Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siis miten voi olla, että päiväkodissa saa pitää lasta vain 10 h päivässä? Työt kestää pidempään
26.02.2023 |
Luin toisesta ketjusta, että lain mukaan lasta ei saa pitää päiväkodissa kerrallaan yli 10 tuntia. Ja tarkistin lain, ja siellä todella on tällainen pykälä. Vuoropäiväkodissa saa pitää pidempään, mutta minä olen päivätyössä enkä vuorotyössä, ja meidän kunnassa ei tällöin saa lasta vuoropäiväkotiin.
Asun Pk-seudulla ja työn pituus on 38 h 15 min viikossa plus pakollisia ruokataukoja viikossa 2,5 h. Eli työviikon pakollinen pituus yli 40 tuntia. Tämä on siis yli 8 tuntia per päivä. Työmatkoihin menee suuntaansa 1 h 20 min eli päivässä tuplaten tuo. Työ tapahtuu virka-aikaan. Työpäivä matkoineen on lähemmäs 11 tuntia päivässä. Työnantaja ei myönnä lyhennettyä työaikaa ennen kuin olen tehnyt puoli vuotta täyttä työaikaa.
Lapsi tapaa isäänsä vain viikonloppuisin päiväsaikaan eli olen yksin vastuussa lapsesta arjet. Omat vanhempani ovat vielä työelämässä, vaativissa johtotehtävissä ja paljon työmatkoilla eikä heistä ole arkisin apua. Voiko päiväkoti oikeasti sanoa, että en voi pitää lastani siellä työpäivieni ajan?
Kommentit (815)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo yh:sta, joka sai työpaikan ja haluaisi käydä töissä. Silti hänet haukutaan eikä mitään empatiaa tunneta.
Entä jos ap olisikin tehnyt aloituksen, että sain työpaikan, mutta päätin kuitenkin etten ota sitä vastaan vaan haluan jäädä työttömäksi elelemään tukien varaan. Millaisiahan vastauksia hän olisi sellaisessa ketjussa saanut.
Ihan myönteisiä jos perustelut on kunnossa.
Hahaha just joo. Ei kuule, tästä on monta esimerkkiketjua palstalla olemassa siitä, miten työttömään äitiin suhtaudutaan. Ja se suhtautuminen ei ole myönteinen...
Jaa, kyllä mä enemmän olen nähnyt sitä että itse lapsensa hoitavaa pidetään hyvänä äitinä.
Kuka sen kotona lasta hoitavan äidin sekä lapsen elämisen maksaa? Ettei vain olis yhteiskunta. Tässä ketjussa jotkut julistavat, ettei lapsia voi tehdä ajatuksella että yhteiskunta hoitaa. Kotona oleminen työttömänä on juuri sitä että yhteiskunta hoitaa.
Yleensä ihan itse sen rahoittaa, mutta jos ei sit pysty, mielummin sen lapsen kotona hoidon maksaa kuin turhan päiväkodin tai vaikka sen alkkistyöttömän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo yh:sta, joka sai työpaikan ja haluaisi käydä töissä. Silti hänet haukutaan eikä mitään empatiaa tunneta.
Entä jos ap olisikin tehnyt aloituksen, että sain työpaikan, mutta päätin kuitenkin etten ota sitä vastaan vaan haluan jäädä työttömäksi elelemään tukien varaan. Millaisiahan vastauksia hän olisi sellaisessa ketjussa saanut.
Ihan myönteisiä jos perustelut on kunnossa.
Hahaha just joo. Ei kuule, tästä on monta esimerkkiketjua palstalla olemassa siitä, miten työttömään äitiin suhtaudutaan. Ja se suhtautuminen ei ole myönteinen...
Jaa, kyllä mä enemmän olen nähnyt sitä että itse lapsensa hoitavaa pidetään hyvänä äitinä.
Kuka sen kotona lasta hoitavan äidin sekä lapsen elämisen maksaa? Ettei vain olis yhteiskunta. Tässä ketjussa jotkut julistavat, ettei lapsia voi tehdä ajatuksella että yhteiskunta hoitaa. Kotona oleminen työttömänä on juuri sitä että yhteiskunta hoitaa.
Joo, aika paradoksi että itse pitäisi hoitaa kakaransa kotona eikä käydä töissä, mutta jotenkin tämä tulee tehdä jollain mystisellä rahalla joka ei tule yhteiskunnalta.
