Olen lukenut saksaa 2 vuotta yläasteella ja 3 vuotta lukiossa, mutta en muista saksankielestä juuri mitään
Muutaman lauseen muistan. Onko muita, joilla on käynyt sama ilmiö?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Ich habe Sauerkraut in meinen Lederhosen!
Ja jo meni väärin! Hose, myös Lederhose on yksikössä.
. . . in meiner Lederhose.
Du hast den Durchfall nicht beseitigt. Es ist nicht Sauerkraut in deiner Hose sondern Scheisse!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ajattelee, ettei osaa enää sanaakaan, voi tuntua sen hetkiseltä todellisuudelta, mutta jos on lukenut vuosikausia saksaa koulussa ja unohtanut kaiken, ja muuttaa Saksaan asumaan, niin kyllä se kielitaito palautuu sieltä aivojen uumenista ihan ällistyttävän nopeasti. Taito on vain ollut uinumassa.
Tämä ei ollut kyllä ainakaan minun kokemukseni. Luin peruskoulussa saksaa seitsemän vuotta ja lukiossa kirjoitin lyhyen saksan. Sen jälkeen en käyttänyt kieltä 13 vuoteen, kunnes muutin Baden-Württembergiin. Melkein koko sanasto oli autuaasti unohtunut. Joitain kieliopillisia asioita vielä muistin, mutta sanasto oli aivan hukassa eikä kyllä palautunut mitenkään nopeasti. Vielä kolme vuotta myöhemminkään en pystynyt osallistumaan lounaspöydässä paikallisten työkavereiden keskusteluihin muuten kuin kuuntelemalla. Ajoittain tuntui, että Hochdeutschilla olisi muutenkin saanut lähinnä heittää vesilintua siellä. Pari kertaa joku nauroi minulle, kun käytin kuulemma sanoja, joita kukaan ei ole käyttänyt enää ysärin jälkeen. 🤷
Jotenkin ymmärtäisin, jos olisit jossakin kv. ympäristössä toimien englannin kielellä tai sitten kotiäitinä tms., mutta on todella yllättävää, jos olit saksankielisessä työpaikassa pitkään ja silti kieli ei tarttunut. Vai olitko ensin 3 v muunkielisten kanssa/kotona ja menit sitten vasta saksankieliseen ympäristöön töihin?
Luin kaksi vuotta yläasteella ja vähän lisää lukiossa, käteen jäi entschuldigen Sie bitte, aber wo ist die Kirche ja ich habe Sauerkraut in meine Lederhose.
Ruotsia oli pakotettuna 3 vuotta yläasteella ja 3 vuotta lukiossa. En juurikaan osaa ruotsia ja hyvä niin. Rimaa hipoen meni kaikki kurssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ajattelee, ettei osaa enää sanaakaan, voi tuntua sen hetkiseltä todellisuudelta, mutta jos on lukenut vuosikausia saksaa koulussa ja unohtanut kaiken, ja muuttaa Saksaan asumaan, niin kyllä se kielitaito palautuu sieltä aivojen uumenista ihan ällistyttävän nopeasti. Taito on vain ollut uinumassa.
Tämä ei ollut kyllä ainakaan minun kokemukseni. Luin peruskoulussa saksaa seitsemän vuotta ja lukiossa kirjoitin lyhyen saksan. Sen jälkeen en käyttänyt kieltä 13 vuoteen, kunnes muutin Baden-Württembergiin. Melkein koko sanasto oli autuaasti unohtunut. Joitain kieliopillisia asioita vielä muistin, mutta sanasto oli aivan hukassa eikä kyllä palautunut mitenkään nopeasti. Vielä kolme vuotta myöhemminkään en pystynyt osallistumaan lounaspöydässä paikallisten työkavereiden keskusteluihin muuten kuin kuuntelemalla. Ajoittain tuntui, että Hochdeutschilla olisi muutenkin saanut lähinnä heittää vesilintua siellä. Pari kertaa joku nauroi minulle, kun käytin kuulemma sanoja, joita kukaan ei ole käyttänyt enää ysärin jälkeen. 🤷
Jotenkin ymmärtäisin, jos olisit jossakin kv. ympäristössä toimien englannin kielellä tai sitten kotiäitinä tms., mutta on todella yllättävää, jos olit saksankielisessä työpaikassa pitkään ja silti kieli ei tarttunut. Vai olitko ensin 3 v muunkielisten kanssa/kotona ja menit sitten vasta saksankieliseen ympäristöön töihin?
