Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa miksi nuorempi sukupolvi uupuu?
27.02.2023 |
Koen hiukan vaikeaksi käsittää, miksi ihmeessä tämä nuorempi sukupolvi nyt uupuu niin mahdottomaan tahtiin (esim tänään 27.2. HS "Nuorten työuupumus uhkaa jo taloutta").
Siis mikä ihme näitä uuvuttaa?
Yritän siis vilpittämästi hahmottaa, mistä tämä johtuu? Onko aines jotenkin "heikompaa" nykyisin? Eikö ole paineensietokykyä?
Työelämä ei taatusti ole kovin paljon erilaista kuin ollut parikymmentä viime vuotta (vähintään). On paineistavia töitä, on pas*oja työpaikkoja, on huonoja pomoa, mutta on myös erinomaisia työpaikkoja, hyviä työkokemuksia jne. Eli samaa kuin ennenkin.
Okei, en itse ole enää nuori, ikää 52 v.
Opiskelin yliopistossa maisteritutkinnon, olin hanttihommissa laman aikana ja sen jälkeen sitten kokoaikaisesti työelämässä. Elämään mahtunut kaikenlaista vastoinkäymistä, mutta vielä tässä porskutetaan.
Onko jokin maailmassa niin muuttunut, että nuoret uupuu ELÄMÄSTÄ yleisesti (???) vai mistä on kyse?
Kommentit (1167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin ylioppilaaksi 2015 ja paineet pärjätä oli hirveät, koska jopa opo sanoi että kirjoitukset määrittää koko loppuelämän.
En ole tehnyt sillä paperilla koko elämäni aikana yhtään mitään. Hyvissä asiantuntijatöissä. Pikkumerkintä koulutus-kohdan alla cv:ssä.
Ja minä taas olen hakenut sillä paperilla kouluun ja päässyt sisään. Pikkusiskoni taas ei pääse C:tä ja M:ää sisältävillä papereillaan, vaan on välivuosikierteessä. Kun maailma katsos muuttuu.
Ei mekään päästy c:n papereilla yliopistoon. Itselläni oli L:n paperit. t: täti
Minkäs tädin aikana yliopistoon on haettu todistuksella kun muuttui vasta muutama vuosi sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oiskohan niillä vain aivot ylikuormittuneet kaikella someroskalla ja jatkuvalla läsnäolopakolla. Eihän nämä nykynuoret edes nuku öisin ja aina pitäisi olla tavoitettavissa oli kellon aika mikä tahansa. Eikö ne mene normaalisti kotiinsa, rauhoitu, ole rutiineja ja mene nukkumaan ajoissa että jaksaa seuraavana päivänä? Ei kai sitten.
Katsellaan videoita kun muut ihmiset esittävät elämistä, ja sitten kahdehditaan ja ahdistutaan kun ei itsellä ole sellaista elämää. Ja sitten tulee burn out.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan minäkin uupuisin heti jos olisin 18v ja joku sanoisi, että aikaisin eläkeikäsi on 70 vuotta. Siis kirjaimellisesti synnyit tänne olemaan jonkun ison koneen osa. Sinun ainoa elämä.
Eli tehdä työtä = elättää itsensä. No mikähän se on se vaihtoehto sitten? Maata muiden elättinä sohvalla tässä sosialismin kehdossa vai? Niinpä tietysti.
Eiköhän vaihtoehto ole se, että pääsee kuitenkin vähän nuorempana eläkkeellä. Mä olen nyt 61 v ja alin eläkeikäni on 64 v 9 kk. Se on ihan sopiva eläkeikä.
No miettikääs nyt. Jos sua on paapottu koko elämä, lahjoja, ei kotitöitä, ei ole tarvinnut välittää muista vain itsestään. Viihdettä joka välissä jostain härvelistä. (työelämän aikana yökaudet pelataan tms.) Syöty ulkona palkinnoksi jostain ja annettu kivasti rahaa. Kannustettu ja kehuttu. Mitään ei ole vaadittu, niin miten sä kestäisit työelämää ja omaa kotielämää. Todellisuutta. Ehkä käytöstavat on vanhemmat unohtaneet opettaa tyystin.
Vanhemmat ei enää ole joka välissä auttamassa ja lohduttamassa.