Todella yh- ja äitivihamielinen ketju. Ap:n vika on hänen työpaikkansa, työmatkansa, päiväkodin aukioloajat, se että on tehnyt lapsia ilman mummo- ja kummiarmadaa ja "köyhänä", kun ei ole varaa yksityiseen kotihoitajaan (hei haloo, se olisi monta tonnia!), unohtamatta lapsen isää, jonka luuserius on sekin jotenkin ap:n syytä, tai vähintään ei olisi pitänyt ennustaa millainen isä miehestä tulee. Töissä pitää käydä ja tulla yksin toimeen lapsen kanssa ilman yhteiskunnan apua, eli hoitaa lapsi kotona samaan aikaan kun tienaa rahaa. Hei nyt oikeesti ihmiset. Miksi se on niin vaikea myöntää että järjestelmä ei oikeasti tue kunnolla yh-vanhemman työssäkäyntiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan niiden on pitää kauemmin, jos työmatkat kestävät kauemmin. Kuitenkaan ei mitään työttömyyskorvausta myönnetä tuolla periaatteella, että kun menee 1,5 tuntia yli hoitoajan, niin irtisanoudunpa työstäni. Hankalampihan sille lapsellekin on lähteä joka päivä vielä toiseen hoitopaikkaan kuin olla samassa.
Muita ratkaisuja, joita kyllä varmasti olet itsekin miettinyt: isä hakee ja pitää pari tuntia, päiväkoti lähempää työpaikkaa ja raahaat lapsen yli tunnin matkat sinne, joku nopeampi kulkuneuvo (yksityishelikopteri esim. :).
Yleensäkin päiväkodit, koulu ja koko yhteiskunta pyörii sillä ajatuksella, että kaikki ovat töissä ma-pe päivisin, vaikka harva nykyään on. Että on kaksi pystyvää huoltajaa eri työajoin ja lauma pirteitä, mutta jo eläköityneitä isovanhempia päivystämässä. Lisäksi oletetaan, että voi ottaa vapaata milloin vain, esimerkiksi tulla tunniksi keskellä päivää jonnekin.
Huhuu, kuulostat 1950-luvun alun kansakoulun kansalaistaidon oppikirjalta.
Nyt ulos mökistä ja katsomaan, miten maailma pyörii ja miten täällä ajatellaan tällä vuosituhannella.
Nyt en valitettavasti ihan pysty seuraamaan ajatustasi. Minulla on lapsi päiväkodissa ja olen totaaliyksinhuoltaja.
Kansalaistaito tuli oppiaineena vasta peruskouluun, ja oppikirjoissa oli esimerkiksi liikennesääntöjä ja ruokaympyröitä. 70-luvulla yksinhuoltajien lapsille järjestettiin kunnallista päivähoitoa, vaikka mitään subjektiivista oikeutta ei siihen ollut. Moni perhe palkkasi jonkun vain hoitajaksi, ja tämä kävi virallisena harjoittelujaksona joihonkin ammatteihin. Myös perhepäivähoitajana sai toimia kuka vain, ja toimikin.
Taas 5luvulla totaaliyhärien lapset olivat hyvin usein sijoitettuina joko perheisiin tai lastenkotiin, jos mummi tai joku muu läheinen ei pystynyt hoitamaan heitä. Joku saattoi ehkä ottaa lapsen mukaan töihin. Päivähoitoa ei ollut, ja sosiaaliturva oli olematon,. Yksinhuoltajan työssäkäynti oli vaikeaa. Monesti ei halpoihin vuokra-asuntoihinkaan saanut ottaa lasta. Ne olivat usein alivuokrahuoneita.
Nykyaikana pitäisi olla mahdollista yksinhuoltajan käydä töissä kunnallisen päivähoidon turvin, mutta eipä vain tunnu olevan.
Sinä näköjään hallitset sosiaalipoliittisen- ja koulutushistorian, minä nykyhetken käytännöt ja monikulttuurisuuden. Yhteiskunta ei pyöri (enää) noilla ajatuksilla, joita kuvasit aiemmassa vastauksessa. Ei ole pyörinyt pitkään aikan ja koko ajan vähemmän. Pääministeri ja maan hallitus ovat lähestulkoon kaikki kolmekympisiä nuoria naisia, ei ne ajattele historiallisesti tai takapajuisesti, kuten ei muutkaan virastot nuorine työntekijöineen. Niiden mielestä kuusikymppiset ovat mummeleita! :)
Eli nyky-yhteiskunnassa ei ajatella enää niin, että kunnallisen päivähoidon pitäisi mahdollistaa vanhempien työssäkäynti? Että itse pitää hankkia lapsilleen hoitaja tai olla lastensa kanssa kotona?
Eri
Kyllä se mahdollistaakin, mutta ihan joka paikassa on säännöt ja ohjeet. 10h hoitopäivä on ihan järkyttävä, miksi vielä pidempää pidettäisiin normaalina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo yh:sta, joka sai työpaikan ja haluaisi käydä töissä. Silti hänet haukutaan eikä mitään empatiaa tunneta.