Virallinen työkieli siellä oli englanti, mutta suurin osa työkavereista oli saksalaisia, joten kieltä kyllä kuuli pitkin päivää ja päivittäin oli myös tilanteita, joissa kävin keskusteluja saksaksi. Hyvin yksinkertaisia ja hitaita sellaisia. Paikallisten puhe ja keskustelu varsinkin lounaspöydässä oli niin nopeatempoista, että minulla meni kaikki keskittyminen ihan vain perässä pysymiseen.
Det är helt sant, samma erfarenhet från östra Europa. Vi i Finland har blivit hjärntvättade till att tro att alla kan engelska. Så är det nog inte.
Mä opiskelin lukiossa kolme vuotta ranskaa ja opin silloisen lukion mittareilla sitä hyvin (eihän siellä sujuvasti puhumaan oppinut mutta kirjallisesti osasin aika paljon). Noin 20 vuotta myöhemmin tajusin, etten muistanut heti edes miten sanon 'nimeni on' ranskaksi. Aloitin yhden kurssin, mutta se ei ollut sopivaa tasoa ja homma jäi. Kävin yhdellä matkalla Ranskassa ja onnistuin pinnistämään päästäni hieman ranskaa, kun jossain ei osattu englantia. Esimerkiksi hukkasin sateenvarjoni ja päähäni muistui ihan oikea sana sateenvarjolle (jälkikäteen tajusin, että se oli sama ruotsiksi ja siksi muistin sen, mutta tunnistinpa edes sen verran, että se voisi toimia ranskaksikin).
Turhauduin kai niin kielen unohtamiseen, että olen sen jälkeen aina välillä yrittänyt saada selvää ranskalaisen tutun facebook-päivityksistä ranskaksi tai silmäillyt jotain lehtijuttua, ja katsonut erinäisiä leffoja ja sarjoja ranskaksi. En edelleenkään osaa juurikaan kirjoittaa, koska ranskan tapauksessa se on mutkikkaampaa, kun on paljon päätteitä, joita ei lausuta ja hipsukoita, joiden paikat ja suunnat pitäisi muistaa. Mutta erotan puheesta monia sanoja, jotka tunnistan eikä kieli tunnu enää niin vieraalta. Saan varmaan puheesta paremmin selvää kuin silloin lukiossa ollessani. Jos saisin tähän vielä päälle sen kaiken kieliopin osaamisen, jota lukioaikana oli, osaisin jo aika mukavasti ranskaa!
Vierailija kirjoitti:
Eventuellt glömmer du det, men det försvinner ingenstans. Åk på en resa till Tyskland eller Sverige och märk hur språken självmant kommer tillbaka. För ens egen del gjorde en två veckor lång resa till södra Polen det, då folk där endast kan polska och tyska. Vill man bli förstådd talar man någotdera.
Så är det, har liknande erfarenhet från östra Europa. Vi i Finland har blivit hjärntvättade till att alla kan engelska. Så är det nog inte.
Vierailija kirjoitti:
Juu on käynyt, mutta ranskan kielen kanssa. Opinnoista yläasteella ja lukiossa ei jäänyt mitään päähän.
Sama. Se ranska ei jotenkin ollut minun juttuni...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ich habe Sauerkraut in meinen Lederhosen!
Ja jo meni väärin! Hose, myös Lederhose on yksikössä.
. . . in meiner Lederhose.Du hast den Durchfall nicht beseitigt. Es ist nicht Sauerkraut in deiner Hose sondern Scheisse!
Warum so gemein und unhöflich?
Kyllä mulla Saksan kieli on hyvin hallussa. Katson paljon saksankielisiä sarjoja, joten ei ole päässyt unohtumaan muistista. Ota käyttöön duolingo jos haluat verestää Saksan taitoa. Tosin sun pitää myös osata englantia hyvin duolingossa.
