Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan

ok percel

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on kun opetushallituksen virkamies puhuu monimutkaisesti ja teeskentelee fiksumpaa kuin onkaan. Paljon parempi että räväkällä rehtorilla on realismia ja maalaisjärkeä eikä puhu monimutkaisesti ja käytä niitä vaikeita sanoja.

No oliskohan se rehtori tässä se älykäs. Sehän on älyn merkki osata selittää asiat selkeästi ja ytimekkäästi. Enkä nyt tuota räväkäksi sanoisi, sopivan suorapuheinen herra. Eihän se OPH:n kalkkuna edes muistanut kysymyksiä ja hermostui kysymyksistä. 

Tästä voisikin esittää järkevän kysymyksen Li Andersonille, eli mitä mieltä hän ministerinä on siitä ettei OPH:n johtoon valita pätevintä ihmistä vaan poliittisin perustein joku sihteeri? Opetusministerinä ei tällöin selkeästi halua koulujen parasta vaan ajaa vaan puolueensa asiaa 

Äly ja viisaus on kaksi eri asiaa...

Okei, juu ne sulkevat toisensa pois :)

Tyttäreni on erittäin älykäs, meni lääkkikseen heittämällä, mutta viisaaksi en häntä sanoisi.

Okei, hieno homma. Miten tämä liittyy tähän?

Vierailija kirjoitti:

Ja nyt lapsiasiavaltuutettu jankutti ja jankutti että s2-oppilaiden määrä ei vaikuta mitenkään oppimiseen.

Kun pässikin ymmärtää että opetus ja hidastuu jos joukossa on liikaa kielitaidottomia tai heikosri opetuskieltä osaavia.

Eikö niillä oikeasti ole yhtään aivorusinaa???

Kenen leipää syöt; sen lauluja laulat. Opetushallituksessa on sama linja oltava kaikilla ja tuokin varmaan valitsee mieluumin asuntolainansa lyhentämisen kuin potkut

Se on sitä vihreämpää opetusta, hullu-ukko Pekka uhkailee potkuilla jos linja ei pidä vaikka onkin eri ministeriössä, mut ideologia velvoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on kun opetushallituksen virkamies puhuu monimutkaisesti ja teeskentelee fiksumpaa kuin onkaan. Paljon parempi että räväkällä rehtorilla on realismia ja maalaisjärkeä eikä puhu monimutkaisesti ja käytä niitä vaikeita sanoja.

No oliskohan se rehtori tässä se älykäs. Sehän on älyn merkki osata selittää asiat selkeästi ja ytimekkäästi. Enkä nyt tuota räväkäksi sanoisi, sopivan suorapuheinen herra. Eihän se OPH:n kalkkuna edes muistanut kysymyksiä ja hermostui kysymyksistä. 

Tästä voisikin esittää järkevän kysymyksen Li Andersonille, eli mitä mieltä hän ministerinä on siitä ettei OPH:n johtoon valita pätevintä ihmistä vaan poliittisin perustein joku sihteeri? Opetusministerinä ei tällöin selkeästi halua koulujen parasta vaan ajaa vaan puolueensa asiaa 

Voisi myös kysyä on viisasta valita opetusministeriksi henkilö, jolla on jäänyt koulut kesken.

eiköhän Li oo koulunsa käynyt, kandi mutta siihen aikaan ok

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ei osaa enää lukea kaunokäsialalla kirjoitettua tekstiä.

Etkä sinä varmaankaan 1700-luvun kaunoa. Tai 1600-luvun. Joillekin tuottaa vaikeuksia ihan 1900-luvun alkupuolen kaunokin. Esim sota-ajan kirjeet.

Ei Suomessa ole kuin kourallinen ihmisiä, jotka osaa lukea käytöstä poistuneita käsialoja (minä esim). Eikä heitä enempää tarvita. Riittää, että kaikki osaavat sitä tällä hetkellä käytössä olevaa kirjoitustyyliä tulkita. Ja koska senkin kanssa on nuorilla vaikeuksia, niin turhaa vaatia jotain kaunon osaamista tähän päälle.