Entä jos ap olisikin tehnyt aloituksen, että sain työpaikan, mutta päätin kuitenkin etten ota sitä vastaan vaan haluan jäädä työttömäksi elelemään tukien varaan. Millaisiahan vastauksia hän olisi sellaisessa ketjussa saanut.
Ihan myönteisiä jos perustelut on kunnossa.
Hahaha just joo. Ei kuule, tästä on monta esimerkkiketjua palstalla olemassa siitä, miten työttömään äitiin suhtaudutaan. Ja se suhtautuminen ei ole myönteinen...
Jaa, kyllä mä enemmän olen nähnyt sitä että itse lapsensa hoitavaa pidetään hyvänä äitinä.
Kuka sen kotona lasta hoitavan äidin sekä lapsen elämisen maksaa? Ettei vain olis yhteiskunta. Tässä ketjussa jotkut julistavat, ettei lapsia voi tehdä ajatuksella että yhteiskunta hoitaa. Kotona oleminen työttömänä on juuri sitä että yhteiskunta hoitaa.
Joo, aika paradoksi että itse pitäisi hoitaa kakaransa kotona eikä käydä töissä, mutta jotenkin tämä tulee tehdä jollain mystisellä rahalla joka ei tule yhteiskunnalta.
Todella yh- ja äitivihamielinen ketju. Ap:n vika on hänen työpaikkansa, työmatkansa, päiväkodin aukioloajat, se että on tehnyt lapsia ilman mummo- ja kummiarmadaa ja "köyhänä", kun ei ole varaa yksityiseen kotihoitajaan (hei haloo, se olisi monta tonnia!), unohtamatta lapsen isää, jonka luuserius on sekin jotenkin ap:n syytä, tai vähintään ei olisi pitänyt ennustaa millainen isä miehestä tulee. Töissä pitää käydä ja tulla yksin toimeen lapsen kanssa ilman yhteiskunnan apua, eli hoitaa lapsi kotona samaan aikaan kun tienaa rahaa. Hei nyt oikeesti ihmiset. Miksi se on niin vaikea myöntää että järjestelmä ei oikeasti tue kunnolla yh-vanhemman työssäkäyntiä?
Ihan riittävästi tukee. Miksi on vaikea myöntää että ap on ihan itse valintansa tehnyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan niiden on pitää kauemmin, jos työmatkat kestävät kauemmin. Kuitenkaan ei mitään työttömyyskorvausta myönnetä tuolla periaatteella, että kun menee 1,5 tuntia yli hoitoajan, niin irtisanoudunpa työstäni. Hankalampihan sille lapsellekin on lähteä joka päivä vielä toiseen hoitopaikkaan kuin olla samassa.
Muita ratkaisuja, joita kyllä varmasti olet itsekin miettinyt: isä hakee ja pitää pari tuntia, päiväkoti lähempää työpaikkaa ja raahaat lapsen yli tunnin matkat sinne, joku nopeampi kulkuneuvo (yksityishelikopteri esim. :).
Yleensäkin päiväkodit, koulu ja koko yhteiskunta pyörii sillä ajatuksella, että kaikki ovat töissä ma-pe päivisin, vaikka harva nykyään on. Että on kaksi pystyvää huoltajaa eri työajoin ja lauma pirteitä, mutta jo eläköityneitä isovanhempia päivystämässä. Lisäksi oletetaan, että voi ottaa vapaata milloin vain, esimerkiksi tulla tunniksi keskellä päivää jonnekin.
Huhuu, kuulostat 1950-luvun alun kansakoulun kansalaistaidon oppikirjalta.
Nyt ulos mökistä ja katsomaan, miten maailma pyörii ja miten täällä ajatellaan tällä vuosituhannella.
Nyt en valitettavasti ihan pysty seuraamaan ajatustasi. Minulla on lapsi päiväkodissa ja olen totaaliyksinhuoltaja.
Kansalaistaito tuli oppiaineena vasta peruskouluun, ja oppikirjoissa oli esimerkiksi liikennesääntöjä ja ruokaympyröitä. 70-luvulla yksinhuoltajien lapsille järjestettiin kunnallista päivähoitoa, vaikka mitään subjektiivista oikeutta ei siihen ollut. Moni perhe palkkasi jonkun vain hoitajaksi, ja tämä kävi virallisena harjoittelujaksona joihonkin ammatteihin. Myös perhepäivähoitajana sai toimia kuka vain, ja toimikin.
Taas 5luvulla totaaliyhärien lapset olivat hyvin usein sijoitettuina joko perheisiin tai lastenkotiin, jos mummi tai joku muu läheinen ei pystynyt hoitamaan heitä. Joku saattoi ehkä ottaa lapsen mukaan töihin. Päivähoitoa ei ollut, ja sosiaaliturva oli olematon,. Yksinhuoltajan työssäkäynti oli vaikeaa. Monesti ei halpoihin vuokra-asuntoihinkaan saanut ottaa lasta. Ne olivat usein alivuokrahuoneita.
