Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut maisterit tai DI:t dissaavat niin voimallisesti tohtorintutkintoa?
26.02.2023 |
On aika useastikin tullut vastaan tilanteita, joissa maisterit tai DI:t dissaavat tohtorintutkintoa melko agressiivisesti.
Perusargumentit ovat aina samat
a) tohtorikoulutuksessa ei opi mitään, mitä maisteri/DI ei tietäisi jo entuudestaan
b) vaikka oppisikin paljon niin jää varmasti työttömäksi
c) jos kuitenkin oppii paljon ja saa töitä niin palkka jää varmuudella pieneksi
d) jos kuitenkin oppii paljon ja saa hyväpalkkaisia töitä niin on tärkeä muistaa, että koulutus ei ole tae älykkyydestä
e) jos kuitenkin oppii paljon, saa hyväpalkkaisia töitä ja Mensan jäsenyyskin löytyy niin on hyvä muistaa, että älykkyys ei takaa viisautta
Eli mitätöinnin spiraali alkaa aina jostakin negatiivisimmasta skenaariosta, joille ei ole yleensä ole paljoakaan katetta. Etenkin työllisyyden ja palkan suhteen elää ihme myyttejä, ikäänkuin jotakin lääketieteen tai tekniikan tohtoreita olisi jossain jonoksi asti työttömänä. Mediaanipalkkakin on tohtoreilla parempi. Alkaa miettimään, että mikä insentiivi noita negatiivisia mielikuvia on pitää nimenomaan yliopiston käyneiden toimesta. En ole törmännyt, että ammattiopisto- tai AMK-taustainen porukka vähättelisi samoin.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Riippu varmaan aika paljon alasta, josta tutkinto on tehty. Tämä koskee tosin ihan samalla tavalla maisterintutkintoja. Kovissa luonnontieteissä tutkinto vaatii yleistäen enemmän kuin joillain toisilla aloilla. Eli DI saattaa dissata jotain tohtorintutkintoa, jossa on lähinnä päätelty itsestäänselvyyksiä. Tuskin DI dissaa tekniikan tohtoria. Tieteellisen työn tekemisestä on toki useimmiten metodologisesti hyötyä
Tuo, että DI dissaa tekniikan tohtoria lienee se yleisin skenaario.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Nämä kasvatustieteiden väitökset ovat just niitä tohtorin tutkintoja jotka saavat aikaan naurun pyrhdäksyjä. Suurin osa väitöksistä on tehty vain sitä väitöstä varten ei mitään hyötyä kenellekkään. Normaalikoulujen lapsista tehdään näitä väitöksiä, N jotain 5-10.
Helpommalla kai siinä pääsee, jos menee johonkin perustyöpaikalle kopioimaan tietoja taulukosta toiseen.