Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan

konjacky kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tämä nyt taas

Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?

Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)

Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?

Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.

Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?

Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja  kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.

Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.

1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.

eiköhän jokainen suomea äidinkielenään puhuva osaa tavata AU-TO ja jokainen vanhempi osaa lastaan auttaa jos tuottaa vaikeuksia. Kaksi kolmesta lapsesta osaa tuon jo ennen koulun alkamista.

Nyt taitaa olla kuitenkin kysymys ongelmasta joka on hieman syvemmällä kun haastatellun rehtorin mukaan ysiluokkalaisilta ei voi odottaa yleisesti aiempaa osaamisen tasoa. Kyllä niistä silti jokainen varmaan osaa tavuttaa AU-TO, luulisin

lainaus siitä, mistä tämä lähti: Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes? Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään

VANHEMMAN OMA DUUNI ON KASVATTAA SITÄ LASTAAN, OPETTAA SILLE KOULUVALMIUKSIA, JUURIKIN MM. TAVAAMISTA JA LUKEMISTA.

VANHEMPI EI OLE KOULUN PIKKUAPULAINEN, JOKA VAIN PAIKKAA KOULUA, VAAN SEN LAPSEN PÄÄASIALLINEN KASVATTAJA.

Kun mietitään sitten mikä on sitä kasvattamista perustasolla, niin ruokailuhan on sitä ja että lapsi lepää ja liikkuu kohtuudella.

Lapsi kasvaa itsestään noin muuten kunhan sitä ruokkii ja huolehtii kasvuun liittyvistä asioista.

Jos mietitään koulunkäyntiä kasvatuksessa, niin se ei liity kasvuun mitenkään.

Kun muistetaan mitä se kasvatus on perustasolla. Ei ihminen eroa erityisemmin muista eliöistä kasvussa.

Kun keskitytään henkisiin ja teoreettisiin kasvuominaisuuksiin, niin mennään pieleen perusasioissa.

Kasvatuksen maistereille kasvatus on että olennon alistamista ja pakottamista käyttäytymään tietyllä tavoin kuin sotilas rivissä tai kaalit kasvimaalla tekemässä tuottoa. Eläviä olentoja kasvatetaan kuin jotain viiniköynnöksiä tekemään tuottoa ja arvostellaan näitä eläviä olentoja arvosanojen ja tuottavuuden mukaan huonoiksi ja paremmiksi.

Tällanen arvomaailma on meneillään.

Ei ihme että mennään päin helvettiä koko ajan, kun unohdetaan mitä se kasvu oikeasti on.

Se on solutason toimintaa ja biologiaa. Toiset vain oppii helpommin kuin toiset. Ei se tee heistä mitenkään parempia olentoina. Suuret luokkakoot ja nykyaika on syypäitä että meillä heikentyy yleisesti oppimistulokset. Nykyajasta löytyy kaikenlaisia häiriötekijöitä.

Ei ihmiset ole muuttuneet huonommiksi tai erilaisemmiksi kuin aikaisemmin. Vaatimukset vain lisääntyy nuorille. Ei ihmisiltä ole koskaan vaadittu näin kovaa suorittamista kuin nykyään vaaditaan.

Meetoo ja muut ilmiöt on hienoja esimerkkejä siitä miten ajat on parantuneet ja ihmiset on paljon sivistyneempiä kuin esimerkiksi veteraanien aikana oli. Maailmalla nykyisten viisikymppisten isovanhemmat olivat ihan ihmeellisiä petoja. Maailmansodat todistaa tätä karua faktaa.

a) joko oot aineissa tai b) teksti tulee puppugeneraattorin tai c) tekoälyn kautta. Mitä ihmettä tarkoittaa esim.:

niin ruokailuhan on sitä ja että lapsi lepää ja liikkuu kohtuudella.

Ravinto. Lepo ja liikunta. Siinä on kasvatuksen perusta ja lapsi kasvaa ihan itsestään. Hirveästi ei tarvita erillistä kasvatusta kun ravinto ja lepo on kunnossa. Lapsi liikkuu noin itsestään luonnostaan.

Ihan turha mollata muiden mielipiteitä ja alistaa mitätöimällä potentiaaliseen päihtymystilaan nojaten.

