Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan
23.02.2023 |
5 vuotta sitten järjestetyt koetehtävät 9. luokalla ovat jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille eli tuota tahtia tullaan tosiasiassa koulun oppimistuloksissa alaspäin. Siis 5 vuotta sitten järjestetyt kokeet jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille!
Opetushallituksen täti ei varmaan ole päivääkään itse ollut opettajana missään.
Kommentit (626)
Vierailija kirjoitti:
kun lukee näitä kommentteja tulee vähän samanlainen hyväntahtoinen pieni huvitus kuin seuratessa paikkakunnan FB puskaradiota. Sellanen ymmärtäväinen "mmhmm, juuri noin minäkin ajattelin kun lapsi oli vielä pieni". Tai, "juuh, tunnistan nuo aatokset niiltä ajoilta kun ei vielä ollut lapsia". Erotuksena se, etten toki ääneen esittänyt kommentteja, joilla loukkaisin muita ihmisiä, mutta ajattelin omassa päässäni ihan salaa kuitenkin. Nyt tiedän paremmin. Niin tulette tekin tietämään omalla vuorollanne :)
Ja sitten kun olet siinä vaiheessa että lapset on asuneet jo omillaan vuosikymmenen tai kauemminkin niin huomaat ettet ollut nykyvaiheessakaan aivan kehityksesi huippukohdalla.
Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ja toimivia ratkaisuja. Eli tuppaa käymään siten että kun yhtä kohtaa säätää niin monta muutakin tulee säädettyä samalla ja osa vääriin suuntiin. Aivan kuten koulussa on käynyt kun on innostuttu liikaa konsulenttien hankehumpasta ja muusta "parantelusta" ideologian vauhdittamana ja lopulta näköjään hajotettu koulun ydintoimintoja kun tulokset huononee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Kuitenkaan faktojen hyvyys mitä esitetään ei riipu siitä miten sujuvaa ja harjoiteltua esiintyjän esiintyminen on.
Turhankin usein kansa tekee arvionsa täysin epäolennaisten pinnallisten seikkojen perusteella. Siksipä meillä onkin poliitikkoja jotka on loistavia esiintyjiä muttei muuta tee kun oikeastaan valehtelee joka asiassa ja silti kansa uskoo kun haluaa uskoa hyvää esitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?
Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.
Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?
Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.
Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.
1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.
Ei tuo liity tyhmyyteen, vaan osaamiseen. Esim. sinä opettaisit lasta väärin, mikä voi haitata paljonkin erityisesti niitä lapsia, joilla on hankaluuksia lukemaan oppimisessa. Pääsääntöisesti nykyään opetellaan lukemaan liu'uttamalla ja kirjamet sanotaan äänteinä. Lapsi voi olla siis ihan ihmeissään, että mikä hitsin aauu au teeoo to, kun koulussa käytetään äänteitä ja liukuja.
Tuo ei pidä enää aivan paikkaansa. Uusimpien tutkimusten mukaan (pitkittäistutkimus, otos erittäin kattava, tuhansia lapsia eri paikkakunnilla Suomessa) lapsista 16% osaa teknisen lukutaidon jo esikouluun mennessään, siis vuosi ennen kouluun menemistä. Suurin osa tunnistaa eskariin mennessään yli 10 kirjainta. Huoli kohdistuu alle 10 prosenttiin lapsista, joilla kirjaintunnistus ja lukutaito eivät kehity riittävästi eskarin ja ensimmäisen (toisenkaan) luokan aikana. Tämä ongelma kumuloituu, kun aina siirrytään seuravalle luokka-asteelle hallitsematta aiemman oppimäärää. Siis tekninen lukutaito kyllä opitaan, sen oppivat aivan kaikki lapset ensimmäisen luokan kevääseen mennessä, mutta luetun ymmärtämisen taito ja sujuvasta lukemisesta syntyvä nautinto ja kirjoittamisen tuoma abstraktin ajattelu syveneminen eivät pääse kehittymään, jos kielellinen ympäristö ei ole motivoiva ja monipuolinen (kotona, harrastuksissa, ympäristössä, koulussa). Lukeminen ja kirjoittaminen on koettava merkitykselliseksi, tavaksi toimia maailmassa.
