Olen lukenut saksaa 2 vuotta yläasteella ja 3 vuotta lukiossa, mutta en muista saksankielestä juuri mitään

up

Luin saksaa kolme vuotta keskikoulussa ja kolme vuotta lukiossa, mutta sain surkeita numeroita. Osasin ne kieliopin sanarämpsyt, an auf hinter in jne. mutta en koskaan tajunnut mitä niillä olisi käytännössä pitänyt tehdä. Jotkut kai vaativat datiivia ja jotkut akkusatiivia, mutta kun nekin menivät minulta sekaisin, että mikä nyt oli minkäkinlainen. Ja pahinta olivat sanojen suvut, kun niitä oli der, die ja das, enkä koskaan muistanut mikä piti milloinkin olla. Ruotsissa oli vain en ja ett, joten arvaamalla osui välillä oikeaan, mutta kun oli kolme niin arvasi aina väärin. Saksantaitoni huippu taitaa olla vitsi Hier ist ein Buch = Hiiri istuu puussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole lukenut saksaa enkä sitä osaa, harmittaa kyllä. Olimme kesällä kuukauden lomalla ajelemassa ympäri saksaa, ja kielitaidosta olisi paljon apua. Opasteet ja käytännössä kaikki muutkin ohjeet on vain saksaksi, onneksi puoliso puhuu kieltä sujuvasti. Eli jos olette lukeneet, menkää käymään ja käyttämään kieltä.

Gissa hurudant det är för utlänningar att komma till Finland? T.o.m. i Lettland och Litauen har de det lättare.

Hahhaa. Suomessa osataan englantia ja puhutaan sitä mielellään. Osataan ja puhutaan monia vieraita kieliä. Ehkä korkeintaan jossain Maarianhaminassa ei saa palvelua kuin heidän omalla äidinkielellään.

Viime kesänä Naantalissa oli ravintolassa tarjoilija, joka ei puhunut ainakaan meille muuta kieltä kuin englantia. Suomea hän ei osannut sanaakaan.

Puolassa meille puhuttiin sinnikkäästi saksaa. Heidän saksansa oli suunnilleen yhtä hyvää kuin minun, joka kävin kerran saksan alkeiskurssin huvikseni. En siis osaa juuri mitään. Samoin englantia osaavat vähän huonosti. Mutta kaikki asiat tuli hoidettua jotenkin. Samoin Virossa asiat hoituvat.

Baltiassa eivät kaikki omatkaan kansalaiset osaa maan kieltä. Ja ainakin Riiassa englanniksi saa aika kärttyä palvelua. Ja heillä ei ongelma ole kielitaito vaan asenne. Siellä asiat ovat aina vaikeita, koska ne halutaan tehdä sellaisiksi.

Kun inhoat Suomea, miksi et asuisi vähän aikaa jossain muussa maassa ja kokeilisi, onko elämä siellä ihanaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mä olen kuullut samaa. Saksan kielioppi on supervaikea. Lukiossa mulla oli kaveri, joka oli lukenut saksaa aka-asteen 3. Luokalta lähtien ja hän oli kerran myös kesälomalla lastenhoitajana töissä Saksassa ha hln sanoi minulle abivuonba, että hänestä tuntuu siltä, ettei hän osaa saksaa yhtään.

Saksan kielioppi ei suinkaan ole supervaikea, vaikkakin vähän monimutkaisempi kuin englannin tai ruotsin. Vaatii kuitenkin käytännön harjoitusta, että saa kieliopin niin selkäytimeen, että sanajärjestys ja adjektiivien taivutus tulee helpolla mukaan puheeseenkin. Toisaalta arkipäivän tilanteissa on tärkeintä tulla ymmärretyksi, ja siinä ei kieliopin tarvitse olla täydellistä.

Näin ja kaiken lisäksi hyvin moni saksalainen ei osaa puhua "aitoa saksaa". Menee datiivit ja akkusatiivit sekaisin.