Ennen oli upseeristokin päihtynyt ja opettajatkin naukkaili työajalla snapseja. Eikä kukaan arvostellut heidän mielipiteiden arvoa.

Päihtymystila ei mitätöi kenenkään mielipidettä mitenkään. Se on sinulla pääkopassa vika, kun et kykene arvostamaan suomalaista näkökulmaa kasvatuksessa.

Maanviljelijäkin ymmärtää mitkä on perusasiat kasvussa. Lapsen kasvatus ei eroa juuri karjankasvatuksessa mitenkään perusasioissa.

Henkinen sosiologinen kasvatusteoria on hömppää ja täysin teoreettista. Sitä ei ole todistettu mitenkään.

Aito kasvatus on ravintoa, lepoa, liikuntaa ja rakkautta. Näistä ne lapset kasvaa ihan itsestään.

Lasta ei sinällään tarvitse kasvattamalla kasvattaa.

Tällä asenteella ollaan nyt tässä kusessa.

Kun lapset laiminlyödään kodeissaan.

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.

Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihän ylistää, miten paljon on hallitus koulutukseen sijoittanut rahaa. Kyllä se on niin, että mikään rahamäärä ei auta, jos ei jotain muuteta systeemissä.

Aika halvat ja yksinkertaiset toimenpiteet olisivat: kännykät pois koulutuntien ajaksi. Ja luokalle jättäminen, jos ei ole oppiinut oppimäärää. Se lapsiparka olipa  mikä tahansa ässä kärsii koko loppukoulutuksensa ajan, jos ei osaa edes lukea.

Luokalle jäämisen mahdollisuus jo vuosikymmeniä sitten kannusti kovasti oppimaan ainakin sen vitosen edestä.

Opettajat on selkeästi sanoneet, että ratkaisu nykyisiin ongelmiin on

1. inkluusio pois ja häiriköivät oppilaat erityisopetukseen, tukea tarvitseville avustajat

2. keskittyminen perusasiaan eli opettamiseen, kaikki ylimääräiset hankkeet jäihin

3. pienemmät ryhmäkoot

4. tarpeeksi rahoitusta kohtiin 1-3

Ainakin nykyiselle opetusministerille ja näköjään opetushallituksen edustajille tuossa neljässä kohdassa on aivan liikaa ideologian vastaisia ratkaisuja ja siksi päädytään tekemään mitä tähänkin asti eli kaatamaan rahaa ongelmien seurauksiin.

Siis leveämmät hartiat?

Vierailija kirjoitti:

Mielipiteiden mitätöinti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ihminen on nusseva putki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tämä nyt taas

Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?

Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)

Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?

Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.

Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?

Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja  kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.

Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.

1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.

Eipä niitä lapsia tehdä ja rakenneta kuin jotain laitteita.

Lapsia syntyy kuin omenia syksyllä puihin.

Eipä se omenapuukaan ajattele että rakennan nyt omenia syksyksi. Niitä vain syntyy koska kyse on elävistä olennoista.

Nykyään kun ehkäisy on saavuttanut huippunsa ja on kaikkea olemassa, niin silti ihmisiä syntyy runsaasti ja maapallo ihmisöi hyvin runsaasti.

Tämä todistaa jo sen ettei lapsia vain tehdä tekemällä, vaan niitä syntyy.

Sellainen harha että asioita voi itse päättää ja suunnitella on hyvin yleinen.

Sinäkin elät siinä harhassa, mutta todellisuus ja tilastot näyttää ihan toista kuin sinä väität.

Ei ihminen itse päätä ajattelukyvyllään lisääntymisestään.

Tuskin edes oppimisestaan. Meistä jokainen pyrkii parhaaseen kouluissa. Olisi tyhmää olla yrittämättä.

Meistä jokainen on sen oman tasonsa parhaan tuloksen summa. Jos sinä väität muita laiskimuksiksi ja tyhmyreiksi, niin se tekee sinusta vain jumalan tasoisen olennon. Sellaisen joka kyllä hoitaa kaiken ja myös muiden asiat parhaiten päin.

Koska sinä olet paras ja me muut ollaan tyhmiä ja laiskoja nusseja.

Ootko sä jossain aineissa?