Ei siis ole missään tapauksessa enää niin kuin vielä joitakin vuosia sitten vanhemmille sanottiin, ettei saisi opettaa pientä lastaan lukemaan "väärin". Huomattava osa lapsista oppii lukemaan 3-5-vuotiaina, kun kotona vanhempien ja isovanhempien kanssa käytetään rikasta kieltä, luetaan runsaasti, tutkitaan kirjoja ja kirjoitetaan kirjaimia ja viestejä, keskustellaan ja selitetään asioita. Siis suomeksi: kasvatetaan lasta ajattelemaan ja toimimaan itse, etsimään tietoa ja ymmärtämään. Erittäin suuri osa pikkulapsista on juurikin oppinut lukemaan ja kirjoittamaan teknisesti kirjain-äänne vastaavuuden, tavutuksen tai liu'uttamisen kautta. Metodilla sinänsä ei ole suurta merkitystä, sillä suomen kielen kirjaimet ja niihin liittyvät äänteet ovat aina samat. Varsin moni lapsi oppii lukemaan myös hahmottamalla kokonaisia sanoja, oivaltamalla, että nuo merkit yhdessä tuossahan lukee "auto" ja tuossa "ovi" ja tuosahan on "isi". Kummatkin tavat vaativat sen, että lapsen kanssa on toistuvasti puhuttu ja keskusteltu siitä, että tämän merkin nimi on "K" ja jos sanot tai kuulet "aaa", niin se voidaan kirjoittaa laittamalla kaksi (tai kolme) tällaista kirjaonmerkkiä "AA" peräkkäin. Jos on yksi, luetaan se lyhyenä "a" ja jos on monta, niin sitä pidempänä kuin mitä useampi merkki "aaaaa".
Leikkikää lastenne kanssa kielellä. Se on maailman paras taito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ei osaa enää lukea kaunokäsialalla kirjoitettua tekstiä.
Etkä sinä varmaankaan 1700-luvun kaunoa. Tai 1600-luvun. Joillekin tuottaa vaikeuksia ihan 1900-luvun alkupuolen kaunokin. Esim sota-ajan kirjeet.
Ei Suomessa ole kuin kourallinen ihmisiä, jotka osaa lukea käytöstä poistuneita käsialoja (minä esim). Eikä heitä enempää tarvita. Riittää, että kaikki osaavat sitä tällä hetkellä käytössä olevaa kirjoitustyyliä tulkita. Ja koska senkin kanssa on nuorilla vaikeuksia, niin turhaa vaatia jotain kaunon osaamista tähän päälle.
Täällä myös yksi, joka on käynyt vanhojen käsialojen kurssin opiskeluaikoina ja osaa lukea menneiden ihmisten kirjoituksia. Ei se oikeasti vaadi mitään kurssia, ihan maalaisjärjellä sitä pystyy lukemaan oman kaunokirjoituksen pohjalta.
Meillä on menetyt sukupolvet eli tällä hetkellä 8-15-vuotiaat, jotka eivät osaa mitään käsialakirjoitusta, ei alkeellista kaunoa eikä edes ns. sujuvaa tekstausta. He eivät osaa eivätkä pysty allekirjoittamaan mitään, osaavat kirjoittaa nimensä tekstauksella mutta siinä kaikki. He kokevat itse tämän isona puutteena ja kadehtivat niitä sukupolvia, joilla on hallussa kaunokirjoitus. Heitä harmittaa, että eivät pysty lukemaan vanhempiensa kirjoittamia kirjeitä tai ystäväkirjoja. Nämä sukupolvet on menetetty siinä mielessä, että heidän on turha enää tässä vaiheessa ruveta harjoittelemaan kaunokirjoitusta tai mitään siitä johdettua käsialakirjoitusta.
Mutta kaunokirjoitus tai siihen liittyvä käsialakirjoitus ovat avain kaikkeen oppimiseen. Se aktivoi eri aivoalueita kuin tekstaus ja vieläpä sellaisia aivoalueita, joita ei muuten juurikaan käytetä. Aivojumppa taas on erittäin tärkeää herkässä iässä oleville. Olisi tärkeää ymmärtää, että käsialan harjoittelu edistää hienomotoriikkaa, kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä eli juuri niitä asioita, joita nykylapset eivät enää osaa. Ompelutaidot ovat aivan retuperällä, kun lapsilla ei ole tarvittavaa hienomotoriikkaa, jota kaunokirjoituksen harjoittelu heille tuotti.
