Kertokaa miksi nuorempi sukupolvi uupuu?
Koen hiukan vaikeaksi käsittää, miksi ihmeessä tämä nuorempi sukupolvi nyt uupuu niin mahdottomaan tahtiin (esim tänään 27.2. HS "Nuorten työuupumus uhkaa jo taloutta").
Siis mikä ihme näitä uuvuttaa?
Yritän siis vilpittämästi hahmottaa, mistä tämä johtuu? Onko aines jotenkin "heikompaa" nykyisin? Eikö ole paineensietokykyä?
Työelämä ei taatusti ole kovin paljon erilaista kuin ollut parikymmentä viime vuotta (vähintään). On paineistavia töitä, on pas*oja työpaikkoja, on huonoja pomoa, mutta on myös erinomaisia työpaikkoja, hyviä työkokemuksia jne. Eli samaa kuin ennenkin.
Okei, en itse ole enää nuori, ikää 52 v.
Opiskelin yliopistossa maisteritutkinnon, olin hanttihommissa laman aikana ja sen jälkeen sitten kokoaikaisesti työelämässä. Elämään mahtunut kaikenlaista vastoinkäymistä, mutta vielä tässä porskutetaan.
Onko jokin maailmassa niin muuttunut, että nuoret uupuu ELÄMÄSTÄ yleisesti (???) vai mistä on kyse?
Kommentit (1167)
NUoriso on nykyään huonokuntoista ja mielisairasta joukkoa joista ei ole mihinkään. Ei kannata odottaa mitään positiivista mokomalta roskajoukolta.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Tämä. Onnekkaita me, jotka saatiin lapsena kiipeillä puissa ilman kiirettä muualle kuin välillä kotiin syömään ja illalla nukkumaan.
Etkö käynyt koulua?Alle kouluikäisillä on juuri tälläinen elämä ainakin täälläpäin.
Tietenkin kävin koulua, mutta koulun jälkeen sai vapaasti kiipeillä puissa, hengailla kavereiden kanssa jne. Ei ollut iltapäiväkerhoja eikä tavoitteellisia harrastuksia monta kertaa viikossa. Enkä kyllä ollut päiväkodissakaan ennen kouluun menoa. Nykyisin ei juurikaan näe lapsia ulkona edes alkuillasta tai viikonloppuisin. Ja asun lähiössä, jossa kyllä asuu paljonkin lapsiperheitä.
En tiedä, mutta meillä on töissä nyt useampi uupumuksen takia saikulla. Suurin osa iältään +50v. Hoitoala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkeikä hinattu 70 ikävuoteen. Eläkemaksu 2000€:n bruttopalkasta 200€. Lisänä verot ja muut maksut.
Ei järkeä. Mieluummin jättää oravanpyörän kokonaan väliin.
Miksi sulla on 10 prosentin eläkemaksu kun muilla ei ole?
Eläkemaksu on 7,15 prosenttia .
En jaksanut lukea ketjua kuin puoleen väliin ennen kuin tuli pakottava tarve todeta, että todellinen kysymyshän on se, miten te vanhemmat ihmiset olette näin totaalisesti onnistuneet pilaamaan useamman nuoremman sukupolven? Tehän ne olette kasvattaneet ja kouluttaneet sekä työelämään ohjanneet. Mitä ihmettä on tapahtunut, että noin pätevinä ja mahtavina ja upeina ihmisinä olette onnistuneet sössimään maailman näin pilalle kaikille?
Johtuu siitä, että nuorempi sukupolvi on tottunut lähinnä viihtymään. Uupujien ei ole koskaan tarvinnut tehdä tosissaan töitä myös mikään eteen elo kasvatushan tässä on mennyt pieleen. Kotona ei vaadita mitään, koulussa ei vaadita mitään niin onhan se kamalaa kun yhtäkkiä opiskelussa ja työelämässä vaaditaan kun n suorittamista. Osalla porukkaa onnistuu ,osa on turhan ruikuttajia.
Kyllähän se uuvuttaa, kun jatkuvasti ollaan puhelin kädessä ja mietitään, että olisko jossain parempi duuni, parempi puoliso, parempi asunto, parempi elämä jne. Vertaillaan omaa elämää jatkuvasti somessa kaikkiin muihin ja ollaan tyytymättömiä kun ei olla tarpeeksi nättejä, hoikkia, rikkaita, matkustelleita eikä omisteta kalliita vaatteita, laukkuja eikä puhelimia.