Työelämä on rankkaa ja raadollista. Ilman normaaleja käytöstapoja nämä nuoret ovat pulassa alta aikayksikön. Työkaverille tai pomolle ei voi haistatella. Ohjeita pitää noudattaa ja sopimuksissa pysyä. Yleisin vastaus ei voi olla: mua ei kiinnosta!
Juuri tässä tänään mietin, että lukiossa (kirjoitin -07) kaikki huokailivat haaveilevansa eläkeiästä. Meidän silloisesta neljän hengen kaveriporukasta kaksi ei koskaan päässyt mukaan työelämän oravanpyörän kyytiin ja yksi on jo kuollut. Yksi pärjää ihan hyvin, vakityössä. Ja oltiin tosiaan lukiossa sellainen hikariporukka. Veikkaan, että niillä menee paremmin, jotka osaavat ottaa asiat löysin rantein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös myrkkyjen määrä ympäristössä on kasvanut, esim. juomavedessä e-pillereiden käytön takia.
E-pilleri ei ole mikään myrkky, mutta sun teflonpannusi on. HIukan järkeä noihin typeriin naisvihatrollauksiin, please. Sinulla taitaa olla hormonihäirikön käsite hukassa? Niitähän ovat kemikaalit, joita on mm. muoveissa, puhdistusaineissa jne. Ole hyvä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hormonitoimintaa_h%C3%A4iritsev%C3%A4t_ke…
Pillereissä on vähemmän hormonia kuin mitä nainen itse tuottaa.
Kaikki ihmiset ei ole naisia, ihan näin by the way.
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Mitä ihmeen kilpajuoksua heillä on syntymästä asti ollut?
Ei nuorilla ole pieniä lapsia valvottamassa. Ihmiset lisääntyvät nykyään vasta kolmenkympin korvilla. Ei paljon opintolainojakaan, kun he tuntuvat uupuvan jo niitä ennen. Miksi, kysyn minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodista toisen asteen loppuun itseopiskelua ja saapujien opettajana toimimista, kadulla viedään vaatteet päältä ja hyvä jos säilyy hengissä. Sitten 6-7v korkeakoulua, diplomi kainalossa pätkähalpatyömarkkinoille omaishoitajan rooli rinnalla, verot tapissa, tulevaisuudesta ei mitään takeita.
Sitten marmatetaan loputtomiin
- eikö se pitäisi jo puoliso hommata
- lapsia pitää tehdä
- menisit sinäkin jo vakituiseen työhön
- helppoa se teillä kun ei tarvi kesät talvet hiihtää joka paikkaan
- pullamössöt
- oma kansa ensin on haitallista
....
Sinällään kyllä hauskaa, että silloin kun se näyttää hyvältä, kuten tässä aloituksessa, ollaan kyllä niin rinta rottingilla muistuttamassa omasta erinomaisuudesta ja sitkeydestä, tai siitä kuinka aina työelämä on ollut tällaista, mutta mutta.
Sitten kun pitääkin saada ymmärrystä, niin kappas, nykyään kaikki onkin niin paljon vaikeampaa jne. Vähän väliä täälläkin on aloituksia kuinka jo pelkkä työnhaku on nykyään niin vaikeaa yms. Ja jostain syystä käytännössä koskaan ei muisteta mainita sitä, että ehkä se vuosikymmeniä pidempi kokemus elämästä ylipäätään helpottaa sitä tilanteen käsittelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatus oli ennen parempaa. Perheet pysyivät kassa ennen paremmin, mikä on edellytys lasten hyvinvoinnille. Kunnollinen kasvatus ihmiselle yhtä tärkeää kuin hyvin tehty rakennuksen perustus.
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Millä tämä eroaa aiemmasta? 😄 Kyllä muutkin sukupolvet ovat maksaneet opintolainoja ja tehneet lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Jotenkin huvittaa tämän tyyppiset kommentit. X -sukupolvella (eli Ap:n ikäisillä) elämä oli jo aivan samanlaista. Downshiftauksen muuten "keksi" 2000 -luvun alun uupuneet nuoret aikuiset...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Mitä ihmettä sinä puhut,. Meillä viiskymppisillä voi vielä hyvin olla pieniä lapsia. Kaveri juuri sai vauvan ja on 50v. Itselläni on eskari-ikäinen ja olen viisikymppinen. Opintolainojakin meillä on koska on useampia tutkintoja. Opintolainojen päälle vielä asuntolainoja, autolainoja, remppalainoja. Toki on myös jo omaisuuttakin, kun lainaraha on ollut halpaa.