Nykyaikana pitäisi olla mahdollista yksinhuoltajan käydä töissä kunnallisen päivähoidon turvin, mutta eipä vain tunnu olevan.
Sinä näköjään hallitset sosiaalipoliittisen- ja koulutushistorian, minä nykyhetken käytännöt ja monikulttuurisuuden. Yhteiskunta ei pyöri (enää) noilla ajatuksilla, joita kuvasit aiemmassa vastauksessa. Ei ole pyörinyt pitkään aikan ja koko ajan vähemmän. Pääministeri ja maan hallitus ovat lähestulkoon kaikki kolmekympisiä nuoria naisia, ei ne ajattele historiallisesti tai takapajuisesti, kuten ei muutkaan virastot nuorine työntekijöineen. Niiden mielestä kuusikymppiset ovat mummeleita! :)
Eli nyky-yhteiskunnassa ei ajatella enää niin, että kunnallisen päivähoidon pitäisi mahdollistaa vanhempien työssäkäynti? Että itse pitää hankkia lapsilleen hoitaja tai olla lastensa kanssa kotona?
Eri
Kyllä se mahdollistaakin, mutta ihan joka paikassa on säännöt ja ohjeet. 10h hoitopäivä on ihan järkyttävä, miksi vielä pidempää pidettäisiin normaalina?
Muutama sivu aiemmin joku kirjoitti, että lapsen päivä venyy niin pitkäksi koska kunta antoi pk-paikan toiselta puolelta kaupunkia. Jonotus ensi syksyyn lähempään päiväkotiin. Miten se tässä tapauksessa mahdollista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, montako tuntia olet ajatellut, että se päiväkoti on ylipäätään avoinna?
Niinpä, ovet on auki ja varhaiskasvatusta tarjotaan näissä perusyksiköissä jotka ei ole iltaisin/öisin auki, 10-10,5h ajan.Et selvästikään ole lapsesi kanssa perus varhaiskasvatuksen asiakkaaksi sopiva.
Väärin , varhaiskasvatus ei ole sopiva asiakkailleen.
Väärin.
Varhaiskasvatusyksiköitä on erilaisia ja erilaisille tarpeille, tätä perinteisistä klo16.30-17 välillä auki olevaa, iltaisinkin auki olevaa ja lisäksi vielä ympärivuorokautistakin. Ja bonuksena on vielä perhepäivähoitajiakin.
Joten kyllä se ongelma on nyt ihan siellä ap:n päässä, hänen täytyisi nyt ajatella ensisijaisesti lastaan, ei työnantajaansa.
Tämä yhteiskunta on mennyt aivan mahdottomaksi, lasten kasvatus on ulkoistettu äärimmäisen tehokkaasti, jopa siinä määrin, että lapsi/a tuodaan perheestä päiväkotiin vaikka vanhempi olisi päivät itse kotona (en tarkoita mt-ongelmaisia tmv) ja niin, että vanhemmat kehtaavat valittaa, jos ullakaisajuusoelviira ei olekaan syystä tahi toisesta ulkoillut 2x päivän aikana tai ei viedäkään 15-20 lapsen laumaa Linnanmäelle tai uimaan tai jäälle luistelemaan tai mitä tahansa, kun "onhan teitä 2 tai 3 aikuista".
Tsiisus🤯🤬
Miksi et muuta lähemmäksi työpaikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on päiväkodissa mutta sitten esim.iltapäiväksi hoitaja kotiin. Tämä varmasti onnistuu. Päiväkodissa ollessani näin lapsia jotka olivat hemmetin pitkään hoidossa ja olivat ylikierroksilla koko hoito viikon. Lapsen parhaaksi varmasti vanhempi/vanhemmat pystyvät järjestämään asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo yh:sta, joka sai työpaikan ja haluaisi käydä töissä. Silti hänet haukutaan eikä mitään empatiaa tunneta.
Entä jos ap olisikin tehnyt aloituksen, että sain työpaikan, mutta päätin kuitenkin etten ota sitä vastaan vaan haluan jäädä työttömäksi elelemään tukien varaan. Millaisiahan vastauksia hän olisi sellaisessa ketjussa saanut.
Ihan myönteisiä jos perustelut on kunnossa.
Hahaha just joo. Ei kuule, tästä on monta esimerkkiketjua palstalla olemassa siitä, miten työttömään äitiin suhtaudutaan. Ja se suhtautuminen ei ole myönteinen...
Jaa, kyllä mä enemmän olen nähnyt sitä että itse lapsensa hoitavaa pidetään hyvänä äitinä.