Du willst alles vergessen wenn du nicht Deutsch brauchts! (En muistanyt käytä-verbiä, niin menköön tarvita-verbillä...) sinnepäin 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katson saksalaisia sarjoja ja aika hyvin tulee vielä muistettua.
Eihän mikään taito pysy yllä, jos ei sitä silloin tällöin harjoita.
Itse olen unohtanut jo kaunokirjoituksen koukerot. Yo-aineet piti vielä kirjoittaa kaunolla kynällä konseptipaperille, sen jälkeen en ole kaunokirjaimia käyttänyt. Tekstauskirjaimistolla (eri asia kuin tekstiviestien kirjoitaminen) olen sen jälkeen käsinkirjoittelut tehnyt. Käyttääkö joku vielä kaunoa, jos käsin kirjoittaa?
Saako kysyä kuinka vanha olet? Tuntuu oudolta itsestäni, että unohtaisin kaunokirjoituksen, mutta toisaalta ehdinkin käyttää sitä muutaman vuosikymmenen, ennen kuin tietokoneet valtasivat maailman. Voin ymmärtää, että nuoremmilla kauno on unohtunut, jos sitä ei käyttänyt kuin muutaman vuoden. Minä kirjoittelen päivittäin käsin kaikenlaisia tekstejä.
Eihän nykykoulussa enää edes opeteta kaunoa, vaan tekstausta ja koodausta!
Vierailija kirjoitti:
Du willst alles vergessen wenn du nicht Deutsch brauchts! (En muistanyt käytä-verbiä, niin menköön tarvita-verbillä...) sinnepäin 😉
brauchst
Vierailija kirjoitti:
Itse luin sakaa lukiossa mutta käytön puutteessa paljon on unohtunut. 2-tie prepositiolistan muista kyllä:
an (vaakapinnalla)
auf (vaakapinnan yläp.)
hinter (takaa)
in (sisään)
neben (vieressä )
entlang (pitkin)
über (yläp.)
unter (alap.)
vor (edessä)
zwischen (välissä)Tosin en tarkkaan muista mitä erikoista tässä listassa oli, mutta kaippa silla saksalaismiehen kanssa on käyttöä.
Ovat vaihtoprepositioita eli sijamuoto riippuu siitä vastaako kysymykseen mihin? (akkusatiivi) vai missä? (datiivi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse luin sakaa lukiossa mutta käytön puutteessa paljon on unohtunut. 2-tie prepositiolistan muista kyllä:
an (vaakapinnalla)
auf (vaakapinnan yläp.)
hinter (takaa)
in (sisään)
neben (vieressä )
entlang (pitkin)
über (yläp.)
unter (alap.)
vor (edessä)
zwischen (välissä)Tosin en tarkkaan muista mitä erikoista tässä listassa oli, mutta kaippa silla saksalaismiehen kanssa on käyttöä.
Ovat vaihtoprepositioita eli sijamuoto riippuu siitä vastaako kysymykseen mihin? (akkusatiivi) vai missä? (datiivi)
Tuo on hyvä nyrkkisääntö. Toisaalta nämä (esim. auf, an) eivät kai aina vastaa kumpaan kysymykseen eli aina ei voi tuosta mihin/missä päätellä sijamuotoa?
Saksaa opiskelin peruskoulussa 2v mutta muistan siitä enemmän kuin pakollisesta ruotsista. En siltikään paljoa :D
Mutta haluaisin oppia uudestaan jotta ymmärtäisin kavereitani.
Sama juttu. Luin saksaa 2 vuotta yläasteella ja lukion ajan. Olen unohtanut melkein kaiken. Muistan jotain helppoja lauseita ja alkeita, mutta siinä se sitten onkin. Saksankielisistä sarjoista tunnistan jotain sanoja.
Niin, onhan se kovin ihmeellistä, että kielitaito unohtuu, jos kieltä ei käytä. En minäkään osaa ruotsia juuri lainkaan, vaikka opiskelin sitä 6 vuotta ja kirjoitin siitä E:n. Aikaa kirjoituksista 25 vuotta ja niiden jälkeen ruotsia tarvinut vain yliopiston ruotsin kurssilla. Siitäkin aikaa jo yli 20v.