Kysymys oli edelleenkin, kun lapsi harjoittelee lukemaan oppimisläksyjään kotona, että vanhempi seuraa, että tavut lausutaan oikein eikä väärin. Esimerkkinä se auto, jossa vanhempi seuraa, että lapsi tosiaankin lukee auto, eikä aito.

Edellähän sanottiin, ettei vanhemmilla ole aikaa lapsiaan opettaa työpäivän jälkeen ja sitä varten maksavat veroja. No, ei varmaan kannata ihmetellä, miksi jälkikasvu lukee huonosti, jos edes tähän ei ole aikaa. Kuvitteleeko joku, että lapsi oppisi sujuvaksi lukemisen ammattilaiseksi harjoittelematta kotona lukemista ja sitä, että vanhempi seuraa etenkin sellaista lasta, jolla lukeminen on vaikeaa.

Ja vaikka lapsi oppisi lukemaan jo ennen koulua, tärkeää on seurata myös miten lapsi oppi kirjoittamaan ja tavuttamaan. Se kirjoittaminen kun voi mennä päin puuta, vaikka näyttäisi siltä, että lukeminen sujuu. On eri asia kirjoittaa ma-ito kuin mai-to.

Kyllä se aineissa oleva on se joka syyllistää muita ihmisiä syntyneistä lapsista ja alentaa heidät roskaksi ja selaiseksi ettei lapsia edes saisi synnyttää.

Lapsia nyt syntyy jatkuvasti todella huonoihin olosuhteisiin ja on lapsellista syyllistää muita ja ylentää itsensä. Se on sitä roskaa ja harhaista menoa.

Silloin oikeasti voi kysyä että onko lääkitykset kohdillaan.

Tollanen kommentti aineista tai että onko halvaantunut ja kovia kipulääkkeitä alla, ei mitätöi mielipidettä mitenkään. Veteraaneilla oli alla kovia kipulääkkeitä ja ei se heidän mieliteiden arvoa laskenut mitenkään.

Kyllä se on juoponkin mielipide ja kirjoitus ihan yhtä arvokas kuin itsensä ylentäjien.

Suuret luokkakoot on suurin syypää heikkoon tasoon.

Ihan lyhyellä maalaismatikalla voidaan laskea pelkästään se että kauanko 30 oppilaan käsienpesu korona-aikana vei oppitunnista aikaa, kun jokanien muistaa miten pitkään niitä käsiä pitää hangata ja kuivata pesun jälkeen.

Lyhyt laskutoimitus todentaa ettei kolmeakymmentä oppilasta kerkea 45 min oppitunnin aikana opastaa minuuttia pidempää per oppilas. Etenkin jos pitää tarkastaa laatu ja että onko asia ymmärretty.

Ihan eri asia opettaa kymmentä oppilasta kuin kolmeakymmentä.

Henkilökohtaista läpikäyntiä ja opetusta ei kerkeä käydä minuuttia pidempää jos luokkakoko on lähemmäs kolkyt.

Suurinosa tarvitsee kuitenkin opetusta ja valvontaa. Luokassa on noin neljä kappaletta ns. "aivoja". Jotka oppii helposti ja itsestään asioita. Surullista että tää porukka on nykyään se joka kuvittelee olevansa ahkera ja parempaa väkeä. Heille on vain elämä ollut helppoa ja hyvät kortit on saatu.

En lähtisi kehuskelemaan nykyaikana ällillä. Taso on laskenut myös näillä tapauksilla.

Oppitunti on 45 min. Viitisen minuuttia menee että kirjat, kynät ja oppilaat on paikallaan. Jäljellä on 40 min. Yleinen opetus 15-30 min teoriaa. Loppuaika tehtäviä jotka jäävät läksyiksi.

Opettajalla jää oppilaiden tarkkailuun jopa vähemmän kuin minuutti aikaa siirtymisineen jos oppilaita on kolkyt tai lähes se.

Ainakaan laatua ei voida taata. Jos vertaa luokkaan jossa on kymmenen oppilasta, niin opettajalle jää hyvin aikaa varmistua että oppi menee perille ja jokainen on raiteilla asian suhteen.

