Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut maisterit tai DI:t dissaavat niin voimallisesti tohtorintutkintoa?
26.02.2023 |
On aika useastikin tullut vastaan tilanteita, joissa maisterit tai DI:t dissaavat tohtorintutkintoa melko agressiivisesti.
Perusargumentit ovat aina samat
a) tohtorikoulutuksessa ei opi mitään, mitä maisteri/DI ei tietäisi jo entuudestaan
b) vaikka oppisikin paljon niin jää varmasti työttömäksi
c) jos kuitenkin oppii paljon ja saa töitä niin palkka jää varmuudella pieneksi
d) jos kuitenkin oppii paljon ja saa hyväpalkkaisia töitä niin on tärkeä muistaa, että koulutus ei ole tae älykkyydestä
e) jos kuitenkin oppii paljon, saa hyväpalkkaisia töitä ja Mensan jäsenyyskin löytyy niin on hyvä muistaa, että älykkyys ei takaa viisautta
Eli mitätöinnin spiraali alkaa aina jostakin negatiivisimmasta skenaariosta, joille ei ole yleensä ole paljoakaan katetta. Etenkin työllisyyden ja palkan suhteen elää ihme myyttejä, ikäänkuin jotakin lääketieteen tai tekniikan tohtoreita olisi jossain jonoksi asti työttömänä. Mediaanipalkkakin on tohtoreilla parempi. Alkaa miettimään, että mikä insentiivi noita negatiivisia mielikuvia on pitää nimenomaan yliopiston käyneiden toimesta. En ole törmännyt, että ammattiopisto- tai AMK-taustainen porukka vähättelisi samoin.
Kommentit (164)
Tohtorit ovat mielestään kansakunnan kermaa koulutuksensa vuoksi, ja siten kieltäytyvät mistään "lapiohommista", joita monella alalla kuitenkin riittää. Moni palkkaa mieluummin maisterin. Tämä siis oma mielikuva, en ole työskennellyt samassa työpaikassa tohtorien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tohtorit ovat mielestään kansakunnan kermaa koulutuksensa vuoksi, ja siten kieltäytyvät mistään "lapiohommista", joita monella alalla kuitenkin riittää. Moni palkkaa mieluummin maisterin. Tämä siis oma mielikuva, en ole työskennellyt samassa työpaikassa tohtorien kanssa.
Jatkona edelliseen. Eli joo, tavallaan pidän itsekin yllä tuota mielikuvaa, vaikka ei ole parempaa tietoa. Nyt kun kahlasin tätä ketjua niin minulle tuli yllätyksenä, että tohtoreilla on parempi palkka ja pienempi työttömyysaste. Tulee ehkä vähän kateellinenkin olo, jos rehellinen olen.
Vastauksena ap:lle: koska monista on kiva ajatella, että toisilla olisi huonommin asiat kuin itsellä.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:lle: koska monista on kiva ajatella, että toisilla olisi huonommin asiat kuin itsellä.
Toisaalta moni ajattelee, että muilla on kaikki paremmin. Saattavat tosin olla eri ihmistyyppi.