Saksassa ja Itävallassa yhteensä vuoden asuneena sanoisin, että on oikeastaan kolme virhettä, joita suomalaisen pitää välttää, koska ne aiheuttava oikeasti ongelmia ymmärtämisessä:

1. Älä sekoita eri sukupuolten hän-sanoja. Jos sanot er, kun pitäisi sanoa sie tai päinvastoin, niin kuulija menee täysin sekaisin. Suomalaisen päässä nämä ovat lähes sama asia, mutta saksankieliselle ne ovat kaksi täysin eri juttua eikä hän osaa arvata, että tarkoitat toista, kun sanot muuta. (Poikkeuksena sellainen saksankielinen, joka on ollut suomalaisten kanssa niin paljon tekemisissä, että hän on jo oppinut, että tämä on suomalaisille tyypillinen virhe.)

2. Muista, että saksassa perfekti tarkoittaa aina jo päättynyttä tekemistä. Jos sanot: "Ich habe zwei Jahre Mathematik studiert.", saksankielinen ymmärtää, että olet kahden vuoden jälkeen keskeyttänyt / lopettanut opinnot. Jos opiskelu vielä jatkuu, pitää käyttää preesensiä: "Ich studiere Mathematik seit zwei Jahren."

3. Verbien erilaisten etuliitteiden kanssa tulee helposti virheitä, ja vaikka monet niistä eivät ole ymmärtämisen kannalta kohtalokkaita, niin osa on. Jos sanot kaufen (ostaa), niin saksankielinen ei tajua, että tarkoitatkin oikeasti verkaufen (myydä).

Suurin osa muista virheistä on sellaisia, että vaikka niistä kuuleekin, että puhujan äidinkieli ei ome saksa, niin tulee silti hyvin ymmärretyksi.

Nämä ovat aivan järkyttäviä saksassa. Joka ainoassa sanassa on etuliite, verbeissä varmaan aina, ja loppuliitteitä riittää myös. Ge- sitä ja ge-tätä, aus-, auf-, ein, -zu, -mit... aivan helvetillistä.

Eikös ge- ole se perfektin tunnus monen verbin kohdalla "gestanden", "gegangen" jne.  Sen takia esiintyy joka paikassa. Itse en hahmota sitä mieletöntä erilaisten prepositioiden paljoutta.  Melkein kaikki verbit järjestyvät tai taipuvat jonkin erikoisen prepositiohässäkän avuin + oikea sijamuoto jokaisessa tapauksessa pitää tietää erikseen tuleeko akkusatiivi, datiivi vai genetiivi. Suomalaisen kielitajuun nämä eivät mitenkään loogisesti selity.  Lisäksi sekaamassa on kaikki ne verbit joissa jo itsessään on jokin prepositio -> aufstehen, zugehen, durchfallen jne.

Kun miettii saksankielistä lausetta pitää prosessoida oikea sanajärjestys, substantiivien oikea suku ja taivutusmuoto ja sitten vielä oikea verbinmuoto + em. preposiorakenteet, aikamuodot.  

Joo ja ei. Saksan kieli on jotain aivan muuta.

Mikisiköhän täällä on joku sarja-alapeukuttaja?

Suurimmassa osassa on muutama ala-peukku ja niissä mitään ihmeellistä ei ole.🤯

Kerran tuli käytyä Berliinissä, ja olin ällistynyt siitä, miten hyvin ymmärsin saksaa ja tulin sillä toimeen, vaikka luulin unohtaneeni kaiken.

Minä luin vain 2+2 vuotta saksaa, eikä se hukkaan mennyt. Lukion jälkeen 90-luvulla Itä-Euroopassa auttava saksa oli parempi kuin ei mitään. Sittemin muutin Saksaan ja kyllä se auttoi alussa, kun ei ihan tyhjästä pitänyt polkaista liikkeelle.

No, jos kieltä ei käytä niin sehän unohtuu aika nopeasti! Aika hukkaan mennyt se opiskelu, jos opintojen jälkeen lakannut kieltä käyttämästä.

Miun äitee oppi sovan aekoina hyviniin saksoo ....... ehti pitkään sitä issääni saksanmualta mutta eipännä löötännä Helemuttia