Noin 20 oppilaan joukosta voidaan vähentää noin neljä oppilasta jotka on itseohjautuvia ja oppivat asiat kiitettävästi ihan ilman valvontaa. Tätä porukkaa ei oikeastaan kannata ylistää.

He ovat se porukka joka vähennetään varsinaisesta opetuksesta, vaikka he näkyvät sitten tilastoissa kun lasketaan ällien määrää. Ne ovat niitä ilmaisia älliä.

jos tommosia tätejä olis tullu meidän kouluun 70 luvulla keski kouluun  selittelemään olisivat saaneet turpaan ja me olis lähdetty kotiin. voiko olla totta että noin pöljät päättävät koulutuksen järjestämisestä. ovat taineet huomata  sillä sabotoivat palstaa noilla harmailla lainaus osioillaan. HYVÄ AVAUS ALOITA JATKOSSA UUDESTAAN JA UUDESTAAN . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.

Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.

No miksi siellä huonoissa kouluissa on laskettu vaatimustasoa? Mikä on syy, miksi ja millä perustein on päädytty laskemaan huonojen koulujen vaatimustasoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.

Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.

No miksi siellä huonoissa kouluissa on laskettu vaatimustasoa? Mikä on syy, miksi ja millä perustein on päädytty laskemaan huonojen koulujen vaatimustasoa?

Kun siellä on näiden surkeiden vanhempien lapsia jotka ei pärjää muutwn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.

Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.

No miksi siellä huonoissa kouluissa on laskettu vaatimustasoa? Mikä on syy, miksi ja millä perustein on päädytty laskemaan huonojen koulujen vaatimustasoa?

Kun siellä on näiden surkeiden vanhempien lapsia jotka ei pärjää muutwn.

No eiväthän he pärjää, jos kerran he eivät osaa, ja silti saavat hyvät numerot.

Miksi huonojen oppilaiden pitää saada hyvät numerot? Miksi ja kuka on tehnyt tämän päätöksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.

Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.

No miksi siellä huonoissa kouluissa on laskettu vaatimustasoa? Mikä on syy, miksi ja millä perustein on päädytty laskemaan huonojen koulujen vaatimustasoa?

Kun siellä on näiden surkeiden vanhempien lapsia jotka ei pärjää muutwn.

No eiväthän he pärjää, jos kerran he eivät osaa, ja silti saavat hyvät numerot.

Miksi huonojen oppilaiden pitää saada hyvät numerot? Miksi ja kuka on tehnyt tämän päätöksen?

Ei he saa hyviä numeroita vaan kasi on se maksimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että lapsia ei kiinnosta opiskella, jos se vaatii edes vähän lukemista, osaamista, aikaa ja vaivaa. Mikä on ratkaisu tähän? Se ratkaisee paljon koulujen ongelmista.

Minä annoin kahdeksasluokkalaisille kirjan luettavaksi. Siinä on 120 sivua ja sitä luetaan ensin 8 oppituntia koulussa, ja jos jää kesken, kotona loppuun. Useimmat oppilaat olivat järkyttyneitä. Kirjassa oli vain tekstiä, ei yhtään kuvia, siitä ei ole tehty elokuvaa. He kysyivät, pitääkö heidän lukea siis ihan koko kirja.

Luokkaa kohden on ehkä 1 tai 2 oppilasta, jotka harrastavat lukemista. Heille valitsin 400-sivuisen kirjan, ja osa heistä pyysi vielä sitä ohuempaakin kirjaa lisäksi, koska sekin vaikutti heistä kiinnostavalta.

On varmaan turha sanoa, kumman oppilasryhmän kohdalla on paremmat arvosanat kautta linjan kaikissa lukemista vaativissa oppiaineissa.