Toisin sanoen nykyiset oppimisvaikeudet johtuvat osin siitä, että lapsilta ei vaadita enää kaunokirjoitusta. Ihan sama, minkälaista kaunokirioitusta se olisi, tärkeää olisi, että sitä kuitenkin harjoiteltaisiin ja samalla opittaisiin sinnikkyyttä ja hienomotorisia taitoja. Omana kouluaikanani 1980-luvulla meillä oli tunti viikossa pelkkää kaunokirjoitusta, jota kirjoitettiin tyhjään vihkoon mustekynällä. Pelkkiä kirjaimia, tavuja ja lopulta sanoja. Sivutolkulla. Kyllä siinä hienomotoriset taidot väkisinkin kehittyivät jopa tällaisella, jolla on siinä selvästi haasteita. Aivojumppa vaikutti myös muistiin ja esimerkiksi neulomistaitoihin, ja olenkin vahvasti sitä mieltä, että muistisairauksien yleistyminen yhä nuoremmille liittyy siihen, ettei aikuisiällä enää näitä taitoja käytetä juuri lainkaan. Nyky-yhteiskunta ei sitä vaadi.
https://askelterveyteen.com/lankaterapiaa-neulomisen-hyodyt/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Kuitenkaan faktojen hyvyys mitä esitetään ei riipu siitä miten sujuvaa ja harjoiteltua esiintyjän esiintyminen on.
Turhankin usein kansa tekee arvionsa täysin epäolennaisten pinnallisten seikkojen perusteella. Siksipä meillä onkin poliitikkoja jotka on loistavia esiintyjiä muttei muuta tee kun oikeastaan valehtelee joka asiassa ja silti kansa uskoo kun haluaa uskoa hyvää esitystä.
Totta.
Siksi juuri opetushallituksesta ajankohtaisohjelmaan asiantuntijaksi lähtenyt henkilö on vastuussa itseään suuremmasta asiasta. Tuollainen valtaa omaava virkamies esiintyy asiaohjelmassa auktoriteettinä, jonka viestinnän tulee sekä informoida, vaikuttaa että osoittaa tutkittuun tietoon pohjaavia perusteluita valinnoille. OPH johtaa tämän maan kansalaisten kasvatusta ja koulutusta, lakisääteistä oppivelvollisuutta ja peruspalvelua.
A-talkissa esiintynyt opetushallituksen edustaja osoitti surkeaa esiintymistaitoa, mutta etenkin välinpitämätöntä asennetta, valmistautumattomuutta haastatteluun ja vastuuttomuutta nykyisen koulutusjärjestelmän epäonnistumisista.
Tämä henkilö, joka oli tullut paikalle edustamaan opetushallitusta ja kritiikin ytimessä olevaa toimijaa, ei esittänyt faktoja, ei perusteluita, ei tulevaisuuden visioita eikä mitään, mistä kuulija olisi edes ymmärtänyt, mitä henkilö esittää todettuun ongelmaan syyksi tai ratkaisuksi.
Kielikuvat, kuten "leveämmät hartiat" ym. kummalliset heitot, kyvyttömyys kuulla kysymykset, pitää ne lähimuistissa ja pyrkiä vastaamaan niihin osoittavat, ettei ko. henkilö suoriudu työtehtävistään eikä ymmärrä vastuutaan asiassa. Yle:n toimitus oli lähettänyt ohjelmassa käsiteltävät kysymykset osallistujille ennakkoon. Napapiirin koulun rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatushistorian tutkija olivat valmistautuneet asioiden käsittelyyn ja tietonsa jakamiseen huolellisesti. Tampereen yliopiston tutkija halusi esiintyä humoristisena kukkahattutätinä, joka puolustaa hippiarvoja ilman mitään perusteluita, kunhan laukoo mielipiteitään professorin tittelin auktoriteetillä. (Kertookin katsojalle selkeästi, mitä Tampereen yliopistolle on tapahtunut näiden samojen koulutusleikkausten seurauksena. Tarkoin harkittu teatteritieteen ja medialukutaidon puolustuspuhe.)
Oph:n strateginen ulostulo jäi täydeksi mysteeriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vier1ailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Napapiirin koulun rehorilla 6 /450. ka 8,13
Sinne oli pitänyt ottaa Vantaan Oliko Kytölaakson pk ja kantiksia 20 %
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko linkkiä?
Aukaise telkkari, valitse kanava 1.
Tämäkin piti opettaa! Apuva!
Tuo selittää miksi joillekin peruskoulun 9. luokan kokeet ovat liian vaikeat. Onko Suomen nuoriso siis taantunut älyllisesti vain 5 vuodessa? Sen pitäisi näkyä sitten numeroarvostelussa eli vähemmän 8, 9 ja 10 arvosanoja ja enemmän 4, 5, ja 6 arvosanoja. Jos ei tajua mitään opetuksesta, niin nelonen ja ehtojen suorittaminen.
Vaikka olin hyvä koulussa, niin minun kouluaikana peruskoulussa 10 oli hyvin teoreettinen arvosana muuten kuin käyttäytymisen ja huolellisuuden arvosanana. Tosin sain historiasta aina kympin peruskoulussa ja lukiossa, sillä luin vapaa-aikana historian kirjoja kuin romaaneja lainaamalla niitä kirjastoista aihepiirien ulottuessa antiikin Kreikasta toiseen maailmansotaan.