Täällä myös yksi, joka on käynyt vanhojen käsialojen kurssin opiskeluaikoina ja osaa lukea menneiden ihmisten kirjoituksia. Ei se oikeasti vaadi mitään kurssia, ihan maalaisjärjellä sitä pystyy lukemaan oman kaunokirjoituksen pohjalta.

Meillä on menetyt sukupolvet eli tällä hetkellä 8-15-vuotiaat, jotka eivät osaa mitään käsialakirjoitusta, ei alkeellista kaunoa eikä edes ns. sujuvaa tekstausta. He eivät osaa eivätkä pysty allekirjoittamaan mitään, osaavat kirjoittaa nimensä tekstauksella mutta siinä kaikki. He kokevat itse tämän isona puutteena ja kadehtivat niitä sukupolvia, joilla on hallussa kaunokirjoitus. Heitä harmittaa, että eivät pysty lukemaan vanhempiensa kirjoittamia kirjeitä tai ystäväkirjoja. Nämä sukupolvet on menetetty siinä mielessä, että heidän on turha enää tässä vaiheessa ruveta harjoittelemaan kaunokirjoitusta tai mitään siitä johdettua käsialakirjoitusta.

Mutta kaunokirjoitus tai siihen liittyvä käsialakirjoitus ovat avain kaikkeen oppimiseen. Se aktivoi eri aivoalueita kuin tekstaus ja vieläpä sellaisia aivoalueita, joita ei muuten juurikaan käytetä. Aivojumppa taas on erittäin tärkeää herkässä iässä oleville. Olisi tärkeää ymmärtää, että käsialan harjoittelu edistää hienomotoriikkaa, kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä eli juuri niitä asioita, joita nykylapset eivät enää osaa. Ompelutaidot ovat aivan retuperällä, kun lapsilla ei ole tarvittavaa hienomotoriikkaa, jota kaunokirjoituksen harjoittelu heille tuotti.

Toisin sanoen nykyiset oppimisvaikeudet johtuvat osin siitä, että lapsilta ei vaadita enää kaunokirjoitusta. Ihan sama, minkälaista kaunokirioitusta se olisi, tärkeää olisi, että sitä kuitenkin harjoiteltaisiin ja samalla opittaisiin sinnikkyyttä ja hienomotorisia taitoja. Omana kouluaikanani 1980-luvulla meillä oli tunti viikossa pelkkää kaunokirjoitusta, jota kirjoitettiin tyhjään vihkoon mustekynällä. Pelkkiä kirjaimia, tavuja ja lopulta sanoja. Sivutolkulla. Kyllä siinä hienomotoriset taidot väkisinkin kehittyivät jopa tällaisella, jolla on siinä selvästi haasteita. Aivojumppa vaikutti myös muistiin ja esimerkiksi neulomistaitoihin, ja olenkin vahvasti sitä mieltä, että muistisairauksien yleistyminen yhä nuoremmille liittyy siihen, ettei aikuisiällä enää näitä taitoja käytetä juuri lainkaan. Nyky-yhteiskunta ei sitä vaadi.

https://askelterveyteen.com/lankaterapiaa-neulomisen-hyodyt/

Nyt täytyy tähän väliin korjata sen verran, että kyllä tuo 15-vuotias on opetellut koulussa käsinkirjoitusta eli tekstaamista. Rivien väliin niitä kirjaimia harjoiteltiin ihan samalla lailla kuin omaan kouluaikaan 80-luvulla. Mutta kaunokirjoitusta hän ei hallitse. Osaa kuitenkin lukea sitä sentään :)

Kaunokirjoitus ei ole millään tavoin oleellinen taito.

Sen sijaan se on tutkitusti oppimisen kannalta hyödyllistä, että kirjoittaa käsin.

Kaunokirjoitus ei ole yhtään sen opettavaisempaa kuin tikkukirjaimet. Se kirjoitusprosessi on tärkein, ei harakanvarpaiden muoto.

Kaunokirjoitus oli vasurille jäätävän hirveää. Onneksi siitä on luovuttu!