Kuka sen kotona lasta hoitavan äidin sekä lapsen elämisen maksaa? Ettei vain olis yhteiskunta. Tässä ketjussa jotkut julistavat, ettei lapsia voi tehdä ajatuksella että yhteiskunta hoitaa. Kotona oleminen työttömänä on juuri sitä että yhteiskunta hoitaa.
Yleensä ihan itse sen rahoittaa, mutta jos ei sit pysty, mielummin sen lapsen kotona hoidon maksaa kuin turhan päiväkodin tai vaikka sen alkkistyöttömän.
Tuskin monella on niin paljon säästöjä, että pystyy elämään niillä useita vuosia käymättä töissä ja ilman yhteiskunnan tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo yh:sta, joka sai työpaikan ja haluaisi käydä töissä. Silti hänet haukutaan eikä mitään empatiaa tunneta.
Entä jos ap olisikin tehnyt aloituksen, että sain työpaikan, mutta päätin kuitenkin etten ota sitä vastaan vaan haluan jäädä työttömäksi elelemään tukien varaan. Millaisiahan vastauksia hän olisi sellaisessa ketjussa saanut.
Ihan myönteisiä jos perustelut on kunnossa.
Hahaha just joo. Ei kuule, tästä on monta esimerkkiketjua palstalla olemassa siitä, miten työttömään äitiin suhtaudutaan. Ja se suhtautuminen ei ole myönteinen...
Jaa, kyllä mä enemmän olen nähnyt sitä että itse lapsensa hoitavaa pidetään hyvänä äitinä.
Kuka sen kotona lasta hoitavan äidin sekä lapsen elämisen maksaa? Ettei vain olis yhteiskunta. Tässä ketjussa jotkut julistavat, ettei lapsia voi tehdä ajatuksella että yhteiskunta hoitaa. Kotona oleminen työttömänä on juuri sitä että yhteiskunta hoitaa.
Yleensä ihan itse sen rahoittaa, mutta jos ei sit pysty, mielummin sen lapsen kotona hoidon maksaa kuin turhan päiväkodin tai vaikka sen alkkistyöttömän.
Tuskin monella on niin paljon säästöjä, että pystyy elämään niillä useita vuosia käymättä töissä ja ilman yhteiskunnan tukea.
Voi kuule, nykyään ei ole mikään pakko lisääntyä ennen niitä säästöjä, kunnon työpaikkaa ja valavaraista ka hyvää parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo yh:sta, joka sai työpaikan ja haluaisi käydä töissä. Silti hänet haukutaan eikä mitään empatiaa tunneta.
Entä jos ap olisikin tehnyt aloituksen, että sain työpaikan, mutta päätin kuitenkin etten ota sitä vastaan vaan haluan jäädä työttömäksi elelemään tukien varaan. Millaisiahan vastauksia hän olisi sellaisessa ketjussa saanut.
Ihan myönteisiä jos perustelut on kunnossa.
Hahaha just joo. Ei kuule, tästä on monta esimerkkiketjua palstalla olemassa siitä, miten työttömään äitiin suhtaudutaan. Ja se suhtautuminen ei ole myönteinen...
Jaa, kyllä mä enemmän olen nähnyt sitä että itse lapsensa hoitavaa pidetään hyvänä äitinä.
Kuka sen kotona lasta hoitavan äidin sekä lapsen elämisen maksaa? Ettei vain olis yhteiskunta. Tässä ketjussa jotkut julistavat, ettei lapsia voi tehdä ajatuksella että yhteiskunta hoitaa. Kotona oleminen työttömänä on juuri sitä että yhteiskunta hoitaa.
Yleensä ihan itse sen rahoittaa, mutta jos ei sit pysty, mielummin sen lapsen kotona hoidon maksaa kuin turhan päiväkodin tai vaikka sen alkkistyöttömän.
Tuskin monella on niin paljon säästöjä, että pystyy elämään niillä useita vuosia käymättä töissä ja ilman yhteiskunnan tukea.
Jaa, kyllä mä vaan olen kotona ollut ihan ilman tukia 6 vuotta jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap.kysyy neuvoja ni mitä sieltä tulee. Sinä oot sitä ja tätä!!!!????
Kyllä arvostelijat jaksaa ohjeistaa. Sopii kysyä onko heidän elämänsä ah niin auvoista???;!!
Vierailija kirjoitti:
Ap.kysyy neuvoja ni mitä sieltä tulee. Sinä oot sitä ja tätä!!!!????
Kyllä arvostelijat jaksaa ohjeistaa. Sopii kysyä onko heidän elämänsä ah niin auvoista???;!!
Nauvo eroaa ohjeesta miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap.kysyy neuvoja ni mitä sieltä tulee. Sinä oot sitä ja tätä!!!!????