120 sivua, ilmeisesti jotain fiktiivistä tekstiä kuitenkin? Eli ei pitäisi tuottaa vaikeuksia kenellekään. Meillä oli yläasteella listat kirjoista, mistä sai valita haluamansa. Kaikki kirjat sellaisia 300-sivuisia. Vain muutamalla pojalla oli vaikeuksia, mutta sekin oli enemmän motivaation osalta.

tässä on keskusteltu nyt useamman eri porukan kanssa aiheesta. Lapset 10-15 vuotiaita. On vanhemmilla oikeasti huoli kun lapset ei jaksa lukea kokonaista kappaletta keskittyen. Lukee mekaanisesti, mut ei ymmärrä lukemaansa. Ihan peruskäsitteistöä pitää vanhempien kanssa käydä läpi et mitä sana tai joku ilmaisu tarkoittaa. Tajuun hyvin kuinka raskasta ois lukea kun ei täysin ymmärrä. Luen englanninkielistä tekstiä sujuvasti, mutta englanninkielisen vanhemman kirjallisuuden lukeminen on vaativaa ja uuvuttavaa kun aivot joutuu koko ajan työskentelemään kun kieli on merkityksiltään ja sävyiltään vähän vierasta. Miten tähän on tultu?

Eikö vanhemmat ole lukeneet tarpeeksi lapsilleen ja keskustelleet siitä mitä on luettu? Perusasia. Jos vanhemmat lukee lapsilleen mekaanisesti tai eivät edes lue juurikaan, niin siinäpä sen näkee sitten. Pienestä asti lapsille pitää lukea tositosi paljon, erilaisia tekstejä ja aina keskustella sanojen merkityksistä, synonyymeistä ja antonyymeistä, sävyeroista, sanonnoista sun muusta, lapsen kehitystason mukaisesti. Lapsia pitää viedä kirjastoon, esitellä erilaisten aihepiirien kirjoja, lainata niitä ja taas keskustella niistä. Eikä pelkkiä satuja, vaikka nekin ovat tärkeitä.

Kielellä pitää myös leikitellä. Kieltä pitää käyttää rikkaasti ja monipuolisesti.

Jos vanhemmat eivät osaa sanaakaan suomen kieltä, miten he lukisivat suomenkielisiä satuja lapsilleen?

Elättekö te kaikki jossain Kärsämäellä?

Jos vanhempi lukee kotona lapselle heidän omalla kielellään, niin sekin on parempi vaihtoehto kuin että lapselle ei lueta. Toki vieraskieliset lapset voivat tarvita nykyistä enemmän suomen kielen opetusta ja tarpeeksi aikaa opetella ennen kuin lapsi menee tavalliselle luokalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että lapsia ei kiinnosta opiskella, jos se vaatii edes vähän lukemista, osaamista, aikaa ja vaivaa. Mikä on ratkaisu tähän? Se ratkaisee paljon koulujen ongelmista.

Minä annoin kahdeksasluokkalaisille kirjan luettavaksi. Siinä on 120 sivua ja sitä luetaan ensin 8 oppituntia koulussa, ja jos jää kesken, kotona loppuun. Useimmat oppilaat olivat järkyttyneitä. Kirjassa oli vain tekstiä, ei yhtään kuvia, siitä ei ole tehty elokuvaa. He kysyivät, pitääkö heidän lukea siis ihan koko kirja.

Luokkaa kohden on ehkä 1 tai 2 oppilasta, jotka harrastavat lukemista. Heille valitsin 400-sivuisen kirjan, ja osa heistä pyysi vielä sitä ohuempaakin kirjaa lisäksi, koska sekin vaikutti heistä kiinnostavalta.

On varmaan turha sanoa, kumman oppilasryhmän kohdalla on paremmat arvosanat kautta linjan kaikissa lukemista vaativissa oppiaineissa.

120 sivua, ilmeisesti jotain fiktiivistä tekstiä kuitenkin? Eli ei pitäisi tuottaa vaikeuksia kenellekään. Meillä oli yläasteella listat kirjoista, mistä sai valita haluamansa. Kaikki kirjat sellaisia 300-sivuisia. Vain muutamalla pojalla oli vaikeuksia, mutta sekin oli enemmän motivaation osalta.

tässä on keskusteltu nyt useamman eri porukan kanssa aiheesta. Lapset 10-15 vuotiaita. On vanhemmilla oikeasti huoli kun lapset ei jaksa lukea kokonaista kappaletta keskittyen. Lukee mekaanisesti, mut ei ymmärrä lukemaansa. Ihan peruskäsitteistöä pitää vanhempien kanssa käydä läpi et mitä sana tai joku ilmaisu tarkoittaa. Tajuun hyvin kuinka raskasta ois lukea kun ei täysin ymmärrä. Luen englanninkielistä tekstiä sujuvasti, mutta englanninkielisen vanhemman kirjallisuuden lukeminen on vaativaa ja uuvuttavaa kun aivot joutuu koko ajan työskentelemään kun kieli on merkityksiltään ja sävyiltään vähän vierasta. Miten tähän on tultu?