Eikä tajua taaskaan miten hyväosainen on kun saa tilaisuuden kouluttautua uudelleen ja on saanut jopa asuntolainan. Ei saada me alle 30-vuotiaat kumpiakaan näitä.
Ei saatu mekään välttämättä alle kolmikymppisinä kumpaakaan. Asuntolainaan tarvitaan työpaikka. Työpaikan perusteella saa aikuiskoulutustukea kun työssä on oltu vähintään 8 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Mitä ihmeen kilpajuoksua heillä on syntymästä asti ollut?
Ei nuorilla ole pieniä lapsia valvottamassa. Ihmiset lisääntyvät nykyään vasta kolmenkympin korvilla. Ei paljon opintolainojakaan, kun he tuntuvat uupuvan jo niitä ennen. Miksi, kysyn minäkin.
Ihan mahtavaa yleistystä, itse olen kaveripiirini viimeisiä vasta esikoistaan odottavia 28-vuotiaana. Ja on 20 000 opintolaina jo.
Työelämässä vaaditaan uudelta sukupolvelta somen käyttöä + muuta hektisyyttä lisäävää painetta. Mullekin yksi esimies piti aivan normaalina että hänen wa-viesteihin piti vastata vielä työajan "ulkopuolella"
Ei varmasti saa riittävästi lepoa, varsinkin jos ala on sellaista mihin nuorilta vaaditaan paljon. Kannattaa lukea työnantajien työpaikkailmoituksia ja työnkuvauksia esim. Ig. "Mieluummin työtön".. kuvaa aikamme henkeä ja huonoja työpaikkadiilejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Mitä ihmettä sinä puhut,. Meillä viiskymppisillä voi vielä hyvin olla pieniä lapsia. Kaveri juuri sai vauvan ja on 50v. Itselläni on eskari-ikäinen ja olen viisikymppinen. Opintolainojakin meillä on koska on useampia tutkintoja. Opintolainojen päälle vielä asuntolainoja, autolainoja, remppalainoja. Toki on myös jo omaisuuttakin, kun lainaraha on ollut halpaa.
Eikä tajua taaskaan miten hyväosainen on kun saa tilaisuuden kouluttautua uudelleen ja on saanut jopa asuntolainan. Ei saada me alle 30-vuotiaat kumpiakaan näitä.
Ei saatu mekään välttämättä alle kolmikymppisinä kumpaakaan. Asuntolainaan tarvitaan työpaikka. Työpaikan perusteella saa aikuiskoulutustukea kun työssä on oltu vähintään 8 vuotta.
Et seuraa uutisia? Asuntolainaa ei saa nykyisin enää työpaikankaan omistavat ihmiset ja pariskunnat. Nykyisin on myös ensikertalaisuudet korkeakouluhauissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monen tekijän summa. Esim jos työ jo itsessään on rasittavaa ja siihen päälle vielä huono pomo ja huono työilmapiiri niin kyllä siinä on uupumukselle ainekset. Moni on jo yläasteen päätettyään uupunut koska koulussakin vaaditaan paljon. Sillon ei jää kovin paljon vapaa-aikaa. Uupumiseen vaikuttaa myös muuten elämänlaatu esim onko sairauksia tai onko ihmissuhteita mistä ammentaa energiaa. Itse ajattelen kuitenkin niin että on ihan normaalia uupua kokopäivätyössä ja enemmän pitäisikin suosia lyhennettyä työaikaa.
Eihän tämä vastaa kysymykseen, että miksi NUORET uupuvat. Sinä selität ympäripyöreitä, noidenhan pitäisi koskea kaikkia työikäisiä tasapuolisesti.