Kyllä arvostelijat jaksaa ohjeistaa. Sopii kysyä onko heidän elämänsä ah niin auvoista???;!!Nauvo eroaa ohjeesta miten?
*Neuvo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan niiden on pitää kauemmin, jos työmatkat kestävät kauemmin. Kuitenkaan ei mitään työttömyyskorvausta myönnetä tuolla periaatteella, että kun menee 1,5 tuntia yli hoitoajan, niin irtisanoudunpa työstäni. Hankalampihan sille lapsellekin on lähteä joka päivä vielä toiseen hoitopaikkaan kuin olla samassa.
Muita ratkaisuja, joita kyllä varmasti olet itsekin miettinyt: isä hakee ja pitää pari tuntia, päiväkoti lähempää työpaikkaa ja raahaat lapsen yli tunnin matkat sinne, joku nopeampi kulkuneuvo (yksityishelikopteri esim. :).
Yleensäkin päiväkodit, koulu ja koko yhteiskunta pyörii sillä ajatuksella, että kaikki ovat töissä ma-pe päivisin, vaikka harva nykyään on. Että on kaksi pystyvää huoltajaa eri työajoin ja lauma pirteitä, mutta jo eläköityneitä isovanhempia päivystämässä. Lisäksi oletetaan, että voi ottaa vapaata milloin vain, esimerkiksi tulla tunniksi keskellä päivää jonnekin.
Huhuu, kuulostat 1950-luvun alun kansakoulun kansalaistaidon oppikirjalta.
Nyt ulos mökistä ja katsomaan, miten maailma pyörii ja miten täällä ajatellaan tällä vuosituhannella.
Nyt en valitettavasti ihan pysty seuraamaan ajatustasi. Minulla on lapsi päiväkodissa ja olen totaaliyksinhuoltaja.
Kansalaistaito tuli oppiaineena vasta peruskouluun, ja oppikirjoissa oli esimerkiksi liikennesääntöjä ja ruokaympyröitä. 70-luvulla yksinhuoltajien lapsille järjestettiin kunnallista päivähoitoa, vaikka mitään subjektiivista oikeutta ei siihen ollut. Moni perhe palkkasi jonkun vain hoitajaksi, ja tämä kävi virallisena harjoittelujaksona joihonkin ammatteihin. Myös perhepäivähoitajana sai toimia kuka vain, ja toimikin.
Taas 5luvulla totaaliyhärien lapset olivat hyvin usein sijoitettuina joko perheisiin tai lastenkotiin, jos mummi tai joku muu läheinen ei pystynyt hoitamaan heitä. Joku saattoi ehkä ottaa lapsen mukaan töihin. Päivähoitoa ei ollut, ja sosiaaliturva oli olematon,. Yksinhuoltajan työssäkäynti oli vaikeaa. Monesti ei halpoihin vuokra-asuntoihinkaan saanut ottaa lasta. Ne olivat usein alivuokrahuoneita.
Nykyaikana pitäisi olla mahdollista yksinhuoltajan käydä töissä kunnallisen päivähoidon turvin, mutta eipä vain tunnu olevan.
Sinä näköjään hallitset sosiaalipoliittisen- ja koulutushistorian, minä nykyhetken käytännöt ja monikulttuurisuuden. Yhteiskunta ei pyöri (enää) noilla ajatuksilla, joita kuvasit aiemmassa vastauksessa. Ei ole pyörinyt pitkään aikan ja koko ajan vähemmän. Pääministeri ja maan hallitus ovat lähestulkoon kaikki kolmekympisiä nuoria naisia, ei ne ajattele historiallisesti tai takapajuisesti, kuten ei muutkaan virastot nuorine työntekijöineen. Niiden mielestä kuusikymppiset ovat mummeleita! :)
Eli nyky-yhteiskunnassa ei ajatella enää niin, että kunnallisen päivähoidon pitäisi mahdollistaa vanhempien työssäkäynti? Että itse pitää hankkia lapsilleen hoitaja tai olla lastensa kanssa kotona?
Eri
Kyllä se mahdollistaakin, mutta ihan joka paikassa on säännöt ja ohjeet. 10h hoitopäivä on ihan järkyttävä, miksi vielä pidempää pidettäisiin normaalina?
Muutama sivu aiemmin joku kirjoitti, että lapsen päivä venyy niin pitkäksi koska kunta antoi pk-paikan toiselta puolelta kaupunkia. Jonotus ensi syksyyn lähempään päiväkotiin. Miten se tässä tapauksessa mahdollista?
No antamalla sen hoitopaikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, montako tuntia olet ajatellut, että se päiväkoti on ylipäätään avoinna?
Niinpä, ovet on auki ja varhaiskasvatusta tarjotaan näissä perusyksiköissä jotka ei ole iltaisin/öisin auki, 10-10,5h ajan.Et selvästikään ole lapsesi kanssa perus varhaiskasvatuksen asiakkaaksi sopiva.