Eikö vanhemmat ole lukeneet tarpeeksi lapsilleen ja keskustelleet siitä mitä on luettu? Perusasia. Jos vanhemmat lukee lapsilleen mekaanisesti tai eivät edes lue juurikaan, niin siinäpä sen näkee sitten. Pienestä asti lapsille pitää lukea tositosi paljon, erilaisia tekstejä ja aina keskustella sanojen merkityksistä, synonyymeistä ja antonyymeistä, sävyeroista, sanonnoista sun muusta, lapsen kehitystason mukaisesti. Lapsia pitää viedä kirjastoon, esitellä erilaisten aihepiirien kirjoja, lainata niitä ja taas keskustella niistä. Eikä pelkkiä satuja, vaikka nekin ovat tärkeitä.

Kielellä pitää myös leikitellä. Kieltä pitää käyttää rikkaasti ja monipuolisesti.

Jos vanhemmat eivät osaa sanaakaan suomen kieltä, miten he lukisivat suomenkielisiä satuja lapsilleen?

Elättekö te kaikki jossain Kärsämäellä?

Jos vanhempi lukee kotona lapselle heidän omalla kielellään, niin sekin on parempi vaihtoehto kuin että lapselle ei lueta. Toki vieraskieliset lapset voivat tarvita nykyistä enemmän suomen kielen opetusta ja tarpeeksi aikaa opetella ennen kuin lapsi menee tavalliselle luokalle.

Kärsämäestä en tiedä mutta pk-seudun kirjastoissa on satutunteja koko ajan. Minäkin, ihan suomenkielinen äiti, olen vienyt lapsiani niihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.

Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.

No miksi siellä huonoissa kouluissa on laskettu vaatimustasoa? Mikä on syy, miksi ja millä perustein on päädytty laskemaan huonojen koulujen vaatimustasoa?

Kun siellä on näiden surkeiden vanhempien lapsia jotka ei pärjää muutwn.

No eiväthän he pärjää, jos kerran he eivät osaa, ja silti saavat hyvät numerot.

Miksi huonojen oppilaiden pitää saada hyvät numerot? Miksi ja kuka on tehnyt tämän päätöksen?

Ei he saa hyviä numeroita vaan kasi on se maksimi.

Onko se niin sanottu mukautettu arvosana?

Mukautettu kasi on ei-mukautettuna vitonen.

Miksi pitää saada kasi, jos todellisuudessa osaa viitosen verran?

Kuka ja millä perusteilla on kehittänyt mukautettujen arvosanojen antamisen? Miksi niitä annetaan, jos ne eivät edusta oppilaan todellista osaamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.

Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.

No miksi siellä huonoissa kouluissa on laskettu vaatimustasoa? Mikä on syy, miksi ja millä perustein on päädytty laskemaan huonojen koulujen vaatimustasoa?

Kun siellä on näiden surkeiden vanhempien lapsia jotka ei pärjää muutwn.

No eiväthän he pärjää, jos kerran he eivät osaa, ja silti saavat hyvät numerot.

Miksi huonojen oppilaiden pitää saada hyvät numerot? Miksi ja kuka on tehnyt tämän päätöksen?

Ei he saa hyviä numeroita vaan kasi on se maksimi.

Onko se niin sanottu mukautettu arvosana?

Mukautettu kasi on ei-mukautettuna vitonen.

Miksi pitää saada kasi, jos todellisuudessa osaa viitosen verran?

Kuka ja millä perusteilla on kehittänyt mukautettujen arvosanojen antamisen? Miksi niitä annetaan, jos ne eivät edusta oppilaan todellista osaamista?

Minä en tiedä, mutta nyt kun luen näitä "koulu kasvattaa, minä en tee mitään" -vanhempien juttuja alan hahmottaa, miten tämä tilanne on mikä on.