Lasten oppimistuloksiin vaikuttaa älylaitteiden käyttö japelaaminen pelit . Kaikki eivät tunnu ymmärtävän tätä. Ne pilaavat keskittymiskyvyn ja antavat nopeasti kivan olon, koska sieltä saa hymynaamoja tai kehuja ja peleissä nopean voitonhuuman. Tämä on yksi syy siihen, että nuorten koulu menee huonosti. Ja tämä puoli ei tule katoamaan, jos nykyinen meno koulutunneilla jatkuu. Tietenkin oppitunneille pitää saada rauhallinen ympäristö, joka tukee opiskelua.
poika pelasi räiskintäpelejä jne ja koulu sujui hienosti, luki akuankkoja ja roopesetiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihmeen kaunokirjovänkyttäjä tänne pesiytyi?
Luojan kiitos, se on poistunut. Se oli vasenkätiselle käsittämätön piina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?
Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.
Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?
Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.
Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.
1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.
Ei tuo liity tyhmyyteen, vaan osaamiseen. Esim. sinä opettaisit lasta väärin, mikä voi haitata paljonkin erityisesti niitä lapsia, joilla on hankaluuksia lukemaan oppimisessa. Pääsääntöisesti nykyään opetellaan lukemaan liu'uttamalla ja kirjamet sanotaan äänteinä. Lapsi voi olla siis ihan ihmeissään, että mikä hitsin aauu au teeoo to, kun koulussa käytetään äänteitä ja liukuja.
n 20 v sitten eskarissa tavutuksella au- to me-ni ko-vaa vauh-tia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Kuitenkaan faktojen hyvyys mitä esitetään ei riipu siitä miten sujuvaa ja harjoiteltua esiintyjän esiintyminen on.
Turhankin usein kansa tekee arvionsa täysin epäolennaisten pinnallisten seikkojen perusteella. Siksipä meillä onkin poliitikkoja jotka on loistavia esiintyjiä muttei muuta tee kun oikeastaan valehtelee joka asiassa ja silti kansa uskoo kun haluaa uskoa hyvää esitystä.
Totta.
Siksi juuri opetushallituksesta ajankohtaisohjelmaan asiantuntijaksi lähtenyt henkilö on vastuussa itseään suuremmasta asiasta. Tuollainen valtaa omaava virkamies esiintyy asiaohjelmassa auktoriteettinä, jonka viestinnän tulee sekä informoida, vaikuttaa että osoittaa tutkittuun tietoon pohjaavia perusteluita valinnoille. OPH johtaa tämän maan kansalaisten kasvatusta ja koulutusta, lakisääteistä oppivelvollisuutta ja peruspalvelua.
A-talkissa esiintynyt opetushallituksen edustaja osoitti surkeaa esiintymistaitoa, mutta etenkin välinpitämätöntä asennetta, valmistautumattomuutta haastatteluun ja vastuuttomuutta nykyisen koulutusjärjestelmän epäonnistumisista.
Tämä henkilö, joka oli tullut paikalle edustamaan opetushallitusta ja kritiikin ytimessä olevaa toimijaa, ei esittänyt faktoja, ei perusteluita, ei tulevaisuuden visioita eikä mitään, mistä kuulija olisi edes ymmärtänyt, mitä henkilö esittää todettuun ongelmaan syyksi tai ratkaisuksi.
Kielikuvat, kuten "leveämmät hartiat" ym. kummalliset heitot, kyvyttömyys kuulla kysymykset, pitää ne lähimuistissa ja pyrkiä vastaamaan niihin osoittavat, ettei ko. henkilö suoriudu työtehtävistään eikä ymmärrä vastuutaan asiassa. Yle:n toimitus oli lähettänyt ohjelmassa käsiteltävät kysymykset osallistujille ennakkoon. Napapiirin koulun rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatushistorian tutkija olivat valmistautuneet asioiden käsittelyyn ja tietonsa jakamiseen huolellisesti. Tampereen yliopiston tutkija halusi esiintyä humoristisena kukkahattutätinä, joka puolustaa hippiarvoja ilman mitään perusteluita, kunhan laukoo mielipiteitään professorin tittelin auktoriteetillä. (Kertookin katsojalle selkeästi, mitä Tampereen yliopistolle on tapahtunut näiden samojen koulutusleikkausten seurauksena. Tarkoin harkittu teatteritieteen ja medialukutaidon puolustuspuhe.)