Jos on kyse oman alani työstä niin palkkaan t&k-hommiin ehdottomasti mieluummin tohtoreita kuin dippainssejä. Melko isokin osa nykyään läpi pääsevistä dippainsseistä on ihan kädettömiä, tohtoreista aniharva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse kuulu dissaajiin, ja suuresti arvostamani perheenjäsenenikin mahdollisesti tekee väikkärinsä valmiiksi jossakin vaiheessa. Minusta tutkinnot ja niiden hyödyt ovat suhteellisia. Itse sanoisin, että tohtorintutkinto on oleellinen juttu esim. tutkijalle tai yliopiston opettajalle, mutta toisaalta monesti työelämässä voi olla järkevämpää tehdä kandi tai maisterintutkinto ja panostaa sitten täysillä työuraan sen sijaan että alkaisi vääntää väikkäriä (oma perheenjäseneni on tässä välitilassa, eli ehtiikö koskaan ehkä ennen eläkettä tai sapattivuotta tehdä sitä väikkäriään valmiiksi?). Akateemisissa töissä yliopistolla jne. tohtorintutkinto on "koulutuksen ylin saavutus", mutta useimpien töiden osalta en näe tohtorintutkinnon omaavaa pätevämpänä kuin vaikkapa maisteria tai kandia, vaan pätevyys riippuu laajasta kokonaisuudesta, joka muodostuu koulutuksesta, kokemuksesta ja ylipäätään henkilön osaamisesta ja ominaisuuksista. Parhaiden startupien tms. kehittäjät eivät välttämättä ehdi tehdä edes sitä kandia, vaikka osaamistasoltaan olisivat pätevämpiä kuin oman alansa tohtorit, osaamista ei vain luonnollisesti ole hankittu eikä olisi varmaan edes ehditty hankkia virallisten opintosuoritusten kautta. Toki voi olla tohtori ja silti tehopakkaus, joka on ehtinyt tehdä muutakin enemmän kuin vähemmän opiskelleet, ja tietysti tohtoreita ja tutkimusta tarvitaan, jotta yhteiskunta kehittyy. Tässä muutama ajatus pikaisesti aamutuimaan.
Vierailija kirjoitti:
En itse kuulu dissaajiin, ja suuresti arvostamani perheenjäsenenikin mahdollisesti tekee väikkärinsä valmiiksi jossakin vaiheessa. Minusta tutkinnot ja niiden hyödyt ovat suhteellisia. Itse sanoisin, että tohtorintutkinto on oleellinen juttu esim. tutkijalle tai yliopiston opettajalle, mutta toisaalta monesti työelämässä voi olla järkevämpää tehdä kandi tai maisterintutkinto ja panostaa sitten täysillä työuraan sen sijaan että alkaisi vääntää väikkäriä (oma perheenjäseneni on tässä välitilassa, eli ehtiikö koskaan ehkä ennen eläkettä tai sapattivuotta tehdä sitä väikkäriään valmiiksi?). Akateemisissa töissä yliopistolla jne. tohtorintutkinto on "koulutuksen ylin saavutus", mutta useimpien töiden osalta en näe tohtorintutkinnon omaavaa pätevämpänä kuin vaikkapa maisteria tai kandia, vaan pätevyys riippuu laajasta kokonaisuudesta, joka muodostuu koulutuksesta, kokemuksesta ja ylipäätään henkilön osaamisesta ja ominaisuuksista. Parhaiden startupien tms. kehittäjät eivät välttämättä ehdi tehdä edes sitä kandia, vaikka osaamistasoltaan olisivat pätevämpiä kuin oman alansa tohtorit, osaamista ei vain luonnollisesti ole hankittu eikä olisi varmaan edes ehditty hankkia virallisten opintosuoritusten kautta. Toki voi olla tohtori ja silti tehopakkaus, joka on ehtinyt tehdä muutakin enemmän kuin vähemmän opiskelleet, ja tietysti tohtoreita ja tutkimusta tarvitaan, jotta yhteiskunta kehittyy. Tässä muutama ajatus pikaisesti aamutuimaan.
Tiedän omasta tuttavapiiristä tapauksia, joissa jotkut on valmistuneet tohtoriksi alle 30 v eli mahdollisesti jopa ennen kuin osa samanikäisista alanvaihtajista/välivuosien pitäjistä on valmistunut maisteriksi/DI:ksi. Eli ei mene aina niin, että tohtorilla vähemmän työkokemusta, jos on ollut reipas opinnoissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tohtorius tarkoittaa lähinnä pakertamista, tiedon keräämistä kapealta alalta ja siksi lähinnä tohtorin ammattiosaaminen on syntynyt aiemmasta tutkinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Tohtorius tarkoittaa lähinnä pakertamista, tiedon keräämistä kapealta alalta ja siksi lähinnä tohtorin ammattiosaaminen on syntynyt aiemmasta tutkinnosta.