Katsoin tuon, ja se naisosallistujien kädettömyys oli kyllä ahdistavaa. En ollenkaan ymmärtänyt sitä, että tulosten näkymisessä kestää 15 vuotta, ja taisi juontajakin vähän jäädä sanattomaksi.

Hallintopomo vaikutti olevan kohmeessa. Luottamus nyt kyllä nolla siihen, että täällä osattaisiin (uskallettaisiin) kääntää suuntaa oikein missään. Tainnut suomalaisella hallintoeliitillä nousta liikaa hattuun kehut, jotka tosiaan pitkään kestivätkin? Nyt sitten vapaata luisua rinnettä pitkin.

Tosiasia on kai se, että niin kauan kaikki onnistui, kun oli homogeeninen väestö, joka pystyi pääosin keskittymään (suoriutumaan). Ei tällä kulttuurilla ole kykyä handlata massamuuttoa kehitysmaista, kun kaikki halutaan samanlaistaa ja -arvoistaa. Eikä huume- tai älypuhelinongelmaa, kun perheen vaikutusvalta on tallattu tarkoituksella. Perheestä kaikki lähtee, mutta täällähän on pyritty siirtämään tuo asema valtiolle. Nyt sitten näkyvät seuraukset.

Lisäksi amerikkalaistuminen (laiska, typerä ja arvostamaton "pelkkää kivaa" -kulttuuri) yhdistettynä pohjoismaiseen oma-aloitteettomuuteen ja vastuun väistelyyn on kauheaa katsottavaa.

Suomen erityisyys olikin vaan kupla. No eihän se mitään, mutta virheet voisi myöntää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.

Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.

70% Suomen lapsista käy kuitenkin koulunsa paikkakunnilla jossa ei koulujen kanssa juur shoppailla kun se on se lähikoulu ja vaihtoehtoja ei ole. Oppimisen tason lasku on kuitenkin valtakunnallinen ilmiö. Meillä ole täällä edes ruskeita ihmisiä keitä syyttää..

Kylvettinkö rappion siemen jo silloin, kun siirryttiin peruskouluun? Oppikoulut takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että lapsia ei kiinnosta opiskella, jos se vaatii edes vähän lukemista, osaamista, aikaa ja vaivaa. Mikä on ratkaisu tähän? Se ratkaisee paljon koulujen ongelmista.

Minä annoin kahdeksasluokkalaisille kirjan luettavaksi. Siinä on 120 sivua ja sitä luetaan ensin 8 oppituntia koulussa, ja jos jää kesken, kotona loppuun. Useimmat oppilaat olivat järkyttyneitä. Kirjassa oli vain tekstiä, ei yhtään kuvia, siitä ei ole tehty elokuvaa. He kysyivät, pitääkö heidän lukea siis ihan koko kirja.

Luokkaa kohden on ehkä 1 tai 2 oppilasta, jotka harrastavat lukemista. Heille valitsin 400-sivuisen kirjan, ja osa heistä pyysi vielä sitä ohuempaakin kirjaa lisäksi, koska sekin vaikutti heistä kiinnostavalta.

On varmaan turha sanoa, kumman oppilasryhmän kohdalla on paremmat arvosanat kautta linjan kaikissa lukemista vaativissa oppiaineissa.

120 sivua, ilmeisesti jotain fiktiivistä tekstiä kuitenkin? Eli ei pitäisi tuottaa vaikeuksia kenellekään. Meillä oli yläasteella listat kirjoista, mistä sai valita haluamansa. Kaikki kirjat sellaisia 300-sivuisia. Vain muutamalla pojalla oli vaikeuksia, mutta sekin oli enemmän motivaation osalta.

tässä on keskusteltu nyt useamman eri porukan kanssa aiheesta. Lapset 10-15 vuotiaita. On vanhemmilla oikeasti huoli kun lapset ei jaksa lukea kokonaista kappaletta keskittyen. Lukee mekaanisesti, mut ei ymmärrä lukemaansa. Ihan peruskäsitteistöä pitää vanhempien kanssa käydä läpi et mitä sana tai joku ilmaisu tarkoittaa. Tajuun hyvin kuinka raskasta ois lukea kun ei täysin ymmärrä. Luen englanninkielistä tekstiä sujuvasti, mutta englanninkielisen vanhemman kirjallisuuden lukeminen on vaativaa ja uuvuttavaa kun aivot joutuu koko ajan työskentelemään kun kieli on merkityksiltään ja sävyiltään vähän vierasta. Miten tähän on tultu?