Väärin , varhaiskasvatus ei ole sopiva asiakkailleen.
Väärin.
Varhaiskasvatusyksiköitä on erilaisia ja erilaisille tarpeille, tätä perinteisistä klo16.30-17 välillä auki olevaa, iltaisinkin auki olevaa ja lisäksi vielä ympärivuorokautistakin. Ja bonuksena on vielä perhepäivähoitajiakin.
Joten kyllä se ongelma on nyt ihan siellä ap:n päässä, hänen täytyisi nyt ajatella ensisijaisesti lastaan, ei työnantajaansa.
Tämä yhteiskunta on mennyt aivan mahdottomaksi, lasten kasvatus on ulkoistettu äärimmäisen tehokkaasti, jopa siinä määrin, että lapsi/a tuodaan perheestä päiväkotiin vaikka vanhempi olisi päivät itse kotona (en tarkoita mt-ongelmaisia tmv) ja niin, että vanhemmat kehtaavat valittaa, jos ullakaisajuusoelviira ei olekaan syystä tahi toisesta ulkoillut 2x päivän aikana tai ei viedäkään 15-20 lapsen laumaa Linnanmäelle tai uimaan tai jäälle luistelemaan tai mitä tahansa, kun "onhan teitä 2 tai 3 aikuista".Tsiisus🤯🤬
Jos työnantaja ei suostu lyhennettyyn työaikaan kuin vasta puolen vuoden päästä, ei sille työntekijä mitään voi. Jos alkaa vänkäämään niin todennäköisesti menettää sen työpaikan. Mites sitten suu pannaan, uuden työpaikan löytäminen ei ole joka alalla helppoa.
Tässä työnantaja ei jousta ja kunnalta osoitettu perinteinen päiväkoti ei jousta. Ap tarvitsisi toisen päiväkodin lapselleen, jotta tuo kuvio onnistuisi.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan niiden on pitää kauemmin, jos työmatkat kestävät kauemmin. Kuitenkaan ei mitään työttömyyskorvausta myönnetä tuolla periaatteella, että kun menee 1,5 tuntia yli hoitoajan, niin irtisanoudunpa työstäni. Hankalampihan sille lapsellekin on lähteä joka päivä vielä toiseen hoitopaikkaan kuin olla samassa.
Muita ratkaisuja, joita kyllä varmasti olet itsekin miettinyt: isä hakee ja pitää pari tuntia, päiväkoti lähempää työpaikkaa ja raahaat lapsen yli tunnin matkat sinne, joku nopeampi kulkuneuvo (yksityishelikopteri esim. :).
Yleensäkin päiväkodit, koulu ja koko yhteiskunta pyörii sillä ajatuksella, että kaikki ovat töissä ma-pe päivisin, vaikka harva nykyään on. Että on kaksi pystyvää huoltajaa eri työajoin ja lauma pirteitä, mutta jo eläköityneitä isovanhempia päivystämässä. Lisäksi oletetaan, että voi ottaa vapaata milloin vain, esimerkiksi tulla tunniksi keskellä päivää jonnekin.
Huhuu, kuulostat 1950-luvun alun kansakoulun kansalaistaidon oppikirjalta.
Nyt ulos mökistä ja katsomaan, miten maailma pyörii ja miten täällä ajatellaan tällä vuosituhannella.
Nyt en valitettavasti ihan pysty seuraamaan ajatustasi. Minulla on lapsi päiväkodissa ja olen totaaliyksinhuoltaja.
Kansalaistaito tuli oppiaineena vasta peruskouluun, ja oppikirjoissa oli esimerkiksi liikennesääntöjä ja ruokaympyröitä. 70-luvulla yksinhuoltajien lapsille järjestettiin kunnallista päivähoitoa, vaikka mitään subjektiivista oikeutta ei siihen ollut. Moni perhe palkkasi jonkun vain hoitajaksi, ja tämä kävi virallisena harjoittelujaksona joihonkin ammatteihin. Myös perhepäivähoitajana sai toimia kuka vain, ja toimikin.
Taas 5luvulla totaaliyhärien lapset olivat hyvin usein sijoitettuina joko perheisiin tai lastenkotiin, jos mummi tai joku muu läheinen ei pystynyt hoitamaan heitä. Joku saattoi ehkä ottaa lapsen mukaan töihin. Päivähoitoa ei ollut, ja sosiaaliturva oli olematon,. Yksinhuoltajan työssäkäynti oli vaikeaa. Monesti ei halpoihin vuokra-asuntoihinkaan saanut ottaa lasta. Ne olivat usein alivuokrahuoneita.