Kuka nämä uupuneet nuoret kasvatti ja loi maailman tällaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea ketjua kuin puoleen väliin ennen kuin tuli pakottava tarve todeta, että todellinen kysymyshän on se, miten te vanhemmat ihmiset olette näin totaalisesti onnistuneet pilaamaan useamman nuoremman sukupolven? Tehän ne olette kasvattaneet ja kouluttaneet sekä työelämään ohjanneet. Mitä ihmettä on tapahtunut, että noin pätevinä ja mahtavina ja upeina ihmisinä olette onnistuneet sössimään maailman näin pilalle kaikille?
Se on mennyt pieleen, että se työstettävä materiaali on nykyisin valmiiksi paapottia vetelää paskaa. Paskasta ei voi hioa timanttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta liikaa suitsuttaa kiireisiä monessa mukana olevia ihmisiä jotka stressin ja uupumukseen partaalla suorittaa elämää, parisuhdetta, perhe-elämää, harrastuksia ja töitä.
Tämä niin perskuleesti.
Viesti siitä, että kaikki voivat saada kaiken jos vain haluavat on todella vaarallinen.
Jotain jenkeistä tullut tällaista propagandaa. Tämä ei totisesti pidä paikkaansa.
Halutaan liian hienoa ja upeaa elämään kun sitä näkee somessa ettei tyydytä siihen tavalliseen hyvään mitä elämä oikeasti siellä somen ulkopuolella on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottomuus. Sitä uutta nousukautta on odotettu jo vuosikymmeniä. Jos sellainen on välissä tullutkin, ei se ole helpottanut tavallisen ihmisen elämää. Kaikki kallistuu jakuvasti. Tulevaisuudessa ei ole varaa taloon, autoon, lapsiin. Työelämä ei motivoi, koska se ei enää auta saavuttamaan noita asioita samalla tavalla kuin meidän vanhempiemme nuoruudessa.
Jos ei ole varaa perheeseen, autoon, omaan kotiin, niin en yhtään ihmettele miksi masentaa. Elämästä häviää tarkoitus.
Voi sen tarkoituksen löytää muualta. Kumppanista, ystävistä, mielekkäästä työstä, vapaaehtoistyöstä, harrastuksista, lemmikistä, kivasta vuokrakodista jota voi vaihtaa kun mieli tekee.
Lemmikki on tosi kallis hankinta, etenkin jos tulee lemmikille terveysongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että nuorempi sukupolvi on tottunut lähinnä viihtymään. Uupujien ei ole koskaan tarvinnut tehdä tosissaan töitä myös mikään eteen elo kasvatushan tässä on mennyt pieleen. Kotona ei vaadita mitään, koulussa ei vaadita mitään niin onhan se kamalaa kun yhtäkkiä opiskelussa ja työelämässä vaaditaan kun n suorittamista. Osalla porukkaa onnistuu ,osa on turhan ruikuttajia.
Toi on totta. Koton ja koulussa on saanut vaan olla, mutta työelämässä pitäisikin sitten osata ja pystyä. Eikä ole kesätöitä, joissa olisi opittu niitä työelämätaitoja. Sitten ollaankin liian vanhoja kesätöihin ja oikeisiin ei pääse.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Tämä. Onnekkaita me, jotka saatiin lapsena kiipeillä puissa ilman kiirettä muualle kuin välillä kotiin syömään ja illalla nukkumaan.
Etkö käynyt koulua?Alle kouluikäisillä on juuri tälläinen elämä ainakin täälläpäin.
Tietenkin kävin koulua, mutta koulun jälkeen sai vapaasti kiipeillä puissa, hengailla kavereiden kanssa jne. Ei ollut iltapäiväkerhoja eikä tavoitteellisia harrastuksia monta kertaa viikossa. Enkä kyllä ollut päiväkodissakaan ennen kouluun menoa. Nykyisin ei juurikaan näe lapsia ulkona edes alkuillasta tai viikonloppuisin. Ja asun lähiössä, jossa kyllä asuu paljonkin lapsiperheitä.
Missä näiden lasten pitäisi mielestäsi siellä lähiössä hengata? Sillä postimerkin kokoisella pihalla?
Ei siedetä yhtään painetta ja epämukavuutta vaan kaiken on oltava upeaa ja kivaa.
Välillä tarvitaan tylsiä hetkiä. Nuoret ihmiset eivät kestä tylsyyttä, ikävystymistä tai joutenoloa sanan varsinaisessa merkityksessä. Jokaisen vapaahetken tukkeeksi otetaan älypuhelin kouraan.
Joutenolo ja ärsykkeettömyys antaa aivoille lepoa ja parantaa luovuutta sekä keskittymiskykyä - joita tarvittaisiin nykyään enemmän kuin koskaan aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottomuus. Sitä uutta nousukautta on odotettu jo vuosikymmeniä. Jos sellainen on välissä tullutkin, ei se ole helpottanut tavallisen ihmisen elämää. Kaikki kallistuu jakuvasti. Tulevaisuudessa ei ole varaa taloon, autoon, lapsiin. Työelämä ei motivoi, koska se ei enää auta saavuttamaan noita asioita samalla tavalla kuin meidän vanhempiemme nuoruudessa.