Oph:n strateginen ulostulo jäi täydeksi mysteeriksi.
Tai sitten kansaa voisi opettaa medialukutaitoisemmaksi eikä vaan luottaa siihen että aina se viraston lahjakkain esiintyjä on vapaana ajankohtaisohjelmiin. Nykymedia vaan tuppaa imemään hernettä nokkaan purkki kerrallaan aina kun heidän tarinointiaan vähääkään ruvetaan analysoimaan joten tuskin nuo innostuu medialukutaidon parantamisestakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kaunokirjovänkyttäjä tänne pesiytyi?
Luojan kiitos, se on poistunut. Se oli vasenkätiselle käsittämätön piina.
Kynää voi pitää vasemmassa kädessäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kädet heiluu, suu käy ja pää pyörii kuin pöllöllä.
Ihan kuin tietäisi itsekin puhuvansa silkkaa paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kaunokirjovänkyttäjä tänne pesiytyi?
Luojan kiitos, se on poistunut. Se oli vasenkätiselle käsittämätön piina.
Kynää voi pitää vasemmassa kädessäkin.
Vasenkätinen yleensä juurikni pitää sitä vasemmassa kädessä. Kaunokirjoitustunnilla se samainen vasen käsi sitten sotki koko ajan sitä kirjoitusta, vaikka kättä olisi pitänyt miten luonnottomassa asennossa tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miespuoliset henkilöt ohjelmassa puhuvat rohkeasti.
Virkakehitys tyssää varmaan tähän kun poliitikot aloittavat kostojahtinsa (SDP, vihreät, vasemmistoliitto..).
joku viherpiibertjäj nainen ja lepso sitten keksi ranskalaisen inkluusion ja suomen kaikki koulut on pilalla kun yksi häiriköi koko luokan pilalle eikä ole erityisluokkia, onneksi jossain vielä on
Li Andersonilla on ainakin krapula kun silmät turvoksissa
Aapeellä näköjään vaikeuksia ymmärtää ihan normaalia tiedemaailman kieltä. Ei ymmärrä tilastomatematiikan käsitteitä, esim. kohortit, trendi, lyhytaikainen tasovaihtelu.
Eli ap on persu, jolle miesrehtorin mutu on arvokkaampi kuin tiedenaisen kertoma fakta.
Tämä johtuu niukasta käsitevarastosta ja niukoista kognitiivisista kyvyistä, mutta myös jokseenkin vanhentuneesta ja naurettavasta asenteesta, jossa mies on naisen yläpuolella.
Japan master kirjoitti:
Li Andersonilla on ainakin krapula kun silmät turvoksissa
Tai sitten hän on valvonut koska hänellä on pieni lapsi sairaana kotona. Onko sinulla nyt tai onko ollut ikinä pieniä lapsia?
Persulien argumentointi on juuri tätä: musta tuntuu, minä uskon, minä luulen, ja kun oma jankutus ei sitten uppoakaan älykkäämpään väkeen, aletaan ruotia toisen ulkonäköä. Kertokaapas, onko jossain nähty hyvännäköinen, raitis persu? Minä en ole nähnyt. enkä ole nähnyt myöskään yhtään sellaista persua, joka hoitaisi kotona sairasta lastaan. Jani Mökelön Janikaan tuskin on kolmen pikkutyttönsä flunssaa ikinä hoitanut. Liian kiire twiittailla vihapuheita ja bännätä Suomen Kansaa. Silti äijä vain lihoo ja lyhenee.
Vierailija kirjoitti:
Japan master kirjoitti:
Li Andersonilla on ainakin krapula kun silmät turvoksissa
Tai sitten hän on valvonut koska hänellä on pieni lapsi sairaana kotona. Onko sinulla nyt tai onko ollut ikinä pieniä lapsia?
Persulien argumentointi on juuri tätä: musta tuntuu, minä uskon, minä luulen, ja kun oma jankutus ei sitten uppoakaan älykkäämpään väkeen, aletaan ruotia toisen ulkonäköä. Kertokaapas, onko jossain nähty hyvännäköinen, raitis persu? Minä en ole nähnyt. enkä ole nähnyt myöskään yhtään sellaista persua, joka hoitaisi kotona sairasta lastaan. Jani Mökelön Janikaan tuskin on kolmen pikkutyttönsä flunssaa ikinä hoitanut. Liian kiire twiittailla vihapuheita ja bännätä Suomen Kansaa. Silti äijä vain lihoo ja lyhenee.
PErsut, persum.. Onko pahojakin mt-ongelmia diagnosoitu?
Alue: Aihe vapaa
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.