Nykyaikana pitäisi olla mahdollista yksinhuoltajan käydä töissä kunnallisen päivähoidon turvin, mutta eipä vain tunnu olevan.
Sinä näköjään hallitset sosiaalipoliittisen- ja koulutushistorian, minä nykyhetken käytännöt ja monikulttuurisuuden. Yhteiskunta ei pyöri (enää) noilla ajatuksilla, joita kuvasit aiemmassa vastauksessa. Ei ole pyörinyt pitkään aikan ja koko ajan vähemmän. Pääministeri ja maan hallitus ovat lähestulkoon kaikki kolmekympisiä nuoria naisia, ei ne ajattele historiallisesti tai takapajuisesti, kuten ei muutkaan virastot nuorine työntekijöineen. Niiden mielestä kuusikymppiset ovat mummeleita! :)
Eli nyky-yhteiskunnassa ei ajatella enää niin, että kunnallisen päivähoidon pitäisi mahdollistaa vanhempien työssäkäynti? Että itse pitää hankkia lapsilleen hoitaja tai olla lastensa kanssa kotona?
Eri
Kyllä se mahdollistaakin, mutta ihan joka paikassa on säännöt ja ohjeet. 10h hoitopäivä on ihan järkyttävä, miksi vielä pidempää pidettäisiin normaalina?
Muutama sivu aiemmin joku kirjoitti, että lapsen päivä venyy niin pitkäksi koska kunta antoi pk-paikan toiselta puolelta kaupunkia. Jonotus ensi syksyyn lähempään päiväkotiin. Miten se tässä tapauksessa mahdollista?
No antamalla sen hoitopaikan.
Mutku se pitäisi antaa kodin vierestä ja työpaikka samoin. Sit pitäisi olla kuljetukset ja mielellään oma bussi tai vaihtoehtoisesti hankkia auto ja sit olis kiva, jos päiväkoti olisi auki silloin kun JaniJanni sinne haluaa ja ja ja.
Aika järkyttävää, että lapsi ei näe äitiään käytännössä lainkaan viikolla. Miksi pitää lisääntyä, jos työ on lasta tärkeämäpää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, montako tuntia olet ajatellut, että se päiväkoti on ylipäätään avoinna?
Niinpä, ovet on auki ja varhaiskasvatusta tarjotaan näissä perusyksiköissä jotka ei ole iltaisin/öisin auki, 10-10,5h ajan.Et selvästikään ole lapsesi kanssa perus varhaiskasvatuksen asiakkaaksi sopiva.
Väärin , varhaiskasvatus ei ole sopiva asiakkailleen.
Väärin.
Varhaiskasvatusyksiköitä on erilaisia ja erilaisille tarpeille, tätä perinteisistä klo16.30-17 välillä auki olevaa, iltaisinkin auki olevaa ja lisäksi vielä ympärivuorokautistakin. Ja bonuksena on vielä perhepäivähoitajiakin.
Joten kyllä se ongelma on nyt ihan siellä ap:n päässä, hänen täytyisi nyt ajatella ensisijaisesti lastaan, ei työnantajaansa.
Tämä yhteiskunta on mennyt aivan mahdottomaksi, lasten kasvatus on ulkoistettu äärimmäisen tehokkaasti, jopa siinä määrin, että lapsi/a tuodaan perheestä päiväkotiin vaikka vanhempi olisi päivät itse kotona (en tarkoita mt-ongelmaisia tmv) ja niin, että vanhemmat kehtaavat valittaa, jos ullakaisajuusoelviira ei olekaan syystä tahi toisesta ulkoillut 2x päivän aikana tai ei viedäkään 15-20 lapsen laumaa Linnanmäelle tai uimaan tai jäälle luistelemaan tai mitä tahansa, kun "onhan teitä 2 tai 3 aikuista".Tsiisus🤯🤬
Jos työnantaja ei suostu lyhennettyyn työaikaan kuin vasta puolen vuoden päästä, ei sille työntekijä mitään voi. Jos alkaa vänkäämään niin todennäköisesti menettää sen työpaikan. Mites sitten suu pannaan, uuden työpaikan löytäminen ei ole joka alalla helppoa.
Tässä työnantaja ei jousta ja kunnalta osoitettu perinteinen päiväkoti ei jousta. Ap tarvitsisi toisen päiväkodin lapselleen, jotta tuo kuvio onnistuisi.
Eri
Miksi työpaikka joustaisi? Hoitovapaata voi anoa ja se on annettava jos on ollut samalla työnantajalla vähintään 6kk.
Alue: Aihe vapaa
Eli nyky-yhteiskunnassa ei ajatella enää niin, että kunnallisen päivähoidon pitäisi mahdollistaa vanhempien työssäkäynti? Että itse pitää hankkia lapsilleen hoitaja tai olla lastensa kanssa kotona?
Eri