Jos miettii vaikka DI-tutkintoa, niin ensimmäisenä kolmena vuotena ei opi mitään sellaista, jonka perusteella voisi tehdä alan asiantuntija- tai esimiestyötä. Tohtoriopinnoissa taas opetellaan tiukasti oman alan asiaa eikä mitään johdanto työelämään -kursseja tai perusmatikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippu varmaan aika paljon alasta, josta tutkinto on tehty. Tämä koskee tosin ihan samalla tavalla maisterintutkintoja. Kovissa luonnontieteissä tutkinto vaatii yleistäen enemmän kuin joillain toisilla aloilla. Eli DI saattaa dissata jotain tohtorintutkintoa, jossa on lähinnä päätelty itsestäänselvyyksiä. Tuskin DI dissaa tekniikan tohtoria. Tieteellisen työn tekemisestä on toki useimmiten metodologisesti hyötyä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse kuulu dissaajiin, ja suuresti arvostamani perheenjäsenenikin mahdollisesti tekee väikkärinsä valmiiksi jossakin vaiheessa. Minusta tutkinnot ja niiden hyödyt ovat suhteellisia. Itse sanoisin, että tohtorintutkinto on oleellinen juttu esim. tutkijalle tai yliopiston opettajalle, mutta toisaalta monesti työelämässä voi olla järkevämpää tehdä kandi tai maisterintutkinto ja panostaa sitten täysillä työuraan sen sijaan että alkaisi vääntää väikkäriä (oma perheenjäseneni on tässä välitilassa, eli ehtiikö koskaan ehkä ennen eläkettä tai sapattivuotta tehdä sitä väikkäriään valmiiksi?). Akateemisissa töissä yliopistolla jne. tohtorintutkinto on "koulutuksen ylin saavutus", mutta useimpien töiden osalta en näe tohtorintutkinnon omaavaa pätevämpänä kuin vaikkapa maisteria tai kandia, vaan pätevyys riippuu laajasta kokonaisuudesta, joka muodostuu koulutuksesta, kokemuksesta ja ylipäätään henkilön osaamisesta ja ominaisuuksista. Parhaiden startupien tms. kehittäjät eivät välttämättä ehdi tehdä edes sitä kandia, vaikka osaamistasoltaan olisivat pätevämpiä kuin oman alansa tohtorit, osaamista ei vain luonnollisesti ole hankittu eikä olisi varmaan edes ehditty hankkia virallisten opintosuoritusten kautta. Toki voi olla tohtori ja silti tehopakkaus, joka on ehtinyt tehdä muutakin enemmän kuin vähemmän opiskelleet, ja tietysti tohtoreita ja tutkimusta tarvitaan, jotta yhteiskunta kehittyy. Tässä muutama ajatus pikaisesti aamutuimaan.
Tiedän omasta tuttavapiiristä tapauksia, joissa jotkut on valmistuneet tohtoriksi alle 30 v eli mahdollisesti jopa ennen kuin osa samanikäisista alanvaihtajista/välivuosien pitäjistä on valmistunut maisteriksi/DI:ksi. Eli ei mene aina niin, että tohtorilla vähemmän työkokemusta, jos on ollut reipas opinnoissaan.
Toki, mutta sit ei oo reilua verrata tehokkaasti opiskellutta ja "tehottomammin" opiskelutta, vaan jos pohditaan, mitä tohtorin tutkinnolla voi saavuttaa, on verrattava ihmiseen, joka menee työelämään tehokkaasti samaan aikaan kuin tuleva tohtori jatko-opintoihinsa, ja vastaavalla panoksella etenee työelämässä kuin tohtori jatko-opinnoissaan.
Kyllä mä arvostan jatko-opiskelijoita ja tohtoreita ihan tosi paljon alallaan. Mutta vertailu ei sinänsä ole reilu, jos vertaillaan tavoitteellisesti etenevää ja jotain perusjuotoilijaa. Silloin nähdään lähinnä, mitä se tavoitteellisesti eteneminen hyödyttää ihmistä, ei niinkään välttämättä se tutkinto.
-Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myytti tohtorien massatyöttömyydestä on sitkeä.