Jos ei ole varaa perheeseen, autoon, omaan kotiin, niin en yhtään ihmettele miksi masentaa. Elämästä häviää tarkoitus.
Voi sen tarkoituksen löytää muualta. Kumppanista, ystävistä, mielekkäästä työstä, vapaaehtoistyöstä, harrastuksista, lemmikistä, kivasta vuokrakodista jota voi vaihtaa kun mieli tekee.
Lemmikki on tosi kallis hankinta, etenkin jos tulee lemmikille terveysongelmia.
Lemmikkejäkin on monenlaisia. Joku koira toki helposti kallis.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Tämä. Onnekkaita me, jotka saatiin lapsena kiipeillä puissa ilman kiirettä muualle kuin välillä kotiin syömään ja illalla nukkumaan.
Etkö käynyt koulua?Alle kouluikäisillä on juuri tälläinen elämä ainakin täälläpäin.
Tietenkin kävin koulua, mutta koulun jälkeen sai vapaasti kiipeillä puissa, hengailla kavereiden kanssa jne. Ei ollut iltapäiväkerhoja eikä tavoitteellisia harrastuksia monta kertaa viikossa. Enkä kyllä ollut päiväkodissakaan ennen kouluun menoa. Nykyisin ei juurikaan näe lapsia ulkona edes alkuillasta tai viikonloppuisin. Ja asun lähiössä, jossa kyllä asuu paljonkin lapsiperheitä.
Missä näiden lasten pitäisi mielestäsi siellä lähiössä hengata? Sillä postimerkin kokoisella pihalla?
Työssäkäyvän keskiluokan lapset ovat siellä päiväkodissa, iipeessä, harrastuksissa. Muut hakkaa vissiin pleikkaa kotonaan.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten elämä on ollut syntymästä saakka kilpajuoksua ja toisaalta heidän elämäntilanteensa kuormittavampi kuin keski-ikäisen ap:n. Ap:llä tuskin on opintolainat niskassa ja pienet lapset valvottamassa öisin.
Tämä. Onnekkaita me, jotka saatiin lapsena kiipeillä puissa ilman kiirettä muualle kuin välillä kotiin syömään ja illalla nukkumaan.
Etkö käynyt koulua?Alle kouluikäisillä on juuri tälläinen elämä ainakin täälläpäin.
Tietenkin kävin koulua, mutta koulun jälkeen sai vapaasti kiipeillä puissa, hengailla kavereiden kanssa jne. Ei ollut iltapäiväkerhoja eikä tavoitteellisia harrastuksia monta kertaa viikossa. Enkä kyllä ollut päiväkodissakaan ennen kouluun menoa. Nykyisin ei juurikaan näe lapsia ulkona edes alkuillasta tai viikonloppuisin. Ja asun lähiössä, jossa kyllä asuu paljonkin lapsiperheitä.
Missä näiden lasten pitäisi mielestäsi siellä lähiössä hengata? Sillä postimerkin kokoisella pihalla?
Tässä lähiössä, missä mä asun, on metsää, on leikkipuistoja, on koulun urheilukenttä, on taloyhtiöiden pihoja (eivät ole postimerkin kokoisia). Ihan tästä makkarin ikkunastakin katson suoraan metsään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottomuus. Sitä uutta nousukautta on odotettu jo vuosikymmeniä. Jos sellainen on välissä tullutkin, ei se ole helpottanut tavallisen ihmisen elämää. Kaikki kallistuu jakuvasti. Tulevaisuudessa ei ole varaa taloon, autoon, lapsiin. Työelämä ei motivoi, koska se ei enää auta saavuttamaan noita asioita samalla tavalla kuin meidän vanhempiemme nuoruudessa.
Jos ei ole varaa perheeseen, autoon, omaan kotiin, niin en yhtään ihmettele miksi masentaa. Elämästä häviää tarkoitus.[/quo
Pitää opiskella ammatti joka työllistää.Täälläpäin on nuorilla perheet, autot ja talot.Kukaan ei valita että ei ole varaa.
Ei osata olla tylsästi. Joko on tv tai läppäri päällä ja katsotaan jotain, pitää kuunnella podia tai musaa tai kirjaa kuulokkeilla ihan vaan jo nukkumaan käydessä, kävellessä ja pyörää/autoa ajaessa, kännykkä kädessä selata jotain. Jatkuva ärsyketulva uuvuttaa.