaikki menot. Joka kuukausi säästöön tietty summa. Sitten voi katsoa, miten suurella summalla tulot ylittävät menot.
Ottaako vuosibudjetti huomioon sen kuinka Talouspaperi maksaa syyskuussa 2 euroa, joulukuussa 3 ja helmikuussa 4 euroa? Ja entä sitten kun valtaosassa päivittäisostoksia sama juttu? Paljonko budjetoit sähköön, kun se voi maksaa 150 e/kk mutta se voi maksaa myös 400 e /kk?
No nyt on kevät, ei se sähkö nyt juuri minnekään pompsahda. Ja jos olet järkevä rahankäyttäjä, sinulla on muutenkin puskuri säästössä. Joten ihan se pankkitilin saldo riittää. Onko siellä rahaa vai ei.
Sillä miehen puskurillako pitäisi reissata? Entäs jos puskuri käytetään ja loman jälkeen auto rikkuu? Mistä rahat auton korjaukseen?
Aloittajalle sanon, että sano rouvalle, että kun kumpikin on säästänyt summan x niin sitten lähdetään reissuun.
Terkuin nainen, jolla on rahaa reissata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa sen sanoa ääneen, on vissiin sanottukin.
Harmi kun naiset harvemmin tajuaa...
Naiset tajuavat raha-asiat oikein hyvin. Aloittajan ajattelua on vaikeampi tajuta, koska olennaisempaa tuntuu olevan nykyajan päivittely ja menneiden muistelu, kuin ihan yksinkertainen tulojen ja menojen seuranta. Tai ihan vaikkapa se pankkitilin saldo.
Ai noinko on yleisellä tasolla? Minulla on kyllä tiedossa paljon enemmän päinvastaisia esimerkkejä tästä asiasta.
Ihan sama, mitä esimerkkejä sinulla on, fakta on se, että naiset hoitavat raha-asiansa paremmin kuin miehet.
https://www.op-media.fi/omat-rahat/maksuhairiomerkinnat-lisaantyvat/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä että oma ymmärryksesi taloudesta ei ole sen kummempi kuin puolisosi. Ette te osta tavaroita ja matkoja ostovoimalla vaan rahalla. Jos teillä riittää edelleen rahaa ostaa kaikki tarpeellinen ja kenties matkustaa siihen lisäksi niin on ihan sama onko ostovoimanne laskennallisesti romahtanut.
Miksi provoilet asiallisesti avatussa ketjussa? Tuo matkan ehdottaminen puolisoltani oli vaan selvä osoitus siitä, että hän elää edellisellä vuosikymmenellä. Minun ja hänen tuloilla joitain vuosia sitten ei olisi tarvinnut tällaista asiaa miettiä, koska vähintään yksi tuollainen kunnon reissu olisi ollut heittämällä mahdollinen. Kyllä se varmaan nytkin onnistuisi, mutta onko järkevää niin se onkin oma pohdintansa. Mulla kun on sijoitusasunto, niin en oikein voi tiliä vetää tyhjäksi. Ap
Eli kuten jo ekasta viestistä arvasin, provoilet vain. Ei nykyään ole mitenkään mahdotonta matkustaa niiden, jotka matkustivat ennenkin. Meillä on säästöt ja sijoitukset, ja siitä huolimatta muutama ulkomaanmatka onnistuu ihan hyvin. Emme ole koskaan eläneet kädestä suuhun, joten pienet hintojen muutokset eivät meidän elämäämme vaikuta.
Että ostovoimamme on romahtanut
Onpa dramaattista!
Olet siis totuttanut vaimosi tiettyyn elintasoon, etkä ole varautunut vaikeampiin aikoihin. Olet tehnyt suuren aloittelijan mokan. Tottakai vaimollasi on oikeus odottaa, että suoriudut jatkossakin. Miksi hänen pitää kärsiä siitä, että et ole osannut hoitaa taloutta ennakoivasti niin, että pahanakin päivänä on esim. varaa matkustaa.