En tiedä kuka tätä myyttiä oikein ylläpitää, itse olen aina tiennyt, että koulutus ja työllisyysaste korreloi vahvasti.
Osa toki on, että korkeakastikoulutetut saavat äänensä mediassa yms. kuuluville paremmin. Esim. akateemisessa maailmassa rahoituksen vaikeuksista puhutaan paljon ja tämän takia moni akateemista uraa luova tohtori onkin helposti pätkätyötön uransa jossain vaiheeessa. Yleensä lyhyitä aikoja, mutta näkyvyys mediassa on varmasti parempi, kuin vaikka yksittäisellä suhdannetyöttömnällä rakennusmiehellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myytti tohtorien massatyöttömyydestä on sitkeä.
En tiedä kuka tätä myyttiä oikein ylläpitää, itse olen aina tiennyt, että koulutus ja työllisyysaste korreloi vahvasti.
Osa toki on, että korkeakastikoulutetut saavat äänensä mediassa yms. kuuluville paremmin. Esim. akateemisessa maailmassa rahoituksen vaikeuksista puhutaan paljon ja tämän takia moni akateemista uraa luova tohtori onkin helposti pätkätyötön uransa jossain vaiheeessa. Yleensä lyhyitä aikoja, mutta näkyvyys mediassa on varmasti parempi, kuin vaikka yksittäisellä suhdannetyöttömnällä rakennusmiehellä.
Tämä on ehkä uskottavin selitys tähän mennessä! Media tosiaan saattaa antaa aika vinoutuneen kuvan työllisyydestä, koska äänessä ovat aina ne harvat kovaääniset, jotka eivät ole työtä saaneet. Muiden ammattikuntien työttömiä harvemmin tuodaan valokeilaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole havainnut dissaamista. Perhepiirissä tohtori ja kohta väittelevä.
Siksi, että ihmisillä on taipumus asettaa toisiaan erilaisiin hierarkioihin. Jotkut eivät voi pitää asioita omana tietonaan, vaan mölyävät dissaamisensa myös herkästi muille. Osalla on tietysti kateus myös pontimena, mikä loistaa kauas. "Kyllä minäkin, jos..." Harmi vaan, että raaka, tylsä ja pitkäkestoinen puurtaminen on välttämättömyys tutkinnolle, ellei tilaa sitä netistä.
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ihmisillä on taipumus asettaa toisiaan erilaisiin hierarkioihin. Jotkut eivät voi pitää asioita omana tietonaan, vaan mölyävät dissaamisensa myös herkästi muille. Osalla on tietysti kateus myös pontimena, mikä loistaa kauas. "Kyllä minäkin, jos..." Harmi vaan, että raaka, tylsä ja pitkäkestoinen puurtaminen on välttämättömyys tutkinnolle, ellei tilaa sitä netistä.
Noinhan se on. Jos porukka tietäisi vaivan määrän niin ehkä dissaisivat vähemmän.
Tohtoriopiskelu on joskus vain viivyttelyä raakaan työhön menosta. Erilaisten kyselyaineistojen pyörittely ja johtopäätösten kirjoittaminen on monesti epämääräistä hommaa, mutta väitöskirjan niistä silti saa. Ei välttämättä kuitenkaan hyödytä mitään muuta.
Tohtoriksi asti opiskelevilla on jokin motiivi valinnalleen. Korkeatasoinen tutkinto voi antaa joillakin aloilla
työuran aikana nostetta, mutta on heitäkin jotka eivät piittaa korkeasta palkasta tai asemasta. Ilmiöiden syvällinen tutkiminen voi olla kiehtovaa ja koukuttavaa. Tosin tutkimustyötä tekee yrityksissä moni sellainenkin maisteri ja DI joka on ollut vuosikurssinsa terävimmässä kärjessä, mutta on valinnut valmistuttuaan oikopolun ja tekee uransa yrityspuolella.
Sukulaiseni oli(ilmeisesti) DI ja tekniikan tohtori. Opetti yliopistossa. Oli koko ikänsä töissä.
Myytti tohtorien massatyöttömyydestä on sitkeä.