Ihmettelen itse aivan samaa. Ja vastaus tuntuu usein olevan tuon lainaamani kaltainen, kun on vaikeaa ja rasittavaa. Mutta kun kysymys on nimenomaan tästä nuorten uupumisesta. Tuntuu olevan uusi kansantauti kaksikymppisinä. Miksi ne nelikymppiset, jotka elävät kiireisintä perhearkea ja ovat kohonneet merkittäviin asemiin eivät ole uupuneita. Tai ne yli viisikymppiset, jotka työnantajien mielestä ovat jo toinen jalka haudassa ja joita ei kannata palkata. Enemmän näillä molemmilla ryhmillä luulisi olevan painetta työelämässä, ja samat kurjat pomot ja huonot työyhteisöt heitä koettelevat, ovat koetelleet vuosikymmeniä, toisin kun nuoria jotka eivät tahdo jaksaa edes niin pitkälle että pääsisivät työelämään. Mikseivät he jaksa?
Muuten, tuo ajatusmalli Itse ajattelen kuitenkin niin että on ihan normaalia uupua kokopäivätyössä ja enemmän pitäisikin suosia lyhennettyä työaikaa oli kyllä aivan uusi, mahtaako kirjoittaja olla itsekin tällainen nuori ja uupunut?
Mä vähän luulen, että uupuvien nuorten kohdalla on kyse jonkinlaisesta toivottomuudesta tulevaisuuden suhteen. Siinä missä ysärin laman aikanakin uskottiin tulevaan ja siihen, että laman jälkeen tulee taas nousukausi, nyt ei enää uskota. Vuodet vierii, elämä rullaa paikoillaan eikä mikään muutu paremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä vaaditaan uudelta sukupolvelta somen käyttöä + muuta hektisyyttä lisäävää painetta. Mullekin yksi esimies piti aivan normaalina että hänen wa-viesteihin piti vastata vielä työajan "ulkopuolella"
Ei varmasti saa riittävästi lepoa, varsinkin jos ala on sellaista mihin nuorilta vaaditaan paljon. Kannattaa lukea työnantajien työpaikkailmoituksia ja työnkuvauksia esim. Ig. "Mieluummin työtön".. kuvaa aikamme henkeä ja huonoja työpaikkadiilejä.
Meillä on somevastaava viisikymppinen, me muutkin tädit kyllä käytämme aktiivisesti somea. Ollaan vaan siinä ehkä heikommin osaavia kuin nuoret diginatiivit, mutta samaa meiltä edellytetään kuin nuoremmiltakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei täti, kasvoit ja teit työuraasi ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Niin minäkin. Olen sua vain kymmenen vuotta nuorempi mutta meidän sukupolviemme välissä kulkee kummallinen raja-aita, jonka toiselta puolelta vanhempi väestö huutelee pätemistään. Mielestäni oman ja nuoremman sukupolven välissä ei sitä ole, vaan x-sukupolven jäsen ymmärtää millenniaalien kasvua ja maailman muutosta sivusta seuranneena tuon sukupolven olevan henkisesti tosi ahtaalla hyvinvointivaltion raunioissa.
Täällä toinen täti, joka haluaisi täsmennystä mikä se oleellinen ero meidän viisikymppisten maailmaan nuoremmilla on? Mekään ei kävelty rakennuksille kysymään töitä mestarilta kuten vanhempamme eikä meilläkään ole mitään koko elämän kestäneitä vakaita työsuhteita.
Täällä kolmas täti, joka kyselee tätä samaa. Itse ainakin valmistuin keskellä pahinta lamaa 90-luvun puolivälissä, alalle, jolta ei kovin helppo ollut löytää töitä. Enkä ainakaan minä saanut kotoa mitään tukea, henkistä tai taloudellista, eikä kyllä ahdistanut yhtään, tai ollut uupunut, silloin enkä nyt.
Keskittyvät vääriin asioihin, kuten siihen äly - tyhmennys laitteen naputtamiseen ja kyttäämiseen joka välissä. Seurataan jotain ihme bloggaajia ja instagrameja. Kyllähän tuollainen väsyttää.
Itselläni ei ole äly - tyhmennyslaitetta. Ihan tavallinen puhelin millä soitetaan ja tekstataan. Hoidan asiat tietokoneella, kun asiat hoidettu kone menee kiinni. Keskityn olennaiseen eli omaan elämääni en muiden instaan tai johonkin turhanpäiväisiin julkkiksiin ja heidän elämänsä esittelyyn.
Ohje - keskity omaan elämääsi ja sen rakentamiseen, kun seuraat äly - tyhmennyslaitteella muiden elämää, rakennat sitä, et omaasi.