Nyt joko saat juoksevia kuluja karsittua niin huomaamattomasti, että perhe pääsee matkalle. Tai voit hankkia lisätuloja esim. tekemällä toista työtä.
Ei se matka ole tässä se olennainen pointti vaan se kuinka kodissamme vain toinen ymmärtää että nyt pitää huomattavan paljon tarkemmin miettiä miten rahansa käyttää. Ja minun puolisoni tulkitsee tämän siten että haluan olla ilkeä, eikä siten että pyrin pitämään elämämme kasassa. Vielä tämä ei ole noussut riidanaiheeksi, mutta huomaan vaan selvästi että hänellä on vähän turhan huolettomia ideoita tilanteeseen nähden. Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä on toisinpäin, mies ei kertakaikkiaan ymmärrä, että jos rahaa on x määrä, niin sitä ei voi käyttää x+y, koska sellaista rahaa ei vaan ole.
"Kyllähän sitä nyt pitää voida pekonia ja possunpihvejä ostaa, jos tekee mieli" - sitten puoliso on hyvä ja tienaa sen verran enemmän, että voi niitä ostaa.
Ja koska luottokortin poisottaminen puolisolta katsotaan taloudelliseksi väkivallaksi ja luottokortin maksurajan alentaminen myös, niin tätä samaa halavatun keskustelua joutuu käymään varsin usein. Kun ei toisella oikeasti ole ymmärrystä taloudellisiin asioihin.
(joojoo, jss mutta kun takana on 35 vuoden yhteinen elo, josta viimeiset 5 v on mennyt puolison muistiongelmien ilmentyessä ja lisääntyessä, niin ei se jättäminen vaan ole eka vaihtoehto)
Eikö muistiongelmat mene yleensä huonompaan suuntaan eikä parempaan?
Aloittajan kannattaa lukea THL:n ihmeestä: https://www.hs.fi/talous/art-2000009421833.html Edellisen tutkimuksen johtopäätöksillä ap taitaa olla väärässä ja tuhlaileva vaimosi oikeassa. Toisin tosielämässä ei käy aivan noin herttaisesti kuin THL:n tukimuksessa todetaan.
Ostovoima muka kasvanut, vaikka pelkästään ruoan hinta on noussut moninkertaisesti verrattuna toimeentulotukien korotukseen. Jos näin muka käy köyhempien osalla, niin tilanne täytyy olla parempi niiden koghdalla, joilla on hiukan enemmän rahaa...
.. täytyyhän THL:n tieteellisiin tutkimuksiin luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on toisinpäin, mies ei kertakaikkiaan ymmärrä, että jos rahaa on x määrä, niin sitä ei voi käyttää x+y, koska sellaista rahaa ei vaan ole.
"Kyllähän sitä nyt pitää voida pekonia ja possunpihvejä ostaa, jos tekee mieli" - sitten puoliso on hyvä ja tienaa sen verran enemmän, että voi niitä ostaa.
Ja koska luottokortin poisottaminen puolisolta katsotaan taloudelliseksi väkivallaksi ja luottokortin maksurajan alentaminen myös, niin tätä samaa halavatun keskustelua joutuu käymään varsin usein. Kun ei toisella oikeasti ole ymmärrystä taloudellisiin asioihin.
(joojoo, jss mutta kun takana on 35 vuoden yhteinen elo, josta viimeiset 5 v on mennyt puolison muistiongelmien ilmentyessä ja lisääntyessä, niin ei se jättäminen vaan ole eka vaihtoehto)
Kuka on sanonut ylivelkaantuneen luottokortin pois ottamista taloudelliseksi väkivallaksi? Jos sillä puolisolla on selvästi muistiongelmia, niin holhottavahan se on.
Ohis, mutta kaikki tuntemani pahoissa talousvaikeuksissa olevat ihmiset ovat miehiä.