Eikö vanhemmat ole lukeneet tarpeeksi lapsilleen ja keskustelleet siitä mitä on luettu? Perusasia. Jos vanhemmat lukee lapsilleen mekaanisesti tai eivät edes lue juurikaan, niin siinäpä sen näkee sitten. Pienestä asti lapsille pitää lukea tositosi paljon, erilaisia tekstejä ja aina keskustella sanojen merkityksistä, synonyymeistä ja antonyymeistä, sävyeroista, sanonnoista sun muusta, lapsen kehitystason mukaisesti. Lapsia pitää viedä kirjastoon, esitellä erilaisten aihepiirien kirjoja, lainata niitä ja taas keskustella niistä. Eikä pelkkiä satuja, vaikka nekin ovat tärkeitä.

Kielellä pitää myös leikitellä. Kieltä pitää käyttää rikkaasti ja monipuolisesti.

Jos vanhemmat eivät osaa sanaakaan suomen kieltä, miten he lukisivat suomenkielisiä satuja lapsilleen?

Elättekö te kaikki jossain Kärsämäellä?

Jos vanhempi lukee kotona lapselle heidän omalla kielellään, niin sekin on parempi vaihtoehto kuin että lapselle ei lueta. Toki vieraskieliset lapset voivat tarvita nykyistä enemmän suomen kielen opetusta ja tarpeeksi aikaa opetella ennen kuin lapsi menee tavalliselle luokalle.

Kärsämäestä en tiedä mutta pk-seudun kirjastoissa on satutunteja koko ajan. Minäkin, ihan suomenkielinen äiti, olen vienyt lapsiani niihin.

mie luin ihan ite, lukutaitoinen ja haluinen kun oon. eipä tuosta silti tullu lukijaa. taitaa tänä päivänä olla muut houkutukset nuorilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.

Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?

Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?

Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.

Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.

70% Suomen lapsista käy kuitenkin koulunsa paikkakunnilla jossa ei koulujen kanssa juur shoppailla kun se on se lähikoulu ja vaihtoehtoja ei ole. Oppimisen tason lasku on kuitenkin valtakunnallinen ilmiö. Meillä ole täällä edes ruskeita ihmisiä keitä syyttää..

Lähde?

Siellä on osa shopannut jo muuttamalla.

Ja sieltä lähdetään muualle lukioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisko linkkiä?

Aukaise telkkari, valitse kanava 1.

Tämäkin piti opettaa! Apuva!

Tuo selittää miksi joillekin peruskoulun 9. luokan kokeet ovat liian vaikeat. Onko Suomen nuoriso siis taantunut älyllisesti vain 5 vuodessa? Sen pitäisi näkyä sitten numeroarvostelussa eli vähemmän 8, 9 ja 10 arvosanoja ja enemmän 4, 5, ja 6 arvosanoja. Jos ei tajua mitään opetuksesta,  niin nelonen ja ehtojen suorittaminen.

Vaikka olin hyvä koulussa,  niin minun kouluaikana peruskoulussa 10 oli hyvin teoreettinen arvosana muuten kuin käyttäytymisen ja huolellisuuden arvosanana. Tosin sain historiasta aina kympin peruskoulussa ja lukiossa, sillä luin vapaa-aikana historian kirjoja kuin romaaneja lainaamalla niitä kirjastoista aihepiirien ulottuessa antiikin Kreikasta toiseen maailmansotaan.

Lasten oppimistuloksiin vaikuttaa älylaitteiden käyttö japelaaminen pelit . Kaikki eivät tunnu ymmärtävän tätä. Ne pilaavat keskittymiskyvyn ja antavat nopeasti kivan olon, koska sieltä saa hymynaamoja tai kehuja ja peleissä nopean voitonhuuman. Tämä on yksi syy siihen, että nuorten koulu menee huonosti. Ja tämä puoli ei tule katoamaan, jos nykyinen meno koulutunneilla jatkuu. Tietenkin oppitunneille pitää saada rauhallinen ympäristö, joka tukee opiskelua.